Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Kauttuaa kesäterässä |
14.07.2013 18:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sama pussinperä. Markku tarkoittanee valtatie 12:n (Rauma-Huittinen) dehiivatisoitua tasoristeystä. Siitä kun tullaan pari kilometriä etelään, Pyhäjärven rantaan, ollaan tässä Kauttuan asemanseudulla. Viimeksi Säkylään menevät juurikasjunat kävivät tässä syksyisin ympäriajossa, rata Säkylään kun taittuu Kauttuan ratapihan pohjoispäästä samaan suuntaan mistä rata Kiukaisista tulee. Joskus kymmenen vuotta sitten vielä ainakin jossain paikallislehdissä oli luettavissa haaveilua kolmioraiteesta, jolla vetureiden ympäriajosta päästäisiin, mutta niinhän koko juurikasralli sitten siirtyi maanteille, ja radanpätkä sai jäädä mätänemään. EU:n sokerikiintiöistä luovutaan vuonna 2017, jonka jälkeen Säkylän sokeritehtaankin kohtalo saattaa olla vaakalaudalla. | ||||
|
13.07.2013 21:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olin tuossa käymässä kotopuolessa Raumalla, ja huomasin sattumalta Länskäreitä lueskellessani, että Kauttuan veturitalli on palanut. Siitä sainkin "kipinän" poiketa Kauttuan kautta ottamassa nämä kuvat. Ja sehän on helppoa, Kauttuan ohi menee melkein joka tunti Pori-Turku -pikavuoro. Länsi-Suomen (5/6-2013) mukaan hälytys salaman aiheuttamasta tulipalosta annettiin tiistaina 4/6-2013 (Puolustusvoimain lippujuhlan päivä) vähän ennen iltakahdeksaa. "Palo levisi niin nopeasti, ettei siinä ollut paljon tehtävissä, vaikka paikalla oli kymmenen sammutusyksikköä", lukee lehdessä. Omat muistikuvani sen sijaan sanovat, että talli remontoitiin joskus vuoden 2002 paikkeilla. |
||||
|
13.07.2013 21:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ainakaan siinä mielessä off topic, että sehän osuu ihan yksi yhteen kuvan teemaan. Toinen juttu sen sijaan on se, miten hyvin kuva sopii rautatiesivustolle. Mutta kyllähän Petrin kommentti aivan täyttä, ja tärkeää asiaa oli. Vaikkakin musta tuntuu (MuTu), että sota lupiinien invaasiota vastaan on jo hävitty. Niin runsaasti niitä on kaikkialla... |
||||
|
|
13.07.2013 20:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No niin tietysti. Argh! Jos tuo kasvusto olisi ollut vielä violetti, olisin heti tunnistanut sen. Vastahan pari viikkoa sitten Karjaan lähellä niitä yhteen kuvaan sovittelin. Yritin nettikasvioistakin etsiä asteittain profiloimalla, mutten löytänyt. Terveisiä biologianopettajille! | ||||
|
11.07.2013 21:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mulla oli kerran yks "neljän kuvan sarjakuva", https://www.vaunut.org/kuva/79142 , jossa eri ruudut oli otettu osiin jaetun liikennepaikan (Turku) eri osissa. Niinpä jätin tylysti liikennepaikka-tunnisteen plankoksi, ja laitoinkin sen sijaan kuvauspaikka-kenttään "Turku" ja upotin kuvatekstiin karttapaikan hyperlinkkejä käyttäen eri kuvauspaikat. Jossain vaiheessa sitten sattumalta huomasin, että Yypee™ olikin tyhjentänyt kuvauspaikka-kentän, ja valinnut liikennepaikaksi virheellisesti "Turku asema". Tämän huomatessani muutin anarkistisesti ja käyttäjätunnusten poistamisenkin uhalla tunnisteet alkuperäisiksi. Eli kyllä, joskus saattaa esiintyä tarvetta käyttää koko osiinjaetun liikennepaikan nimeä liikennepaikka-tunnisteena. |
||||
|
11.07.2013 17:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mikäs katselmus tuossa ratapihalla on tekeillä? Tarkoitan lähinnä tuota huomioliivein ja suojakypärin varustautunutta valtuuskuntaa. | ||||
|
08.07.2013 10:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyrönsalmen silta Savonlinnassa on kokonaispituudeltaan 234,1-metrinen, mutta sillan pääjänne on 104-metrinen. Olisiko edelleen pisin siltajänne Suomen rautateillä? Kulttuurimaisemallisestikin Kyrönsalmen silta on kyllä ehdottomasti listan kärkipäässä Olavinlinnoineen! Ja tosiaankin Niila, Sieviin, Vääräjoen yli meinataan nyt rakentaa uusi ratasilta, oliko se kokonaispituudeltaan peräti 55,0 metriä? Ei ihan vedä vertoja hieman pohjoisemmaksi Ylivieskaan rakennettavalle uudelle Kalajoen ylittävälle sillalle, josta tulee 117,0-metrinen. |
||||
|
|
07.07.2013 22:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Suomen pisin rautatiesilta on tällä hetkellä Kytömaan silta Keravalla – 556,7 m, otettu käyttöön v. 2006. Toiseksi pisin rautatiesilta on Mätäjoen laakson yli johtava Piijoen silta Kannelmäen ja Myyrmäen välillä – 552,8 m, valmistunut v. 1974. Kolmanneksi pisin rautatiesilta on Luhdanmäen silta Orimattilan ja Hollolan rajalla – 548,4 m, otettu käyttöön v. 2006. Neljänneksi pisin rautatiesilta on lokeroinniltaan hieman kiistanalainen, koska se on metrosilta, Junatien silta Sörnäisissä – 481 m, valmistunut v. 1974. Kuvan Markkulan silta Korpilahdella olisi näin nykyisin Suomen viidenneksi pisin rautatiesilta – 415 m, valmistunut v. 1975. | ||||
|
Kuvasarja: Tahkoluodon rikastejunia |
06.07.2013 16:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mukavia kuvia, arvokasta dokumentointia! | ||||
|
06.07.2013 14:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 5/7-2002, 965857. Intti oli reipasta ulkoilmaelämää, mutta kyllähän rauhanaika voittaa sodanajan ∞-0. | ||||
|
28.06.2013 22:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kylläpäs oletkin onnistunut saanut harvinaislaatuisen tilannekuvan, josta ei rekvisiittaa puutu. Hyvä kuitenkin kun kerkesi yli! | ||||
|
27.06.2013 21:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kun tämäkin asia selvisi - niinkuin odotinkin, onhan täällä .orgissa kuitenkin mukavasti ammattilaisia rekisteröityneinä ja kommentoimassa. Käytännössä en ole koskaan päässyt nostelemaan ystävyyslenkkiä SA-3:n kitaan, tai kokemaan välin ahtautta, mutta jotain tuon suuntaista on joskus mieleen tullut. Ja vaikken olekaan mitään M100-sarjan metrojunia raskaampaa kiskokalustoa ajanut kiinni toisiinsa, niin ajatuksena tuntuisi tosiaan helpommalta pysähtyä ensin lähelle ja vasta sitten ryömiä kiinni. Eli kuvassa on näyte rautaisesta ammattitaidosta. ;o) | ||||
|
|
26.06.2013 22:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huomaa sana "suoraan". Tarkoittaen, ettei ensin pysähdytä metrin-parin päähän, ja vasta sen jälkeen ajeta kiinni asti. Suomalaisissa vaunuissa ei kaikissa ole SA-3:sta, joten pitää esim. Sr1:n ollessa avustavana laittaa ystävyyslenkki ensin paikoilleen, tai mahtuu kai sen laittamaan vielä veturin ollessa jo kiinni vaunun puskimissakin, mutta jostain syystä se vaan usein laitetaan ensin SA-3:n kitaan, ja vasta sitten veturi ajaa kiinni vaunuun, noin niinkuin arkisessa normitilanteessakin. Syytä tähän en tiedä. | ||||
|
|
26.06.2013 14:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Linjalle jääneen junan avustamisessa tällaisesta osaamisesta voi olla veturinkuljettajalle hyötyä. Vai ajetaanko silloinkaan suoraan kiinni avustettavan junan perään? | ||||
|
23.06.2013 14:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Omatoimisesti pyörätuolilla liikkuva harrastaja ei odotushuoneeseen pääse. Sinne johtavat jyrkät portaat. Mutta avustettuna hän pääsee varmasti, ja teräsritiläportaista avustaja saakin kengilleen varman otteen myös talvikeleillä. ;o) | ||||
|
23.06.2013 02:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En oikein jaksa uskoa, että kukaan olisi ottanut tästä projektia itselleen. | ||||
|
Kuvasarja: Vanha saa väistyä |
22.06.2013 16:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hienosti näyttivät taaskin Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun rakennuslautakunta kyntensä. | ||||
|
22.06.2013 15:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minkä takia koeajojen ja säännöllisen vuoroliikenteen välinen "joutoaika" tulee olemaan diesel-Flirttien osalta niin pitkä? Riittääköhän tilausajoja joka päivälle? Jos olisin GB Railwayn (omistaa Edelaraudteen) osakas, vaatisin junat mahdollisimman nopeasti linjalle painamaan työtä vuorotta, ansaitsemaan sijoitettuja euroja takaisin. Jonkun aikaa kai niillä saakin jauhaa, ennen kuin tienaavat hintansa. Todennäköisesti osa dieseljuniin sidotusta pääomasta kun sitäpaitsi lienee vierasta, korollista. Ei mutta hetkinen vielä. Kuvasarjan https://vaunut.org/sarja/2477 sarjatekstissä kerrotaan, että "Edelaraudteen dieseljunat korvataan Elektriraudteen diesel-Flirteillä vuoden 2014 alkupuolella." Minkähän näköinen soppari tästä mahtaa olla taustalla? Diesel-Flirtit siis omistaakin, ei Edelaraudtee joka niillä ilmeisesti tulee (enimmäkseen) ajamaan, vaan Elektriraudtee, joka vuokraa diesel-Flirtit Edelaraudteen käyttöön? Ja sopimus alkaa vuoden 2014 alussa? Jotenkin noin ilmeisesti. Sekava kuvio. Mutta yhteistyö tuntuu eri yhtiöiden välillä toimivan saumattomasti. |
||||
|
22.06.2013 13:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvaan tuli ”tahaton panorointi”, mutten siltikään pidä lopputulosta täysin kelvottomana, kun veturin keula on kuitenkin terävä. Oli lopulta sekunnista kiinni, ettei tämä jäänyt sarjaan ”Epäonniset kuvausreissut ja kuvaamattomat kohteet”. Ketään tuskin kiinnostaa, mutta naputtelenpa nyt uhallakin ”stoorin serverille”. Olin aamulla, heti Turun Matkahuollon ovien avauduttua, ostanut Bussipassin, jolla voi matkustaa linja-autoilla viikon ajan niin paljon kuin kerkeää. Rinkkaselkäisenä sitten matkaan - 7:00:n erikoispikavuorolla Helsinkiin, josta ensimmäisellä vakiovuorolla tunniksi Mäntsälän linja-autoasemalle. Graafisia aikatauluja ja karttaa tutkimalla olin etukäteen matkaa suunnitellessani arvellut, että se on fifty-sixty, ehdinkö maleksia Mäntsälän linkkariassalta ( http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=M%C3%A4nts%C3%A4l%C3%A4n+linkkariasema&srs=EPSG%3A3067&y=6723233&x=407854&lang=fi ) tähän sillalle sieppaamaan öljyjunan kennolle. Tähän kun ei voi edes kävellä suoraan tietä pitkin, tie kun menee suoraan talon pihan läpi. Kotirauhaa kunnioittaen pitää kiertää pienempiä polkuja pitkin. Linja-auto saapui linja-autoasemalle 11:25, aikataulun mukaan öljyjunan olisi pitänyt jatkaa Mäntsälästä 11:44. Tulinpa sitten lonnineeksi tähän asti: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Polku&srs=EPSG%3A3067&y=6723830&x=406998&lang=fi Silloin öljyjuna näkyi vielä seisovan tolpalla, mutta kiirehdin kuitenkin edelleen tähän: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Sillan+p%C3%A4%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6723699&x=406921&lang=fi Ja mitä h11vatt1a, eikös juna jo liikkunutkin, ja oli edennyt turhankin pitkälle. Juoksin uuden (henkilökohtaisen) satasen ennätyksen Lahden moottoritien ylittävää siltaa pitkin. Urheilusuorituksen aikana puhelinkin lensi vyöpidikkeestään, jääden kuitenkin aivan moottoritien ylittävän sillan reunalle. Tässä kuvauspaikalla ei ollut enää aikaa odotella parikin sekuntia kestävää automaattitarkennuksen arvontaprotokollaa, vaan piti väkivalloin painaa heti laukaisin pohjaan, seuraten samalla etsimellä junankeulaa, ja toivoen epätoivonkin jo tultua, ettei juna ehtisi karkaamaan sillan alle. Sainpas venäläisen! |
||||
|
21.06.2013 16:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Menee aattoilta ajellessa bussia, mut huomenna voiskin tehdä vaikka sushia. Aapeeltakin myös .org-väelle hyvää jussia! |
||||
|
20.06.2013 23:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei sentään sen tarkempaa nopeusarviota onnistuttu määrittämään työkoneen etenemiselle. Jospa tässä tehdäänkin Kyrölästä Ainolaa, tai ainakin pedataan nimenmuutokselle otollista pohjaa? Seisakkeen nimi on saattanut juurtua ja iskostua syvällekin maaperään, joten muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan järeää kalustoa, se on selvä. ”Yötyö syö miestä”, saattaisivat konetta käyttävät teknikot haukotellen huokaista. | ||||
|
19.06.2013 15:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jostain syystä mieleni ei suostu prosessoimaan tätä maistuvaa ja muistuvaa kuvaa kuulematta samalla purjekonetta hinaavan potkurikoneen pörinää. ”Merkillinen paikka tuo tasoristeys – Ota se vakavasti.” |
||||
|
19.06.2013 15:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kajuutassa oleskelevien olentojen paljous on erisuuri. | ||||
|
17.06.2013 15:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://www.vaunut.org/kuva/16705 | ||||
|
|
17.06.2013 13:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oli se vaan tyylikäs tuo "Patonki". Mikon kyselemiä kuvia löytyy tästä: https://www.vaunut.org/sarja/1163 |
||||
|
16.06.2013 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kylläpäs on aika tehnyt tuossakin tehtävänsä. Ei tunnista enää paikkaa samaksi. | ||||
|
13.06.2013 21:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tiedä sitten, onko kyseessä juuri sama, kuvassa esiintyvä tyyppi, vai onko sitä ehkäpä paranneltu 15 vuoden aikana, mutta tässä satunnaisen selailun kautta silmiin osunut nippelitiedon palanen Resiinan 1/98 Tasoristeys-palstalta sivulta 40: "Kumipäällysteiset tasoristeykset tulevat olemaan perusratkaisu UIC60-päällysrakenteella perusparannettaville radoille. Tasoristeyksiä vähennetään voimakkaasti, mutta esim. laitureiden huoltoteille jää tasoristeyksiä. Niitä varten on kehitetty kevytrakenteinen, mutta satunnaisen raskaankin kumipyöräajoneuvon kestävä tasoristeysrakenne. Ensimmäinen kumisen huoltotasoristeyksen prototyyppi asennettiin rataan Vammalassa 13.2.1998." |
||||
|
12.06.2013 21:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viikon kuva? | ||||
|
12.06.2013 18:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mukava ajankuva muistojemme kultaamalta 80-luvulta. Vaikka tietysti harmillista ja haikeaa, kun radalla ei ole Lättähattua rallattelemassa. Kuvanottohetkestä kun kului vielä kymmenen päivää, niin jo allekirjoittanut tuli ensimmäisen kerran paljain jaloin Porin eteläiseen ystävyyskaupunkiin. | ||||
|
|
11.06.2013 17:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jep, löytyyhän näitä. Esim. Turussa Pansiontien tasurista: http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=19006 Henkilöauto kulkeutuu tämmöisen yli pehmeästi, mutta raskasta ajoneuvoa, kuten linja-autoa, tämä hyppyyttää ja nuljuuttaa ikävästi, kun kumit eivät kanna toisin kuin kiskot, joista pyörät saavatkin sitten kimmokkeen. | ||||
|
06.06.2013 10:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://vaunut.org/kuva/6390 | ||||
|
05.06.2013 20:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Otin kuvan ihan kevyen liikenteen väylän reunasta. Näiden Oulun tavararatapihojen yli menee sitäpaitsi kolmekin siltaa, eli luvallisista paikoista saa ihan riittävästi toinen toistaan erilaisempia kuvakulmia. Toki siinä pyörätien reunassakin on kohteliasta huomioida jalankulkijat ja pyöräilijät, suoda heille esteetön kulku. ;o) | ||||
|
02.06.2013 10:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja 25-sarjalaisetkin on jo maalattu eri väreihin (kerman tilalla valkoista ja harmaata). Eikä 26- ja 27-sarjalaisten viimeisimmän punakermaisen maalauksen kermakaan ole ihan samaa sävyä kuin näissä. Sitä vaan ajoin takaa. ;o] Vielä kymmenen vuotta sitten tosiaan kaikki Deeverit oli tämmöisissä väreissa, mutta nykyään enää harva. Siksi ilahduin, kun näitä sattui samaan nippuun kolmen kopla. | ||||
|
31.05.2013 15:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta eikös kreosootti juuri olekin eräänlaista tervaa? (Kreosootti = kreosiitti, koliterva, karboliterva; http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreosootti ) Ja tämä kun on jotain iankaikkisen vanhaa, niin olisiko siitä kymmenien vuosien aikana haihtunut tai liuennut veden mukana joitain ainesosia, niin jäännös on sitten tämännäköistä? |
||||
|
|
31.05.2013 14:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos onkin, niin ei kannata maistaa. LD50-arvo (suun kautta rotalla) 725 mg/kg. | ||||
|
29.05.2013 21:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Miksei ihan Naantalin jalostamolle? Minusta vaunujen määrä tässä hupeni kesää kohti mentäessä, ja joku kerta näin Viheriäisistä palaavan nestekaasupäivystäjän mukana myös jalostamolta tulevia (tyhjiä) öljy-Vgoboita. | ||||
|
28.05.2013 18:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja tässä: https://www.vaunut.org/kuva/77214 | ||||
|
28.05.2013 15:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Yksi kolmesta kuvassa esiintyvästä .org-hahmosta ilmoittautunut. Vielä kaksi nimeä? ;o) | ||||
|
|
28.05.2013 15:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No voi pyhä jysäys. Onpas Ruotsinlaiva jäänyt piukkaan väliin. | ||||
|
Kuvasarja: Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti |
28.05.2013 12:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No jopas nyt. Kävelin Kiskotien sillalla keskiviikkona 22/5 ja luulin silloinkin näkeväni Lätän telit Nokelan vesitornin edustalla. Mistä telit saatiin? Ttv 17:stä? Onko vaunussa moottorikin? Tsemppiä projektille! | ||||
|
28.05.2013 08:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Graafisen aikataulun mukaan Vartiuksesta lähteneen T5251:n olisi pitänyt kohdata retkijunamme Ypykkävaarasssa, mutta nähtävästi se odotti retkijunan Vartiuksessa lähtien tunnin myöhässä. Tyhjän T5220:n olisi aikataulun mukaan pitänyt tulla Vartiukseen 12:50 - lähinnä sen toivossa Karvosenkankaan rinteillekin kiipesin. Junaa ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut. Taisi jäädä kokonaan ajamatta, samoin kuin täysi T5223, jonka olisi pitänyt lähteä 13:49. Luulen että tämä Kivijärveltä tunnin myöhässä lähtöluvat ja leimat saanut juna oli illan viimeinen malmi, joka jatkaa Suomen puolella junana T5225, lähtöaika Vartiuksesta 16:53. | ||||
|
27.05.2013 21:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ok, kiitokset oikaisusta. Onneksi en ruvennut geologiksi. =o) | ||||
|
24.05.2013 16:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kirkniemen ratapiha oli mustanaan asiattomia parveilijoita jo ennen Valtterin saapumista. Tarkoitinkin nimenomaan tällaista tarpeetonta parveilua, en sitä että esim. joudutaan Petrin kuvailemasta syystä poistumaan junasta laiturille ylittäen raide asiallisesti varovaisuutta ja ripeyttä noudattaen. | ||||
|
|
24.05.2013 15:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl mää näin Kirkniemessä 12/8-2012 Valtteristakin purkautuvan spottailijoita kekkuloimaan ja parveilemaan kiskoille, kaikille raiteille koko ratapihan leveydeltä, ihan kuin ratapiha olisi ollut yleinen kansan huvipuistoalue. Ei mun sunkka tarvinnu men lainkka kiskoill', ja silti mää sain tämmöset kuvat: https://www.vaunut.org/kuva/76694 & https://www.vaunut.org/kuva/76706 - joista tosin jouduin rajaamaan kuvankäsittelyohjelmalla luvattomat ratapihallakekkuloijat pois. Tällainen toiminta on paitsi järjenvastaista ja hengenvaarallista, myös varjostaa museojunien tulevaisuudennäkymiä. Kohta Trafi kieltää meiltä nämä ajelut kokonaan, kun jotkut ei osaa käyttäytyä niissä. Se ei kyllä mitenkään ole historiikkikaluston vaalimista, eikä varmastikaan edistä asiallisten rautatieharrastajien etua! Mutta tuon höyryveturin kuljettajalla on kyllä kertakaikkisen rautaiset hermot. Ensin näkee videokuvaajan vaeltavan Sn200-radalla rautatiesiltaa pitkin, ja silti vielä morjestaa tälle lähtiessään! |
||||
|
20.05.2013 21:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Asianmukainen perävaunukilpi kärryssä. TIR-carnetti vain puuttuu. =o) | ||||
|
19.05.2013 21:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joo, metaani on yksinkertaisin hiilivety. Maakaasu on kehittynyt ikiaikaisesta kasvi- ja eläinmateriaalista, monimutkaisemmista hiilivedyistä mätänemisen tuloksena hapettomissa, lämpöisissä ja paineenalaisissa oloissa. Muinoin eläneet eläimet lienevät (saa korjata, jos olen väärässä) saaneet kaiken hiilivedyiksi sidotun vetynsä kasveja, tai kasveja syöneitä eläimiä, syömällä. Kasvit sen sijaan ovat aikanaan pilkkoneet tuon vedyn vedestä fotosynteesillä: 6 H₂O + 6 CO₂ → C₂H₁₂O₆ + 6 O₂ Tämä ei kuitenkaan muuta fossiilisia luonnonvaroja, öljyä ja maakaasua aurinkoenergiaksi. =o) |
||||
|
|
19.05.2013 14:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä kuvassa yhdistyvät sattumalta kahden edellisen vuosisatamme tärkeimmät keksinnöt. 1800-luvun keksinnöistä hyödyllisin (mutta samalla yksi haitallisimmista, vrt. esim. Hitlerin organisoimat tiettyjen väestönosien junakuljetukset tuhoamisleireille 1930-40-lukujen taitteessa) on rautatie, se on mm. mahdollistanut sivistyksen leviämisen sivistyksemme kehdosta Turusta Suomen saloille, jopa Forsbyn eli Koskelan keskiaikaisen kylän perukoille. Monia aineellisiakin hyödykkeitä rautatietä pitkin on voitu tehokkaasti ja edullisesti kuljettaa, joskin sitä pitkin on kuljetettu myös monia turhakkeita, kuten vaikkapa autoja. 1900-luvun keksinnöistä tärkein oli Haber–Bosch-menetelmä, jonka saksalaiset Fritz Haber ja Carl Bosch onnistuivat kehittämään v. 1909. Juuri tällä menetelmällä syntetisoitua ammoniakkia kuvan juna kuljettaa Siperian kaasukenttien laidalta. Typpi on otettu ilmasta, vety maakaasusta. Ja tärkein ammoniakin käyttökohteista ovat juurikin typpilannoitteet, joiden valmistamiseen tämäkin ammoniakkierä Yaran Uudenkaupungin laitoksilla käytetään. 1900-luvun alussa meitä ihmisiä oli 1,6 miljardia, nyt yli seitsemän miljardia. Maapallon väestöräjähdys ei olisi ollut mahdollinen ilman Haber–Bosch-menetelmän kaltaista tehokasta ja edullista keinoa muuttaa kaasumaista typpeä ilmakehästä kasvien ravinteeksi sopivaan muotoon. Ennen ammoniakkisynteesin keksimistä typpi oli landepaukkujen toimintaa rajoittavin aine. Kasvit eivät pysty hyödyntämään ilmakehän kaasumaista typpeä (N₂), vaan veteen liuenneita ammoniumjoneja (NH₄⁺) ja nitraattijoneja (NO₃⁻). Eliökuntamme edustajista tähän jonisoimiseen pystyvät vain aniharvat lajit, kuten hernekasvien (Fabaceae) juurinystyröissä elävät Rhizobium-bakteerit sekä leppien (Alnus) ja tyrnien (Hippophaë) juurinystyröissä kasvavat Frankia-sädesienet. Ennen teollisen ammoniakkisynteesin keksimistä ihmiskunta kitkuttelikin vuoroviljelyn, satunnaisten salamointien jonisoiman typen, ehtyvien Chilen salpietari –esiintymien sekä hieman uudempien konstien, kivihiilen koksauksessa syntyvän ammoniakin ja syanidisynteesin turvin, mutta vasta Haber–Bosch-menetelmä mahdollisti ihmispopulaation eksponentiaalisen räjähtämisen käsiin. Toki voidaan myös pohtia, minkä lisäarvon populaation eksponentiaalinen kasvu antaa lajille tai koko pallolle, tai korvaako määrä laadun. Ja aivan kuten 1800-luvun rakentavinta keksintöä rautatietä, myös tätä 1900-luvun hyödyllisintä keksintöä, on monasti käytetty myös tuhoisalla ja epäinhimillisen julmalla tavalla. Saksan ensimmäiset ammoniakkitehtaat valjastettiinkin ensimmäisen maailmansodan ajaksi tuottamaan taistelukaasuja kemiallista sodankäyntiä varten. Aivan loputtoman autuas ei tämä ammoniakkisynteesin viitoittama tie rauhanomaisesti käytettynäkään ole. Maapallon luontainen typpikierto on noin 150 megatonnia typpeä vuodessa, kun Haber–Bosch-ammoniakkisynteesi jonisoi 107 megatonnia typpeä vuodessa. Kaikkineen ihmisen aikaansaama typen kierto on jo suurempi kuin luonnon oma typen kierto. Lieveilmiöinä tähän liittyvät rehevöityminen, mutta myös osaltaan kasvihuoneilmiö, ennen kaikkea lannoitteiden käytön vapauttaman, viime vappunakin suurta kohua keltaisessa lehdistössä aikaansaaneen typpioksiduulin eli ilokaasun (N₂O) ansiosta. Lisäksi maakaasuvarannot ovat nekin rajalliset, eli ammoniakkisynteesissä käytetty halpa vety on ehtymässä. |
||||
|
17.05.2013 11:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tosiaan mukava kuva (luvattoman) vähän kuvatulta radanpätkältä. Tässä onkin hauskasti nähtävissä lukemattomia esimerkkejä eri fraktioiden ja krakkaustuotteiden käyttösovellutuksista. Bitumia on käytetty teiden päällysteessä. Bensiiniä palaa autojen moottoreissa, polttoöljyä Dv12:n pää- ja apukoneessa. Nestekaasu on pakattu säiliövaunuihin. Lisäksi kuvassa pistävät silmään erilaiset muovit ja maalit. Näköjään oksien lomasta löytyi sopiva nestekaasupäivystäjän kokoinen rako. Eikä tuota valotolppaakaan olisi minusta kannattanut alkaa rautasahalla hävittämään, kun se kuitenkin loppuviimein istuu tähän kuvaan ihan mukavasti. ;o) |
||||
|
14.05.2013 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Itsekin yllätyin löytäessäni tuon tuolta. Ketään rautatieläistäkään ollut missään näkösällä. | ||||
|
|
14.05.2013 23:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onpa hyvinkin. Peräseinäjoella ollaan, pääradan varressa, jossain siinä Haukinevan turvesoiden reunoilla. | ||||
|
14.05.2013 22:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Katso myös https://vaunut.org/kuvasivu/7321 & https://www.vaunut.org/kuva/72125. | ||||