Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.01.2013 21:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maailma on pieni. Tulin tuohon samaan aikaan asemarakennuksen toiselle puolelle lähteäkseni viemään klo 14:15:n JunaBussia Raumalle. Maantielättähattuvaununa oli Volvo B10M Carruksen Star 602 -korilla... Mikset Jimi tullut moikkaamaan? =o) | ||||
|
19.01.2013 23:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niiltä osin (601) EVN-numero näkyy originaalissa melko hyvin. Sen sijaan tarkistusnumero on harmillisesti eniten pikselöityneiden numeroiden joukossa. | ||||
|
19.01.2013 23:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olisiko ollut suunnilleen Rautatienkatu 38:n kohdilta: https://maps.google.fi/?ll=65.004996,25.474248&spn=0.000942,0.004128&t=m&z=19&layer=c&cbll=65.004914,25.474128&panoid=39WX4n_vK3qlSrs_Q3wHVg&cbp=12,167.88,,0,-3.47 | ||||
|
19.01.2013 19:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aye Sir! | ||||
|
16.01.2013 11:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ET. Esine voi vaihtoehtoisesti olla paikallisen Samppa Linnan snägäriltä irti päässyt ranskalaisia ja tuplaporilaisen sisältänyt tinapaperi. |
||||
|
15.01.2013 21:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löpötankkien tilavuuksia: Dv12 2400 ltr, Dr14 3700 ltr, Dr16 4000 ltr... Kulutuksista löysin netistä tai jostain muutamia vuosia sitten varsin tarkkoja sarjakohtaisia lukuja eri junapainoilla matkustaja- ja tavarajunakäytöissä, myös erilaisten veturinippujen kulutukset. Nyt Kuukkeli ei suostu näyttämään mulle kuin tuon: http://lipasto.vtt.fi/raili/raili2011raportti.pdf No, onhan siinäkin jotain ympäripyöreitä lukuja ja käyriä lähinnä Deeveristä. Kts. myös keskustelu kuvan http://vaunut.org/kuva/50938 alla. |
||||
|
15.01.2013 12:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kurt, saatoin tuota pendojanku... eikun pendolinoa katseellani. ;o) Näin siis the sand boxin eli suomeksi hiekkalaatikon ulkopuolella sanottuna. | ||||
|
13.01.2013 21:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hienot ruskan värit tässäkin idyllisellä paikalla otetussa kuvassa. Ja junalla on kyydissään valkeaksi jalostettua keskisuomalaista vihreää kultaa maailman merille. V-logoinen Sr 2 alkoi tuohon maailmanaikaan olla jo niin kovin tuiki tavallinen ilmestys, vaan eipä ole enää ei. Pöyhin arkistojani ja löysin pölyjen joukosta numeron tälle kulkijalle. Juna on T 3434 (Sr 2, 2000 t, Sn 90), jonka lähtö Jämsänkoskelta oli 13:20 ja tulo Raumalle 19:10. Tupla-34 on aikataulunsa mukaan pysähtynyt klo 15:20–15:30 Orivedellä. Siinä se on päästänyt ohitseen Jyväskylästä Helsinkiin matkaavan S 94:n klo 15:27 ja kohdannut Turusta Pieksämäelle kulkevan P 817, joka on pysähtynyt asemalla klo 15:29–15:30. |
||||
|
|
12.01.2013 18:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taskukamerasta suoltunutta pikselimössöistä originaalikuvaa zoomailemalla näyttäisi, että se olisi 98 10 0981 601-9. Tuolla rivillä tarkistusnumero täsmäisi muihin numeroihin. En silti voi mennä aivan takuuseen tuosta, sori. | ||||
|
10.01.2013 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos tuo pitää paikkansa, niin olin väärässä. Dr35 vastaa Tve3:a. | ||||
|
|
10.01.2013 15:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| PPP: Massansa (67,5 t) puolesta tuo laitos vastaa ennemminkin ylikuormassa olevaa täysperävaunuyhdistelmää. =o) | ||||
|
|
10.01.2013 15:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Osaisikohan joku laitteeseen perehtynyt ammattilainen kertoa meille penkoilta huuteleville harrastelijoille, kuinka tehokas moottori tähän helvetinkoneeseen tarkalleen sanottuna on asennettu? Osoitteessa http://www.teraspyora.fi/esitteet2/category/3-rautatiekalusto.html?download=86%3Arautatiekalusto_10393-fi_lowres olevasta esitteestä näkee, että se voisi olla jopa 600 kW (Dv15 620 kW, Dv16 700 kW). Mitä tulee Vempun vetovoimaan liikkeellelähdössä, niin sehän - niinkuin muistamme - tahtoi pyöräytellä muutaman kerran ympäri liikkeellelähtötilanteissa höyryveturien tapaan. Johtuni keveähköstä painosta ja alkukantaisesta voimansiirrosta. Joten vetovoimakäyrän mukaisia arvoja kai harvemmin käytännössä saavutettiin liikkeellelähdöissä. Larille ja muille veikkaukseni noiden jarrukenkien funktiosta: Psycon ei ole vielä ehtinyt (VR:n toimeksiantona) laatia tuosta märkäkorva-alokkaasta psykoteknillistä riskianalyysiä, joten siihen ei näinmuodoin voida luottaa ei niin sitten pennin vertaa. Mutta jahka se läpäisee testin ja saa arvonnasta duunipaikan, niin sen jälkeen se saakin jo tehdä ihan mitä sitä huvittaa, vaikka lähtisi omin nokkinensa rullailemaan linjalle. |
||||
|
10.01.2013 02:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vitsit mikä "puujuna" - ja laituri! | ||||
|
|
09.01.2013 23:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No sittenhän Dv16:kin (työpaino 60 t, akselipaino 15 t, vetovoima 180 kN [5 km/h]) jää toiseksi. Otso-Robotti ei taida hävitä Vempulle kuin suurimmassa ajonopeudessa (Dv16 85 km/h, Dr35 30 km/h), mutta vaihtotyössä silläkään ei ole merkitystä, kun Sn on kuitenkin 35. Kauempaa nähtynä härveli näyttää joltain Tve4:n (työpaino 34 t, akselipaino 17 t, vetovoima 92 kN) sarjassa painivalta, mutta ei tämä noiden edellä mainittujen arvojensa perusteella ihan niin pilipalivehje olekaan. Ja vieläpä suomalaista avainlippuvalmistetta. |
||||
|
09.01.2013 16:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huonoissa ohjelmissa pelkkä pienennys riittää tekemään kuvasta epätarkan tai siinä näkyvistä ajolangoista yms. sahalaitaiset. =o) | ||||
|
|
09.01.2013 15:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On muuten ihan totta tuo Juhaninkin huomio, eikä siihen ongelmaan tarvita välttämättä hämärääkään. Tarkennuksen metsään meno pilasi täydellisesti ensimmäiset sarjalaukaisulla Rautavuorelta ottamani junakuvat. Harmittaa vieläkin, olisi ollut tarjolla malliksi sinipikuri tupla-Sr1:llä (23/5-2012 P 909 3059+3021). Junattomassa koekuvassa tarkennus osui nappiin, mutta heti kun kuvissa olisi ollut junakin, päätti automaattitarkennus mennä päin mäntyä. Ja jollei saa kuvaa piloille vielä kuvausvaiheessa, niin digipimiössä viimeistään. Tässä näkyy käytetyn Adobe Photoshop CS6:ta. Lienee käyttökelpoinen ohjelma, koska kuva on vielä sen käsittelyn jälkeenkin näin terävä. Välineurheilua taitaa tosiaan tämä junakuvailuharrastuskin hyvin pitkälti olla. Sain joululahjaksi retkijakkaran. Mikäs semmosella on kökötellessä kesäillassa vaikka Hyvinkään Kulomäellä. |
||||
|
|
09.01.2013 14:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinpä. Tai sitten Misalla on virtuoosimaisen vakaa käsi. Minunkin 1100D:llä tahtoo joskus hämärässä saada suttua, vaikka nojaisi kameraa laiturin valaisintolppaan, roskikseen tai vastaavaan. Jalustaa harvemmin tulee otettua föleihin, hyvä jos saa edes itsensä liikkeelle. | ||||
|
08.01.2013 21:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on pojat navigaattori! | ||||
|
08.01.2013 19:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tomille onnittelut onnistuneesta kuvasta! Veturitkin ihan esteettisesti perin. On se vaan vaikuttava ilmestys tuo "The Happo". Juhalle kertoilisin, että kyl täällä Turussakin lunta ehti joulukuussa olla muutama kymmenen senttiä. Lumenkaatopaikat Orikedolla ja Iso-Heikkilässä ovatkin tällä hetkellä sitä perua melko täynnä tavaraa. Ja suuntaansa kymmenen kilometrin työmatkoilla olin muutamankin kerran ihmeissäni, kun lumet oli turkulaiseen tapaan aurattu autokaistalta pyörätielle - taisinpa eräinä varhaisaamuina ja myöhäisiltoina joutua paikka paikoin "varastamaan" tietä autojenkin puolelta. Joulun edellä lumipeitteen ollessa paksuimmillaan ja pakkasen kireimmillään poikkesin Kauhajoella anoppilassa. Appiukko, joka on vuosikymmeniä huvikseen ja ruutuvihkot muistinsa tukena seuraillut säätiloja ja sen sellaisiin vaikuttavia tekijöitä, väitti pokerinaamalla että lumet sulavat tammikuussa. Perusteluksi hän selvensi, että lumet sulavat, koska maa on alta sula. Lunta ja pakkasta oli siinä vaiheessa niin runsaasti, etten perustelusta huolimattakaan pystynyt uskomaan ennustettansa. Mutta niinkuin kuvasta tosiaan näkyy, niin jokseenkin kaikki lumet sulivat tammikuun alussa muutamassa päivässä. |
||||
|
05.01.2013 12:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eri painoluokan kiskojen prosentuaaliset osuudet rataverkollamme vuosina 1981-2011 on esitetty RautatieHarrastusKeskuksen eli nyk. EnneViraSton julkaisussa Suomen rautatietilasto 2012 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2012-04_suomen_rautatietilasto_web.pdf ) sivulla 20. Kartan muodossa ei taida olla ihan suoraan kiskotuksia. EnneViraSton julkaisussa Rataverkon kuvaus 1.1.2012 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-04_rataverkon_kuvaus_web.pdf ) sen sijaan on sivulla 11 esitetty kartta päällysrakenneluokista. Näistä pystyy hieman oikomaan yhdistelemällä tietoja. Koska Suomen rautatietilaston s. 20 kuvion perusteella kiskotuksista K33 ja K60 näyttäisi päästyn 80-90-luvuilla, yksinkertaistuu kuvio hieman. Rataluokat menevät näinmuodoin jokseenkin yksiin kiskopainojen kanssa seuraavasti: rataluokka A = 30 kg/m, rataluokka B1 = 43 tai 54 kg/m, rataluokka B2 = 43 kg/m, rataluokat C1 ja C2 = 54 kg/m ja rataluokka D = 60 kg/m. Jätin tahallani edellisessä paragraafissa mainitsematta, että rataluokka B1 voisi ainakin teoriassa olla 60-kiloisella kiskolla, mutta mahtaako käytännössä missään olla naulattu 60 E1 -kiskoa kreosootintuoksuisiin puupölkkyihin moreenimatolla? |
||||
|
04.01.2013 19:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jonin linkkaamassa kuvassa näkyvä toiminta voi olla myös vaunun nokalleen kaatumisen estämiseen tähtäävää. =oD Näin ehkä kymmenen vuotta sitten telkkarista dokumentin, jossa näytettiin jonkun venäläisen kylän elintarvikelogistiikkaa. Ohiajavasta tavarajunasta oli tapana jättää linjavaihteelle viimeinen umpparivaunu, jonka kylän mummot sitten joukolla työnsivät loppumatkan, ehkä muutaman kilometrin, pistoraidetta kaupalle. :o] |
||||
|
04.01.2013 12:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maanteille ovat kohta kaikki kuljetukset siirtyneet. Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten kannatti ajaa junalla rikkidioksidia Harjavallasta Raumalle, sellun vai minkä lie massan valkaisuun se oli. Yksi ainoa Sos-vaunu keikkui pari jollei muutamankin kerran viikossa jonkun junan kyydissä ensin Harjavallasta Tampereelle ja sieltä melkein samaa latua takaisin Raumalle. Maanteitse matka olisi ollut huomattavasti lyhyempi, mutta silti noinkin volyymiltään ohut kuljetus kannatti hoitaa kiskoitse - niin, eihän yksi Sos junan hännässä toki mitään painakaan. Mutta eiköhän nykyään sekin asia hoideta pikiteitse. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajat tietty ovat mielissään, kun heille riittää töitä, vieläpä VAK-lisällä terästettynä. Mutta yhtä hyvin porukoille luulisi riittävän töitä rautateillä, jos kuljetukset tehtäisiinkin siellä. Mutta kun ei niin ei. |
||||
|
|
04.01.2013 11:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja hekin: http://www.vaunut.org/kuva/78671 | ||||
|
|
02.01.2013 17:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rikultahan tuli taas tietoa. Korjasin kuvan tietoihin Soekin tilalle Zaes-w:n. Harmillista ja hölmöä, jos BSoekkien virka on tosiaan "ulkoistettu" maanteille. Vielä kesällä näin sellaista vekslailtavan Nokelassa - tosin harmikseni myöhästyin noin minuutin, että olisin saanut kuvan Dv12:sta BSoekkeineen legendaarisilla löpösäiliöillä... | ||||
|
|
02.01.2013 16:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nestekaasuvaunuista kahden ekan litterat näyttivät pitkiltä. Erittäin todennäköisesti ne ovat sarjaa Zagkks-z. Vanhemmuuttaan tummuneiden häntäpään kaasuvaunun litteraksi ei jää kai muita vaihtoehtoja kuin Sonk. Jälkimmäisten kaasuvaunujen lyhyysvaikutelma saattaa olla enimmäkseen perspektiivin hämäystä - vaikkakin Sonkkeja on valmistettu kahden eri koon säiliöillä, vaunutyyppiä löytyy 14,28 ja 14,30 metrin pituisilla säiliöillä. Sekä Zagkks-z:n että Sonkin kokonaispituus puskimesta puskimeen on kuitenkin ymmärtääkseni aina 16,06 metriä. Ensimmäinen ja neljäs vaunu, Soekit tai vastaavat öljyvaunut, voisivat ehkä molemmatkin olla pelkkiä tyhjiä suojavaunuja. Ehkä juna katkaistaan määräasemallaan Tampere tavarassa kolmannen ja neljännen vaunun välistä, minkä jälkeen keulaosa ohjautuu jossain junassa vaikkapa enempi koillisen suuntaan häntäosan jatkaessa esim. pohjoiseen, jonnekin Oulun seudulle. Vai voisiko neljäs vaunu olla vaikkapa BSoek kuljettamassa löpöä VR:n Nokelan varikon naftasäiliöille? Jollain lienee täsmällisempää tietoa. |
||||
|
02.01.2013 00:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan, Tepon kommenttiin liittyen, kuvan http://vaunut.org/kuva/79688 yhteydessä mainitsemani Markku Nummelinin kuva Ketolasta löytyy myös Rantarata-kirjan sivulta 49. | ||||
|
02.01.2013 00:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvassa lienee torstain 11/7-1985 P 131. Näyttäisi kuljettajan häikäisysuojan asentoa myöten kovasti olevan juurikin sama juna kuin Markku Nummelinin kirjassa Juna suomalaisessa maisemassa sivulla 15 oleva. Siinä on samainen Dr13 2319 pikureineen ohittamassa Ketolan seisaketta. | ||||
|
01.01.2013 21:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jospa Siperiasta ei enää riitäkään öljyä ajettavaksi Kilpilahden jalostamolle. Oi niitä aikoja - ne olivat vuosikymmeniä kestäneet ja kaiken kansan tinkimättömän panoksen vaatineet kerskakulutustalkoot, mutta lopulta saatiin kuin saatiinkin kaikki öljy poltettua... =oD | ||||
|
31.12.2012 11:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jossain Tekarissa muistelisin ainakin vielä noin vuoden sisään jossain nähneeni, ehkä kuvanneenikin. En nyt jaksa alkaa pöyhimään kuviani. Mutta löytyyhän .orgistakin toissatalvinen kuva: http://vaunut.org/kuva/67968 | ||||
|
29.12.2012 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Haa! Paruin samaa aiemmin kuvan http://www.vaunut.org/kuva/78934 kommenteissa. Yypee, huhuu? -aapee ;o) | ||||
|
26.12.2012 22:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumalla Kake Kaupunkijuna: http://www.kakekaupunkijuna.fi/ Turussa Jokke Jokijuna: http://www.turkutouring.fi/abora-jokke-jokijuna_fi |
||||
|
24.12.2012 10:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tosiaan mainio, onnistunut ja hauska kuva. Eikä kuvatekstiäkään pysty hymyilemättä lukemaan. Näissä tunnelmissa onkin mukava toivotella .org-väelle leppoisaa Joulua! |
||||
|
21.12.2012 19:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Symppis! | ||||
|
20.12.2012 21:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Arvaan, että lopputulos tulee tässä olemaan jotain Vaasan "restauroidun" rautatieaseman suuntaista. Vaasankin tapauksessa vanha asema onnistuttiin minusta pilaamaan niin täydellisesti, että armollisempaa olisi ollut purkaa koko rakennus pois ja rakentaa kokonaan uusi... | ||||
|
|
20.12.2012 20:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvasta näyttäisi, että Turun tauti on infektoitunut myös Tampereelle. R.I.P. tämäkin vanha veturitalli. | ||||
|
20.12.2012 20:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jarmon linkittämän kuvan kaveriksi haluaisin linkata vielä eri kuvan 15 vuoden takaa: http://www.vaunut.org/kuva/65250 Tuota Mika T. Polamon mestarillista kuvaa on mahdotonta sivuuttaa tämän kliseisen junakuvauspaikan ollessa tarkastelun alaisena. Paikalta tuskin milloinkaan on onnistuttu ottamaan parempaa kuvaa kuin tuo Polamon otos - eikä muuten varmastikaan tulla enää saamaan. Poissa ovat lennätinlinjat, tilalla ajolangat. Rautaojan kivisiltakin on ehditty vaihtaa betoniseen. | ||||
|
19.12.2012 22:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautavuori on aivan täysin kuin yks mun entisistä viisureistani. Kanjoni on varsin vaikuttava sekä alhaalta (sisältä) nähtynä ja koettuna että kanjonin kielekkeillä keikkuen katseltuna. Siellä voi kokea luonnonrauhaa. Näin siinä kanjonissa - en nyt muista oliko se tuossa 23/5 vaiko 26/5, molempina päivinä tuolla tuli käytyä nauttimassa keväästä - myös kookkaan pöllön tai muun ison linnun, joka lekutteli arvokkaasti liidellen kuusikon kätköihin piiloon kameraltani. Taisin kävellä vuorta ylös juuri Pertin mainitsemaa vanhaa ratapohjaa pitkin, ja mietinkin siinä - tarinan tieten - että pistoraide on ollut melko jyrkkä. Siihen ei ole auttanut pikkupoikien ylimäärin voita sivellä. Pääsykokeisiinko Miitre oli matkalla? ;o} Ajatella, kymmenisen vuotta sitten huolittiin minutkin kampuksen lauteita kuluttelemaan - kemiaa, fysiikka ja matematiikkaa - suoraan lukion papereiden perusteella ilman pääsykoetta, mutta siltikin reputin jo fuksivuonna. Iskikö ohimenevä loppuunpalamisilmiö vai mikä lie. Toki samaan aikaan löi päälle seuraavat kymmenen vuotta jatkuneet, lopulta turhiksi osoittautuneet VEK-haut raskaine panostuksineen. Kymmenen vuotta sitten suurimmalta osin halusinkin vaihtaa alaa, välttyä homehtumasta neljän seinän sisälle - noin silloin ajattelin. Elämästä ei koskaan arvaa etukäteen, mihin suuntaan se lähtee seuraavaksi viemään. Se on kuin suklaarasia! =oD |
||||
|
13.12.2012 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No voi yhden kerran! Eihän kakkosista olisi kolmosta tuuraamaan. ;o) Näin siinä käy kun yrittää kertoa kuvasta tuhannella sanalla... | ||||
|
10.12.2012 16:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tulee ihan vanhat hyvät, tai ainakin paremmat, ajat mieleen. | ||||
|
09.12.2012 14:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tämä luminen kaarrekuva uppoaa minuun. Opastimien eriväriset valot, vaunujen sisälamput, katuvalot ja kerrostalon asunnoista kajastavat valot tekevät kuvasta hienon ja värikkään. | ||||
|
08.12.2012 09:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Punavalkoisen värityksen uutuus. | ||||
|
08.12.2012 00:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onpa todella, kaunis näkymä ja kaunis kuva. Niila on (hämärä)kuvaamisen mestari. | ||||
|
07.12.2012 11:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sähkösoitto-opasteet löytyvät jo vuoden 1938 Jt:stä: //70 § Sähkösoitto-opasteet (Sso). 1. Sähkösoitto-opasteella tarkoitetaan sähkösoittokellolla veturiin annettavaa opastetta, jota käytetään toimitettaessa aurausta n. s. koneellisella lumiauralla. 2. Merkityksessä ”Pysähdy seuraavalla liikennepaikalla” käytetään sähkösoitto-opastetta myös moottorivaunussa ja muussa junassa silloin, kun matkalla on tiheästi sellaisia liikennepaikkoja (esim. seisakkeita), joilla juna pysähtyy vain tarpeen vaatiessa. 3. Opasteet antaa aurausta toimitettaessa sitä johtava henkilö tai muulloin konduktööri. Opaste Sso 1. ”Vedä”. ‐ Yksi lyhyt soitto. Opaste Sso 2. ”Työnnä hiljaa”. ‐ ‐ ‐ Kolme lyhyttä soittoa. Opaste Sso 3. ”Työnnä täyttä aurausvauhtia”. — Yksi pitkä soitto. Opaste Sso 4. ”Seis”. ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ Useita lyhyitä soittoja. Opaste Sso 5. ”Pysähdy seuraavalla liikennepaikalla”. ‐ — Yksi lyhyt ja yksi pitkä soitto.// Vuoden 1969 Jt:ssä vuosikymmenten aikana täydentyneet sähkösoitto-opasteet löytyvät pykälästä 77: Seis ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ (Useita lyhyitä soittoja) Hiljennä ‐ — ‐ — ‐ — Vedä ‐ Työnnä ‐ ‐ ‐ Valmis lähtöön ‐ ‐ Pysähdy seuraavalla liikennepaikalla ‐ — Lähtö — — (Opastetta käytetään vain toistettaessa junasuorittajan antama lähtöopaste.) Käytä täyttä aurausvauhtia — — — Käytä vähäistä aurausvauhtia ‐ — ‐ |
||||
|
04.12.2012 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No nyt selvisi, miksi sähköradoiltamme on niin luvattoman usein ajolanka poikki. Mäessä karvareuhka hulmuten tikkaava .org-paparazzi ja paikalle Turun suunnasta pelmahtavassa Pendossa edellislukuvuotisella opiskelijatarralla tai jonkin sortin Veturi-alennuksella kulkijat epäilemättä joutaisivatkin... | ||||
|
|
03.12.2012 14:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No joo, näinhän se taisi olla. En malttanut olla satuilematta, kun näin tässä niin herkullisen tilaisuuden siihen. Tilaisuus tekee rosvon. =o) | ||||
|
02.12.2012 18:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttäisi tuo Tallinkin mulkkaus olevan reaktio Vikingin aktiolle: Uusi M/S Viking Grace korvaa M/S Isabellan Turku-Tukholma -iltalähdöissä 13/1-2013 alkaen: http://www.vikingline.com/Documents/pressreleases/20121024_grace_maidenvoyage_fi.pdf Sen lisäksi herra Johnny Sid aikoo ruveta ajamaan Turku-Tallinna -linjaa M/S Silja Operalla: http://yle.fi/uutiset/uusi_risteilyreitti_turusta_tallinnaan/6342742 Laivastoteemaan liittyen mainittaisiinko vielä, että ensimmäinen ydinkäyttöinen lentotukialus USS Enterprise (CVN-65) poistui eilen 1/12 Yhdysvaltain laivaston vahvuudesta: http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/star-trekin-avaruusalusta-inspiroinut-laiva-elakkeelle/613943/ Parin sadan vuoden päästä näemmekin kai sitten tähtilaiva USS Enterprisen (NCC-1701). |
||||
|
|
02.12.2012 11:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mielenkiintoinen .org-vääntö. =o) Kevyt rutistus vielä Topin kuivan numerologiaesseen ( http://kiskoarkea.wordpress.com/2012/03/08/numerologiaa/ ) jatkeeksi. Harmi kun .orgissa ei pysty lisäämään tunnisteisiin saaton/vedon/siirron/päivystäjän tai vastaavan numeroa käyttäen numeron edellä lakien ja asetusten mukaista kirjainta - tai pelkkää numeroa ilman mitään kirjainta. Epäilemättä siitä tulisi sanomista, jos änkeisi tässä tunnisteisiin väkivaltaa ja rajallista aakkosvalikoimaa käyttäen parametrin: "Junatyyppi: V: 61091" Samaa manasin aikanaan kuvan http://www.vaunut.org/kuva/72087 alle tulleen numerovuodon yhteydessä. [vinkki yypeelle, -aapee] |
||||
|
|
30.11.2012 03:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukka: Alhaalta lähtee kiertymään loivasti vanha tie ylös jostain tuosta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Tien+alku&srs=EPSG%3A3067&y=6757252&mode=rasta&x=299936&lang=fi Kärrypolkua seuraamalla pääsee hikoilematta ja itseään jyrkänteissä telomatta suunnilleen tuohon: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Tien+p%C3%A4%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6757168&mode=rasta&x=300172&lang=fi Siitä jatkuu edelleen jonkinnäköinen polku jylhän kanjonin reunoja seuraillen aina huipulle. Jouni muistaa oikein, kuvauspaikka on jyrkänteiden ympäröimä. Turvallisia reittejä huipulle ei ole montaa − ehkä vain tuo yksi. Auton pysäköintiin minulla ei ole vinkkejä. Olin liikkeellä polkupyörällä ja nakkasin sen surutta ojanpohjalle. ;o) Vesa-Matti: Tunnustan, että tuona päivänä ottamieni kuvien eteen näin vähän vaivaakin. "Vuorikiipeily" tosin oli vain piste iin päälle. Varsinainen savotta oli siinä, kun hankkiuduin pyörällä noihin maisemiin. Mutta mikäs siinä oli naatiskellessa alkukesäisestä auringosta ja juuri viheriöimään puhjenneesta luonnosta. Oli hyvin antoisa päiväretki. Omanlaisensa ja kerrassaan mahtava paikka tuo Rautavuori. Vielä sinne on joskus päästävä! |
||||
|
|
29.11.2012 10:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, V-M! :o) Toivottavasti vielä jonain päivänä opin räpsimään yhtä hienoja kuvia kuin mitä .org-väki on tottunut Vesa-Matin tarjoilemana näkemään. ;o] | ||||
|
29.11.2012 08:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jolleivat ole peräti Moe-vaunuja. OT: Pari sellaista oli marraskuun alussa Turku tavarassa. | ||||
|
27.11.2012 12:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Markku Nummelin: Juna suomalaisessa maisemassa s. 126. Kuvateksti viereisellä sivulla: "Kuva 144: Kemiran tuotantolaitokset vaikuttavat voimakkaasti Siilinjärvi-Viinijärvi -radan liikenteeseen. Iltatavarajuna on lähdössä tehtailta Siilinjärvelle 14.7.1987. Juna lipuu hiljalleen eteenpäin odottaen opastimen vaihtumista vihreäksi." Komeita kuvia molemmat - ja kautta linjan molemmilla kuvaajilla! Kullankalliita kuva-aarteita. |
||||