Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2013 09:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kalliimpia tuottaa? Niitähän on kertynyt vuoriksi, kun niille ei ole löydetty käyttöä. Harjavallan kuonakasatkin jäävät toiseksi tai kolmanneksi Siilinjärven kipsivuorten rinnalla. ;o) Ehkä kyse on tosiaan siitä, että kaoliini sopii täyte- ja/tai päällysteaineeksi paremmin, saadaan laadukkaampaa paperia. Mutta se on tosiaan sääli, ajatellaan sitten Suomen vaihtotasetta, suomalaisen paperinvalmistuksen kannattavuutta tai vaikka kaoliinin louhimisen ja laivaamisen ympäristövaikutuksia. Hyvä kuitenkin, jos edes jonkun verran pystytään käyttämään noita Siilinjärven "jätteitäkin". |
||||
|
03.02.2013 12:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtteri, luulen ettei yhteen kirjoittavaa merkintätapaa oltu 70-80-luvuilla vielä keksittykään. Se on nykyajan hapatuksia! =o) | ||||
|
|
03.02.2013 12:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvan tiedoissahan onkin "mutkia oikoen" Sm2, luulisi kuvan löytyvän sillä. Minusta kuvatekstissä voi - jollei jopa pidäkin - käyttää kuvanottohetkellä voimassa ollutta merkintätapaa Sm 2, mieluummin kuin poikkeavaa tapaa Sm2. Onhan esim. Seeprankin virallinen merkintä ehtinyt vuosikymmenten aikana muuttua: Vr 12 -> Dr 14 -> Dr14. Erikseen kirjoittava merkintätapa oli käytössä jonnekin suunnilleen vuosituhannen alkuun, jolloin alettiin käyttää nykyistä merkintää. Siirtymävaiheessa saattoi eri yhteyksissä nähdä kumpaakin tapaa. |
||||
|
|
03.02.2013 11:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Käsilläni on juuri v. 1979 painettu "Sähköjunat, kuljettajan ohjekirja". Siinä käytetään pelkästään kirjoitusasua Sm 1 ja Sm 2. | ||||
|
|
03.02.2013 10:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvä niin, ettei kaikkea valkoista täyteainepulveria tarvitse laivata merten takaa - vaikka kylläkin suurin osa. Tosin Wikipedia näköjään väittää, että kaoliiniesiintymiä olisi Suomessakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaoliini Ehkä esiintymät ovat niin pieniä, ettei niiden hyödyntäminen kannata. Vielä kun joku ruudinkeksijä eli "chemist el loco" vääntäisi meille reseptin, miten kaoliinin tilalla voitaisiin käyttää Siilinjärven kipsiä tai edes titaani(IV)oksidia. |
||||
|
|
02.02.2013 21:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Uskotaan, mutta miksi vaunu on pitänyt irrottaa junasta tuohon? Eikö tehtaalla riitä raiteita junan pilkkomiseen ja vaunujen vekslailuun? | ||||
|
|
02.02.2013 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi olla. Tässä näyttäisi, kun tarkemmin katson, ainakin minusta jousipakat olevan lintassa siihen malliin, että vaunussa olisi kuorma päällä, eli vaunu olisi juuri tullut Rauman satamasta. Kymmenen minuuttia kuvan ottamisen jälkeen Kaipolasta tuli RC-päivystäjä Dv12 2733, joka kytkeytyi tähän vaunuun. Dv12 työnsi Tau:n ratapihan pohjoispäähän, josta yhdistelmä palasi takaisin jollekin läntisemmälle raiteelle. Siihen ne jäivät seisomaan veturi "pimeenä ja hiljaisena". |
||||
|
02.02.2013 21:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, piti kirjoittelemani, että tässä näkyy 3057:lla roikkuvan ystävyyslenkki SA3:n kidassa, toisin kuin 3022:lla, jolla se on tutummin tuossa esteenraivaajalla olevalla paikallaan. Onpahan valmiina, jos seuraavassa koplauksessa vastapuolena sattuu olemaan ruuvikytkimellistä vaunustoa. Tälle matkalle Turusta 31/1 klo 7:00:n junalla lähtiessäni satuin näkemään yhden ystävyyssiteen laiturille unohtuneena. Ja makasiinin laiturilla kesällä lötjöttänyt rengaskasa näkyy korjatun pois. |
||||
|
|
02.02.2013 20:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On luullakseni mahdollista, että runko oli sama. Vararunko oli sekalainen ja värikäs. Se oli raavittu kasaan sarjojen Ei, Ex, Rbkt ja Ehft vaunuista. Löytyi sinistä, vihreää ja punaista. Harmillisesti tuo kuvassa ykköselle pysäköity - oletettavasti T 3700:n aamuyöllä Raumalta Jämsänkoskelle tuonut, josta edelleen VET 11626:ssa Jämsään siirtynyt, sekä aikanaan T 3430:ssa Raumalle lähtevä - Sr1 3022 estää kakkoselle pysähtyneiden vaunujen näkyväisyyden. Jos näin on, että Ilarin havainnoima juna oli sama S 84:n korvaus, on myöhästyminen kasvanut Hämikseen mennessä 24 minuuttiin. Kyllähän Pendolinon voi korvata melkein millä tahansa kalustolla - en minä sitä olekaan sanonut - mutta harvasta korvaavasta kalustosta on täyttämään Pendon kookkaita kenkiä, ainakin mitä tulee nopeuteen - siis olettaen, että Pendo ylipäätään suostuu menemään eteenpäin. Tokihan Siperian Susi on huomattavasti Pendoa luotettavampi, se vie perille hitaasti mutta varmasti... Tässä tilanteessa myöhästymistä on pidentänyt myös kulkusuunnan vaihtuminen Tampereella. S 84:lle näkyy aikataulussa varatun päänvaihtoaikaa seitsemän minuuttia. Veturinvaihtomanööveri hukkaa helposti muutaman minuutin enämpi, I guess. |
||||
|
28.01.2013 12:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Varsin asianmukaista! | ||||
|
28.01.2013 12:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi veljet, mitä kuva-aarteita Esko taas tarjoilee meille. Öljyiset puupölkkyraiteet, käsin käännettävät vaihteet limppuineen, vaihdekoppi ja makasiini, 80-luvun alun ihmiset. Ja kyllä minusta tuo Dv12:n alkuperäiskuosi oli kaikista esteettisin, nyt kun aikaa on kerrostunut päälle vuosikymmenittäin ja ulkoasua on korjailtu useaan otteeseen - vaikka tietysti tämän päivän maailmassa tuo ehkä näyttäisi olevinaan vanhanaikaiselta ilman amppariraidoituksia, suksibokseja, vapiti-sankoja ja rappusten lisälevikelevyjä. 80-luvun alun maailma näytti olevinaan niin valmiilta, mutta siltikin kaikki on sen koommin muuttunut ja pistetty uusiksi. Tekisi jopa kuvaa katsellessa mieli Kiveä lainaten sanoa: "Niin muuttuu mailma, Eskoni." |
||||
|
26.01.2013 01:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sillalta on melko jyrkkä lasku ja kurvi, kun laskeudutaan pohjoisen suuntaan, Raumanmerenkadun kylkeen. Siinä joku pyöräilijä oli ajautunut mäestä päin puuta ja lyönyt päänsä. En muista oliko liukkaudellakin jotain tekemistä onnettomuuden kanssa. | ||||
|
25.01.2013 11:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Minusta tuo näyttää vesikaljamalta. Tunnetaan myös pääkallokelinä. Liukkaampaa keliä ei nyt äkkiseltään tule mieleen. Tuosta jos liukastuu kiskoille väärään aikaan, tuskin EA-polistakaan löytyisi enää apua. Ja näyttää tässä laiturin kallistuskin olevan väärin eli kiskoille. | ||||
|
24.01.2013 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunuthan ovat kuin suoraan länkkäristä. Sanoisin jopa, että letkasta huokuu kadonnutta menneen ajan glamouria ja gloriaa. Vaunut olivat olleet tuossa jo edellisenä kesänä, jotain lama- tai ylijäämäletkaa, odottelemassa viimeistä matkaansa. Tulipa tuossa myös litisteltyä markan rahoja kiskoilla. Ongelmana oli aluksi löytää kauas kiskolta singonnut penni junan mentyä. Liperin tanssilavalla joku paikallinen äijänkäppyrä tiesi neuvoa hyvän konstin: pitää laittaa pihkaa kolikon ja kiskon väliin. |
||||
|
23.01.2013 21:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maailma on pieni. Tulin tuohon samaan aikaan asemarakennuksen toiselle puolelle lähteäkseni viemään klo 14:15:n JunaBussia Raumalle. Maantielättähattuvaununa oli Volvo B10M Carruksen Star 602 -korilla... Mikset Jimi tullut moikkaamaan? =o) | ||||
|
19.01.2013 23:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niiltä osin (601) EVN-numero näkyy originaalissa melko hyvin. Sen sijaan tarkistusnumero on harmillisesti eniten pikselöityneiden numeroiden joukossa. | ||||
|
19.01.2013 23:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Olisiko ollut suunnilleen Rautatienkatu 38:n kohdilta: https://maps.google.fi/?ll=65.004996,25.474248&spn=0.000942,0.004128&t=m&z=19&layer=c&cbll=65.004914,25.474128&panoid=39WX4n_vK3qlSrs_Q3wHVg&cbp=12,167.88,,0,-3.47 | ||||
|
19.01.2013 19:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aye Sir! | ||||
|
16.01.2013 11:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ET. Esine voi vaihtoehtoisesti olla paikallisen Samppa Linnan snägäriltä irti päässyt ranskalaisia ja tuplaporilaisen sisältänyt tinapaperi. |
||||
|
15.01.2013 21:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Löpötankkien tilavuuksia: Dv12 2400 ltr, Dr14 3700 ltr, Dr16 4000 ltr... Kulutuksista löysin netistä tai jostain muutamia vuosia sitten varsin tarkkoja sarjakohtaisia lukuja eri junapainoilla matkustaja- ja tavarajunakäytöissä, myös erilaisten veturinippujen kulutukset. Nyt Kuukkeli ei suostu näyttämään mulle kuin tuon: http://lipasto.vtt.fi/raili/raili2011raportti.pdf No, onhan siinäkin jotain ympäripyöreitä lukuja ja käyriä lähinnä Deeveristä. Kts. myös keskustelu kuvan https://vaunut.org/kuva/50938 alla. |
||||
|
15.01.2013 12:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kurt, saatoin tuota pendojanku... eikun pendolinoa katseellani. ;o) Näin siis the sand boxin eli suomeksi hiekkalaatikon ulkopuolella sanottuna. | ||||
|
13.01.2013 21:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On hienot ruskan värit tässäkin idyllisellä paikalla otetussa kuvassa. Ja junalla on kyydissään valkeaksi jalostettua keskisuomalaista vihreää kultaa maailman merille. V-logoinen Sr 2 alkoi tuohon maailmanaikaan olla jo niin kovin tuiki tavallinen ilmestys, vaan eipä ole enää ei. Pöyhin arkistojani ja löysin pölyjen joukosta numeron tälle kulkijalle. Juna on T 3434 (Sr 2, 2000 t, Sn 90), jonka lähtö Jämsänkoskelta oli 13:20 ja tulo Raumalle 19:10. Tupla-34 on aikataulunsa mukaan pysähtynyt klo 15:20–15:30 Orivedellä. Siinä se on päästänyt ohitseen Jyväskylästä Helsinkiin matkaavan S 94:n klo 15:27 ja kohdannut Turusta Pieksämäelle kulkevan P 817, joka on pysähtynyt asemalla klo 15:29–15:30. |
||||
|
|
12.01.2013 18:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taskukamerasta suoltunutta pikselimössöistä originaalikuvaa zoomailemalla näyttäisi, että se olisi 98 10 0981 601-9. Tuolla rivillä tarkistusnumero täsmäisi muihin numeroihin. En silti voi mennä aivan takuuseen tuosta, sori. | ||||
|
10.01.2013 16:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jos tuo pitää paikkansa, niin olin väärässä. Dr35 vastaa Tve3:a. | ||||
|
|
10.01.2013 15:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| PPP: Massansa (67,5 t) puolesta tuo laitos vastaa ennemminkin ylikuormassa olevaa täysperävaunuyhdistelmää. =o) | ||||
|
|
10.01.2013 15:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Osaisikohan joku laitteeseen perehtynyt ammattilainen kertoa meille penkoilta huuteleville harrastelijoille, kuinka tehokas moottori tähän helvetinkoneeseen tarkalleen sanottuna on asennettu? Osoitteessa http://www.teraspyora.fi/esitteet2/category/3-rautatiekalusto.html?download=86%3Arautatiekalusto_10393-fi_lowres olevasta esitteestä näkee, että se voisi olla jopa 600 kW (Dv15 620 kW, Dv16 700 kW). Mitä tulee Vempun vetovoimaan liikkeellelähdössä, niin sehän - niinkuin muistamme - tahtoi pyöräytellä muutaman kerran ympäri liikkeellelähtötilanteissa höyryveturien tapaan. Johtuni keveähköstä painosta ja alkukantaisesta voimansiirrosta. Joten vetovoimakäyrän mukaisia arvoja kai harvemmin käytännössä saavutettiin liikkeellelähdöissä. Larille ja muille veikkaukseni noiden jarrukenkien funktiosta: Psycon ei ole vielä ehtinyt (VR:n toimeksiantona) laatia tuosta märkäkorva-alokkaasta psykoteknillistä riskianalyysiä, joten siihen ei näinmuodoin voida luottaa ei niin sitten pennin vertaa. Mutta jahka se läpäisee testin ja saa arvonnasta duunipaikan, niin sen jälkeen se saakin jo tehdä ihan mitä sitä huvittaa, vaikka lähtisi omin nokkinensa rullailemaan linjalle. |
||||
|
10.01.2013 02:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vitsit mikä "puujuna" - ja laituri! | ||||
|
|
09.01.2013 23:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No sittenhän Dv16:kin (työpaino 60 t, akselipaino 15 t, vetovoima 180 kN [5 km/h]) jää toiseksi. Otso-Robotti ei taida hävitä Vempulle kuin suurimmassa ajonopeudessa (Dv16 85 km/h, Dr35 30 km/h), mutta vaihtotyössä silläkään ei ole merkitystä, kun Sn on kuitenkin 35. Kauempaa nähtynä härveli näyttää joltain Tve4:n (työpaino 34 t, akselipaino 17 t, vetovoima 92 kN) sarjassa painivalta, mutta ei tämä noiden edellä mainittujen arvojensa perusteella ihan niin pilipalivehje olekaan. Ja vieläpä suomalaista avainlippuvalmistetta. |
||||
|
09.01.2013 16:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huonoissa ohjelmissa pelkkä pienennys riittää tekemään kuvasta epätarkan tai siinä näkyvistä ajolangoista yms. sahalaitaiset. =o) | ||||
|
|
09.01.2013 15:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On muuten ihan totta tuo Juhaninkin huomio, eikä siihen ongelmaan tarvita välttämättä hämärääkään. Tarkennuksen metsään meno pilasi täydellisesti ensimmäiset sarjalaukaisulla Rautavuorelta ottamani junakuvat. Harmittaa vieläkin, olisi ollut tarjolla malliksi sinipikuri tupla-Sr1:llä (23/5-2012 P 909 3059+3021). Junattomassa koekuvassa tarkennus osui nappiin, mutta heti kun kuvissa olisi ollut junakin, päätti automaattitarkennus mennä päin mäntyä. Ja jollei saa kuvaa piloille vielä kuvausvaiheessa, niin digipimiössä viimeistään. Tässä näkyy käytetyn Adobe Photoshop CS6:ta. Lienee käyttökelpoinen ohjelma, koska kuva on vielä sen käsittelyn jälkeenkin näin terävä. Välineurheilua taitaa tosiaan tämä junakuvailuharrastuskin hyvin pitkälti olla. Sain joululahjaksi retkijakkaran. Mikäs semmosella on kökötellessä kesäillassa vaikka Hyvinkään Kulomäellä. |
||||
|
|
09.01.2013 14:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näinpä. Tai sitten Misalla on virtuoosimaisen vakaa käsi. Minunkin 1100D:llä tahtoo joskus hämärässä saada suttua, vaikka nojaisi kameraa laiturin valaisintolppaan, roskikseen tai vastaavaan. Jalustaa harvemmin tulee otettua föleihin, hyvä jos saa edes itsensä liikkeelle. | ||||
|
08.01.2013 21:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se on pojat navigaattori! | ||||
|
08.01.2013 19:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tomille onnittelut onnistuneesta kuvasta! Veturitkin ihan esteettisesti perin. On se vaan vaikuttava ilmestys tuo "The Happo". Juhalle kertoilisin, että kyl täällä Turussakin lunta ehti joulukuussa olla muutama kymmenen senttiä. Lumenkaatopaikat Orikedolla ja Iso-Heikkilässä ovatkin tällä hetkellä sitä perua melko täynnä tavaraa. Ja suuntaansa kymmenen kilometrin työmatkoilla olin muutamankin kerran ihmeissäni, kun lumet oli turkulaiseen tapaan aurattu autokaistalta pyörätielle - taisinpa eräinä varhaisaamuina ja myöhäisiltoina joutua paikka paikoin "varastamaan" tietä autojenkin puolelta. Joulun edellä lumipeitteen ollessa paksuimmillaan ja pakkasen kireimmillään poikkesin Kauhajoella anoppilassa. Appiukko, joka on vuosikymmeniä huvikseen ja ruutuvihkot muistinsa tukena seuraillut säätiloja ja sen sellaisiin vaikuttavia tekijöitä, väitti pokerinaamalla että lumet sulavat tammikuussa. Perusteluksi hän selvensi, että lumet sulavat, koska maa on alta sula. Lunta ja pakkasta oli siinä vaiheessa niin runsaasti, etten perustelusta huolimattakaan pystynyt uskomaan ennustettansa. Mutta niinkuin kuvasta tosiaan näkyy, niin jokseenkin kaikki lumet sulivat tammikuun alussa muutamassa päivässä. |
||||
|
05.01.2013 12:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eri painoluokan kiskojen prosentuaaliset osuudet rataverkollamme vuosina 1981-2011 on esitetty RautatieHarrastusKeskuksen eli nyk. EnneViraSton julkaisussa Suomen rautatietilasto 2012 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lti_2012-04_suomen_rautatietilasto_web.pdf ) sivulla 20. Kartan muodossa ei taida olla ihan suoraan kiskotuksia. EnneViraSton julkaisussa Rataverkon kuvaus 1.1.2012 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-04_rataverkon_kuvaus_web.pdf ) sen sijaan on sivulla 11 esitetty kartta päällysrakenneluokista. Näistä pystyy hieman oikomaan yhdistelemällä tietoja. Koska Suomen rautatietilaston s. 20 kuvion perusteella kiskotuksista K33 ja K60 näyttäisi päästyn 80-90-luvuilla, yksinkertaistuu kuvio hieman. Rataluokat menevät näinmuodoin jokseenkin yksiin kiskopainojen kanssa seuraavasti: rataluokka A = 30 kg/m, rataluokka B1 = 43 tai 54 kg/m, rataluokka B2 = 43 kg/m, rataluokat C1 ja C2 = 54 kg/m ja rataluokka D = 60 kg/m. Jätin tahallani edellisessä paragraafissa mainitsematta, että rataluokka B1 voisi ainakin teoriassa olla 60-kiloisella kiskolla, mutta mahtaako käytännössä missään olla naulattu 60 E1 -kiskoa kreosootintuoksuisiin puupölkkyihin moreenimatolla? |
||||
|
04.01.2013 19:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jonin linkkaamassa kuvassa näkyvä toiminta voi olla myös vaunun nokalleen kaatumisen estämiseen tähtäävää. =oD Näin ehkä kymmenen vuotta sitten telkkarista dokumentin, jossa näytettiin jonkun venäläisen kylän elintarvikelogistiikkaa. Ohiajavasta tavarajunasta oli tapana jättää linjavaihteelle viimeinen umpparivaunu, jonka kylän mummot sitten joukolla työnsivät loppumatkan, ehkä muutaman kilometrin, pistoraidetta kaupalle. :o] |
||||
|
04.01.2013 12:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maanteille ovat kohta kaikki kuljetukset siirtyneet. Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten kannatti ajaa junalla rikkidioksidia Harjavallasta Raumalle, sellun vai minkä lie massan valkaisuun se oli. Yksi ainoa Sos-vaunu keikkui pari jollei muutamankin kerran viikossa jonkun junan kyydissä ensin Harjavallasta Tampereelle ja sieltä melkein samaa latua takaisin Raumalle. Maanteitse matka olisi ollut huomattavasti lyhyempi, mutta silti noinkin volyymiltään ohut kuljetus kannatti hoitaa kiskoitse - niin, eihän yksi Sos junan hännässä toki mitään painakaan. Mutta eiköhän nykyään sekin asia hoideta pikiteitse. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajat tietty ovat mielissään, kun heille riittää töitä, vieläpä VAK-lisällä terästettynä. Mutta yhtä hyvin porukoille luulisi riittävän töitä rautateillä, jos kuljetukset tehtäisiinkin siellä. Mutta kun ei niin ei. |
||||
|
|
04.01.2013 11:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja hekin: https://www.vaunut.org/kuva/78671 | ||||
|
|
02.01.2013 17:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rikultahan tuli taas tietoa. Korjasin kuvan tietoihin Soekin tilalle Zaes-w:n. Harmillista ja hölmöä, jos BSoekkien virka on tosiaan "ulkoistettu" maanteille. Vielä kesällä näin sellaista vekslailtavan Nokelassa - tosin harmikseni myöhästyin noin minuutin, että olisin saanut kuvan Dv12:sta BSoekkeineen legendaarisilla löpösäiliöillä... | ||||
|
|
02.01.2013 16:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nestekaasuvaunuista kahden ekan litterat näyttivät pitkiltä. Erittäin todennäköisesti ne ovat sarjaa Zagkks-z. Vanhemmuuttaan tummuneiden häntäpään kaasuvaunun litteraksi ei jää kai muita vaihtoehtoja kuin Sonk. Jälkimmäisten kaasuvaunujen lyhyysvaikutelma saattaa olla enimmäkseen perspektiivin hämäystä - vaikkakin Sonkkeja on valmistettu kahden eri koon säiliöillä, vaunutyyppiä löytyy 14,28 ja 14,30 metrin pituisilla säiliöillä. Sekä Zagkks-z:n että Sonkin kokonaispituus puskimesta puskimeen on kuitenkin ymmärtääkseni aina 16,06 metriä. Ensimmäinen ja neljäs vaunu, Soekit tai vastaavat öljyvaunut, voisivat ehkä molemmatkin olla pelkkiä tyhjiä suojavaunuja. Ehkä juna katkaistaan määräasemallaan Tampere tavarassa kolmannen ja neljännen vaunun välistä, minkä jälkeen keulaosa ohjautuu jossain junassa vaikkapa enempi koillisen suuntaan häntäosan jatkaessa esim. pohjoiseen, jonnekin Oulun seudulle. Vai voisiko neljäs vaunu olla vaikkapa BSoek kuljettamassa löpöä VR:n Nokelan varikon naftasäiliöille? Jollain lienee täsmällisempää tietoa. |
||||
|
02.01.2013 00:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tosiaan, Tepon kommenttiin liittyen, kuvan https://vaunut.org/kuva/79688 yhteydessä mainitsemani Markku Nummelinin kuva Ketolasta löytyy myös Rantarata-kirjan sivulta 49. | ||||
|
02.01.2013 00:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvassa lienee torstain 11/7-1985 P 131. Näyttäisi kuljettajan häikäisysuojan asentoa myöten kovasti olevan juurikin sama juna kuin Markku Nummelinin kirjassa Juna suomalaisessa maisemassa sivulla 15 oleva. Siinä on samainen Dr13 2319 pikureineen ohittamassa Ketolan seisaketta. | ||||
|
01.01.2013 21:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jospa Siperiasta ei enää riitäkään öljyä ajettavaksi Kilpilahden jalostamolle. Oi niitä aikoja - ne olivat vuosikymmeniä kestäneet ja kaiken kansan tinkimättömän panoksen vaatineet kerskakulutustalkoot, mutta lopulta saatiin kuin saatiinkin kaikki öljy poltettua... =oD | ||||
|
31.12.2012 11:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jossain Tekarissa muistelisin ainakin vielä noin vuoden sisään jossain nähneeni, ehkä kuvanneenikin. En nyt jaksa alkaa pöyhimään kuviani. Mutta löytyyhän .orgistakin toissatalvinen kuva: https://vaunut.org/kuva/67968 | ||||
|
29.12.2012 13:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Haa! Paruin samaa aiemmin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/78934 kommenteissa. Yypee, huhuu? -aapee ;o) | ||||
|
26.12.2012 22:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumalla Kake Kaupunkijuna: http://www.kakekaupunkijuna.fi/ Turussa Jokke Jokijuna: http://www.turkutouring.fi/abora-jokke-jokijuna_fi |
||||
|
24.12.2012 10:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On tosiaan mainio, onnistunut ja hauska kuva. Eikä kuvatekstiäkään pysty hymyilemättä lukemaan. Näissä tunnelmissa onkin mukava toivotella .org-väelle leppoisaa Joulua! |
||||
|
21.12.2012 19:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Symppis! | ||||
|
20.12.2012 21:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Arvaan, että lopputulos tulee tässä olemaan jotain Vaasan "restauroidun" rautatieaseman suuntaista. Vaasankin tapauksessa vanha asema onnistuttiin minusta pilaamaan niin täydellisesti, että armollisempaa olisi ollut purkaa koko rakennus pois ja rakentaa kokonaan uusi... | ||||
|
|
20.12.2012 20:52 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuvasta näyttäisi, että Turun tauti on infektoitunut myös Tampereelle. R.I.P. tämäkin vanha veturitalli. | ||||
|
20.12.2012 20:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jarmon linkittämän kuvan kaveriksi haluaisin linkata vielä eri kuvan 15 vuoden takaa: https://www.vaunut.org/kuva/65250 Tuota Mika T. Polamon mestarillista kuvaa on mahdotonta sivuuttaa tämän kliseisen junakuvauspaikan ollessa tarkastelun alaisena. Paikalta tuskin milloinkaan on onnistuttu ottamaan parempaa kuvaa kuin tuo Polamon otos - eikä muuten varmastikaan tulla enää saamaan. Poissa ovat lennätinlinjat, tilalla ajolangat. Rautaojan kivisiltakin on ehditty vaihtaa betoniseen. | ||||
|
19.12.2012 22:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rautavuori on aivan täysin kuin yks mun entisistä viisureistani. Kanjoni on varsin vaikuttava sekä alhaalta (sisältä) nähtynä ja koettuna että kanjonin kielekkeillä keikkuen katseltuna. Siellä voi kokea luonnonrauhaa. Näin siinä kanjonissa - en nyt muista oliko se tuossa 23/5 vaiko 26/5, molempina päivinä tuolla tuli käytyä nauttimassa keväästä - myös kookkaan pöllön tai muun ison linnun, joka lekutteli arvokkaasti liidellen kuusikon kätköihin piiloon kameraltani. Taisin kävellä vuorta ylös juuri Pertin mainitsemaa vanhaa ratapohjaa pitkin, ja mietinkin siinä - tarinan tieten - että pistoraide on ollut melko jyrkkä. Siihen ei ole auttanut pikkupoikien ylimäärin voita sivellä. Pääsykokeisiinko Miitre oli matkalla? ;o} Ajatella, kymmenisen vuotta sitten huolittiin minutkin kampuksen lauteita kuluttelemaan - kemiaa, fysiikka ja matematiikkaa - suoraan lukion papereiden perusteella ilman pääsykoetta, mutta siltikin reputin jo fuksivuonna. Iskikö ohimenevä loppuunpalamisilmiö vai mikä lie. Toki samaan aikaan löi päälle seuraavat kymmenen vuotta jatkuneet, lopulta turhiksi osoittautuneet VEK-haut raskaine panostuksineen. Kymmenen vuotta sitten suurimmalta osin halusinkin vaihtaa alaa, välttyä homehtumasta neljän seinän sisälle - noin silloin ajattelin. Elämästä ei koskaan arvaa etukäteen, mihin suuntaan se lähtee seuraavaksi viemään. Se on kuin suklaarasia! =oD |
||||