30.09.2012 16:31 | Ari-Pekka Lanne | |||
Saanut sitten syyslauantainen harrastajahinta taas .org-väkeäkin vaihteen vuoksi oikeaan rautatiemaailmaan pois ruutujen takaa. ;o] Tätä kolhittua junaa kuvatessani huomasin kääntyessäni joutuneeni samalla itsekin kuvatuksi. Kameranaista myös huvitti tilanne, muttei hän ehtinyt jäädä vaihtamaan sen enempiä kuulumisia, taisi muistaakseni mennä juuri tuohon junaan matkustajaksi. | ||||
30.09.2012 11:48 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jo vain, 265 se siinä. Lisäänpä senkin kuvan tietoihin. | ||||
23.09.2012 21:02 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ja ilman veskiä. | ||||
23.09.2012 20:31 | Ari-Pekka Lanne | |||
Legendaarista kalustoa niin kiskoilla kuin vieressäkin. Monien sattumien, yrityskauppojen ja konsernin sisäisten siirtojen kautta pari tuollaista loppuun saakka alkuperäisväreissään säilynyttä B9M:ää ( http://koti.mbnet.fi/b10m/tsb/picture.php?photo=3931 , http://koti.mbnet.fi/b10m/tsb/picture.php?photo=4657 ) joutui vanhoilla päivillään kestämään vielä aapeenkin raakaa ajoa. Olivat loppuunajettuinakin hyviä ja käteensopivia ajettavia. Pitkä vaihdekeppi puolittajan vipuineen toi myös vanhan ajan tunnelmaa. Bussin perällä on tilava rahtitila kalteri-ikkunoineen. Jo pysyi superloonit penkkien sisällä ”koulukkaita” kyyditessä, kun antoi pahimmille häiriköille ukaasin auton perällä olevaan häkkiin joutumisesta. =oD | ||||
23.09.2012 11:04 | Ari-Pekka Lanne | |||
Nipun pohjimmainen Deeveri taitaa olla 2628. 2728:sta ei ollut enää tuolloin Ukiin lähtijäksi. | ||||
15.09.2012 22:13 | Ari-Pekka Lanne | |||
Samoin Porin radalla roikkui monta vuotta sähköistymisen jälkeen vakituiseen Dv12-vetoinen matkustajajuna H466: http://vaunut.org/kuvat/?tag0=16%7CH%7C466 . Mäntyluotoon menevässä tavarajunassa T3801 oli 2 Dv12, joista toinen palasi Tampereelle T3800:ssa, toinen H466:ssa. Helteisenä perjantai-iltapäivänä 1.8.2003, kun matkustin Raumalta Jokelaan, kävi niinkin, että salama oli sotkenut vaihteiden kauko-ohjausjärjestelmän Porissa. Niinpä H466:kin jäi jotain kolme varttia myöhään. Ei auttanut, vaikka sillä kertaa sattuikin olemaan veturina 3 Dv12, reilusti myöhässä saavuttiin Tampereellekin. Komia kuva, ja kiva nähdä vielä Vaasankin suunnalla asianmukainen sinitaajis "Reeverillä". |
||||
13.09.2012 13:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Herkullisen näköinen kattaus. Dieselit höyryävät kuumina, säleiköt irveessä. Junan runsaista antimista silmiinpistävimpinä ovat kukkuraiset lastit mustaa koksia. Palanpainikkeeksi natriumkloraattia, nam. Vihreää pitää aina olla – niin lautasella kuin yleensäkin maailmassa – ja sitähän näkyykin riittävän, jopa junan kulkemalla tiellä. Osa kasvillisuudesta on jo ehtinyt varastoida enimmät klorofyllit parempaan talteen, mikä antaa pikantin säväyksen ja viimeistelee yleisilmeen. | ||||
09.09.2012 23:37 | Ari-Pekka Lanne | |||
Topi: Ehkä Toni ei tässä lähestynyt asiaa veturinkuljettajan näkökulmasta vaan harrastajana kiinnittäen huomiota //asjanmukaisuusseikkoihin//. ;o] Vrt. http://www.vaunut.org/kuva/59254 | ||||
07.09.2012 21:40 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kyllä tuo paikka vahvasti vaikutti joskus ammoisina aikoina radan ylittäneeltä maantieltä. | ||||
06.09.2012 21:02 | Ari-Pekka Lanne | |||
Sr2 3224 ajoi rungon toiseen päähän ja kyyditsi tytöt Helsinkiin. ;o) | ||||
06.09.2012 19:25 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jep, nuo olivat kuvanottohetkellä korvin aistittavissa. Lisäksi haistoin Seepran (1861) savut ja tunsin nahoissani heikon tuulenvireen ja hikoilun paahtavan auringon alla sekä ohiajavien autoilijoiden ihmettelyn aiheuttaman lievän sosiaalisen painostuksen: ”Miks hiivatissa alta kolmekymppinen äijä norkoilee junasillalla kamera kaulalla!?” Silti se oli kaikki sen arvoista… | ||||
06.09.2012 18:08 | Ari-Pekka Lanne | |||
Heh, tästähän kehkeytyikin oiva pikku kinanpoikanen. =oD Mutta... Sori vaan Toni ja Jimi. Tuo vihertävä pellivaunu on EFits. Perustelu: originaalissa näkyy matkatavaraosaston pariovet. Olen varmaankin tihrustellut sitä jo kuvaa ja kuvan tietoja lisätessäni, en vain nyt enää muistanut. Aisakkaat saavat pärjätä Tampereelle omissa eväissä. ;o) | ||||
06.09.2012 16:55 | Ari-Pekka Lanne | |||
Äsh & argh! Korjaan nurinkurisuuden kuvatekstiin... | ||||
06.09.2012 14:40 | Ari-Pekka Lanne | |||
Olinpas taaskin hidas, kun en hoksannut tuon vihertävän pellivaunun olevan ravintola. No, nyt laitoin senkin kuvan tietoihin. Toksia Tonille huomiosta! | ||||
05.09.2012 22:46 | Ari-Pekka Lanne | |||
On erikoinen fontti. Taustalla kohoava 15-kerroksinen hoitsuopiston asuntola sitävastoin on Porin korkein asuinrakennus - 51,72 metriä. Sopivasti heti lentsikkakentän vieressä. Tämä toki vain kuriositeettina, eihän lentokoneenkuljettajat siihen päin aja. Aikaa on noistakin ajoista kulunut jo 15 vuotta, mutta tuntuu kuin olisi ollut eilen. Olispa aikakone... | ||||
04.09.2012 21:22 | Ari-Pekka Lanne | |||
Olen vissiinkin lukenut .org:ini huonosti, mutta multa on mennyt ohi, missä tämmöinen "äkkipysäys" on ollut? | ||||
04.09.2012 09:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ehkä näemme pian 2539:n lisäksi muitakin särjetyiltä Ruotsinlaivoilta lainatuilla punakermaisilla jäähdytinpaloilla paikattuja Seniori-Deevereitä (2500, ex- Sv12, S niinkuin "Seniori"). | ||||
03.09.2012 22:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Olet Harri oikeassa, kiitos oikaisusta! Tunnisteisiin on nyt arvottu oikea junanumero. | ||||
03.09.2012 20:07 | Ari-Pekka Lanne | |||
Fo on kuin tehty museojuniin. Sama pätee myös siltaan. | ||||
30.08.2012 22:02 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kyl mulle kelpais ratillinenkin. Enpä oo huomannut, että joystickillisen etummaisena olo olis sen yleisempää. Off topic: Olen joskus yöllä hereillä, kun T3505:n pari T4036 //The Happo// ryskii ikkunamme alta. Viime yönä satuin olemaan hereillä, kun juuri asemalta liikkeelle lähteneen, vauhtia keräävän T4036:n lähestyvä kohina alkoi kuulua. Mutta mitä hiivattia, 3 x Dv12:n mureaa mörinää ei kuulunut juuri ollenkaan – vain kiihtyvä pyörien kolke. Tavallisesti kuulostaa siltä, kuin kuljettaja repisi dieselveturikolmikosta kaikki liikenevät tehot, vaikka väkivalloin. Kyllä maailmaan mökää mahtuu! Saman ilmiön havaitsin kesällä ollessani kahtena peräkkäisenä yönä Pahaniemessä passissa canuunoin ja jalustoin. 6/7 ( http://vaunut.org/kuva/75938 ) tupla-Deeveri paahtoi syylärinsäleiköt väärällään, kuin viimeistä päivää, tavallista lyhyemmässä junassa. Seuraavana yönä, 7/7 ihmettelin, kun veturikolmikosta ei kuulunut juuri mitään ääntä, melkein kuin olisi noussut ylämäkeä tyhjäkäynnillä, mutta tuplasti pidempi juna vyöryi ohitse samaan tapaan mahtavine ilmavirtoineen. Kyseessä lienee osaavan kuljettajan hiottu, taidokas pintakaasulla, vai pitäisikö sanoa hajulla ajo, jonka veikkaan olevan yhden ja saman rautahermoisen tosiammattilaisen – sen joka ajoi 7/7 ja 30/8 T4036:n Turusta Uuteenkaupunkiin – käsialaa. Mahtaa tallipäivystäjä raapia moisen ajon jälkeen päätään, kun Deevereiden tankit eivät huoli ainetta. Ilmiön vaihtoehtoinen selitysmalli: Kaikki olikin vain unta, ja veturinkuljettaja oli Kauno Saario… | ||||
29.08.2012 19:33 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jostain se on aina alettava. Tämähän näyttääkin olevan 1. kuvasi täällä. Tervetuloa .orgiin! ;o) | ||||
29.08.2012 19:25 | Ari-Pekka Lanne | |||
Mun mielipide on, että vastavalo ei pilaa kuvaa. Maailma on sellainen, että joskus aurinko vain sattuu paistamaan päin näköä. Sen sijaan kuvan koko on minusta ehkä hieman turhankin pieni. Ennenkaikkea kuvan kirkkautta voisi säätää jonkin verran alas - kokeilin huvikseni tässä koneella, ja huomasin auringon alkavan korostua edukseen, sekä kuvan muuttua paljon paremmaksi näin tehtäessä. Kehityskelpoinen kuva minusta, vaikken siis valokuvauksesta juuri mitään ymmärräkään. | ||||
29.08.2012 15:17 | Ari-Pekka Lanne | |||
Selvä, Petri. Näinmuodoin Topi tuli löytäneeksi ja osoittaneeksi maailmasta taas yhden epäkohdan ja viallisuuden. Kuten kerroinkin, pk-alueen paikallisliikenne on minulle täysin vieras alue. Enpä ole sen puoleen muissakaan kaupungeissa ajanut ns. numerovuoroja, mitä nyt jonkun kerran ollut kyydissä. Mutta sen tiedän, että kaukoliikenteessä aikatauluun merkityt ajat ovat myös käytännössä /pyhiä/. | ||||
29.08.2012 10:14 | Ari-Pekka Lanne | |||
Topi: Hesassa vuorotiheys voi jolloin paikallislinjoilla olla jopa niin tiheä, ettei ehkä kannatakaan jäädä liikenteen tulpaksi odottamaan aikaa, jos seuraava tulee muutamassa minuutissa. Sama jos bussissa on seisomakuorma. Olisiko noin? Kari: Aikataulu kuulostaa liian kireältä, jos ollaan järjestään jopa 20 minuuttia myöhässä. Olisikohan aikataulu perua/jäänne ajoilta, jolloin henkilöautoliikenne ei vielä ollut niin ruuhkaista, eikä Oulu-Kempele –välillä ollut niin tiheässä liikennevaloja. Rekan taakse jäämisenkään ei pitäisi olla katastrofi, talvella rajoitus on kuitenkin se 80. Lyhyehköllä Liminka-Raahe –välillä satasen vaikutus on käytännössä lähinnä psykologinen. 100 alkaa vasta rautatien ylikulkusillan jälkeen ja loppuu ennen Tuomiojan tienhaaraa, Revonlahdessakin on 60:n pätkä. En tunne sen tarkemmin päivävuorojen käyttämää Oulu-keskusta-Kempele –reittiä ja niiden aikatauluja. Turun yövuoro tulee Ouluun moottoritietä, ja se tulee ajallaan /kuin juna/. Kimmo: Pätee useimmissa aikatauluissa, mutta ei aivan kaikissa. Esim. 41-tien varressa Vampulan kohdalla on pikavuoropysäkki, jossa voi joskus nähdä bussin pysähtyvän mystisesti pariksi-kolmeksi minuutiksi. Parhaita vuoroja ovat ne, joissa vain pienellä säädöllä kaikki pysäkit melkein kuin imaisevat auton paikalle tasan aikataulun mukaan – tarkoittaa silloin, että niissä aikataulu on osattu laatia oikein. |
||||
28.08.2012 19:31 | Ari-Pekka Lanne | |||
Eljas: Enemmistö suomalaisista saisi edellä olevan kirjoitukseni johdosta raivarin tai leimaisi minut hulluksi. Auto nähdään nykyään itsestäänselvyytenä ja välttämättömyytenä, vaikka 50 vuotta sitten niitä oli vain 1/16 nykymäärästä. Vaikka rahat eivät tahtoisi riittää ruokaan ja vuokraankaan, silti auto pitää olla. Autoton on jalaton. Muistan sen keväisen päivän kun olin kurssikeskuksen-aikoinani pyöräilemässä silloisesta kortteeripaikasta Huittisista Kokemäen katsastuskonttorille suorittamaan E-teoriakoetta. Kurssikaveri pörähti autoineen vastaan joissain Ronkankankaalla, ollessaan palaamassa omasta kokeestaan, ja kysyi nähdessään minut pyöräilemässä /pitkää/ matkaa (Huittinen-Kokemäki edestakaisin n. 40 km): ”Oleksää ihan terve?” Kysymys ja ihmettely huvittivat ja jäivät mieleen. Topi: En täysin allekirjoita väitteitäsi, ainakaan niiltä osin mitä tunnen pikavuoro- ja seutuliikennettämme. Pk-seudun paikkuriliikenteestä minulla tosin ei ole kokemuksia. 1) ”Aikataulun löysyys.” -Suurelta osin aikataulut ovat tarkoituksenmukaiset – ehkä kesällä hieman löysät, talvella hieman kireät. Kuljettaja saattaa hyvinkin joutua punnertamaan väliasemilla rahteja vaihtaessaan paitansa märäksi pysyäkseen aikataulussa, mutta pysyy aikataulussa. Ei aikatauluissa mitään ylimääräistä löysää ole, mutta ei niissä silti pidä asiakkaille mahdotontakaan luvata – muuten käy niin, että he myöhästyvät, mihin sitten ovatkin menossa. 2) ”Välipysäkeiltä lähteminen etuajassa. (Junat eivät lähde, bussit lähtevät.)” -Kun tammikuussa 2008 aloitin työharjoittelun, minulle painotettiin ensimmäisenä päivänä reppua ja renkiä annettaessa, ennen vanhemman kuljettajan mukana ensimmäiselle linjalle lähtöä, että ”suurin virhe, jonka linja-autonkuljettaja voi tehdä, on lähteä etuajassa ja jättää matkustajat pysäkille”. Se on jäänyt hyvin mieleen. Matkustajilla on kännykät, joilla voi soittaa liikennöitsijälle. Ainakaan meilläpäin pysäkin sivuutus etuajassa tuskin onnistuisi montaa kertaa. Etkö Topi oo koskaan nähnyt, kun bussi pysähtyy pysäkille ottamaan kyytiin ”haamumatkustajan”? (OT: Itselleni kävi kerran niin, että matkustaja otti saattajan kyydillä bussini kiinni Nokialla ja väitti, että olin lähtenyt Tampereelta minuutin etuajassa. Kysyin, paljonko asiakkaan kello on? Kun vertasimme sitä rahastuslaitteen satelliittiaikaan, näimme asiakkaan kellon olevan minuutin jäljessä.) 3) ”Busseissa ei ole JKV:ta, eli ne voivat ajaa ylinopeutta. Ja kyllä, varsin usein ajavat.” -Korkeintaan lievää. ”Bussikuskeja” on moniin lähtöihin, myönnän sen, mutta aikataulussa pysyminen ei ainakaan lähtökohtaisesti vaadi kaahaamista. Kuljettaja maksaa itse sakot, kortin menetys sen sijaan tarkoittaa leivän katkeamista. Kukaan ei ole käskenyt ajamaan ylinopeutta. Linja-auton teho-paino –suhde estää useimmat ohitukset mutkaisilla, mäkisillä ja risteävillä teillämme, joten ajaminen muuta liikennevirtaa nopeammin on useimmiten mahdotonta. Nopeudenrajoitin viimeistään tökkää vauhdin sataseen, monissa autoissa on säädetty hieman allekin. Niin linja-autossa kuin junassakin on nopeudenrajoitin, junassa vain paljon kehittyneempi (JKV). Ja kyllä, reilun neljän vuoden kuljettajakokemuksella (kokemuksia matkustajana kohta 30 v.) sanoisin, että suuret myöhästymiset ovat linja-autoliikenteessä hyvin harvinaisia. Järjestelmä toimii melkein kuin kello: vaihtoyhteydet toimivat (Tarvittaessa pari minuuttia myöhässä vaihtopaikalle saapuva kuljettaja soittaa ketjun seuraavalle, niin tämä tietää odottaa sen pari minuuttia.), laivamatkustajat ehtivät ajoissa laivalle, työmatkalaiset työmaillensa, koululaiset ysiksi koulunpenkille. Lieviä myöhästymisiä aiheuttavat henkilöautoruuhkat, päällystystyöt, vaikeat keliolot jne., joissain vuoroissa pientä systemaattista myöhästymistä aikataulun kireys tai takapainoisuus. Junaliikenteen pahemmanpäiväiseen tökkimiseen sen sijaan olen valitettavasti törmännyt usein. Suuria monikymmenminuuttisia myöhästymisiä on tullut todistettua sekä matkustajana että harrastajana niin paljon, että joko minulla on ollut huonoa tuuria tai niiden täytyy olla käsittämättömän yleisiä tapahtumia – ottaen huomioon, että rautatie on kuitenkin tavallaan suljettu järjestelmä. Junaliikenne näyttää olevan altis häiriöille – mikä on minustakin hyvin harmillinen asia, se heikentää kaiken joukkoliikenteen kilpailukykyä henkilöautoja vastaan. |
||||
27.08.2012 18:39 | Ari-Pekka Lanne | |||
Voi Venäjänmaa, kun oot niin laaja! Mitä muuta tähän osaa sanoa? | ||||
27.08.2012 11:58 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tavaraa pyörillä. | ||||
26.08.2012 13:22 | Ari-Pekka Lanne | |||
Mieluummin lipunmyyjän näkisi lippuluukulla myymässä asiakkaille palvelua kuin kortistossa nostamassa työttömyyskorvausta. Se lienee olisi kokonaisuuden kannalta edullisempaa. VR:llä on monopoli kiskoilla, mutta henkilöliikenteessä yleensä kilpailijoita riittää. Henkilöautoilun osuus kotimaan henkilökilometreistä on 72 %, julkisen liikenteen 19 % (kevyt liikenne 4 %, muu yksityinen 4 %). Hieman suurempi osa julkisen liikenteen suoritteesta tehdään linja-autolla kuin junalla. Henkilöautoilu on liian halpaa ja helppoa. Vastaavasti julkinen liikenne on liian kallista ja asiakkaiden tarpeisiin usein huonommin sopivaa. /Meidän erityisolosuhteissamme/ julkinen liikenne olisi ymmärtääkseni monellakin tapaa kansantaloudellisesti kannattavampaa. Henkilöautot ja niiden polttoaineet ovat suurelta osin tuontitavaraa. Vastaavasti julkisen liikenteen työllistävä vaikutus on paljon tiukemmin sidottu kotimaahan. Konduktöörin tai linja-autonkuljettajan työpanosta on vaikea ulkoistaa Kiinaan tai Intiaan. Suomessa on vielä linja-auto- ja -junanvaunuvalmistusta. Kun matkustaja valitsee junan henkilöauton sijaan, vähenee öljyn kysyntä ja siten tuonti. Juna kulkee puhtaalla kotimaisella vesivoimalla. Suunnilleen saman energiamäärän matkustajajuna kuluttaa, ajaa se tyhjänä tai täytenä – matkustajat ovat junan kyydissä kevyttä tavaraa – tosin olettaen, että matkustajien nousu junaan käy sujuvasti, ettei tule myöhästymisen aiheuttamaa aikataulun kuromista. Sen sijaan tonnin painoisten autojen ajaminen ja tyhjäkäyttö ruuhkissa kiistatta vaativat bensaa sitä enemmän, mitä enemmän on paikasta toiseen siirtyviä henkilöitä (1 auto/henkilö). Ongelmaa saataisiin ehkä korjattua rokottamalla henkilöautoilua rajusti – suolainen bensiinivero, kalliit pysäköintimaksut, tienkäyttömaksu (erityisesti, kun matka on päällekkäin julkisen liikenteen tarjonnan kanssa) – perusteena kansantaloudellinen etu. Kansalle tulisi edulliseksi luopua kaikesta turhasta autoilusta. Asuin- ja työpaikka sovitettaisiin monissa tapauksissa lähemmäksi toisiaan – jäisi monelta päivittäinen kymmenien kilometrien 'turha' autoilu ajamatta. Ruuhkat hälvenisivät. Monet ketjukolarit ja suojatieyliajot jäisivät ajamatta. Julkisen liikenteen kysyntä kasvaisi, jolloin liikennöitsijöiden kannattaisi panostaa palveluun. Vuorovälit tihenisivät. Reitistö laajenisi. Henkilökuntaa olisi varaa pitää lippuluukuillakin. Hintoja olisi varaa alentaa. Julkista liikennettä ei tarvitsisi enää tukea – samalla kun siitä saatavat verotulot kasvaisivat. Kaikkein bensanhimoisimmat autoilijat muuttaisivat ehkä Amerikkaan. Tosin kansantaloudellisesti sekin olisi edullista, koska yhteiskunta säästyisi ylipainoisuuden ja liikkumattomuuden aiheuttamilta ylimääräisiltä sairauskuluilta. No, tämä kaikki on utopistista ajatusleikkiä. Päättäjät eivät uskalla tehdä sitä, mikä olisi kansantaloudelle eduksi, antaa kansalle keppiä, kun pelkäävät aina seuraavia vaaleja. Sen sijaan meille tarjotaan tänäkin vuonna porkkanoita: pakettiautoveron alennusta ja Onnibussia, joka näyttäisi istuutuvan ennemmin sen 19 %:n kuin 72 %:in puurolautasen ääreen. |
||||
25.08.2012 11:18 | Ari-Pekka Lanne | |||
Näinhän se on. Oltiin muutama päivä Aavasaksalla mökkeilemässä ja poikettiinpa eräänä päivänä myös tuolla länsinaapurin puolella, Övertorneåssa eli Matarengissa. Raja ylitettiin kätevästi rajajoki Tornionjoen ylittävää siltaa pitkin kävellen. Leppoisalta paikalta vaikutti Övertorneåkin. Harmi vaan kun rata on rullattu (v. 1992). Vaihdan tähän vielä kuvan, jossa kadunnimikin näkyy. | ||||
25.08.2012 09:20 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tämä on rautatieaiheinen kuva ja muuttunutta maailmaa kuvaava (rautatie)historiallinen ajankuva. Umpivaunujen tilalla seisoo nykyään kumipyöräbusseja pysäköityinä ja kuormattavina Matkahuollon kappaletavaralla. Ratapihan paikalla on asfalttia ja linja-autojen laiturikenttä. Rautatieasemarakennus toimii linja-auto- ja taksiasemana. Kiskoja pitkin paikalle ei ole päässyt vuosikymmeniin. | ||||
24.08.2012 09:44 | Ari-Pekka Lanne | |||
Suunnattoman hieno otos linnunpesävinkkelistä. En ole vielä ehtinyt sotkeentua pienoisrautateihin, mutta jos joskus sotkeennun, on 1:8-skaala selviö. Tosin eihän mulla ole vielä puutarhaakaan, johon radan rakentaa. Mutta sitten /joskus/, jos on, on siellä oltava myös tuollainen muovinen junabongarihahmo kameroineen. | ||||
21.08.2012 15:57 | Ari-Pekka Lanne | |||
Varsin asianmukaista toimintaa nähtävissä kuvassa. Petrin avautumisessa on myös asiaa taustalla. Tuotteistaminen ja brändäytyminen lienevät suomalaisten yhtiöiden vastaus ulkomaisten kilpailijoiden yrittäessä suomalaisille markkinoille. Markkinahulinassa kansa on muuttunut kilpailuttamistietoisiksi ja vaativiksi kuluttajiksi – jollei ole jopa ollut sellaista pohjimmiltaan aina, mennyt siitä mistä aita on matalin, onhan se tavallaan luonnollistakin. Kuka enää muistaa tai piittaa miten eroavat toisistaan vaikkapa Sale ja Lidl, Neste ja Teboil (Lukoil) tai Helkama ja Nishiki. Tai mitä yhteistä on esim. Finluxilla (Vestel Group), Upolla (Gorenje Group) ja Tunturilla (Accell Group). Ei kai siihen kenenkään suomalaisen työpaikka kaadu, jos Minä (amer. I) valitsenkin näin ja säästän 0,1 €. Mutta kun meitä on viis miljoonaa – keskivertosuomalaisen arkiset valinnat kertautuvat sillä. Olen joskus mietiskellyt, että jolleivät suomalaiset pidä suomalaisten puolia, niin kuka sitten? Jaa juu, Novalla(kin) muistavat aina erikseen mainita maantiemälleistä ne, joissa on toisena osapuolena hyötyajoneuvo, oli onnettomuuden aiheuttanut kumpi hyvänsä – useimmiten ei-hyötyajoneuvo. Se on PPP sitä globaalisuutta. | ||||
19.08.2012 21:32 | Ari-Pekka Lanne | |||
http://www.vaunut.org/kuva/59628 | ||||
13.08.2012 00:56 | Ari-Pekka Lanne | |||
Multa meni vaunusto hieman ohi, en noin vain päässyt yli hurupauhusta. ;o) Saattoi siinä silti ollakin, ainakin paluujunassa T80006 pistivät silmään hyvin modernit Sps ja Snpss. Jo vähän liian työlästä kai noihin olisi ollut haalia puhdasta kasaria. Mutta idea, niinkuin toteutuskin noin päällisin puolin, oli minusta valtavan hieno. Muistan vielä 25 vuoden takaa, kun halusin (n. 5-vuotiaana) aina kotimatkalla, että pysähdytään Rauman sähkölaitoksen vieressä olleessa kevyenliikenteen tasoristeyksessä odottamaan hetkiseksi, jos vaikka sattuisi tulemaan juna. Ja joskus hetkisen odottelu palkittiinkin Hurun vetämällä tavarajunalla. Ne olivat pienelle pojalla suuria hetkiä. | ||||
09.08.2012 16:58 | Ari-Pekka Lanne | |||
Simmonen korjaus vielä, lukiessani aiempaa keskustelua, että Ruotsinlaivoista Tampereella nyk. 2701-2740 & Kouvolassa 2741-2760. Pari vuotta sitten tilanne näytti olevan Tpe 2701-2745 & Kv 2746-2760. ;o) | ||||
09.08.2012 16:52 | Ari-Pekka Lanne | |||
Omat ja .org:issa olevat havainnot osoittavat, että Deevereiden käytännön ajopiirejä on nykyään kolme, keskuksinaan Tampere, Kouvola ja Oulu. Oulun alue on suuri sisältäen Joensuun, Kokkolan, Iisalmen ja Pieksämäen alueet – esim. kuvan 2612 on bongattavissa mistä tahansa tältä laajalta alueelta (24/1 Hankasalmella ( http://www.vaunut.org/kuva/73802 ), 13/7 Kokkolassa, 30/7 Hyrynsalmella…). Tampereen alueella liikkuvat 2541-2568, 2701-2743 ja 2626-2634, Kouvolassa 2744-2760 sekä Oulussa 2501-2540, 2601-2625 ja 2635-2664. Ja tilanne elää. Esim. 2625 lähti 23/5 Turusta junassa T3505 – tiedä sitten onko tämän numeron siirto pysyvä vai oliko kyseessä Junnu-Deeverin satunnainen /etelänmatka/. En ole nähnyt moneen vuoteen vetureiden sijoitusta koskevaa paperia. (Saa laittaa sähköpostiin, jos jollain on: a-p.lanne (a) hotmail.com. =o) Parashan olisi .org:in etusivulla kaikkien nähtävillä, niin kuin joskus vanhan vorgin aikaan olikin, mutta lienee kyseinen paperi luokiteltu nykyään huippusalaiseksi… EDIT: linkki | ||||
31.07.2012 17:50 | Ari-Pekka Lanne | |||
Niin määkin tykkään. Aamuyön Happo ryskii siinä muhkuraista pääraidetta Ukiin. Vieressä raide Naantaliin ja etualalla pisto siiloille. Tehtaan putkistoa nähtävissä ratapihan yllä. Ajolankoja en n e ä. Äänimaailman voin vain kuvitella. Kolme Tampella-MGO:ta puhuu. | ||||
31.07.2012 12:32 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jollen n e ä aivan omiani, tästä liikennepaikasta oli viime viikolla juttua Jimin kanssa. =o) | ||||
31.07.2012 12:19 | Ari-Pekka Lanne | |||
Mää en oo koskaan ymmärtänyt, mitä salaamista VR näki jossain vaiheessa graafisissa tai vakkareissa. Silloin kun aikataulukirjat olivat vielä painettuja, niistä meni kappaleet vapaakappalekirjastoihin (Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Eduskunnan kirjasto) Vapaakappalelain (12.6.1980/420) nojalla. Näistä kokoelmista ne ovat tilauksesta katsottavissa ja kopioitavissa. Ja Rautatiemuseolla on myös myös melko kattava alan kokoelma, löytyvätköhän em. aikataulut sieltä? | ||||
31.07.2012 11:45 | Ari-Pekka Lanne | |||
Onpa tullut joskus mieleeni nuo kalliot nähdessäni, että millaisiakohan junakuvia niiltä saisi. Näköjään valtavan hienoja... | ||||
30.07.2012 10:59 | Ari-Pekka Lanne | |||
Huomenta Niila ja muu .org-väki! Ja kiitokset Niilalle rakentavasta palautteesta! "Kuvastudio Aapee" on vasta niin varhaisessa kehitysvaiheessa, etteivät EXIF-tietueet oikein kestä lähempää tarkastelua. Ostin kameran keväällä NetAnttilan tarjouksesta, ja olen tähän saakka käyttänyt vain erilaisia automaattiasetuksia. Olen semmoinen kapteeni Kirk, jolle MF-avaruus on toistaiseksi käymätöntä universumin osaa. En ole ehtinyt vielä perehtyä kameraan niin tarkasti. Tiedän itsekin, että olisi pitänyt. Pohjimmiltaan olen enemmän rautatie- kuin kameraharrastaja. Ja vaikken olekaan kuin hiukan vaille kolmekymppinen, tekee ikä jo nyt sen, että kaks vuotta menee kerralla - aika juoksee, kaikenlaista tahtoo jäädä rästiin. Mutta enköhän saa vielä toimeksi opiskella tuon kameran. Jos lupaan vaikka Jouluun mennessä - jollei tämän niin jonkun muun vuoden Jouluun. Kehitystä tapahtuu hiljakseen. Viimeksi muutama päivä sitten luovuin Paintin käytöstä kuvien koon muuttamisessa ja siirryin käyttämään netistä ladattua GIMPiä - jää ehkä pahimmat rompoolit pois kuvista. XoD Mukavaa fiilistelyä ja muisteloa taas Jormalta... ;o) |
||||
28.07.2012 15:09 | Ari-Pekka Lanne | |||
Kaikkiin kuviin liittyy tarina, niin tähänkin. Pyöräilin eilen 27/7 kesäisen vapaapäiväni ratoksi ”satasen lenkin”. Ainoa haittatekijä oli kovan autoliikenteen aiheuttama rengasmelu Kustavintiellä. Poikkesin ensin Rahkmalassa ottamassa lopultakin junallisen kuvan siitä hienosta kivisillasta. Yritystä on ollut ennenkin, joskus pyöräillessäni Turusta Raumalle - mutta juna onkin mennyt etuajassa, odottelu on osoittautunut turhaksi. Rahkmalan jälkeen kävin Vinkkilän osuuskaupassa ostamassa pullaa. Kahvia olinkin jo keittänyt aamulla termokseen matkalle mukaan. Vinkkilästä jatkoin maantietä 1950 kohti Mynämäkeä, tarkoituksena valikoida mutulla jokin paikka Lättäjunan kuvaamiseen. Tässä kohdin kellon viisarit alkoivat olla siinä asennossa, että päätin pysähtyä pullakahville ja ottamaan kuvan kohta tulevasta Lätästä. Sattumaa oli paljon tämänkin kuvan otossa mukana. Ja veturinkuljettaja (evp) J. Toivosta lainatakseni, olin vain yhtenä lenkkinä ketjussa. Kiitos kuvasta kuuluu Valmetille, HMVY:lle, matkansa maksaneille matkustajille, maanviljelijälle ja Ilmatieteenlaitokselle! =o) Tämän kommentin pihvi on siinäkin, että haluan suositella kaikille ”satasen lenkkiä”. Älkää jääkö löhöilemään sohvalle tai autonpenkille! ;o) | ||||
28.07.2012 13:30 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tein viikolla 28 parin tuhannen kilometrin bussipassimatkan. Siinä tuli testattua yli 20 linja-autovuoroa useilta eri liikennöitsijöiltä. On totuuden nimissä sanottava, että esim. SL-yhtymä jäi kauas KA-yhtymän (Kuopion Liikenne, Koiviston Auto) jälkeen, jos vertaillaan kuljettajien asiakaspalveluasennetta ja kalustoa. Ala ei ole nykyään enää mikään kultakaivos, koska ihmiset haluavat liikkua paikasta toiseen omilla autoilla. Ymmärtääkseni myyminen silloin v. 2007 oli yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta välttämätöntä. Onneksi Suomesta löytyi hyvä ostaja. Eskon kuvapari on erittäin hieno! |
||||
28.07.2012 12:20 | Ari-Pekka Lanne | |||
Hups, niinpäs onkin. Pianovihreä... | ||||
26.07.2012 13:28 | Ari-Pekka Lanne | |||
Sieltä se tuli kuin apteekin hyllyltä. Onkohan olemassa mitään Suomen suurteollisuuteen ja rautateiden tavarakuljetuksiin liittyvää tietoa, mitä Rikulla ei olisi hallussa. =o} | ||||
26.07.2012 12:51 | Ari-Pekka Lanne | |||
Jo vain alkaa löytymään lisäselvennystä paikanmääritykseen. Kiitokset tarkennuksista Eerolle ja Tepolle. Harakka on lisätty paikkatietoihin. Päädyin nimeämään paikan alunperin Tainionkoskeksi, koska ymmärtääkseni tässä ollaan kuitenkin Tainionkosken tehtaiden läheisyydessä, ja ratapiha palvelee (myös) niitä. Siispä valitsin vähistä .org:n luetteloimista Imatraan kuuluvista liikennepaikoista juuri sen. Tosin kuvassa näkyvä koivu on matkalla Kaukopään tehtaille... Jos joku osaa määritellä liikennepaikan Tainionkoski sijainnin muualle kuin kuvan paikkaan, poistan sen paikkatiedoista. Näin siinä aina käy, kun aapee lähtee junabongausmatkalle. Kartalta siinä putoaa! XoD | ||||
26.07.2012 12:32 | Ari-Pekka Lanne | |||
Ihan vaan varastoituina? Kiukaisten-Kauttuan -radan alkuosaakin on käytetty joskus poltettavilla ratapölkyillä kuormattujen vaunujen varastoimiseen, kun Raumalta on loppunut tila kesken. Tosin Turussa luulisi riittävän raiteita näiden pyöräkertojen säilytykseen. Tkut:n ja kantasataman välisellä väliratapihalla esim. näkyy nyt junalauttaliikenteen loputtua olevan melkein kaikki raiteet ruosteessa ja silmiä pussitettuina. | ||||
25.07.2012 13:02 | Ari-Pekka Lanne | |||
Tuolla alkoi olla tuollaista harmaata teollisuusaluetta kieltomerkkeineen, jotenka en kehdannut mennä syvemmälle tutkimaan mahdollista kolmioraidetta. Olen lukenut Resiinani hieman huonosti, mutta jotenkin minulla olisi muistikuva, että jossain Resiinassa olisi ollut juttua tästä Tainionkosken ratapihasta. Muistelisin, ettei näitä ajolankoja olisi milloinkaan käytetty. |
||||
23.07.2012 23:05 | Ari-Pekka Lanne | |||
Yhä harvinaisemmiksi alkavat käydä kokonaan punavalkoiset sähkäriparit. Taitaa vuorotyön rasituskin hiukkasen näkyä kuljettajan naamasta - työn sankari, respectiä. | ||||
22.07.2012 20:25 | Ari-Pekka Lanne | |||
Uusia satasen ennätyksiä tulee tosiaan joskus tässä harrastuksessa juostua. XoD | ||||
22.07.2012 20:03 | Ari-Pekka Lanne | |||
Siinä se käärme (sähkömato, ei Dv:n kuljettaja ;o) nyt menee. Minäkin m e l k e i n ehdin.™ Täähän lähtikin melkein tunnin etuajassa. Kupittaan tuntumassa haeskelin sopivaa kuvauspaikkaa, kun tämä jo pääsi yllättämään. Olisinhan muuten voinut mennä passiin vielä aiemmin, mutta kun satuin näkemään aiheesta keskusteluakin vasta melko viimetingassa. Kiva kun joku edes sai tästä kuvia, ja näköjään hyviäkin. Kuvaan on vangittu hyvin uniikki rautatiehistoriallinen tapahtuma. Onnittelut! ;o] |