Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.07.2024 16:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Satamasta satamaan kuljetettavat kontit ovat luultavimmin tyhjiä. Samanlaisia konttivirtoja on muidenkin satamien välillä. Tuontisatamaan kertyy tyhjiä kontteja, jotka sitten kärrätään lähinnä maanteitse, mutta joltain osin ehkä rautateitsekin kontitusta tekevään vientisatamaan. | ||||
|
11.07.2024 16:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ratatyöt eivät useinkaan kovin suurieleisesti näy. Punoituksen syynä voi joskus myös olla inhimillisesti kauko-ohjaajan unohdus. | ||||
|
|
11.07.2024 09:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Julian junanjäljistä näkee lähes (alimmillaan 3 km/h) pysähtymisen ajoittuneen Siilin tulotolpan P671 eteen samaan aikaan, kun junalle on muodostettu (klo 15:59:12) viimeinen kulkutie Siiliin. Eli juna on odottanut parempia värejä. Siilissä on saattanut olla vaikkapa vaihto- tai ratatöitä kesken. | ||||
|
09.07.2024 20:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Googlea pläräämällä tästäkin löytyy vaikka mitä juttua. Akseli Kivi kuvaa prosessia v. 2022 valmistuneen energia- ja ympäristötekniikan alan opinnäytetyönsä ( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/750648/Kivi_Akseli.pdf ) sivuilla seitsemän ja kahdeksan. Kuparirikasteesta liekkisulatusmenetelmän ja konvertoinnin kautta Harjavaltain tehtaalla saadusta 99-prosenttisesta anodikuparista valetaan näitä kuvassa näkyviä kuparianodeita, jotka kuljetetaan junakyydillä Porin elektrolyysilaitokseen. Elektrolyysissä pelkistyy aikaa voittaen yli 99,99-prosenttista katodikuparia. Kulta, hopea ja muut epäpuhtaudet vajoavat elektrolyysialtaan pohjalle anodiliejuksi. Sen sijaan tähteelle jäävät ohuet romuanodit, samoin kuin kelvottomiksi havaitut hylkyanodit, reissaavat paluujunalla Valtoihin sulatettaviksi uudelleen. | ||||
|
08.07.2024 13:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ma, niinpäs näkyykin. Resiina 2/2024 s. 57: »---VR-Yhtymä pyrkii myös luopumaan kaikista yksityisraiteistaan. Ne siirrettäisiin joko Väylävirastolle tai perustettavalle niitä hallinnoivalle yhtiölle.» Tosiaan tämä »Sellu» on luultavasti oudoimmasta päästä Valtionrautateitten raiteistoja. Kun sitä vastoin »Talli» akuankkaraiteineen (r. 313) ja ATU-talleineen on LuVi:n tonttia. |
||||
|
|
08.07.2024 11:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai näi o. Moni kadunmies ajattelee, että koko rataverkkomme olisi edelleen Valtionrautateitten hallussa, mutta LuVi:llahan se suurimmalta osin on. Tästä jos mennään vasemmalle sataman puolelle, ollaankin Rauman Satama Oy:n eli kaupungin hallinnoimilla ratapihoilla ja raiteistoilla, niinkuin vuoteen 1950 oli aina Peipohjaan saakka. Tampereella Perkiön varikon raiteet esimerkiksi ovat myös Valtionrautateitten. Muistelen, että Valtionrautateillä olisi koko rataverkollamme siellä täällä kaikkiaan vajaa parisataa kilometriä raiteita. Ehkäpä joku Googlen kanssa paremmin sinut oleva tonkii meille kohta täsmällisemmänkin ratakilometrimäärän..? | ||||
|
01.07.2024 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Resiina 4/92, »Tasoristeys-palsta», s. 42: »Sr 1-veturien kaksinajossa on käytetty elokuusta lähtien 1. veturin etummaista ja 2. veturin takimmaista virroitinta. Ratkaisu pienentää ajojohtoon kohdistuvaa painetta. Ruotsissa vastaavaa jakoa on käytetty jo iät ja ajat.» | ||||
|
|
01.07.2024 07:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Erotusjaksomagneetit näyttävät kieltämättä olevan melko lähellä ajolangan jännitteetöntä osaa. Niiden ei toisaalta sovi olla liian etäälläkään, koska tällöin riski siihen, että sähköjuna jää erotusjaksoon, kasvaa. Magneettien kohdat on siltikin mitoitettu siten, että veturin pääkatkaisija ehtii aueta riittävän aikaisin myös käytettäessä etuvirroitinta. Epäilemättä kuljettajan erotusjaksoon liittyvästä ajovirheestä ( https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/rauman-yot.html , 9. kappale) johtuva vaiheiden sekaantuminen toisiinsa virroittimen mukanaan vetämää valokaarta myöten on todennäköisempi etuvirroitinta käytettäessä. Kuitenkin varsinainen syy sähköveturin takavirroittimen ensisijaiseen käyttöön on se, ettei virroitin mahdollisesti rikkoutuessaan rikkoisi samalla muitakin suurjännitekojeita, kuten toista virroitinta, veturin katolta. Veturiparin kyseessä ollessa pelätään isommissa nopeuksissa kummastakin takimmaista virroitinta käytettäessä lähekkäisten virroittimien ajolankaa nostavaa vaikutusta, joka pahimmillaan voisi ohjata ajolangan virroittimen kelkan alle. Tämä nähdään isoimmaksi riskiksi, kun veturiparilla ajetaan kovempaa kuin tyypillisiä tavarajunavauhteja. |
||||
|
|
30.06.2024 18:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, montako vuotta tarkalleen ohje on näin neuvonut. Muutaman vuoden. Eli tavarajunissa olisi syytä käyttää molemmissa takimmaisia virroittimia, jos mahdollista. Näin vältetään hiilien epätasaista kulumista, jos pari sattuu olemaan kasassa pitkäänkin. | ||||
|
26.06.2024 13:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi vitjat... =oD En mää sillä, etteikö shakki olisi hyvä peli. Jorman muistelukset on niin voittamattomia. Valtionrautatiet forever! | ||||
|
|
25.06.2024 14:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ryntäystä ilmeisesti pääsee jousen poikki ollessa tapahtumaan tyhjäkäynti-ep-venttiilin ollessa virraton eli kun vaihteita ei ole kytkettynä tai kun vaihdetaan isommalle? Vai ei kesän -77 lättäkurssilla kerrottu moisesta jousesta. Jospa opetuskuljettajakaan ei ollut kuullut siitä. Näkyy linnavuorelainen maksaneen 50-luvun alussa Dm6-kiskoautoja tilattaessa nimenomaan miljoona markkaa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11849.msg109564 (EPö:n perjantaina 16/6-2023 keskustelun oheksi liittämässä skannauksessa Y. Karasjoen koneteknillisen toimiston puolesta Koneosaston herra johtajalle torstaina 30/10-1952 lähettämästä kirjeestä). Nykyrahassa se on ( http://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html ) vajaa neljäkymmentä tuhatta euroa, mutta ns. »iso raha» joka tapauksessa. |
||||
|
|
24.06.2024 09:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mietin hetken edellä mainitun kirjan s. 733 olevaa, lievästi tupakkiaskin kanteen taiteillun näköistä piirroskuvaa katsoessani, että kumpaako pysäytysjousen katkeaminen saisi aikaan ― linnavuorelaisen sammumisen vaiko ryntäämisen ―, ja ryntäämisenhän se sitten aiheuttaisi. Tähän liittyen muistan, kun odotin Huittisten linja-autoasemalla torstaina 17/7-2008 Satakunnan Liikenteen Helsingistä Poriin kulkevaa pikavuoroa noustakseni sen kyytiin matkustajaksi. Lauttakylän Auton asentaja ajoi tovi ennen auton saapumista Risto Rytin kadun toisella puolella olevalta varikolta vara-auton Porin laituriin. Kohta Kakkostien suunnasta jo alkoikin kuulua melkoista pörinää ― kuin suuri ruohonleikkuri olisi lähestynyt ―, ja samassa Helsingistä tuleva linja-auto kurvasi moottori täysillä kierroksilla huutaen asemalle. Kysymyksessä oli Lauttiksen auto nro 173 (OSG-144) ― tullut Tommolan omistukseen edellisenä vuonna Kuopion Liikenteen ostettua T. Makkosen ―, v. 1997 teli-Scania. Siinä oli kaasu hirttänyt, ja kuljettaja ajoi sillä viimeiset kilometrit Huittisiin »kytkimellä». |
||||
|
|
22.06.2024 23:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl jousen täytyy siinä tapauksessa olla osa linnavuorelaisen pysäyttämislaitteistoa. Jousen katketessa Valmet Linnavuori 815 D sammuu kuin saunalyhty. | ||||
|
22.06.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman asetteluratapihan sataman puoleiseen päähän saattaa joskus jäädä punotuksia, jos siinä tehdään junanhajotusta. Ei kuitenkaan ongelmaksi asti. | ||||
|
22.06.2024 12:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Niinhän mää yyveellä sanoin, ettei tämä lähde Tampereelta ennen kuin kello on pykälässä. ;o) Tupla-Susi vetää sen minkä apulenkki sallii ehtiäkseen perässä hengittävän IC 467:n edeltä Vammalaan. | ||||
|
|
22.06.2024 09:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taustan värivinkki antaa ymmärtää, että vastausta saattaa lähteä etsimään »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -raamatun kohdasta »Dm 6- ja Dm 7-moottorivaunut»? Toisaalta vetovaunu voi olla taustalla hämäyksen vuoksi. Yleisesti kuvan jousi tuo mieleen maantielättähattuvaunujen kytkinpolkimissa olevan samantapaisen jousen. Sillä on tapana katketa ― ei ehkä miljoonan, vaan pikemminkin sadantuhannen kilometrin välein. Tällöin katkenneen jousen lyhyempi osa jää killumaan kytkinpolkimen yläpuolella olevaan kiinnikerautaansa, jossa tavallisesti samanlaisia muutaman kierteen töröjä killuu jo ennestään useampia. Sen sijaan jousen pääosa lentää kuljettajan olkapään yli kauas matkustamoon, jossa ehkäpä joku kyytiläisistä ottaa kopin siitä. Matka ei suorastaan siihen katkea, vaikka kytkinpolkimen asentotunnistin teettääkin pientä kiusaa, kunnes kuljettaja tai asentaja Bremshey-istuimen ja polkimien väliin lattialle selälleen maaten heitettyään virittelee vanhan jousen pääosan tai vallan uuden jousen jälleen paikoilleen. |
||||
|
|
21.06.2024 15:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitoksia, Teemu. Odottelinkin salaa turvalaitoseksperttien lisätietoja ja korjauksia tähän. Ei niitä ole niin tullut katsottua, että onko siellä erkat vai akselinlaskijat. Fokus on jo kaukaa ollut siinä, että ylikäytävien puomit putoavat vaateriin. Sentään lähtökohtaisesti ei vartioiduissa käsi ole valmiina viheltimillä, kuten monia heikomman näkyvyyden vartioimattomia tasoja lähestyessä. | ||||
|
21.06.2024 13:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvää jussia! | ||||
|
21.06.2024 07:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äetsän jälkeen pasutteella on vastassa »Äetsän mäki». | ||||
|
|
20.06.2024 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun Tammerkosken siltaremontin takia Tampere-Lielahti on yksiraiteista, ei 54077 oikein tahdo päästä lähtemään ennen IC 38:n saapumista Tampereelle. Aikataulusta on muuten ollut eri variaatioita. Ainakaan tällaista, että olisi sivullemeno Karkussa, Heinoossa ja Vammalassa, en ole ennen nähnyt. | ||||
|
|
19.06.2024 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten sunnuntaina 16/6 klo 11:28 runoilemaani, tulin tuossa katselleeksi vähän noita ylikäytävien turvalaitoksia, niin olenkin näköjään pitänyt itseäni väärässä käsityksessä. Ei niissä linjalla erillään olevissa itseellisissä turvalaitoksissa mitään akselinlaskijoita ole tasojen kohdillakaan, vaan samanlaiset kiskonjatkoserkat, niinkuin hälyytysosuuksien rajoillakin. Olen varmaan saanut tämän käsityksen sitä kautta, kun sen sijaan liikennepaikkojen sisäisissä ― ja siis linjalla olevista laitoksista poiketen juna- ja vaihtokulkuteihin kytköksissä olevissa varoituslaitoksissa ― on erkkojen sijaan akselinlaskijat ―, esimerkiksi Ahvenuksen poistetussa ylikäytävässä, Saastamoisten Vammalan laituripolkuvaroituslaitoksessa sekä Siurossa Elfvingin sahan tasurissa. | ||||
|
18.06.2024 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Koppalakkisen konduktöörin tai rahastajan kulku tällaista siltaa pitkin rautatievaunusta toiseen näkyy Koivuniemen Paukken säestämänä »musavideolla» https://www.youtube.com/watch?v=g01A22fy9JQ kohdassa 0:30-0:45. | ||||
|
18.06.2024 13:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joo, olin menossa tutustumaan Tampereen yöelämään. Eli lepohuoneyöpyminen aamuneljän herätyksellä. =oD | ||||
|
|
16.06.2024 18:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niissä vanhoissa kolmosen kiskoissa ilmeisesti jotain tommosta. Olisiko neuvostoliittolaista Azovstalin terästä vuodelta 1962, metripaino 54 kiloa. Voisiko 03 olla G3; jos on, niin ei pitkää takuuta annettu... | ||||
|
|
16.06.2024 14:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja pahoittelut. Vaikka nyt onkin vähän sateisempaa keliä, niin sadepäivän mielitekoihini ei varsinaisesti kuulu kirjoittelu. Kun täytyisi tuota Timon aiemmasta tarinoinnistani saamia mielikuvia jonkin verran loiventaa. Sen suhteen, mitä tulee erityisesti turvalaitosasiantuntemukseeni, mutta myös joidenkin ylikäytäväturvalaitosten ja asetinlaitteiden riippuvuuksiin. Mutta huh, vaunusomesta löytyy aiemmin naputtelema traktaatti moisista laitoksista: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=laiturivaroituslaitokset%20ovat%20kytk%C3%B6ksiss%C3%A4 | ||||
|
|
16.06.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Metsänvartija taitaa olla vain jalankulkuun soveltuva, uimalaiturille johtava ylikäytävä, mutta Kesäniementie on vaarallinen varsinkin huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Ihan kohtuullista, että ylikäytäviä poistetaan, ja jäljelle jäävien turvallisuutta parannetaan. Viimeksi ihan hiljattain hävisi Ahvenuksentien taso lähempänä Raumaa. | ||||
|
|
16.06.2024 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ainakaan äkkinäisesti löydä Verkkoselostuksestakaan luetteloa rataosistamme, joiden liikenteenohjaus ei vielä perustu akselinlaskentaan. Lista on epäilemättä lyhyt, ja senkin tiedän, ettei Siuron läpi kulkeva rataosa löydy siltä listalta. Kuitenkin liikenteenohjaukseltaan akselinlaskentaan perustuvilla rataosillakin käytetään ylikäytävien turvalaitoksissa ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/ohje_2012_varoituslaitosten_tekniset_web.pdf ) raidevirtapiirejä. Arkihavaintojen perusteella olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että tällä Llh-Rma/Mn -rataosalla olisi kuvassa esitellyn kaltaiset erkat ― joiden yli kuljettaessa satunnainen rautatiematkustaja saattaa tuntea istumalihaksissaan yksittäisen kiskonjatkoksen aiheuttaman sykäyksen ― hälyytysosuuksien rajoilla, mutta itse tasureiden kohdilla akselinlaskijat. Toisaalta kysymykseen, onko Siuron läpi kulkevan rautatien ohjausjärjestelmään tulossa muutoksia, löytyy myöntävä vastaus prujun https://digirata.fi/wp-content/uploads/2020/04/Digirata_loppuraportti_02042020.pdf sivulta 97. Siinä on esitelty uuden eurokulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoaikataulu. Tällä hetkellä matkaneuvojat ja koeajokuljettajat testailevat tätä »mittarilentosysteemiä» Kouvola-Kotka/Hamina -rataosalla (»KoKoHa») ( https://yle.fi/a/74-20078828 ). Vuoden-parin kuluessa kaikki vanhat ja värikkäät valo-opastimet joitain asetteluratapihojen raideopastimia eli »silmiä» (ruots. ögonen) lukuunottamatta on kaivettu juurineen maasta ensimmäisen kaupallisen testiradan (»EKA») varrelta. Ja tämä kaupallisen testailun rataosa on juurikin Lielahti-Rauma/Mäntyluoto. Kuitenkin tuntematta järjestelmän teknisen toteutuksen hienouksia sen syvällisemmin ― muuten kuin että se perustuu pääosin mobiiliverkon yli reaaliajassa siirrettävään tietoon ― kuvittelen, etteivät tällaiset raidevirtapiirit liity eurokulunvalvontaan. Kolmosvaihtoehtona nämä erkat saattaisivat liittyä Siuron nykyisellään poliiseilla turvattuun »kolmosraiteeseen» (r. 013). Mitenköhän uusi jkv suhtautuu moisiin turvalaitoksiin? Tätä vaihtoehtoa tukee sekin, kun nämä kiskot näyttävät ainakin minun silmiini tästä kuvasta kuusikymppistä ohuemmilta. Et varmaankaan tullut katsoneeksi leimoja? Ja (kiskon)jatko(s)kysymyksenä siihen: Kummoset kiskot Siuron kolmosella mahtaa olla? |
||||
|
14.06.2024 12:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Millin putoamisen aika (t) saadaan kaavasta 0,001 m = 1/2 x 9,81 m/s² x t². Mää sain 0,01414 s. En tiedä nostosillan pituutta, olisiko n. 50 m? Meerin pyörästön pituuttakaan en tiedä, veikataan 20 m. 70 m / 0,01414 s = 5000 m/s eli 18000 km/h? | ||||
|
12.06.2024 20:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkos Asmo huomaat, niin en määkään kaikkea tiedä. =oD | ||||
|
12.06.2024 13:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa J., tunnistan kyseisen talousajattelun. Jossain määrin ehkä tunnustan itse edustavani samaa suuntausta. Polkupyörän sisäkumeista löytyy paikkaa paikan päältä ja jotkut tekstiilit on parsittu niin tarkoin, että vaimo vie niitä salaa lumppukeräykseen. Herra Vertti, et varmaankaan ole ymmärtänyt mitään väärin. En vain ole itse älynnyt vielä vaunusomesta tai muuten, että Kroksua olisi nähty päivystäjänä. Muistan kun viitisen vuotta sitten joku kysyi silloiselta Cargon Rauman alueen (Rma, Tku, Ukp, Pri, Hva, Mn yms.) aluepäälliköltä, koska Rauma saa jälleen Seepransa takaisin, niinkuin alueen raskaimmat vaihtotyöt edellyttäisivät, tämä tokaisi, että eiköhän mieluumminkin uudet veturit pääse kohta niihin töihin. Raumaltahan otettiin Dr14 pois n. 15 v. sitten sen jälkeen, kun mäntä pilkisti kerran Repolan mäessä MANnin lohkon kyljestä. Silloin kai pääteltiin, että työt ovat liian raskaita Seepralle. |
||||
|
|
12.06.2024 09:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös Muhkurissa ja Pansiossa edelleen lastata puutavaraa? | ||||
|
|
12.06.2024 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinhän se on aina mennyt, että uudet syömähampaat on narskuteltu alun vuosikymmenet pohjoisessa tai pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä. Kai se jotenkin liittyy haastaviin olosuhteisiin ja pitkiin välimatkoihin. Itseni sen sijaan on yllättänyt se, ettei näitä ole vieläkään nähty puhtaasti päivystäjinä, niinkuin näitä alunperin mainostettiin, kun oli tiedossa että Deeverit on niin loppu kun vaan voi veturit olla. | ||||
|
11.06.2024 23:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No nyt tällaista kuvaa ei sitten enää saakaan. Ei siitä montaa viikkoa ole, kun katsoin, että alkavat olla nuo vanhat telexpylväät jo melko ränsistyneitä. Tänään sitten havahduin siihen, että ne on korjattu pois. | ||||
|
10.06.2024 07:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikun niinpäs olikin, tuonkin kyllä joskus kuullut. | ||||
|
|
10.06.2024 00:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa meinaa, että Vilppulassa oli ollut niin »ahdas paalu», että oli tullut jo suorastaan kylkikontakti? | ||||
|
|
09.06.2024 23:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laipanvoitelugrafiittia tosiaan. Noita näkee paljon ratapihoilla, joissa tehdään vaihto- ja järjestelytöitä Dv12-vetureilla. Se oli myös riihimäkinen rautatieopiston opettaja ― taustaltaan liikenneohjaaja ―, joka v. 2018 lopulla kertoi Kouvolassa tuleville vaihtotyökuljettajille luennoidessaan, että noihin vanhoihin rajamerkkivaijereihin saattaa kompastua tai lyödä polvensa ratapihoilla liikkuessaan. Muuta tekoahan noilla vanhoilla vaijereilla ei nykyään ole, tämäkin kuvan lörpäke ratapihan muutostöiden jäljiltä parinsadan metrin päässä nykyisestä vaihteesta. Jäännöksiä vanhoilta ajoilta. Mutta tosiaan vaihtotyöhenkilökunnan puheissa »paalu» ja »nappula» elävät uskollisesti ― vaikkakin sellaisista puhuttaessa viitataan kuvitteellisiin rajamerkkeihin, kun ne konkreettiset tavallisesti nykyään maastosta puuttuvat ― ainakin niiltä oikeilta paikoiltaan. Ulkopuolisilla alueilla esim. satamissa on usein lajiteltaviin ja varastoitaviin vaunumääriin suhteutettuna pienet tilat eli lyhyet raiteet, jolloin ne on usein hyödynnettävä tarkasti ― »nappulasta nappulaan». |
||||
|
|
09.06.2024 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh, kukaan ei vieläkään viitsi tai kehtaa arvata Deeverin telistä tipahtaneen varpusvärisen monoliitin tehtävää veturin telissä... Selailin tuossa Dieselveturit ja moottorivaunut II -raamattua, niin joskus antiikin aikoina tällaisten kanttisauvojen sijaan on pelattu jollain kymmenien kilojen rasva-annostelijoilla... | ||||
|
09.06.2024 16:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luultavimmin. Vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=ett%C3%A4%20niit%C3%A4%20on%20ollut%20kaksi,%20tarkoittaa | ||||
|
09.06.2024 08:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 2749:n paapuurin kylkiysi puuttui jo perjantai-illansuussa 1/3-2019, kun veturi toimi mun Dv12:n pöydästäajon inssiajon kulkulaitoksena. Ohjelmassa oli Tampereelta saapuneen iltasekuli T 3729:n vaunuston lajittelu Rauman satamaan vaihtotyönjohtajan toimiessa työparina. Eli perinteistä vaihtotyötä. Sitä en muista, oliko valmistajanlaatta tuolloin vielä matkassa mukana, mutta ohjaamon saman puolen lämpöpatterilla killui joka tapauksessa hevosenkenkä. | ||||
|
|
09.06.2024 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain. Jt-1969 62 §: »1. Rajamerkki osoittaa vaihteessa ja raideristeyksessä paikan, johon saakka raidetta voidaan käyttää estämättä viereisen raiteen liikennettä.» Tuon ajan Jt tunsi rajamerkkeinä kuvan teräsköyden sekä puna-valko-punaisen maalauksen kiskossa: https://vaunut.org/kuva/37905 . Jt-1957 kuvasi näiden lisäksi rajamerkiksi rautaisen tai puisen paalun. Vaihtotyösanastoon »paalu» kuuluu edelleen oleellisena. Ainakin Turun ja Uudenkaupungin seudulla käytetään sen sijaan termiä »nappula», joka johtunee tällaisen teräsvaijerin nupista. Mutta entäs tuo kantikas grafiittipötkylä? Vihjeenä voisi kertoa, että se on näköjään myöhempien aikojen hapatuksia, koska Valtionrautateitten v. 1971 toimittamassa opuksessa »Dieselveturit ja moottorivaunut II» kuvataankin näköjään luvussa »Sv 12- ja Sr 12-veturit» tuollaisten tuubien sijaan toisenlainen järjestely asian hoitamiseksi. |
||||
|
08.06.2024 17:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Lätistymästä» kirjoitetaan ainakin prujun »Ratakiskon elinkaari» (Mikko Kauppinen, Liikennevirasto, 2011; https://core.ac.uk/download/pdf/39980793.pdf ) s. 46. Termin »jäyste» opin 90-luvun loppupuolella yläasteen metallitöissä legendaariselta raumalaiselta teknisen työn opettajalta Matti Pursiheimolta ( https://www.uutisrauma.fi/mielipiteet/tlee-suviki-jalle-6.331.145665.5bc717f52e ). |
||||
|
08.06.2024 07:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen että aika moni satunnaisista rautatiematkustajista olettaa moista touhua nähdessään isojen äijien leikillään ruovittelevan. Meneehän sekin monelta kadunkäyttäjältä yli hilseen, kun päivystäjä vetää vaunuroikan vaihteen taakse ja sitten työntää sen jälleen tulosuuntaansa. Vallankin, kun jossain junien pilkkomisissa tällaista sahausta saattaa jatkua loputtomiin. XoD | ||||
|
07.06.2024 16:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mihin suuntaan menee tavaraa, mutta on siinä öljyvarastolla näkynyt viime aikoina liikettä. | ||||
|
|
07.06.2024 15:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei nykyään enää mitään erillisiä koulutusjunia ajeta. Toki alkuun työnopastajan valvonnassa, mutta kuitenkin. Tämä taitaa liittyä Nokian ratapiharemonttiin. Siellä ei varmaankaan ole ollut ympäriajomahdollisuutta, niin Siuro on sitten seuraava mahdollisuus. | ||||
|
|
06.06.2024 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Syy letkan pykälä pykälältä tapahtuvaan hilaamiseen on vaunuvaaka, jonka päälle radio-ohjauskuljettajat passaavat vaunut yksitellen. | ||||
|
06.06.2024 05:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin se kai sittenkin on. Meillä on Timon mainitseman saturaatiopisteen saavuttamiseen vielä matkaa viisi vuotta. Tai kolme viikkoa, jos lasketaan alun susipariaika mukaan. | ||||
|
|
05.06.2024 17:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, täällähän saattaa olla sellaisia nuorempiakin rautatieharrastajia, jotka eivät ole vielä päässeet nauttimaan perhe-elämästä. Se, että frouva kantaa asuinrakennuksen päälle rakennettuun huvimutteriin, johon perheenpää on piiloutunut selvittämään ajokoomaa eli linjahypnoosia, pölynimurin, ei siis enteile sitä, että frouva siivoaisi siellä. Se merkitsee sitä, että frouva olettaa epäsäännöllisten työvuorojensa välillä toipuvan perheenpään ryhtyvän siivousaskareisiin. | ||||
|
|
04.06.2024 13:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei sunk niist muist pojist olis mihinkä ollukka. En kyl muist nähneeni semmost pytinkiä. Sekin voi olla, kun ei tuolla tule juuri sivuille katseltua. Mutta tosiaan kuulostaa jännältä. Sinne voi sitten mennä piiloon frouvalta. Tai kai se pölynimurin sinnekin kantaisi... | ||||
|
|
04.06.2024 05:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuossa taisi olla vielä melkein Sn:n (130 km/t) verran, vaikka juna jo rullailikin. Ja rullasi Nohkuan mäen yli aina Karkun rautikselle. Valojen himmennys jäi vähän viime tippaan. Tosin luulisin, etteivät Kakkosen kelmeät lamput isoinakaan kovin häikäise ainakaan näin aurinkoisilla keleillä? | ||||
|
03.06.2024 10:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Penassa on tosiaan kahdeksan ajomoottoria, jotka jakautuvat äskeisessä mainittuihin vaunuihin. Kussakin moottoroidussa vaunussa on kaksi ajomoottoria ja kaksi vetävää akselia, kyseisten vaunujen sisemmät akselit. Telien välissä olevilta ajomoottoreilta voima välittyy akselinkäyttölaitteille kardaanien välityksellä. Moottorivaunujen teleissä vetävien akseleiden kavereina olevat laahusakselit saavat aikaan sen, että Pena on siinä mielessä kuin Transitti, kun se jää vaikka kesällä nurmikolle. | ||||
|
03.06.2024 09:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Toisena veturina jolkotteli Sr1 3019. | ||||