Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.06.2024 09:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Taustan värivinkki antaa ymmärtää, että vastausta saattaa lähteä etsimään »Dieselveturit ja moottorivaunut II» -raamatun kohdasta »Dm 6- ja Dm 7-moottorivaunut»? Toisaalta vetovaunu voi olla taustalla hämäyksen vuoksi. Yleisesti kuvan jousi tuo mieleen maantielättähattuvaunujen kytkinpolkimissa olevan samantapaisen jousen. Sillä on tapana katketa ― ei ehkä miljoonan, vaan pikemminkin sadantuhannen kilometrin välein. Tällöin katkenneen jousen lyhyempi osa jää killumaan kytkinpolkimen yläpuolella olevaan kiinnikerautaansa, jossa tavallisesti samanlaisia muutaman kierteen töröjä killuu jo ennestään useampia. Sen sijaan jousen pääosa lentää kuljettajan olkapään yli kauas matkustamoon, jossa ehkäpä joku kyytiläisistä ottaa kopin siitä. Matka ei suorastaan siihen katkea, vaikka kytkinpolkimen asentotunnistin teettääkin pientä kiusaa, kunnes kuljettaja tai asentaja Bremshey-istuimen ja polkimien väliin lattialle selälleen maaten heitettyään virittelee vanhan jousen pääosan tai vallan uuden jousen jälleen paikoilleen. |
||||
|
21.06.2024 15:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitoksia, Teemu. Odottelinkin salaa turvalaitoseksperttien lisätietoja ja korjauksia tähän. Ei niitä ole niin tullut katsottua, että onko siellä erkat vai akselinlaskijat. Fokus on jo kaukaa ollut siinä, että ylikäytävien puomit putoavat vaateriin. Sentään lähtökohtaisesti ei vartioiduissa käsi ole valmiina viheltimillä, kuten monia heikomman näkyvyyden vartioimattomia tasoja lähestyessä. | ||||
|
21.06.2024 13:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hyvää jussia! | ||||
|
21.06.2024 07:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Äetsän jälkeen pasutteella on vastassa »Äetsän mäki». | ||||
|
|
20.06.2024 23:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nyt kun Tammerkosken siltaremontin takia Tampere-Lielahti on yksiraiteista, ei 54077 oikein tahdo päästä lähtemään ennen IC 38:n saapumista Tampereelle. Aikataulusta on muuten ollut eri variaatioita. Ainakaan tällaista, että olisi sivullemeno Karkussa, Heinoossa ja Vammalassa, en ole ennen nähnyt. | ||||
|
|
19.06.2024 10:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Viitaten sunnuntaina 16/6 klo 11:28 runoilemaani, tulin tuossa katselleeksi vähän noita ylikäytävien turvalaitoksia, niin olenkin näköjään pitänyt itseäni väärässä käsityksessä. Ei niissä linjalla erillään olevissa itseellisissä turvalaitoksissa mitään akselinlaskijoita ole tasojen kohdillakaan, vaan samanlaiset kiskonjatkoserkat, niinkuin hälyytysosuuksien rajoillakin. Olen varmaan saanut tämän käsityksen sitä kautta, kun sen sijaan liikennepaikkojen sisäisissä ― ja siis linjalla olevista laitoksista poiketen juna- ja vaihtokulkuteihin kytköksissä olevissa varoituslaitoksissa ― on erkkojen sijaan akselinlaskijat ―, esimerkiksi Ahvenuksen poistetussa ylikäytävässä, Saastamoisten Vammalan laituripolkuvaroituslaitoksessa sekä Siurossa Elfvingin sahan tasurissa. | ||||
|
18.06.2024 13:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Koppalakkisen konduktöörin tai rahastajan kulku tällaista siltaa pitkin rautatievaunusta toiseen näkyy Koivuniemen Paukken säestämänä »musavideolla» https://www.youtube.com/watch?v=g01A22fy9JQ kohdassa 0:30-0:45. | ||||
|
18.06.2024 13:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joo, olin menossa tutustumaan Tampereen yöelämään. Eli lepohuoneyöpyminen aamuneljän herätyksellä. =oD | ||||
|
|
16.06.2024 18:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niissä vanhoissa kolmosen kiskoissa ilmeisesti jotain tommosta. Olisiko neuvostoliittolaista Azovstalin terästä vuodelta 1962, metripaino 54 kiloa. Voisiko 03 olla G3; jos on, niin ei pitkää takuuta annettu... | ||||
|
|
16.06.2024 14:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja pahoittelut. Vaikka nyt onkin vähän sateisempaa keliä, niin sadepäivän mielitekoihini ei varsinaisesti kuulu kirjoittelu. Kun täytyisi tuota Timon aiemmasta tarinoinnistani saamia mielikuvia jonkin verran loiventaa. Sen suhteen, mitä tulee erityisesti turvalaitosasiantuntemukseeni, mutta myös joidenkin ylikäytäväturvalaitosten ja asetinlaitteiden riippuvuuksiin. Mutta huh, vaunusomesta löytyy aiemmin naputtelema traktaatti moisista laitoksista: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=laiturivaroituslaitokset%20ovat%20kytk%C3%B6ksiss%C3%A4 | ||||
|
|
16.06.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Metsänvartija taitaa olla vain jalankulkuun soveltuva, uimalaiturille johtava ylikäytävä, mutta Kesäniementie on vaarallinen varsinkin huonoissa näkyvyysolosuhteissa. Ihan kohtuullista, että ylikäytäviä poistetaan, ja jäljelle jäävien turvallisuutta parannetaan. Viimeksi ihan hiljattain hävisi Ahvenuksentien taso lähempänä Raumaa. | ||||
|
|
16.06.2024 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En ainakaan äkkinäisesti löydä Verkkoselostuksestakaan luetteloa rataosistamme, joiden liikenteenohjaus ei vielä perustu akselinlaskentaan. Lista on epäilemättä lyhyt, ja senkin tiedän, ettei Siuron läpi kulkeva rataosa löydy siltä listalta. Kuitenkin liikenteenohjaukseltaan akselinlaskentaan perustuvilla rataosillakin käytetään ylikäytävien turvalaitoksissa ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/ohje_2012_varoituslaitosten_tekniset_web.pdf ) raidevirtapiirejä. Arkihavaintojen perusteella olen pitänyt itseäni siinä käsityksessä, että tällä Llh-Rma/Mn -rataosalla olisi kuvassa esitellyn kaltaiset erkat ― joiden yli kuljettaessa satunnainen rautatiematkustaja saattaa tuntea istumalihaksissaan yksittäisen kiskonjatkoksen aiheuttaman sykäyksen ― hälyytysosuuksien rajoilla, mutta itse tasureiden kohdilla akselinlaskijat. Toisaalta kysymykseen, onko Siuron läpi kulkevan rautatien ohjausjärjestelmään tulossa muutoksia, löytyy myöntävä vastaus prujun https://digirata.fi/wp-content/uploads/2020/04/Digirata_loppuraportti_02042020.pdf sivulta 97. Siinä on esitelty uuden eurokulunvalvontajärjestelmän käyttöönottoaikataulu. Tällä hetkellä matkaneuvojat ja koeajokuljettajat testailevat tätä »mittarilentosysteemiä» Kouvola-Kotka/Hamina -rataosalla (»KoKoHa») ( https://yle.fi/a/74-20078828 ). Vuoden-parin kuluessa kaikki vanhat ja värikkäät valo-opastimet joitain asetteluratapihojen raideopastimia eli »silmiä» (ruots. ögonen) lukuunottamatta on kaivettu juurineen maasta ensimmäisen kaupallisen testiradan (»EKA») varrelta. Ja tämä kaupallisen testailun rataosa on juurikin Lielahti-Rauma/Mäntyluoto. Kuitenkin tuntematta järjestelmän teknisen toteutuksen hienouksia sen syvällisemmin ― muuten kuin että se perustuu pääosin mobiiliverkon yli reaaliajassa siirrettävään tietoon ― kuvittelen, etteivät tällaiset raidevirtapiirit liity eurokulunvalvontaan. Kolmosvaihtoehtona nämä erkat saattaisivat liittyä Siuron nykyisellään poliiseilla turvattuun »kolmosraiteeseen» (r. 013). Mitenköhän uusi jkv suhtautuu moisiin turvalaitoksiin? Tätä vaihtoehtoa tukee sekin, kun nämä kiskot näyttävät ainakin minun silmiini tästä kuvasta kuusikymppistä ohuemmilta. Et varmaankaan tullut katsoneeksi leimoja? Ja (kiskon)jatko(s)kysymyksenä siihen: Kummoset kiskot Siuron kolmosella mahtaa olla? |
||||
|
14.06.2024 12:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Millin putoamisen aika (t) saadaan kaavasta 0,001 m = 1/2 x 9,81 m/s² x t². Mää sain 0,01414 s. En tiedä nostosillan pituutta, olisiko n. 50 m? Meerin pyörästön pituuttakaan en tiedä, veikataan 20 m. 70 m / 0,01414 s = 5000 m/s eli 18000 km/h? | ||||
|
12.06.2024 20:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkos Asmo huomaat, niin en määkään kaikkea tiedä. =oD | ||||
|
12.06.2024 13:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa J., tunnistan kyseisen talousajattelun. Jossain määrin ehkä tunnustan itse edustavani samaa suuntausta. Polkupyörän sisäkumeista löytyy paikkaa paikan päältä ja jotkut tekstiilit on parsittu niin tarkoin, että vaimo vie niitä salaa lumppukeräykseen. Herra Vertti, et varmaankaan ole ymmärtänyt mitään väärin. En vain ole itse älynnyt vielä vaunusomesta tai muuten, että Kroksua olisi nähty päivystäjänä. Muistan kun viitisen vuotta sitten joku kysyi silloiselta Cargon Rauman alueen (Rma, Tku, Ukp, Pri, Hva, Mn yms.) aluepäälliköltä, koska Rauma saa jälleen Seepransa takaisin, niinkuin alueen raskaimmat vaihtotyöt edellyttäisivät, tämä tokaisi, että eiköhän mieluumminkin uudet veturit pääse kohta niihin töihin. Raumaltahan otettiin Dr14 pois n. 15 v. sitten sen jälkeen, kun mäntä pilkisti kerran Repolan mäessä MANnin lohkon kyljestä. Silloin kai pääteltiin, että työt ovat liian raskaita Seepralle. |
||||
|
|
12.06.2024 09:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikös Muhkurissa ja Pansiossa edelleen lastata puutavaraa? | ||||
|
|
12.06.2024 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinhän se on aina mennyt, että uudet syömähampaat on narskuteltu alun vuosikymmenet pohjoisessa tai pohjoiseen suuntautuvassa liikenteessä. Kai se jotenkin liittyy haastaviin olosuhteisiin ja pitkiin välimatkoihin. Itseni sen sijaan on yllättänyt se, ettei näitä ole vieläkään nähty puhtaasti päivystäjinä, niinkuin näitä alunperin mainostettiin, kun oli tiedossa että Deeverit on niin loppu kun vaan voi veturit olla. | ||||
|
11.06.2024 23:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No nyt tällaista kuvaa ei sitten enää saakaan. Ei siitä montaa viikkoa ole, kun katsoin, että alkavat olla nuo vanhat telexpylväät jo melko ränsistyneitä. Tänään sitten havahduin siihen, että ne on korjattu pois. | ||||
|
10.06.2024 07:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eikun niinpäs olikin, tuonkin kyllä joskus kuullut. | ||||
|
|
10.06.2024 00:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa meinaa, että Vilppulassa oli ollut niin »ahdas paalu», että oli tullut jo suorastaan kylkikontakti? | ||||
|
|
09.06.2024 23:50 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laipanvoitelugrafiittia tosiaan. Noita näkee paljon ratapihoilla, joissa tehdään vaihto- ja järjestelytöitä Dv12-vetureilla. Se oli myös riihimäkinen rautatieopiston opettaja ― taustaltaan liikenneohjaaja ―, joka v. 2018 lopulla kertoi Kouvolassa tuleville vaihtotyökuljettajille luennoidessaan, että noihin vanhoihin rajamerkkivaijereihin saattaa kompastua tai lyödä polvensa ratapihoilla liikkuessaan. Muuta tekoahan noilla vanhoilla vaijereilla ei nykyään ole, tämäkin kuvan lörpäke ratapihan muutostöiden jäljiltä parinsadan metrin päässä nykyisestä vaihteesta. Jäännöksiä vanhoilta ajoilta. Mutta tosiaan vaihtotyöhenkilökunnan puheissa »paalu» ja »nappula» elävät uskollisesti ― vaikkakin sellaisista puhuttaessa viitataan kuvitteellisiin rajamerkkeihin, kun ne konkreettiset tavallisesti nykyään maastosta puuttuvat ― ainakin niiltä oikeilta paikoiltaan. Ulkopuolisilla alueilla esim. satamissa on usein lajiteltaviin ja varastoitaviin vaunumääriin suhteutettuna pienet tilat eli lyhyet raiteet, jolloin ne on usein hyödynnettävä tarkasti ― »nappulasta nappulaan». |
||||
|
|
09.06.2024 22:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh, kukaan ei vieläkään viitsi tai kehtaa arvata Deeverin telistä tipahtaneen varpusvärisen monoliitin tehtävää veturin telissä... Selailin tuossa Dieselveturit ja moottorivaunut II -raamattua, niin joskus antiikin aikoina tällaisten kanttisauvojen sijaan on pelattu jollain kymmenien kilojen rasva-annostelijoilla... | ||||
|
09.06.2024 16:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luultavimmin. Vrt. https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=ett%C3%A4%20niit%C3%A4%20on%20ollut%20kaksi,%20tarkoittaa | ||||
|
09.06.2024 08:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 2749:n paapuurin kylkiysi puuttui jo perjantai-illansuussa 1/3-2019, kun veturi toimi mun Dv12:n pöydästäajon inssiajon kulkulaitoksena. Ohjelmassa oli Tampereelta saapuneen iltasekuli T 3729:n vaunuston lajittelu Rauman satamaan vaihtotyönjohtajan toimiessa työparina. Eli perinteistä vaihtotyötä. Sitä en muista, oliko valmistajanlaatta tuolloin vielä matkassa mukana, mutta ohjaamon saman puolen lämpöpatterilla killui joka tapauksessa hevosenkenkä. | ||||
|
|
09.06.2024 00:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain. Jt-1969 62 §: »1. Rajamerkki osoittaa vaihteessa ja raideristeyksessä paikan, johon saakka raidetta voidaan käyttää estämättä viereisen raiteen liikennettä.» Tuon ajan Jt tunsi rajamerkkeinä kuvan teräsköyden sekä puna-valko-punaisen maalauksen kiskossa: https://vaunut.org/kuva/37905 . Jt-1957 kuvasi näiden lisäksi rajamerkiksi rautaisen tai puisen paalun. Vaihtotyösanastoon »paalu» kuuluu edelleen oleellisena. Ainakin Turun ja Uudenkaupungin seudulla käytetään sen sijaan termiä »nappula», joka johtunee tällaisen teräsvaijerin nupista. Mutta entäs tuo kantikas grafiittipötkylä? Vihjeenä voisi kertoa, että se on näköjään myöhempien aikojen hapatuksia, koska Valtionrautateitten v. 1971 toimittamassa opuksessa »Dieselveturit ja moottorivaunut II» kuvataankin näköjään luvussa »Sv 12- ja Sr 12-veturit» tuollaisten tuubien sijaan toisenlainen järjestely asian hoitamiseksi. |
||||
|
08.06.2024 17:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Lätistymästä» kirjoitetaan ainakin prujun »Ratakiskon elinkaari» (Mikko Kauppinen, Liikennevirasto, 2011; https://core.ac.uk/download/pdf/39980793.pdf ) s. 46. Termin »jäyste» opin 90-luvun loppupuolella yläasteen metallitöissä legendaariselta raumalaiselta teknisen työn opettajalta Matti Pursiheimolta ( https://www.uutisrauma.fi/mielipiteet/tlee-suviki-jalle-6.331.145665.5bc717f52e ). |
||||
|
08.06.2024 07:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Luulen että aika moni satunnaisista rautatiematkustajista olettaa moista touhua nähdessään isojen äijien leikillään ruovittelevan. Meneehän sekin monelta kadunkäyttäjältä yli hilseen, kun päivystäjä vetää vaunuroikan vaihteen taakse ja sitten työntää sen jälleen tulosuuntaansa. Vallankin, kun jossain junien pilkkomisissa tällaista sahausta saattaa jatkua loputtomiin. XoD | ||||
|
07.06.2024 16:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| En tiedä, mihin suuntaan menee tavaraa, mutta on siinä öljyvarastolla näkynyt viime aikoina liikettä. | ||||
|
|
07.06.2024 15:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei nykyään enää mitään erillisiä koulutusjunia ajeta. Toki alkuun työnopastajan valvonnassa, mutta kuitenkin. Tämä taitaa liittyä Nokian ratapiharemonttiin. Siellä ei varmaankaan ole ollut ympäriajomahdollisuutta, niin Siuro on sitten seuraava mahdollisuus. | ||||
|
|
06.06.2024 17:20 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Syy letkan pykälä pykälältä tapahtuvaan hilaamiseen on vaunuvaaka, jonka päälle radio-ohjauskuljettajat passaavat vaunut yksitellen. | ||||
|
06.06.2024 05:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin se kai sittenkin on. Meillä on Timon mainitseman saturaatiopisteen saavuttamiseen vielä matkaa viisi vuotta. Tai kolme viikkoa, jos lasketaan alun susipariaika mukaan. | ||||
|
|
05.06.2024 17:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai niin, täällähän saattaa olla sellaisia nuorempiakin rautatieharrastajia, jotka eivät ole vielä päässeet nauttimaan perhe-elämästä. Se, että frouva kantaa asuinrakennuksen päälle rakennettuun huvimutteriin, johon perheenpää on piiloutunut selvittämään ajokoomaa eli linjahypnoosia, pölynimurin, ei siis enteile sitä, että frouva siivoaisi siellä. Se merkitsee sitä, että frouva olettaa epäsäännöllisten työvuorojensa välillä toipuvan perheenpään ryhtyvän siivousaskareisiin. | ||||
|
|
04.06.2024 13:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei sunk niist muist pojist olis mihinkä ollukka. En kyl muist nähneeni semmost pytinkiä. Sekin voi olla, kun ei tuolla tule juuri sivuille katseltua. Mutta tosiaan kuulostaa jännältä. Sinne voi sitten mennä piiloon frouvalta. Tai kai se pölynimurin sinnekin kantaisi... | ||||
|
|
04.06.2024 05:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuossa taisi olla vielä melkein Sn:n (130 km/t) verran, vaikka juna jo rullailikin. Ja rullasi Nohkuan mäen yli aina Karkun rautikselle. Valojen himmennys jäi vähän viime tippaan. Tosin luulisin, etteivät Kakkosen kelmeät lamput isoinakaan kovin häikäise ainakaan näin aurinkoisilla keleillä? | ||||
|
03.06.2024 10:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Penassa on tosiaan kahdeksan ajomoottoria, jotka jakautuvat äskeisessä mainittuihin vaunuihin. Kussakin moottoroidussa vaunussa on kaksi ajomoottoria ja kaksi vetävää akselia, kyseisten vaunujen sisemmät akselit. Telien välissä olevilta ajomoottoreilta voima välittyy akselinkäyttölaitteille kardaanien välityksellä. Moottorivaunujen teleissä vetävien akseleiden kavereina olevat laahusakselit saavat aikaan sen, että Pena on siinä mielessä kuin Transitti, kun se jää vaikka kesällä nurmikolle. | ||||
|
03.06.2024 09:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva! Toisena veturina jolkotteli Sr1 3019. | ||||
|
01.06.2024 12:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas kas. Raumalainen ja porilainen vaihtotyönjohtaja ovat sopineet samaan kuvaan. | ||||
|
31.05.2024 11:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veljet, mikä historiakuva! Sr2 oli tuolloin varsin huikea laitos. ― Mitä se toki on edelleenkin, vaikka sen asema Valtionrautateitten »syömähampaana» onkin nyt vuosikymmenten mentyä murenemassa. | ||||
|
29.05.2024 19:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Käsisäädössä eivät toimi myöskään kentänheikennykset, joten vastasähkömotoriset voimat viimeistään alkaisivat hillitä kierrosten kasvua ennen äärettömyyksiä. Tosin ennen kuin ajomoottoreiden ryntäys pääsisi niin pahaksi, taitaisivat pyörät jo olla jyrsineet montut kiskoihin. Lumirakeen vaunusome-esseet ovat kyllä mainioita, niinkuin kokemus kuljettajana ja kouluttajana sekä alan harrastus edellyttävät. Erittäin mukavia tekstejä! Sr1:n veto- ja jarrutiloista puheen ollen ei voi olla ajattelematta vetotankoja, jotka välittävät veto- ja jarruvoimat teleistä veturin runkoon. Tuossa yhtenäkin päivänä viereeni pysähtyi tupla-Susi. Kuljettaja jarrutti hitaasti valuvan junan loivaan ylämäkeen sähköjarrulla, aivan lopun pienellä suoriksella. Veturien telien lopulta pysähtyessä vaunut yrittivät vielä hiukan tuupata vetureiden koreja eteenpäin, kunnes mäki veti vaunut sekä vetureiden korit junan tulosuuntaan sen, minkä vetotankojen klappi antaa myöten.Se on aina vaan päheä näky, kun Kaalihäkki tekee liikkeelle lähtiessään tai pysähtyessään sitä telijuttua. Katsokaa joskus, jotka ette ole vielä huomanneet ilmiötä. Nopeusasettelu on tosiaan kätevä monessa tilanteessa. Hiutaleen kuvaama ajotyyli edustaa luultavasti valta-asennetta sen suhteen. Toisaalta sanotaan, että on ääretön määrä tapoja mennä paikasta A paikkaan B. On sekin ääripää, joka pyrkii aina ja kaikissa tilanteissa pitämään junan nopeuden vakkarilla ja suurella tehopyynnillä niin lähellä Sn:ää kuin mahdollista. Ylämäessä ajolanka imetään kuivaksi ja ― Kakkosen sekä erityisesti Kolmosen tapauksessa ― alamäessä siihen tungetaan sähköjarrutehoa siinä määrin, että syöttöasemien ylijännitereleet paukkuvat. Itse kuulun sen pään vähemmistöön, joka ei tahdo löytää rataverkoltamme niin tasaisia pätkiä, että raaskisi antaa ohjia vakkarille, ainakaan kovin voimaperäisesti. Maastonmyötäisessä ajotyylissä annetaan ― siinä määrin kuin aikataulu, muu liikenne, mäkeenjäännin vaara yms. mahdollistavat ― nopeuden romahtaa ylämäessä, eli osan junan liike-energiasta muuttua potentiaalienergiaksi. Alamäessä päästetään juna »laukalle», jolloin potentiaalienergia palautuu liike-energiaksi. Toisaalta voidaan ajaa vakionopeuden sijaan vakioteholla (josta Lumirakeenkin esittelemässä tavassa on osittain kyse). Siinäkään ei tarvitse koskea pitkiin matkoihin virtarattiin. Kokemus hioo sopivan tasapainotilanteen löytämistä. Jo varhaisissa kokeiluissani aloittelevana linja-autonkuljettajana saatoin havaita tällaisen ajotavan selvästi havaittavan edullisen vaikutuksen naftankulutukseen. Kohta parinkymmenen vuoden ajan olen omaksuttanut itseäni ekoajoon, johon kuuluu maastonmyötäisen ajon lisäksi monia asioita, joista rautatien kohdalla ei voi olla mainitsematta esimerkkinä pitkiä rullauksia. Olen niin kotona kuin työpaikallakin se pihi talviorava, joka sammuttelee kaikki valot. Minun jälkeeni aina pimeys. Kimmo mainitsi vakkarin vaikutuksesta kuljettajan tarkkaavaisuuden jakamiseen. Joissain tilanteissa vaikutus voi olla myönteinen. Sitä en kiellä. Epäilemättä sen suhteen on henkilökohtaisiakin eroja. Toisaalta junan kuljettaminen on sellaista monitasoista keskittymistä vaativaa, että jos pakka leviää siitä, kun soppaan lisätään tehonsäädön kanssa nyprääminen, eivät resurssit riittäisi muutenkaan. Olenpa toisaalta kuullut sellaisiakin mielipiteitä, joiden mukaan vakkarin käytön rajoittaminen päinvastoin parantaa kuljettajan tilannetietoisuutta. Katsotaanpa vaikka videota linkin https://yle.fi/a/74-20078828 uutisen yhteydessä. Matkaneuvojalla on vasen käsi virranasettelupyörällä ja oikea itsarin kahvalla valmiudessa jarruttamaan. Usein junaa koskevat nopeusrajoitukset vaihtuvat tiheästi. Jatkuva nopeusasettelun säätäminen niihin varastaa keskittymistä kaikelta muulta. Siihen ei ainakaan tällaisen yksinkertaisen maalaisveturinkuljettajan kapasiteetti riitä. |
||||
|
28.05.2024 17:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Usein ne ovatkin, mutta sitten pajatso menee syystä tai toisesta vaihtotöitä tehdessä sekaisin, eikä sitten välttämättä ihan heti aleta vaihtotöihin vain sen takia, että saataisiin SA3 letkan päähän. Kun se kuitenkin menee apulenkillä siellä välissäkin. | ||||
|
26.05.2024 17:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Oi oi... | ||||
|
26.05.2024 16:31 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuli mieleen kuvan https://www.vaunut.org/kuva/167947 alla käytyyn keskusteluun liittyen, että tuota valtatienharmaata »roiskehelmaahan» on säilynyt myös näissä Sir Souterilta ostettuihin väreihin maalatuissa autoissa. Tukeeko se sitten roiskeläppäväitettä, vai onko se puhtaasti maalinsäästöä… Toisaalta Lauttakylän Auton Kabusit (15 kpl) olivat vuoden 2008 kesään asti ExpressBus -markkinointiyhteenliittymän väreissä, jolloin niiden helmatkin olivat valkoisia. | ||||
|
26.05.2024 15:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, noinkohan liittyy siihen. Mutta työjuna on saattanut olla sepelöintiasioilla. Olisiko palaillut takaisinpäin vaikka ratatöinä? Tuossa tänään, kun kävin Uudessakaupungissa, niin siellä näytti olevan uutta sepeliä rautiksen ja Kemiran apulantatehtaan välillä. | ||||
|
|
26.05.2024 06:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ai, siinä tapauksessa niiden on oltava typpihappokuormassa. Jolloin punnusvaunu voisi olla tyhjien piifluorivetyhappovaunujen eli »piippoloiden» ja kuormatyppien saumakohdassa. | ||||
|
|
25.05.2024 22:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jospa sen perässä olevat pöntöt ovat »huoltiksia», jotka katkaistaan junasta Tampereella. Kalibrointivaunu jäisi sitten siinä samaa hyömyä... | ||||
|
|
24.05.2024 12:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Seisontajarruja ihmeteltiin aikanaan kuvan https://vaunut.org/kuva/156460 alla. | ||||
|
|
23.05.2024 21:03 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ykkönen on analoginen, virtapiireihin ja vipukytkimiin perustuva pappalaitos, jonka pöytä on avattava ja suljettava nappula nappulalta ―, kun sen sijaan Kakkonen ja Kolmonen ovat väyläohjattuja painikedigitoosia. Hiutale tuossa kaivoi veturia esitellessään näytille jo suihkuturbiinipäiset yhteisajokaapelitkin, joita pitkin johtuu joitain käskyjä ja juoruja johto- ja apuveturin välillä. Määräänsä enempää tietoa niihin ei kuitenkaan sovi kulkemaan. Jos vaikkapa tupla-Sutta ollaan valmistelemassa ajettavaksi pelkkänään, vaunuitta kulkevana veturisiirtona ― ja tätä aikomusta varten veturiparin häntään halutaan sytyttää loistamaan punaiset loppuopastelyhdyt ―, asianmukaisten punalamppujen prätkytyksen mahdollistava nappula löytyy apuveturin johtoveturia vasten olevan väliohjaamon ajopöydästä. Joskus tämä(kin) nappula saattaa erehdyksessä jäädä ohjaamosta poistuttaessa väärään asentoon: https://vaunut.org/kuva/88827 . Linkin kuvassa näyttää unohtuneen sen lisäksi kyseisen, vaunuja vasten olevan, ohjaamon manuaalisesti eli lihasvoimin avattavat ja suljettavat peilit auki. |
||||
|
22.05.2024 12:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| L. P. Hartley: »Menneisyys on vieras maa. Siellä asiat tehdään toisin.» | ||||
|
14.05.2024 14:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Keynesiläisistä talousopeista on jo aika matka leninistiseen »proletariaatin diktatuuriin». Siitäkään ei pääse mihinkään, että diktatuurin vastakohta demokratia väkisinkin vaatii tuotantovälinekastin kuulemista. Vallan ― jota rahakin on ― kasaantumisessa piilee aina vääryyksien riskinsä. | ||||
|
13.05.2024 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistan kun keräsin tänne kerran vertailuarvoja Konkasta ja Volvosta: https://vaunut.org/kuva/147647 . Konkassa on jäätävästi painoa ja moottoritehoa, ja sillä pystyy päästelemään kovempaa. Se on surkeaa, kunnei Konkka pärjää ekoajokisassa edes vanhalle kunnon Lättähatulle, jonka kulutuksen muistelen olevan jotain 30 litraa satasella. | ||||
|
12.05.2024 19:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 80-luvun alun jälkeen ei taidettu maantie-Kabusseihin juuri laittaa automaattilaatikoita. 2000-luvun alun runsaslukuisissa sarjoissakin oli pitkäkeppinen ZF, joka oli erityisen tunnettu siitä, että sitä ei ajamalla rikki saanut. Koivistolaista pragmaattisuutta sekin. Ne olivat ajossa senkin ajan kuin »tehdasvalmisteiset» sähkökeppiautot odottivat varaosia ja korjaamoaikoja laatikkovaivoihinsa. Katuri-Kabusseissa taisi olla vallan automaatit, ehkäpä kaupunkiliikenteen hektisyyden varalta. ― Mutta minimotit niissäkin. | ||||