|
|
01.11.2006 08:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Onko muuten kenelläkään tietoa tuon Valmetin nykytilasta? Jossain sanottiin, että sekin olisi Toijalan veturimuseossa, mutta ainakaan sen Internet-sivuilla sitä ei mainittu. | ||||
|
|
09.02.2006 13:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heh, suhteellisen osuva kuvateksti. =o) | ||||
|
|
01.12.2005 15:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junanvalmistelija näkyi tuossa vähän aikaa sitten tarkastavan paluujunan T3035 jarruja, jousia ynnä muita. Kokoonpano oli Sr2 3222 + 4 Simn-u + Sim + Simn + Simn-t + Sim + 2 Simn-t + 3 Sim + Simn + Sim + Simn-t + Simn. Mutta ainakin veturi vaihtuu kahteenkin otteeseen ennen määräasema Kajaania - Tampereella Sudeksi, Iisalmessa Deeveriksi. | ||||
|
|
01.12.2005 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samaa mieltä. ;o> Joka haluaa laittaa paremmaksi, ottaa kyllä ristikseen vaikean haasteen. | ||||
|
|
01.12.2005 12:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jo vain. Raumalla päivystelevät tällä hetkellä saneeraamaton 2563 ja saneerattu 1856. | ||||
|
|
01.12.2005 11:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Raumalle kuvan T5038 saapui Sr1 3098:n vetämänä. Tällä hetkellä suhteellisen tuoreessa maalissa oleva 3098 seisoo lumisine otsineen raiteella 31 aivan vaihteen 5 takana odotellen junan T3714 valmistumista. Ja kiireisinä Deeveri ja Seepra näyttävät olevankin... | ||||
|
|
01.12.2005 09:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Yks parhaista näkemistäni Vemppu-kuvista. Tässähän on vangittu yhteen kuvaan koko logistiikkamaailma - jos pieni karrikointi kielenkäytössä sallitaan. | ||||
|
|
30.11.2005 14:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin suhteellista kuin kaikki onkin, niin kyllä tuo Nylund taitaa tarkemmin ajatellen olla tässä asiassa melko oikeassa. Mutta huonosti suunniteltu ratkaisu se Dm12 kuitenkin vaunujen välillä siirtymistä ja sitä kautta henkilöstömenojen hallintaa ajatellen jokatapauksessa on. | ||||
|
|
30.11.2005 11:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jumankekka! En oikein usko, että tässä olisi kyse VR:n tahattomasta virheestä. Kyse on kylmästä laskelmoinnista. Totuushan on, että vekit ja konnarit - nuo VR:n poroporvarilliset nappiapinat, jotka antavat kiiltokuvakasvot vakionopeussäätimille, ajotietokoneille, JKV:lle, GPS-kuulutusjärjestelmille ynnä muille - ovat ylipalkattuja. Se on yksi syy siihen, että jotkut junttivuorot ovat tappiollisia. Toki perimmäiset syyt löytyvät suuremmista kokonaisuuksista poliittiselta tasolta. Mutta se, että pieneen 2-vaunuiseen junaan tarvitaan 3 poroporvaria syömään kansan vähiä varoja, tekee varmasti vuorosta kannattamattoman. Sitä VR tässä ilmeisesti hakeekin. VR haluaa keskittyä ydinliiketoimintaansa, pitkien yhteyksien nopeisiin matkustajajuniin ja varsinkin pendeli- tai edes kokojunaperiaatteella toimiviin tavarajuniin. Junttilassa liikennöivät taajamajunat kuuluvat liiketoiminnan periferiaan. Kun VR saa junttivuorot näyttämään entistäkin tappiollisemmilta, se pääsee niistä lopulta eroon, ja onnistuu näin karsimaan rönsyt pois liiketoiminnastaan. Ei VR ole kiinnostunut pienistä rahoista, sille kelpaavat vain isot. | ||||
|
|
17.11.2005 14:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jep, ymmärsin toki kommentin tarkoituksen. En vain malttanut olla hehkuttamatta niitä Deeverin näyttäviä irtiottoja raskaassa päivystyksessä. ;o> | ||||
|
|
17.11.2005 14:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Virroittimen laahaushiili kipinöi aika idyllisesti. | ||||
|
|
17.11.2005 13:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin ne juntit vaihtaa henkilöautojaan ja traktoreitaan kiskobussikyytiin... =oD Pyrhösen ja Nummijoen kommenteista johtui mieleeni, että on sekin suhteellinen käsite se veturin vetokyky. Sehän riippuu tietysti nousuista ja suurimmasta nopeudesta. Täällä Raumalla on elämys katsella, kuunnella ja haistella, kun Deeveri alkaa plokkaamaan yli 2000 tonnin paperijunaa satamaan. Siinä kun ensin lisätään tehoja, niin vaunujen välistä lähtee klappi pois. Mutta sitten kaikki liike saattaa pysähtyä hetkeksi. Veturinkuljettaja lisää lisäämisenkin jälkeen tehoja, mutta mikään ei liiku moneen sekuntiin, joskus lähes puoleen minuuttiin. Sitten lopulta irtiottovastus antaa periksi, ja juna lähtee liikkeelle hyvin hitaasti kiihdyttäen - Deeverin työskennellessä korvakuulolta koko ajan melko kovasti. | ||||
|
|
17.11.2005 13:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eiköhän siellä ollut kohtalaisen paljon. Kauhajoelta nousi kyytiin suhteellisen iso joukko. Muitakin välipysähdyksiä oli. Ja kyllä kai vaunujen määrä oli mitoitettu sen mukaan, että paljonko väkeä oli tulossa. | ||||
|
|
03.10.2005 16:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maantiekuljetuksissa "kuorman sidonnan on kestettävä eteenpäin voima, joka vastaa kuorman painoa ja sivuille ja taaksepäin voima, joka vastaa puolta kuorman painosta", sanotaan Autokoulun kuorma-autokirjassa. Länsi-Suomessa (30.9.2005) mainitaan rautatiekuljetuksista, että vaunun lattialla seisovat rullat eivät vaadi sitomista, mutta rullapinot kyllä, jolleivat ne ole niin tiiviisti, etteivät sen takia pääse liikkumaan. Jounin kommenttiin lisäisin, että tyhjiä kontteja saa kuljettaa ainakin junissa pelkällä sidontaliinalla kiinnitettyinä, mutta kuormatut kontit on aina kiinnitettävä konttilukoilla. Ja häpeäkseni minun täytyy vielä tunnustaa olleeni huolimaton kirjoittaessani kuvatekstiä. Vaunun päädyn repi nimenomaan Hkbar-vaunu, joka oli pölkkyvaunujonon ensimmäisenä. Rullien liikkeellelähtö oli tässä toissijaisena syynä kuvan Simn-t -vaunun kokemiin vaurioihin. | ||||
|
|
03.10.2005 12:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Maantiekuljetuksista poiketen rautatiekuljetuksissa asiakas, joka kuormaa vaunun, vastaa myös kuorman sitomisesta. Mutta ainakin Länsi-Suomen (30.9.2005) mukaan tässä tapauksessa VR vastaa vahingoista. | ||||
|
|
01.10.2005 12:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Okei, siis kuituja. Millähän sitten mahtaisikaan olla hakejuna kuormattu..? ;oD | ||||
|
|
29.09.2005 09:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ne on sitten ovetkin vaihtaneet puolia näissä 3600-sarjan Deevereissä... =oD | ||||
|
|
27.09.2005 07:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Virroittimista päätellen molemmat veturit oli vedossa, mutta molemmat veturinkuljettajat oli silti johtoveturin etummaisessa ohjaamossa. En tiedä, miten on mahdollista. | ||||