Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.05.2024 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Muistan kun keräsin tänne kerran vertailuarvoja Konkasta ja Volvosta: https://vaunut.org/kuva/147647 . Konkassa on jäätävästi painoa ja moottoritehoa, ja sillä pystyy päästelemään kovempaa. Se on surkeaa, kunnei Konkka pärjää ekoajokisassa edes vanhalle kunnon Lättähatulle, jonka kulutuksen muistelen olevan jotain 30 litraa satasella. | ||||
|
12.05.2024 19:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 80-luvun alun jälkeen ei taidettu maantie-Kabusseihin juuri laittaa automaattilaatikoita. 2000-luvun alun runsaslukuisissa sarjoissakin oli pitkäkeppinen ZF, joka oli erityisen tunnettu siitä, että sitä ei ajamalla rikki saanut. Koivistolaista pragmaattisuutta sekin. Ne olivat ajossa senkin ajan kuin »tehdasvalmisteiset» sähkökeppiautot odottivat varaosia ja korjaamoaikoja laatikkovaivoihinsa. Katuri-Kabusseissa taisi olla vallan automaatit, ehkäpä kaupunkiliikenteen hektisyyden varalta. ― Mutta minimotit niissäkin. | ||||
|
|
12.05.2024 16:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta tosiaan herra Esalta hyviä tarkennuksia ja täydennyksiä tuohon Koivarin värimaailma-asiaan. Tätä tietoa ei taida mistään kirjoista löytyäkään, joten laitetaan sekin tähän. Ennen kuin unohtuu. Koivarin autojen ajaton ja ikoninen laskuviivamaalauskuvio oli Tommolan Riitta-vaimon käsialaa. Samoin olivat istuintekstiilien kuviot. | ||||
|
|
12.05.2024 14:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vielä Kabussin helmapelleistä, kirjan »Koiviston Auto Oy 1928―1988» s. 187: »Korin ulkoverhous oli kevyttä ja korroosiota kestävää alumiinia. Alaosan alumiinipaneelit kiinnitettiin niittaamalla ja jätettiin maalaamattomiksi, mikä oli meillä harvinaista, mutta yleinen käytäntö USA:ssa. Korin alaosan vauriot voitiin korjata helposti vaihtamalla uudet paneelit uhraamatta aikaa maalaukseen ja sen edellyttämälle pohjatyölle.» Mutta vaikkei tuossa, sen enempää kuin Rintiksenkään opuksen jutuissa mainita valtatien- tai alumiininharmaan värin immuuniutta maantiepölytahroille, niin senkin selityksen aikanaan kuulin jossain rasvamontun reunalla. Enkä sitä yhtään epäile, onhan tämä konsti tunnettu Valtionrautateilläkin jo pitkään. »Alustanharmaata» on tosiaan altteimmissa kohdissa nähtävissä yllä olevassa kuvassakin. |
||||
|
|
12.05.2024 13:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Herra Esa, kertomastasi nousee esiin pari Tommola Inc. -tyylistä seikkaa. Martti diggasi yli kaiken ekonomisuudesta sekä amerikkalaisista linja-autoista. Tommolan suunnittelemien Kabusien, vallankin sellaisten niittikylkisten versioiden, muotokieli toi väkisin mieleen Greyhoundit. Alumiinin keveys oli oleellista, että polttoaineenkulutus saatiin minimoitua. Kabusin sydän, moottori oli useimmiten jenkkiläinen, joko Detroit, Gardner tai Cummins; ja mahdollisimman pienitehoinen sellainen, koska kevyen alumiinilinja-auton liikuttamiseen ei paljon energiaa tarvitse haaskata. | ||||
|
|
11.05.2024 18:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ehkei Vertti erityisesti hieno, mutta tämänkin vaunun alaosa on maalattu likaantumiselle kenties mahdollisimman immuunilla värillä. Samankaltaista pikitienharmaata käytti Koivari linja-autojensa helmoissa: https://vaunut.org/kuva/164580 | ||||
|
11.05.2024 12:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aina pahempi. Sentään mäen kerrotaan maksavan aina velkansa takaisin. Samaa ei voi sanoa radan kaarteesta, jonka myös voi päätellä tilanteessa purevan. Eipä käy kateeksi muinaisdeeveripoloa. Sentään niin kaarre-, kuin nousuvastuksenkin voimakkuudet ovat jyrkästi riippuvaisia junan massasta, jota tässä tapauksessa ei paljon ole. Mutta kun erisorttisia junan vauhtien kasvamisen vastuksia alettiin luettelemaan, ei kai tässä tapauksessa voi olla mainitsematta vielä »läskipyöräefektiä». Sen suhteen on olemassa kahdenlaisia massoja ― niitä, jotka on saatava radan suuntaiseen liikkeeseen ―, sekä niitä, jotka on tämän lisäksi saatava pyörimään sitä nopeammin, mitä kovempi on junan vauhti. K14-telin pyöräkerta painaa reilun tonnin, joten tässä junassa tätä viimeksi mainittua, työläämmin liikkeelle saatavaa massaa on yli sata tonnia. Yli kuudesosa kaikesta. Kompakteimmillaan junan kokonaispaino voitaisiin pakata tumpiksi, jossa olisi viisi sadan tonnin vaunua ja keulilla lähes samanpainoinen veturi. Akseleita olisi tällöin sadan sijaan 24 tai 26, riippuen kelpuutammeko possujunan veturiksi lievästi alipainoisen, 90-tonnisen Kolmosen, vai vaadimmeko museon pölyisistä kammioista kaivettavan ulkosalle kuusiakselisen, 120-tonnisen Hurun. Joka tapauksessa tällaisessa vertailutilanteessa pyörimismäärän hitaudelle altista massaa olisi vain muutama prosentti kaikesta. |
||||
|
11.05.2024 08:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Täysosuma auringon suhteen ja muutenkin. Deeveritkin parhain päin ― johtoveturi pitkä nokka edellä ―, apuveturit siten, että harmonisesti vastakkain ovat aina samaa maata olevat veturinpäädyt. | ||||
|
10.05.2024 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, ajattele. Ne 80-luvun loppupuolen pakkastalvet, Kekkonen ja Koivisto, puhelinosakkeet, Teem- ja Smurffi -virvoitusjuomat, salmelais–kaitsus-Napakymppi ja jäänmurtajavitonen. Niin kasaria kuin vielä ysärikin paikoin oli, niin ysärin alkupuolelta on siltikin jäänyt mieleen eräs kina rinnakkaisluokalla olleen koulupojan kanssa. Hän ei sitten niin millään uskonut, että meillä ei ole autoa. Luuli tosissaan, että piloillani kiellän toistamiseen hänen väitteensä. Hän oli kerran kylänraitilla ohikulkiessaan nähnyt minun kömpivän betonielementeistä kasatun asuinkasarmimme pihamaalla ulos erään tuttavaperheemme Opel Kadett D -farkkuautosta, joten sen oli sitten hänen mielestään oltava meidän automme. Jo siihen aikaan ei tullut kuuloonkaan, että joku eläisi elämäänsä ilman autoa. Sellainen narratiivi ei vain mennyt enää läpi. |
||||
|
|
09.05.2024 19:14 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sp(s) painaa n. 22 t. ( https://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpoint/asiakkaan-opas/kalusto/rautatiekalusto/kotimaan-liikenteen-vaunut/avovaunut/raakapuuvaunu/raakapuuvaunut-sp-sps-spa-spar/ ) Olin laskevinani videolta 24 vaunua, jolloin junapaino olisi 528 t (kokonaispaino 596 t). Eli ei paljon mitään; reilu puolet Deeverille junassa (rataosasta riippuen) sallitusta. Kuitenkin videolta kuuli Dv:n työskentelevän täysillä, eikä vauhti näyttänyt siltikään kiihtyvän. | ||||
|
07.05.2024 20:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| 24 vaunua on kai tavallisimman Sp(s) -pötkön mitta. Joskus »kakkosnelosesta» on jouduttu jonkin löydetyn vian takia erottelemaan sivuun yksi vaunu, jolloin tähteelle on jäänyt 23-vaunuinen tuutti. Usein kakkosnelonen jaetaan ainakin kuormauksen tai purun ajaksi kahtia, jolloin nähdäänkin 12-vaunuisia letkoja. Tietyissä paikoissa suositaan myös osamääriä 1/3 (8 vaunua) ja 2/3 (16 vaunua). Viimeiseksi mainitun tötterön johdannainen eli 2 x 2/3 on juurikin kuvan 32-vaunuinen maila. | ||||
|
04.05.2024 20:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tunnetusti yksiä armeijan sodanajan himotuimmista pakko-ottosiviiliajoneuvoista ovat maasto-, lava- ja kuorma-autot sekä traktorit, joten samanlaista kalustoa on loogista olla käytössä myös rauhan ajan harjoituksissa. Voihan sen traktorin ajaa vaikka puun latvaan, kuten kadetti Kari kyyditessään kasarilla peräkärryn lavalla matkustaneita kadetteja Pyötsiä ja Hulkko: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/96b703ab-dbbd-4ecd-aa77-e332f3bc2592 | ||||
|
28.04.2024 13:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Iskareiden kunto vaikuttaa. Samoin pyörien profiili. Puhutaan »kartiokkuudesta». Mutta ylipäätään vetureiden matkustusmukavuus on kaukana matkustajavaunujen tasosta. Ja Sr2 on pahimmasta päästä. Mitä Timo Huruun tulee, muistelen jonkun vanhemman kaartin veturinkuljettajan kuvanneen täällä joskus sen liikkeitä »laajoiksi ja avariksi». Nythän Hurun käyttäytymistä pääsee tunnustelemaan vain kahdeksankympin vauhteihin asti. |
||||
|
|
28.04.2024 11:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mahdoton sanoa. Kolmekymmentä vuotta sitten, kun Sr2 oli uusi, en voinut kuvitellakaan, että olisin päässyt ohjaamovierailulle veturin ollessa paikoillaan, saati sen ollessa liikkeessä. Ja kääntäen, eivät muut vetokalustot samalla tavalla hölsky, ei edes huomattavasti vanhempi Sr1. | ||||
|
28.04.2024 10:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Esimerkkikuva nykyajan tsekkilistan käyttämisestä: https://vaunut.org/kuva/166606 . Veturinkuljettaja laittaa Iso Vaaleeta hinuukuntoon ruksaillen samalla luurissaan olevaan hinauslomakkeeseen asioita tehdyiksi. | ||||
|
|
28.04.2024 07:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikka Kolmonen onkin ottanut takapakkia Kakkoseen verrattuna kajuutan ergonomiassa ja siitä kuultaa läpi saksalainen logiikka sekä nykyajan digidigi, puhumattakaan ohjaamomeluun kuuluvista ajomoottoreiden jyristämisistään ja toosan korkeajänniteresonointipörinöistään, niin kyllä se vain Kakkosta tasaisemmin kulkeutuu eteenpäin. Havahduin Kakkosen nuljumisen määrään alkuvuodesta, kun liikenteellisten erikoisuuksien kautta sattui viikkojen ajanjakso, jolloin kohdalle ei osunut metriäkään kakkosmatkailua. Ykköstä, Kolmosta, Edoa ja Pendoa kyllä oli. Kun sitten ehkä kuukauden kakkosbreikin jälkeen kiipesin jälleen, itseni muiden laitosten vakaampiin menemisiiin totutettuani, Kakkosen kyyditettäväksi, melkein järkytyin siitä kiemurtelusta. Pahimpien vatkausten meneilläänolon tietää siitä, kun junankeulasta alkaa kuulua tuttu kolina. Se tulee siitä, kun SA3 heiluu laidasta laitaan kuin hullun mulkku. | ||||
|
23.04.2024 10:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Aihe on epätoivoinen suo perattavaksi. Sallittaessa ehken siltikin hiukan kuittaan Jussin depatinhakuista kommenttia. Muutamia kuljetusorganisaatioita nähtyäni luulisin löytäväni sen purukumin todennäköisimmin sieltä pienen tallin työmopedin kojelaudassa loistavan merkkilampun päältä. Isäntä saattaa nuukuuttaan viivästyttää korjaamokäyntiä, jos edes senhetkinen markkamääräinen tilanne sallisi moista. Suuren rautatieliikennöitsijän kalustovastaavat sen sijaan laativat deeverikuljettajalle omat menettelyohjeensa sellaisten tilanteiden varalle, joissa vetävien akseleiden lämpöjä indikoivissa merkkilampuissa ilmenee poikkeavuuksia. | ||||
|
23.04.2024 07:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei ainakaan vielä ole näkynyt. Kuvaajaa lähinnä olevalla raiteella on työmaadoitus. | ||||
|
20.04.2024 08:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaava F = μN kertoo, paljonko vetovoimaa veturilla voidaan enintään kehittää milläkin kelillä. Sr3 (90 t) painaa muutaman prosentin enemmän kuin Sr1 (86 t) tai Sr2 (84 t). Lisäksi Kakkosen ja Kolmosen taajuusmuuttajakäytöt antavat pienen edun verrattuina Ykkösen tyristorikäyttöön ja (»automaattikäytöllä») elektroniikka-YLEen. Oikkareilla saadaan hyödynnettyä pito hieman täydellisemmin. Mutta jos on tosi liukasta, on suuri vaara, että Kolmonen jää mäkeen siinä missä pappalaitoksetkin. Sellaisissa olosuhteissa tupla-Susi pesee massallaan yhden Siimenssin 2 - 1, vaikkei tehoa paperilla sen enempää olekaan. | ||||
|
19.04.2024 06:41 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Neliakselisista Oa-vaunut ovat vähintään yhtä pahoja nuljumaan. Ne ovat lyhyitä vaunuja, joissa telikeskiöt ovat suhteellisesti huomattavasti lähempänä vaunun keskikohtaa kuin pidemmissä telivaunuissa. Vrt. https://vaunut.org/kuva/146942 . | ||||
|
18.04.2024 14:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »Tallivaralla...» https://youtu.be/DbefB9AF4G8 | ||||
|
16.04.2024 07:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Melko pitkälti kai samoissa määrin, kuin aikanaan laitosten putkahdellessa Novotšerkasskin veturitehtaalta. En tiedä, kuinka paljon tähän asiaintolaan vaikuttaa se, kun vetureiden mukana toimitettiin ylimäärin varaosia, joista Valtionrautatiet kokosi aikaa voittaen myös lisäveturit 3003', 3111 ja 3112. Jos istuu Kaalihäkin ajopöydän ääressä ja katsoo ajolangan jännitemittaria sekä ajomoottoreiden virtamittareita, niin jo niissä pistää silmään teksti »СДЕЛАНО В СССР». Istuin on sentään Bremsheyn valmiste. Näin satakuntalaisena ilahduttaa kieltämättä, kun ohjaamon ikkunat tuulilaseista alkaen vaikuttaisivat olevan nykyään kaikki Jaakko-Tuote Oy:n valmistetta. Tosin kulkukäytävän pyöreissä ikkunoissa en ole nähnyt »JT» -tarraa ―, olisivatko ne edelleen neuvostomatskua... Paineilmakojeista löytyy järjestään saksalaisen Knorr-Bremsen logot, ihan niinkuin niissä on alunperinkin ollut. Kuitenkin erilaisiin sinkkiämpäriä tai Sputnik-avaruusalusta muistuttaviin paineilmasäiliöihin on kiinnitetty »Made in USSR» -valmistekilvet. Suurjännitetilojen puolelta löytää kasapäin aitoa ja alkuperäistä, kyrillisin aakkosin koristeltua neukkurompetta ―, alkaen sammakkoreleistä. Sen sijaan länsiteknologiaa sisältävien elektroniikkamurikoiden retrotarroissa lukee kotoisasti »Oy Strömberg Ab». Ysärillä jälkiasennettu kulunvalvontalaitteisto on EKE-Elektroniikan haitekkiä. | ||||
|
14.04.2024 22:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukra, on kyllä mainio kuva tämäkin. IC 147:n veturina työskenteli keskiviikkona 10/4-2024 Sr3 3336. Helsingistä Tampereelle veturin ohjaamossa oli poikkeuksellisesti kaksoismiehitys. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kaksinajo, vaan vänkärin paikalle oli kömpinyt tarkastaja eli »tutorkuljettaja». | ||||
|
14.04.2024 14:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolminaisten Edo-tötteröiden käyttö taitaa painuttua enemmän »Pohjois- ja Itä-Suomen kevyesti kiskotetuille rataosille». Voisiko se olla jotain sukua sille, minkä Esko Maasalo aikanaan töksäytti mainioon kuvasarjaansa Mäntyluodon radalta ( https://vaunut.org/kuva/66715 ): »Varakkaana ja omillaan toimeen tulemaan pidettyyn Länsi-Suomeenhan ei koskaan ole näitä investointirahoja herunut kuin aivan pakon edessä.» Toisaalta on kyllä niinkin, että jos lähtökohtaisesti oletetaan uusi veturi varmatoimisemmaksi, niin ei kai sitä rautatietä nähnyttä pappalaitosta kannata laittaa menemään Rovikseen tai Joen kaupunkiin. Niistä on pidempi hinausmatka Ilmalaan kuin Turusta tai Porista. |
||||
|
02.04.2024 13:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos vaan kohteliaisuudesta, Timo. Mutta ei kai nyt sentään veturinkuljettajan töihin voi kyllästyä. | ||||
|
|
02.04.2024 12:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kolmosen suurin teho (paperilla) on sähkökäytöllä 6400 kW ja APU-käytöllä (Auxiliary Power Unit) 360 kW. Kuitenkaan vetovoimassa ei aivan pienessä nopeudessa ole juurikaan eroa, vaikkakin nopeuden noustessa APU:n vetovoimakäyrä romahtaa heti. Eli APU-dieseleillä pitäisi saada junan kuin junan liikkeelle siinä missä sähkölläkin, mutta vauhtiin sitä ei saa. Juliasta kun kattelee eilisen aprillipäivän T 7172:n nopeuskäyrää, niin kyllä se reilua pariakymppiä näkyy syöksyneen Aittaluodon ja Porin välillä. Ihan tavanomaista vaihtotyövauhtia. | ||||
|
26.03.2024 09:40 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta kerrottiinhan jo 80-luvulla dieselsähköveturi Iso Vaaleen suunnittelussa olleen yhtenä lähestymiskulmana se, että veturi olisi niin haluttaessa helposti muunneltavissa sähköveturiksi. Siis sen lisäksi, että lohkorakenteen mainostettiin nopeuttavan vikojen korjaamista. Nykyään muunneltavuusajatus on mennyt veturiteollisuudessa vielä pidemmälle. Mutta ei ehkä enää niinkään käyttäjän näkökulmaa pääpainopisteeksi asettaen, vaan suunnittelu- ja tuotantoprosessin huojentamiseksi. Muuten mahdollisimman samanlaisesta veturiaihiosta saattaa tilaaja speksata itselleen mieleisensä laitoksen, joko Tr3:n tai Hr3:n, valitsemalla mm. sopivat telit eri vaihtoehdoista. | ||||
|
25.03.2024 16:34 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, teknisesti erinomaisia kuvia. Nämä kuvan laitokset näyttävät makaavan Perkiön raiteella r. 875 eli »Paskapätkässä». Tällöin etualalla kaartuisi r. 874 eli ei vähempää kuin »Hurutie»! | ||||
|
25.03.2024 13:15 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On meidänkin rautateillämme tänä päivänäkin ainakin yksi ylikonduktööri. Vastaisiko tuo saksalaisten yliveturinkuljettaja meidän silloista matkaneuvojaa eli nykyistä vetopalveluasiantuntijaa (VEP)? | ||||
|
23.03.2024 09:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei välttämättä. Nimitetäänhän kiskoautojakin kiskopusseiksi. Sen sijaan tämä puhekieleemme laivattu lainanimitys on kotoisin merien takaa. Ruotsissa tunnetaan pussit ja rälssipussit (rälsbuss). Manner-Euroopassa kulkee autopusseja. Saksalaiset höpöttävät myös reissupusseista (reisebus). Kaikella kunnioituksella muiden maiden (vaihteen)kieliä ja sanavarantoja kohtaan, itse olen kuitenkin jukopäisenä vekkulina koittanut tällaisissa yhteyksissä pidättäytyä pussi-nimityksen käyttämiseltä. Mulle on olemassa vain linja-autoja, kiskoautojunia ynnä muita sen sellaisia kulkulaitoksia. Pidän suorastaan näitä omintakeisuuksiamme rikkautena. | ||||
|
15.03.2024 14:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| »If only I could turn back time...» | ||||
|
15.03.2024 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://yle.fi/a/74-20078828 | ||||
|
|
14.03.2024 09:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| https://youtu.be/z6LPfiz5t5A?si=D3OqGjwffgP3-i3d »Digi digi...» |
||||
|
14.03.2024 09:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei tarvinnut. | ||||
|
14.03.2024 09:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Jari Mäkelä on kirjoittanut blogiinsa varsin hyvän kuvauksen JKV:n rakentamisesta sekä yksinajosta ennen sitä: https://veturinkuljettajat.blogspot.com/p/jkv-junien-kulunvalvonnan-rakentaminen.html | ||||
|
13.03.2024 17:19 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veturinkuljettaja Sulo Karpin rautateiltämme kokoaman kaskukirjan »Juna lähtee!» (Gummerus, 1979) s. 62: »Ihminen ei ole koskaan hukassa, kun ei poikkea Jumalan sanasta eikä rautatiestä.» | ||||
|
13.03.2024 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totisesti. Juna pääsee matkavauhtiin vasta Kupittaan kohdilla, rautatien taituttua Litsin tai Varissuon kohdilla laskuun, jolloin veturinkuljettajan onkin jo syytä alkaa harkitsemaan jarruttelua Aurajoen sillan jälkeisiin vaihteisiin. | ||||
|
|
13.03.2024 12:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Eihän tässä ole kuin kahdeksan kuormavaunua ja kaksitoista tyhjää. Vähimmällä vaivalla veturi näin pääsee. Piikkiöstä on nousua Paimion suuntaan, mutta Turun suunnasta onkin laskua; vaikkeivät toki tyhjät paljon sen suhteen autakaan. Muistan selvästi, että eräs vaihtotyönjohtaja käytti kerran tällaisesta vaihtotyömanööveristä, jossa veturi on kiilautunut vaunujen väliin, nimitystä »bulgarialainen». Vahvistakoon tämän joku, joka tietää samaa termiä käytetyn jossain. | ||||
|
13.03.2024 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh, kaiken se Jimi huomaa... | ||||
|
02.03.2024 13:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja tokihan Deeveri-kolmikoilla on Niiralan radalla pidemmätkin perinteet. Mikko Alameren ja Ilkka Hovin toimittaman kirjan »Rautatiet ja pienoisrautatiet» (Tammi, 1984) s. 16 olevan Reino Kalliomäen täräyttämän 3 x Dv12 -kuvan kuvatekstissä kerrotaan: »Dv 12 -sarjan dieselveturit ovat lukumääräisesti Valtionrautateiden suurin veturisarja. Koksijuna Niirala-raja―Raahe kulkee koko matkan kolminvedolla. Kuvassa oikealla teräskelajuna Raahe―Hämeenlinna, jonka vetojuhtina välillä Rhe―Yv on kolme Dv 12 -veturia ja välillä Yv―Hl kaksi Sr 1 -veturia. Kuva Ylivieskasta.» | ||||
|
|
02.03.2024 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kolmikkokuva. Nämä olivat 2000-luvulla tavanomainen näky Joensuussa. Tällaisilla ajettiin ennen 2010-luvun Iso Vaalee -parien aikaa rajusti Niiralaan, sitkeästi myös Jns-Pm -sinihenkkareita. Tässä kuvan tilanteessa taitaa kuitenkin olla kyseessä veturin siirto: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=yksi%20veturi%20lis%C3%A4%C3%A4 | ||||
|
25.02.2024 13:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kuulla. Kävin tuossa vetureita irrottaessani hetken Rauman PV1:n vaihtotyökanavalla kyselläkseni kengitystoiveita. Taajuudelta kuului samalla satamassa meneillään olevaan vaihtotyöhön liittyvää viestintää, mikä toi mieleen muistoja niistä öistä ja päivistä. | ||||
|
25.02.2024 09:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtojen makasiinista totisesti, siitä missä Harjavaltain ulkoministeriökin on. | ||||
|
19.02.2024 15:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laihialla näyttäisi kohdanneen muutaman minuutin myöhässä kulkeneen S 41:n, ja Lakialassa näyttäisi olleen Sn 50 muillakin niihin aikoihin liikkuneilla junilla. Noi myöhästymissyyt näyttäisi läntättävän aina ikäänkuin hieman myöhemmin tulevien asemien kohdille. Junassa on ollut joku sellainen kalustosta johtuva rajoite, että sillä onkin ollut Sn 120. Se alkaa jo näkyä täsmällisyydessä, jos aikataulun mukaan saisi ajaa paikoin jopa kahtasataa. | ||||
|
|
19.02.2024 02:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sadallakuudellakympillä kerkee jo melko hyvin, jollei matkalla ole muita viivästeitä. Julian kulkutietojen ja nopeuskäyrän perusteella tämä on ajanut koko matkan Vaasasta Helsinkiin maksimissaan sataakahtakymppiä, ja matkalla on tullut vastaan muitakin hidasteita. | ||||
|
18.02.2024 12:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tänä talvena on noussut arvoonsa se seikka, että sähkövetureissa (pl. ammoin liikkunut Sv1) on kaksi virroitinta. On saattanut tulla vastaan jopa tilanteita, joissa oltaisiin kaivattu jo kolmattakin sutia. | ||||
|
|
18.02.2024 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä ulkokaarrekuvassa on kyllä hienosti saatu hyödynnettyä sekulijunan keulaosan avovaunuryhmän suomat näkymät loppupään kirjaviin vaunuryhmiin. Kuluvan talven pakkasjaksojen aikaan on ollut siksi haastavia virroitinkelejä, että kuvan virroitinasetteluihin on useinkin saatu tottua. | ||||
|
12.02.2024 16:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi hyvinkin olla edelleen alkuperäiset takot hiilillä. Sr1 Kuljettajan ohjekirjassakaan (Helsinki/Novocherkassk 1987) ei kerrota tarkemmin, mitä takot ovat syöneet, mutta niitä on yksi jokaisella akselilla, ja niistä jokaiseen menee 4-napainen johto, jonka toinen pää löytyy ympärilyönninestolaitteiston (YLE) elektroniikkayksiköstä. YLEä voi koittaa kuittailla edellä linkittämässäni kuvassakin näkyvällä hälytykset- ja ohjauspiirit -nappulalla, mutta kun oire ei toennut silläkään, soittelin siitä vikailmoituksen. Vika pysyi siksi lievänä, ettei se haitannut menemistä muuten, kuin ravintolavaunussa saattoivat verhot heilahtaa parissa kohtaa. Ainakin Parolan jälkeen ja Vanattaran paikkeilla. | ||||
|
|
12.02.2024 13:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttävä kuva harmillisesta myöhässäkulkutilanteesta. Helsingistä Tampereelle asti junaa veti Sr1 3029, jossa esiintyi ajoittain kuvassa https://vaunut.org/kuva/80817 näkyvää oiretta siihen liittyvine satunnaisine vetovoiman katkomisineen. | ||||
|
12.02.2024 09:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vetureiden siirroissa on tosiaan monenlaisia konsteja, ja tähän liittyen Hannu Taanila mainitsi radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001 eräästä havaitusta tapauksesta. Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteeri Juhani Forsberg olivat soittaneet Taanilalle edellisiltana, torstaina 19/7-2001, Pylkönmäestä yrittäen houkutella Taanilaakin sinne saunomaan ja kupattavaksi. »...No sitten sanoi väliin Huovisen Eero ― tämä piispa siis ―, että hänellä on hiukan huono omatunto siitä, että kun hän oli nyt, maanantainako, ollut vastassa niitten poikaa Jaakkoa, joka tuli junalla ― tottakai ― Helsingistä, sitten Tampereelta Haapamäelle, ja sitten Myllymäen asemalle. Ja Eero sanoi, että siinä oli kaksi dieselveturia ja kolme matkustajavaunua. Että se, että siinä oli kaksi niitä vetureita, että se häkelsi hänet niin, että häneltä unohtui panna muistiin niitten vetureitten numerot, ja tehdä sitten minulle veturi-ilmoitus ― jonka mainitun veturi-ilmoituksen tekemisessä piispa Huovinen on tunnollisesti ja erittäin kristillisesti kunnostautunut. Minä Eerolle, että älä ota murheita, että ne ovat olleet ne kaksi veturia Dv12-sarjan vetureita ― joko 2500-sarjaa tai 2700-sarjaa. Ja se, että niitä on ollut kaksi, tarkoittaa vain sitä, että Tampereelta on siirretty Seinäjoelle yksi veturi lisää. Vielä ylistin piispa Huovista sen tähden, että hänessä elää ja sykkii pyrkimys hyveeseen ja sen toteuttamiseen käytännön elämässä, mutta että eihän meistä kukaan ole aina täydellinen. Niin että sitten kun seuraavan kerran kuljet junalla ja katsot veturit ja niitten numerot, niin ihan rauhassa sitten merkitset numerot muistiin ja soitat minulle.» |
||||
|
06.02.2024 19:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuli yo. kommenttiini liittyen satunnaiskuvana vastaan tuollainen: https://vaunut.org/kuva/10432 . | ||||