Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.02.2024 19:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuli yo. kommenttiini liittyen satunnaiskuvana vastaan tuollainen: https://vaunut.org/kuva/10432 . | ||||
|
01.02.2024 12:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Kuvaajasta katsottuna oikeanpuoleinen eli vänkärinpuoleisella istuimella kököttävä hahmo taitaa olla ratapihakonduktööri eli kippari. Mulle osui kipparoitavaksi ainakin toistaiseksi viimeinen näistä Turun ja Salon välisistä puutavaranhakureissuista lauantaina 6/8-2022. Eräs aiempi näistä matkoista jäi mieleen sen kautta, kun Salon suuntaan Dv12-kolmikolla mentäessä turkulainen veturinkuljettaja yllättäen antoi taustalla näkyvän Pepallonmäen tunnelin sisällä pitkän Juna tulee -vihellinopasteen. Kallioseinämät kuuluivat antavan vihellykselle melkoisen kaikupohjan. Sen sijaan tämän kuvan erikoisuutena vapiti näyttää olevan kytkentäasennossa. Harvinaista, erittäin harvinaista sekin. | ||||
|
30.01.2024 15:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nimenomaan noita Mersuja meinasin. =oD | ||||
|
|
30.01.2024 11:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Turussa ajeli aivan 2000-luvun alussa muutama palvelulinjan linja-auto, joissa ainakin taka-akseli oli yhtä takana. | ||||
|
29.01.2024 13:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei varmaan kaukana ole sekään siinä mielessä, kun kyllähän liikenteenohjauksessa on nykyään enemmän tietotekniikkaa, kuin aikanaan, jolloin olivat käytössä liput, junanlähetyslevyt ja semaforit sekä mekaaniset asetinlaitteet ja lyhdyin koristellulta vaihteelta toiselle juoksevat vaihdemiehet. Mutta siinä mielessä toki ei, että kyllä siellä salamyhkäisten ohjauskeskusten uumenissa edelleen työskentelee Dicora-puhelimiensa äärellä ihan oikeita miehiä, naisia ja henkilöitä, jotka pitävät lankoja tiukasti käsissään. Tästä tulee mieleen eräs hauska tapaus ehkä kolme vuotta sitten. Ajoin seutuliikenteen linja-autovuoroa Raumalta Poriin, kun eräs vuorossa usein kulkenut daami lyöttäytyi juttusille. En tuntenut häntä mitenkään, ja tietenkin luulin ettei hänkään minua, mutta jostain hänen korviinsa oli mennyt, että olen myös ratapihapalveluksessa. Hän sen sijaan kertoi olevansa eläkkeellä oleva liikenneohjaaja. Monenlaista vanhaa rautatieläisjuttua hän siinä matkan aikana muisteli menneiltä vuosikymmeniltä. Sanoi alkaneensa aikanaan Valtionrautateitten töihin Porin kappaletavaratoimistossa, jonka lippaa ja lastauslaituria kuvassa näkyy. Siitä sitten oli aikanaan ura edennyt liikenneohjaajaksi, mitä työtä hän oli tehnyt ymmärtääkseni enimmäkseen Porissa ja Mäntyluodossa, mutta monilla muillakin paikkakunnilla. Näiltä kaikilta on nykyään liikenteenohjaus keskitetty harvoihin ohjauskeskuksiin. |
||||
|
29.01.2024 10:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laitlan Telkkari julkaisi maaliskuussa 2012 mainion kaksiosaisen tuuttidokkarin Uudenkaupungin rautatiestä. Osa 1 laitettiin keskiviikkona 14/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=ZLCA4bDzr5g sekä osa 2 torstaina 15/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=biuiGEwnpUk . Keskiviikkona 9/11-2011 kuvatuissa pläjäyksissä näytetään mm., kuinka veturinkuljettaja Tero Haring ajaa veturisiirron VET 11850 (Dv12 2719 + 2632) Uudestakaupungista Turkuun sekä miten liikenneohjaajat Matti Niittyvaara ja Kari Simola ohjailevat Turun tienoon rautatieliikennettä vielä tuolloin Turun päärautiksen yläkerrassa olleesta ohjaushuoneesta käsin. En ollut katsonut dokumenttia yli kymmeneen vuoteen. Melkein säpsähdin, kun huomasin dokkarissa kerrotun liikenneohjaajien edustavan VR:ää. Kyseessä olisikin muuten voinut olla Laitlan Telkkarin virhe, mutta kun sen lisäksi kuvamateriaalissa näkyy heidän ilmoitustaulullaankin eSälliin eli Valtionrautateitten elektroniseen tuntikorttiin viittaava paperituloste. Havahduttuani siihen, että liikenneohjaajat olivat ainakin vielä loppuvuonna 2011 Valtionrautateitten palkkalistoilla, piti oikein kysyä G:ltä tarkempaa tietoa asiasta. Ja jo vain, W:n kautta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Fintraffic_Raide ) löytyy Valtioneuvoston viestintäosaston maanantaina 22/12-2014 julkaisema asiapaperi ( https://web.archive.org/web/20150110182632/http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=435446 ), jossa kerrotaan VR-Yhtymä Oy:stä eriytyneen, junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n [nyk. Fintraffic Raide Oy] aloittaneen torstaina 1/1-2015. Siihen saakka Liikennevirasto osti liikenteenohjauspalvelut Valtionrautateiltä. |
||||
|
|
29.01.2024 08:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta herra Esa, kuvatekstissähän sanotaan vaunun olleen ilmeisesti italialainen. On kaiketi päätelty, että makaronit ovat siksi kevyttä tavaraa, että niiden vaunun muotoa muuttamaan pyrkivä vaikutus on suhteellisen vähäinen. Sen sijaan on keskitytty hillitsemään vaunun nuljumista antamalla vaunun kiertymistä edistäville voimille mahdollisimman vähän vartta. Jo ja erityisesti vanhat valtatiemiehet tiesivät, että pidempi akseliväli tekee kulkulaitoksen ohjautumisesta vakaampaa, saa sen menemään eteenpäin kuin juna. | ||||
|
23.01.2024 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikuttavat ihan konkreettisilta syiltä höyryvetureiden pelkkänään ajamalla tapahtuvien siirtojen suosimiseen hinausten sijaan. Dieselveturit eivät hinauksessa ollessaan vaadi miehitystä, kun kaikki hinauslomakkeessa luetellut kraanat on käännetty ja nappulat painettu hinuukunnon edellyttämiin asentoihin, joten niiden siirto hinaamalla sen sijaan on monella tapaa pelkkänään ajattamista edullisempaa. | ||||
|
|
22.01.2024 19:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja varmasti vanhempien aikojen kuvioissa vaikuttaa sekin, kun alkujaan Nallet eivät olleet pelkkiä vaihtovetureita, vaan niillä ajettiin junia. Tavarajunia ja jopa matkustajajuniakin. Siinähän ne siirtyivät paikkakunnalta toiselle samaa hyömyä. | ||||
|
|
22.01.2024 19:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai, niinpäs onkin. Luulen että ennen vanhaan, joskus 60-, 70- ja 80-luvuilla vetureiden hinailu siirtotarkoituksessa, ei siis vikaantumisen takia, on luultavasti ollut paljon harvinaisempaa kuin myöhempinä aikoina. Ehkäpä Jorma tai muut aikalaiset raottavat hieman tätä...? | ||||
|
|
22.01.2024 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On toki. Uudenkaupungin päivystysdeeveri vaihdettiin sähköistyksen valmistumiseen asti päivittäin 3 × Dv12 -tavarajunalla, josta aina yksi erkani sinne päiväksi. Mäntyluodon päivystysdeeveri ajetaan paikalle edelleen päivittäin Porista PAImentolaisjunana. Mutta jos puhutaan Vempuista tai yleisemmin 2000-luvun Rauman vaihtovetureista, menee hinauslomakkeiden täyttelyksi ja allekirjoitteluksi. Toki poikkeuksiakin löytyy, ehkä 2020-luvun puolella hieman aiempaa enemmän; sen suhteen, että Raumallekin on joskus tuotu Deevereitä pelkkänään ajamalla. | ||||
|
22.01.2024 18:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Simo taitaa meinata näitä maanteitten malmijunia: https://vaunut.org/kuva/127588 | ||||
|
|
22.01.2024 18:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samoin Rauman Nalle vaihdettiin ainakin 2000-luvun puolella Tampereen kesken hinaamalla, niinkuin Seeprat ja Deeveritkin. Ja eikös se ollut niinkin, että Tampere oli näissä kaikissa se varsinainen käärrmeenpesä? Eli sinne ja sieltä toimitettiin Nallet, niinkuin muutkin päivystysveturit, maakuntiin, kuten Poriin, Raumalle, Turkuun ja Helsinkiin? | ||||
|
18.01.2024 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli niinkuin sanotaan; ei vika, vaan ominaisuus. | ||||
|
|
18.01.2024 07:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta aika huonolta kuulostaa pikkukompuralla henkiin virvonneiden osuus siinä parinkymmenen vuoden takaisessa. Muistatko Jorma, mikä mahtoi silloin tarkemmin aiheuttaa sen? Olivatko akustotkin jo ehtineet vajeentua, vai onko se apukompura vain niin pienitehoinen, ettei kestä lainkaan virroittimien ja pk:n vuotoja? | ||||
|
|
18.01.2024 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apukompura on tosiaan kätevä. Tässä tilanteessa sen paukut eivät kuitenkaan riittäneet mainittujen ilmavuotojen korvaamiseen. | ||||
|
|
17.01.2024 05:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, Erno. Täytyy joskus katsoa, olisiko Rauman ratapihalta jotain mielenkiintoisia kuvia. Vaikka asunkin Raumalla, ei ole tullut käytyä Rauman ratapihalla kohta vuoteen. Viime kerta oli keskiviikkona 25/1-2023. Ajoin silloin tamperelaisen työnopastajan valvonnassa junaparin 3430/3716 (Sr1 3100) välillä Tpe-Rma-Tpet. | ||||
|
14.01.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot. | ||||
|
|
14.01.2024 12:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole. | ||||
|
|
14.01.2024 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut. | ||||
|
|
14.01.2024 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä ei voi tietää, johtuuko jännitteen pieni nousu jonkun muun sähköjarrutuksesta vai jostain muusta. Mutta sen olen pannut merkille, että langan jännite yleensä hieman nousee, jos itse hyötyjarruttaa. | ||||
|
|
14.01.2024 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Esan eiliseen ihmettelyyn ajolangan jännitteestä. Se tosiaankin vaihtelee tilanteiden mukaan. Jos vaikkapa pari raskaampaa tavarajunaa lähtee samaan aikaan joltain asemalta eri suuntiin, niin sopii tarkkailla jännitemittaria, ettei lanka kuivu. Siinä sitten hiljaisesti, kumpikin omaa kilovolttimittariaan töllöttäen ja tehonpyyntiä säännöstellen, haetaan sitä tasapainoa. | ||||
|
|
13.01.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Topin mainitseman tehoelektroniikan jms. vika- ja häiriötilanteissa. | ||||
|
09.01.2024 19:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän tuossa linkkaamani kuvan alla olevissa kommenteissakin todetaan siinä esiintyvän ympärilyöntiä takatelissä. Se on usein hyvin hetkellinen ruopaisu, ja voi esiintyä takatelissäkin. | ||||
|
|
09.01.2024 18:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin sentään jarrutönkät. Siperian Susi on herkkä sutaisemaan hieman tyhjää: https://vaunut.org/kuva/73362 . | ||||
|
07.01.2024 14:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On siellä ollut ravintolakin toiminnassa vuosikymmeniä, mutta viime vuosina toimintaa on ollut vaihtelevasti: https://ls24.fi/uutiset/vesitorni-on-todellakin-tuulinen-paikka-liiketoiminnalle-marraskuussa-aloittanut-yritys-sulkee-ovet . Viime kesänä ravintolan tiloissa toimi muutaman opiskelijan pyörittämä kesäkahvila, mutta ymmärtääkseni torni on ollut nyt syksyn ja talven ajan taas kokonaan suljettu. | ||||
|
04.01.2024 09:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en tiedä miten ne linjallejääntien suhteet mahtaa nykyään mennä. Enkä sitäkään, kuinka suuri osuus Sr2:n elektroniikalla on viimeaikaisiin myöhästymisiin. Ei se elektroniikka aina pelkästään pahastakaan ole. Juuri tänään aamulla eräs yön seisonnassa ollut Sr1 teetti aamuöisen ajolangan jännitekatkon jäljiltä sellaisen pienen elvytysjumpan, jolta Sr2:n teknisten hienouksien turvin oltaisiin jo alkuunsa vältytty. | ||||
|
31.12.2023 09:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pylväsrivistö näkyy Jykän ilmakuvassa vuodelta 2020: https://vaunut.org/kuva/153318 . Siinä vasemmassa yläkulmassa. Ilmakuva on samalta ajalta kuin tällä hetkellä mäpsissä tarjolla olevat ilmakuvat. Niissä näkyy jo hiilikenttä stalkkereineen ja reklaimereineen, mutta ei vaununkääntörakennusta, puhumattakaan vaununsulatussuuleista. | ||||
|
|
31.12.2023 08:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä erottaa mäpsin ilmakuvassa irtolastilaitureilta, siitä Nordic Bulkin navetoilta, kohti Meri-Porin kivihiilivoimalaitosta johtavan vanhan kuljettimenpätkän varjokuvassa. | ||||
|
|
30.12.2023 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sepä. Mut ajattel, yhdellä Dv:llä liikuteltiin Tahkiksessa liki 4000-tonnisia hiilarijunia! | ||||
|
|
30.12.2023 08:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veto tapahtui kumipyörien välityksellä. Ja näytti usein melko väkinäiseltä. Mutta ihmekös se, jos pari tonnia enemmän painavan Deeverinkin ote kiskosta tahtoi lipsua samoissa olosuhteissa. Kaikkialla, lähisaarien mökkien ikkunoita myöten, ikuisuuden leijuvaa hienojakoista, mustaa kivihiilipölyä, kostutettuna Raumanmeren suolaisella meriusvalla. | ||||
|
|
29.12.2023 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuljettimen tolppa. | ||||
|
29.12.2023 20:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joskus rautatie antaa. ― Joskus se ei annakaan... | ||||
|
|
29.12.2023 15:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei niitä ainakaan useissa yksilöissä ole nostettu konehuoneesta tuonne katolle. Kokeilun syynä on huoli siitä, että henkilökunta pihistäisi näiden sähköjarruvastusten hukkalämpöä eväittensä korventamiseen: https://vaunut.org/kuva/105446 . =oD | ||||
|
29.12.2023 07:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vihrein ja kellertävin lampuin koristeltu »joulukuusi» sopii hienosti par'aikaa elettävään joulunaikaan. | ||||
|
27.12.2023 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunujen virransyötön nappula löytyy. Muissa vetureissa junanlämmityksen katkoon on vaikeampi olla havahtumatta, koska se sytyttää sinisen merkkilampun, mutta saksalainen on halunnut tässäkin poiketa standardista. | ||||
|
27.12.2023 10:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ni, sans se! Ajattel, elokuvaan johdatteleva vinkki näkyy jo kuvasarjan nimessäkin: »Pori ― Kauno Saarion asemapaikka». Kyseisessä kohtauksessa Hapa (Santeri Kinnunen) ja tämän täti (Anja Päivärinta) pönöttävät taulun edessä. ― No minkälaisen todistuksen sinä sait, kysyy täti ylioppilaslakkiselta Hapalta. ― Viis aata ja yks ii, töksäyttää Hapa. ― Sehän on hieno! innostuu täti, ― Mitä sinä nyt aiot tehdä? ― No en tiä. Ehkä meen lukee suomee, miettii Hapa. ― Niin, sinähän oot kova kirjoittelemaan. Runojakin kuulemma. Lausuisitko meille yhden? keksii täti. ― No jos nyt himmattais kuitenkin, väistelee Hapa. |
||||
|
|
27.12.2023 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jukra, yleensä rautatieaiheiset vaunusomen kuva-arvoitukset ratkeavat minuuteissa, viimeistään tunneissa. Ei 90-luvulla kovin monia rautatieaiheisia elokuvia kuvattu. Toki voi olla, ettei ehkäpä lavastaja Risto Karhulan ylioppilasjuhlakahvipönötyskohtausta varten toisen pääroolin näyttelijän sekä tämän tätiä esittävän Anja Päivärinnan taustalle, olohuoneen seinälle ripustama, yllä olevassa kuvassakin näkyvä, valkearaaminen höyryveturimaalaus ole jäänyt monelle niin mieleen. Elokuvahan on täynnä kaikenlaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia. | ||||
|
|
26.12.2023 23:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No no, herra Esa. Porilaista minusta ei kyllä tule. =oD Porin ja Rauman puhekielet ehkä osin näyttävät kirjoitetuksi tekstiksi litteroituina hiukan samalta, mutta kyllä ne kuultuina erottaisi heti toisistaan. | ||||
|
|
26.12.2023 21:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Semssi ne porilaise o ain oll. Mut porilaisist puheenollen, kyl maar se täytys alkaa töllöttämään mainittua elokuvaa. En kyl tiä, mitä vihjeit mää viäl kehtaisin antaa. Sanoisik, et toi taulu näkyy siin ylioppilaskohtaukses... | ||||
|
|
26.12.2023 14:09 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Autetaan sen verran, että kyseessä on supisuomalainen elokuva. Läheltä, hyvinkin läheltä... | ||||
|
|
26.12.2023 08:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kari lienee oikeassa. Eiköhän paria miljoonaa markkaa voida pitää mukavana kahvikassana. Kassaholvin oven vasemmassa ylänurkassa näkyvässä paperitulosteessa on skannaus jostain lehdestä. Rikkinäisen kassakaapin oven kuvan alla on teksti »Helmikuussa 1949 Porin rautatieasemalla tapahtui Amerikan meiningillä tehty rikos, kun murtovaras räjäytti dynamiitilla pikatavaratoimiston kassakaapin ja varasti liki kaksi mijoonaa markkaa käteistä. Summa vastaa nykyrahassa noin 90 000 euroa. Tekijä oli 17-vuotias nuorukainen, jonka poliisi sai kiinni pian teon jälkeen. Hänet tuomittiin jo maaliskuussa yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.» Kuvassa näkyy sen lisäksi seinäkalenteri, jossa on päivämääränä lauantai 26/2. Reijokin saattaa olla oikeassa, jos samanlaisia maalauksia on sivelty useampia, tai taulu on muuttanut vuosikymmenten saatossa paikkaansa. Se ei kuitenkaan ollut se, mitä hain. Meinasin jotain semmosta, jonka kuka vaan ― Hannu Taanilan sanoin »Kalannista Kelloselkään» ― on saattanut nähdä ―, ensin elokuvateatterin valkokankaalla, sitten televisiosta ja vaikka tänään dvd:ltä…? |
||||
|
|
25.12.2023 22:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Öh, niinhän mää juur äsken tein... =oD | ||||
|
|
25.12.2023 22:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Yli kaksi kuukautta kulunut on, eikä kukaan ole vielä ratkonut kuva-arvoitusta... Nykyään ei vissiin enää paljon katsella vanhoja dvd-rainoja? | ||||
|
25.12.2023 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ajaisivatkohan tommoset Kolmosen rekkavalot asian: https://vaunut.org/kuva/166229 ? | ||||
|
22.12.2023 08:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Heh, arvasin ja saatoin kuvitella sanomattakin heti tämän kuvan nähdessäni autoilijoiden maantienposkessa tönöttäneeseen hahmoon kohdistaman ihmettelyn. =oD Huomasin myös polanneurat. Ne ovat erityisen mielenkiintoiset kelin lauhtumisen liukastuttamina raideleveydeltään valta-ajoneuvoista eli pikkuautoista poikkeaville kulkulaitoksille, kuten linja-autoille. | ||||
|
22.12.2023 08:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja valittipa kerran eräs vaihtotyönjohtaja Sr1:n ohjaamoon kiipeämisen vaivaakin. Hän kertoi kipparoineensa joskus Iso Vaaleella tehtyjä vaihtotöitä, ja sanoi sen korkeuksiin kiipeämisen olleen samanlainen vähti. | ||||
|
|
22.12.2023 07:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voin allekirjoitettiin väittämän, jos vedetään henkselit määriteosan »vaihto-» yli. Kaalihäkin ajo-ominaisuudet ovat varsin mukavat vaikkapa Kolmoseen verrattuna. Vaihtotyöt sujuvat myös kätevästi ammattitaitoisen vaihtotyönjohtajan käskytyksellä ohjaamina. Mutta vaihtotöistä puhuttaessa tullaan nopeasti Sr1:n heikkouksiin. Päätyohjaamoisen veturin päänvaihto on aina oma ruljanssinsa. Ei ole Vapitia, joskaan ei toki sentään unilinkkiäkään. Raiteiden langattomille osuuksille ei ole asiaa. Sr1 on mainio linjaveturi, jolla voidaan tehdä myös joitain vaihtotöitä. | ||||
|
|
21.12.2023 18:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Junan nostattama lumipöllykin kertoo vauhdista. | ||||
|
20.12.2023 22:29 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin no, ihan kaikkia 1860-luvulta sukupolvelta toiselle periytyviä luutuneita oppikäsityksiä ei ehken olisi syytä väkisin roikottaa matkassa. Eikä niin kyllä varmasti olekaan, mikä sekin on hienoa! Ja kyllähän ne tyyppikoulutukset toisen kautta melko legendaarisiakin tilaisuuksia ovat. Vaikkei sitä kylmänä vuodenaikana Deeverin avonaisella vandringilla tai Kaalihäkin vetoisessa kulkukäytävässä värjötellessä välttämättä aina osannutkaan ihan niin ottaa. | ||||
|
|
20.12.2023 22:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vai sill' viissiin. Mutta Jorma hyvä, siinä RAUn propagandapainatteessahan kirjoitetaan kertauskoulutuksista. Eiköst se ole kuitenkin hiukan eri asia kuin varsinaiset tyyppikoulutukset. Toki sinänsä mainitun jutun otsikko "Ei oppi ojaan kaada" saattaa toisinaan pitää kutinsakin. | ||||