Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.03.2024 13:02 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Totisesti. Juna pääsee matkavauhtiin vasta Kupittaan kohdilla, rautatien taituttua Litsin tai Varissuon kohdilla laskuun, jolloin veturinkuljettajan onkin jo syytä alkaa harkitsemaan jarruttelua Aurajoen sillan jälkeisiin vaihteisiin. | ||||
|
|
13.03.2024 12:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Eihän tässä ole kuin kahdeksan kuormavaunua ja kaksitoista tyhjää. Vähimmällä vaivalla veturi näin pääsee. Piikkiöstä on nousua Paimion suuntaan, mutta Turun suunnasta onkin laskua; vaikkeivät toki tyhjät paljon sen suhteen autakaan. Muistan selvästi, että eräs vaihtotyönjohtaja käytti kerran tällaisesta vaihtotyömanööveristä, jossa veturi on kiilautunut vaunujen väliin, nimitystä »bulgarialainen». Vahvistakoon tämän joku, joka tietää samaa termiä käytetyn jossain. | ||||
|
13.03.2024 11:43 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Höh, kaiken se Jimi huomaa... | ||||
|
02.03.2024 13:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja tokihan Deeveri-kolmikoilla on Niiralan radalla pidemmätkin perinteet. Mikko Alameren ja Ilkka Hovin toimittaman kirjan »Rautatiet ja pienoisrautatiet» (Tammi, 1984) s. 16 olevan Reino Kalliomäen täräyttämän 3 x Dv12 -kuvan kuvatekstissä kerrotaan: »Dv 12 -sarjan dieselveturit ovat lukumääräisesti Valtionrautateiden suurin veturisarja. Koksijuna Niirala-raja―Raahe kulkee koko matkan kolminvedolla. Kuvassa oikealla teräskelajuna Raahe―Hämeenlinna, jonka vetojuhtina välillä Rhe―Yv on kolme Dv 12 -veturia ja välillä Yv―Hl kaksi Sr 1 -veturia. Kuva Ylivieskasta.» | ||||
|
|
02.03.2024 11:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kolmikkokuva. Nämä olivat 2000-luvulla tavanomainen näky Joensuussa. Tällaisilla ajettiin ennen 2010-luvun Iso Vaalee -parien aikaa rajusti Niiralaan, sitkeästi myös Jns-Pm -sinihenkkareita. Tässä kuvan tilanteessa taitaa kuitenkin olla kyseessä veturin siirto: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&ku=290&t=yksi%20veturi%20lis%C3%A4%C3%A4 | ||||
|
25.02.2024 13:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiva kuulla. Kävin tuossa vetureita irrottaessani hetken Rauman PV1:n vaihtotyökanavalla kyselläkseni kengitystoiveita. Taajuudelta kuului samalla satamassa meneillään olevaan vaihtotyöhön liittyvää viestintää, mikä toi mieleen muistoja niistä öistä ja päivistä. | ||||
|
25.02.2024 09:08 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtojen makasiinista totisesti, siitä missä Harjavaltain ulkoministeriökin on. | ||||
|
19.02.2024 15:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laihialla näyttäisi kohdanneen muutaman minuutin myöhässä kulkeneen S 41:n, ja Lakialassa näyttäisi olleen Sn 50 muillakin niihin aikoihin liikkuneilla junilla. Noi myöhästymissyyt näyttäisi läntättävän aina ikäänkuin hieman myöhemmin tulevien asemien kohdille. Junassa on ollut joku sellainen kalustosta johtuva rajoite, että sillä onkin ollut Sn 120. Se alkaa jo näkyä täsmällisyydessä, jos aikataulun mukaan saisi ajaa paikoin jopa kahtasataa. | ||||
|
|
19.02.2024 02:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sadallakuudellakympillä kerkee jo melko hyvin, jollei matkalla ole muita viivästeitä. Julian kulkutietojen ja nopeuskäyrän perusteella tämä on ajanut koko matkan Vaasasta Helsinkiin maksimissaan sataakahtakymppiä, ja matkalla on tullut vastaan muitakin hidasteita. | ||||
|
18.02.2024 12:26 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tänä talvena on noussut arvoonsa se seikka, että sähkövetureissa (pl. ammoin liikkunut Sv1) on kaksi virroitinta. On saattanut tulla vastaan jopa tilanteita, joissa oltaisiin kaivattu jo kolmattakin sutia. | ||||
|
|
18.02.2024 07:24 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tässä ulkokaarrekuvassa on kyllä hienosti saatu hyödynnettyä sekulijunan keulaosan avovaunuryhmän suomat näkymät loppupään kirjaviin vaunuryhmiin. Kuluvan talven pakkasjaksojen aikaan on ollut siksi haastavia virroitinkelejä, että kuvan virroitinasetteluihin on useinkin saatu tottua. | ||||
|
12.02.2024 16:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Voi hyvinkin olla edelleen alkuperäiset takot hiilillä. Sr1 Kuljettajan ohjekirjassakaan (Helsinki/Novocherkassk 1987) ei kerrota tarkemmin, mitä takot ovat syöneet, mutta niitä on yksi jokaisella akselilla, ja niistä jokaiseen menee 4-napainen johto, jonka toinen pää löytyy ympärilyönninestolaitteiston (YLE) elektroniikkayksiköstä. YLEä voi koittaa kuittailla edellä linkittämässäni kuvassakin näkyvällä hälytykset- ja ohjauspiirit -nappulalla, mutta kun oire ei toennut silläkään, soittelin siitä vikailmoituksen. Vika pysyi siksi lievänä, ettei se haitannut menemistä muuten, kuin ravintolavaunussa saattoivat verhot heilahtaa parissa kohtaa. Ainakin Parolan jälkeen ja Vanattaran paikkeilla. | ||||
|
|
12.02.2024 13:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näyttävä kuva harmillisesta myöhässäkulkutilanteesta. Helsingistä Tampereelle asti junaa veti Sr1 3029, jossa esiintyi ajoittain kuvassa https://vaunut.org/kuva/80817 näkyvää oiretta siihen liittyvine satunnaisine vetovoiman katkomisineen. | ||||
|
12.02.2024 09:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vetureiden siirroissa on tosiaan monenlaisia konsteja, ja tähän liittyen Hannu Taanila mainitsi radiopäiväkirjassaan perjantaina 20/7-2001 eräästä havaitusta tapauksesta. Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen ja kirkon ulkoasiain osaston teologisten asioiden sihteeri Juhani Forsberg olivat soittaneet Taanilalle edellisiltana, torstaina 19/7-2001, Pylkönmäestä yrittäen houkutella Taanilaakin sinne saunomaan ja kupattavaksi. »...No sitten sanoi väliin Huovisen Eero ― tämä piispa siis ―, että hänellä on hiukan huono omatunto siitä, että kun hän oli nyt, maanantainako, ollut vastassa niitten poikaa Jaakkoa, joka tuli junalla ― tottakai ― Helsingistä, sitten Tampereelta Haapamäelle, ja sitten Myllymäen asemalle. Ja Eero sanoi, että siinä oli kaksi dieselveturia ja kolme matkustajavaunua. Että se, että siinä oli kaksi niitä vetureita, että se häkelsi hänet niin, että häneltä unohtui panna muistiin niitten vetureitten numerot, ja tehdä sitten minulle veturi-ilmoitus ― jonka mainitun veturi-ilmoituksen tekemisessä piispa Huovinen on tunnollisesti ja erittäin kristillisesti kunnostautunut. Minä Eerolle, että älä ota murheita, että ne ovat olleet ne kaksi veturia Dv12-sarjan vetureita ― joko 2500-sarjaa tai 2700-sarjaa. Ja se, että niitä on ollut kaksi, tarkoittaa vain sitä, että Tampereelta on siirretty Seinäjoelle yksi veturi lisää. Vielä ylistin piispa Huovista sen tähden, että hänessä elää ja sykkii pyrkimys hyveeseen ja sen toteuttamiseen käytännön elämässä, mutta että eihän meistä kukaan ole aina täydellinen. Niin että sitten kun seuraavan kerran kuljet junalla ja katsot veturit ja niitten numerot, niin ihan rauhassa sitten merkitset numerot muistiin ja soitat minulle.» |
||||
|
06.02.2024 19:51 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuli yo. kommenttiini liittyen satunnaiskuvana vastaan tuollainen: https://vaunut.org/kuva/10432 . | ||||
|
01.02.2024 12:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Kuvaajasta katsottuna oikeanpuoleinen eli vänkärinpuoleisella istuimella kököttävä hahmo taitaa olla ratapihakonduktööri eli kippari. Mulle osui kipparoitavaksi ainakin toistaiseksi viimeinen näistä Turun ja Salon välisistä puutavaranhakureissuista lauantaina 6/8-2022. Eräs aiempi näistä matkoista jäi mieleen sen kautta, kun Salon suuntaan Dv12-kolmikolla mentäessä turkulainen veturinkuljettaja yllättäen antoi taustalla näkyvän Pepallonmäen tunnelin sisällä pitkän Juna tulee -vihellinopasteen. Kallioseinämät kuuluivat antavan vihellykselle melkoisen kaikupohjan. Sen sijaan tämän kuvan erikoisuutena vapiti näyttää olevan kytkentäasennossa. Harvinaista, erittäin harvinaista sekin. | ||||
|
30.01.2024 15:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Nimenomaan noita Mersuja meinasin. =oD | ||||
|
|
30.01.2024 11:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Turussa ajeli aivan 2000-luvun alussa muutama palvelulinjan linja-auto, joissa ainakin taka-akseli oli yhtä takana. | ||||
|
29.01.2024 13:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei varmaan kaukana ole sekään siinä mielessä, kun kyllähän liikenteenohjauksessa on nykyään enemmän tietotekniikkaa, kuin aikanaan, jolloin olivat käytössä liput, junanlähetyslevyt ja semaforit sekä mekaaniset asetinlaitteet ja lyhdyin koristellulta vaihteelta toiselle juoksevat vaihdemiehet. Mutta siinä mielessä toki ei, että kyllä siellä salamyhkäisten ohjauskeskusten uumenissa edelleen työskentelee Dicora-puhelimiensa äärellä ihan oikeita miehiä, naisia ja henkilöitä, jotka pitävät lankoja tiukasti käsissään. Tästä tulee mieleen eräs hauska tapaus ehkä kolme vuotta sitten. Ajoin seutuliikenteen linja-autovuoroa Raumalta Poriin, kun eräs vuorossa usein kulkenut daami lyöttäytyi juttusille. En tuntenut häntä mitenkään, ja tietenkin luulin ettei hänkään minua, mutta jostain hänen korviinsa oli mennyt, että olen myös ratapihapalveluksessa. Hän sen sijaan kertoi olevansa eläkkeellä oleva liikenneohjaaja. Monenlaista vanhaa rautatieläisjuttua hän siinä matkan aikana muisteli menneiltä vuosikymmeniltä. Sanoi alkaneensa aikanaan Valtionrautateitten töihin Porin kappaletavaratoimistossa, jonka lippaa ja lastauslaituria kuvassa näkyy. Siitä sitten oli aikanaan ura edennyt liikenneohjaajaksi, mitä työtä hän oli tehnyt ymmärtääkseni enimmäkseen Porissa ja Mäntyluodossa, mutta monilla muillakin paikkakunnilla. Näiltä kaikilta on nykyään liikenteenohjaus keskitetty harvoihin ohjauskeskuksiin. |
||||
|
29.01.2024 10:23 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Laitlan Telkkari julkaisi maaliskuussa 2012 mainion kaksiosaisen tuuttidokkarin Uudenkaupungin rautatiestä. Osa 1 laitettiin keskiviikkona 14/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=ZLCA4bDzr5g sekä osa 2 torstaina 15/3-2012 osoitteeseen https://www.youtube.com/watch?v=biuiGEwnpUk . Keskiviikkona 9/11-2011 kuvatuissa pläjäyksissä näytetään mm., kuinka veturinkuljettaja Tero Haring ajaa veturisiirron VET 11850 (Dv12 2719 + 2632) Uudestakaupungista Turkuun sekä miten liikenneohjaajat Matti Niittyvaara ja Kari Simola ohjailevat Turun tienoon rautatieliikennettä vielä tuolloin Turun päärautiksen yläkerrassa olleesta ohjaushuoneesta käsin. En ollut katsonut dokumenttia yli kymmeneen vuoteen. Melkein säpsähdin, kun huomasin dokkarissa kerrotun liikenneohjaajien edustavan VR:ää. Kyseessä olisikin muuten voinut olla Laitlan Telkkarin virhe, mutta kun sen lisäksi kuvamateriaalissa näkyy heidän ilmoitustaulullaankin eSälliin eli Valtionrautateitten elektroniseen tuntikorttiin viittaava paperituloste. Havahduttuani siihen, että liikenneohjaajat olivat ainakin vielä loppuvuonna 2011 Valtionrautateitten palkkalistoilla, piti oikein kysyä G:ltä tarkempaa tietoa asiasta. Ja jo vain, W:n kautta ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Fintraffic_Raide ) löytyy Valtioneuvoston viestintäosaston maanantaina 22/12-2014 julkaisema asiapaperi ( https://web.archive.org/web/20150110182632/http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=435446 ), jossa kerrotaan VR-Yhtymä Oy:stä eriytyneen, junaliikenteen ohjaus-, matkustajainformaatio- ja suunnittelupalveluita tarjoavan Finrail Oy:n [nyk. Fintraffic Raide Oy] aloittaneen torstaina 1/1-2015. Siihen saakka Liikennevirasto osti liikenteenohjauspalvelut Valtionrautateiltä. |
||||
|
|
29.01.2024 08:49 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta herra Esa, kuvatekstissähän sanotaan vaunun olleen ilmeisesti italialainen. On kaiketi päätelty, että makaronit ovat siksi kevyttä tavaraa, että niiden vaunun muotoa muuttamaan pyrkivä vaikutus on suhteellisen vähäinen. Sen sijaan on keskitytty hillitsemään vaunun nuljumista antamalla vaunun kiertymistä edistäville voimille mahdollisimman vähän vartta. Jo ja erityisesti vanhat valtatiemiehet tiesivät, että pidempi akseliväli tekee kulkulaitoksen ohjautumisesta vakaampaa, saa sen menemään eteenpäin kuin juna. | ||||
|
|
23.01.2024 06:38 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaikuttavat ihan konkreettisilta syiltä höyryvetureiden pelkkänään ajamalla tapahtuvien siirtojen suosimiseen hinausten sijaan. Dieselveturit eivät hinauksessa ollessaan vaadi miehitystä, kun kaikki hinauslomakkeessa luetellut kraanat on käännetty ja nappulat painettu hinuukunnon edellyttämiin asentoihin, joten niiden siirto hinaamalla sen sijaan on monella tapaa pelkkänään ajattamista edullisempaa. | ||||
|
|
22.01.2024 19:44 | Ari-Pekka Lanne | ||
| ...Ja varmasti vanhempien aikojen kuvioissa vaikuttaa sekin, kun alkujaan Nallet eivät olleet pelkkiä vaihtovetureita, vaan niillä ajettiin junia. Tavarajunia ja jopa matkustajajuniakin. Siinähän ne siirtyivät paikkakunnalta toiselle samaa hyömyä. | ||||
|
|
22.01.2024 19:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl ai, niinpäs onkin. Luulen että ennen vanhaan, joskus 60-, 70- ja 80-luvuilla vetureiden hinailu siirtotarkoituksessa, ei siis vikaantumisen takia, on luultavasti ollut paljon harvinaisempaa kuin myöhempinä aikoina. Ehkäpä Jorma tai muut aikalaiset raottavat hieman tätä...? | ||||
|
|
22.01.2024 19:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On toki. Uudenkaupungin päivystysdeeveri vaihdettiin sähköistyksen valmistumiseen asti päivittäin 3 × Dv12 -tavarajunalla, josta aina yksi erkani sinne päiväksi. Mäntyluodon päivystysdeeveri ajetaan paikalle edelleen päivittäin Porista PAImentolaisjunana. Mutta jos puhutaan Vempuista tai yleisemmin 2000-luvun Rauman vaihtovetureista, menee hinauslomakkeiden täyttelyksi ja allekirjoitteluksi. Toki poikkeuksiakin löytyy, ehkä 2020-luvun puolella hieman aiempaa enemmän; sen suhteen, että Raumallekin on joskus tuotu Deevereitä pelkkänään ajamalla. | ||||
|
22.01.2024 18:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Simo taitaa meinata näitä maanteitten malmijunia: https://vaunut.org/kuva/127588 | ||||
|
|
22.01.2024 18:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Samoin Rauman Nalle vaihdettiin ainakin 2000-luvun puolella Tampereen kesken hinaamalla, niinkuin Seeprat ja Deeveritkin. Ja eikös se ollut niinkin, että Tampere oli näissä kaikissa se varsinainen käärrmeenpesä? Eli sinne ja sieltä toimitettiin Nallet, niinkuin muutkin päivystysveturit, maakuntiin, kuten Poriin, Raumalle, Turkuun ja Helsinkiin? | ||||
|
18.01.2024 23:01 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eli niinkuin sanotaan; ei vika, vaan ominaisuus. | ||||
|
|
18.01.2024 07:56 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Mutta aika huonolta kuulostaa pikkukompuralla henkiin virvonneiden osuus siinä parinkymmenen vuoden takaisessa. Muistatko Jorma, mikä mahtoi silloin tarkemmin aiheuttaa sen? Olivatko akustotkin jo ehtineet vajeentua, vai onko se apukompura vain niin pienitehoinen, ettei kestä lainkaan virroittimien ja pk:n vuotoja? | ||||
|
|
18.01.2024 06:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Apukompura on tosiaan kätevä. Tässä tilanteessa sen paukut eivät kuitenkaan riittäneet mainittujen ilmavuotojen korvaamiseen. | ||||
|
|
17.01.2024 05:54 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kiitos, Erno. Täytyy joskus katsoa, olisiko Rauman ratapihalta jotain mielenkiintoisia kuvia. Vaikka asunkin Raumalla, ei ole tullut käytyä Rauman ratapihalla kohta vuoteen. Viime kerta oli keskiviikkona 25/1-2023. Ajoin silloin tamperelaisen työnopastajan valvonnassa junaparin 3430/3716 (Sr1 3100) välillä Tpe-Rma-Tpet. | ||||
|
14.01.2024 14:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Harvemmin on sellaista keliä, että voisi surutta kiskaista täydet sähköjarrutehot. | ||||
|
|
14.01.2024 12:11 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja toki paljon toistuu samanlaisiakin rutiineja ajeluissa, mutta keli vaikuttaa paljon. Syksyn pahimmilla lehtikeleillå sähköjarrulla ei paljon virkaa ole. | ||||
|
|
14.01.2024 12:04 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllä hyötyjarrutuksilla on merkitystä junaliikenteen energiankulutukseen. Toijalan yleisönpalvelupysähdyksestä Kuurilan suuntaan lähtiessä on yleensä sellainen tilanne, että vastaan tulee Toijalaan pysähtyvä juna. Ja kyllä siinä on aina hyvät kilovoltit langassa. Sen olen huomannut. | ||||
|
|
14.01.2024 11:17 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sitä ei voi tietää, johtuuko jännitteen pieni nousu jonkun muun sähköjarrutuksesta vai jostain muusta. Mutta sen olen pannut merkille, että langan jännite yleensä hieman nousee, jos itse hyötyjarruttaa. | ||||
|
|
14.01.2024 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ja Esan eiliseen ihmettelyyn ajolangan jännitteestä. Se tosiaankin vaihtelee tilanteiden mukaan. Jos vaikkapa pari raskaampaa tavarajunaa lähtee samaan aikaan joltain asemalta eri suuntiin, niin sopii tarkkailla jännitemittaria, ettei lanka kuivu. Siinä sitten hiljaisesti, kumpikin omaa kilovolttimittariaan töllöttäen ja tehonpyyntiä säännöstellen, haetaan sitä tasapainoa. | ||||
|
|
13.01.2024 21:47 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ainakin Topin mainitseman tehoelektroniikan jms. vika- ja häiriötilanteissa. | ||||
|
09.01.2024 19:58 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyllähän tuossa linkkaamani kuvan alla olevissa kommenteissakin todetaan siinä esiintyvän ympärilyöntiä takatelissä. Se on usein hyvin hetkellinen ruopaisu, ja voi esiintyä takatelissäkin. | ||||
|
|
09.01.2024 18:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuskin sentään jarrutönkät. Siperian Susi on herkkä sutaisemaan hieman tyhjää: https://vaunut.org/kuva/73362 . | ||||
|
07.01.2024 14:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On siellä ollut ravintolakin toiminnassa vuosikymmeniä, mutta viime vuosina toimintaa on ollut vaihtelevasti: https://ls24.fi/uutiset/vesitorni-on-todellakin-tuulinen-paikka-liiketoiminnalle-marraskuussa-aloittanut-yritys-sulkee-ovet . Viime kesänä ravintolan tiloissa toimi muutaman opiskelijan pyörittämä kesäkahvila, mutta ymmärtääkseni torni on ollut nyt syksyn ja talven ajan taas kokonaan suljettu. | ||||
|
04.01.2024 09:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, en tiedä miten ne linjallejääntien suhteet mahtaa nykyään mennä. Enkä sitäkään, kuinka suuri osuus Sr2:n elektroniikalla on viimeaikaisiin myöhästymisiin. Ei se elektroniikka aina pelkästään pahastakaan ole. Juuri tänään aamulla eräs yön seisonnassa ollut Sr1 teetti aamuöisen ajolangan jännitekatkon jäljiltä sellaisen pienen elvytysjumpan, jolta Sr2:n teknisten hienouksien turvin oltaisiin jo alkuunsa vältytty. | ||||
|
31.12.2023 09:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Pylväsrivistö näkyy Jykän ilmakuvassa vuodelta 2020: https://vaunut.org/kuva/153318 . Siinä vasemmassa yläkulmassa. Ilmakuva on samalta ajalta kuin tällä hetkellä mäpsissä tarjolla olevat ilmakuvat. Niissä näkyy jo hiilikenttä stalkkereineen ja reklaimereineen, mutta ei vaununkääntörakennusta, puhumattakaan vaununsulatussuuleista. | ||||
|
|
31.12.2023 08:00 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näitä erottaa mäpsin ilmakuvassa irtolastilaitureilta, siitä Nordic Bulkin navetoilta, kohti Meri-Porin kivihiilivoimalaitosta johtavan vanhan kuljettimenpätkän varjokuvassa. | ||||
|
|
30.12.2023 10:25 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sepä. Mut ajattel, yhdellä Dv:llä liikuteltiin Tahkiksessa liki 4000-tonnisia hiilarijunia! | ||||
|
|
30.12.2023 08:06 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Veto tapahtui kumipyörien välityksellä. Ja näytti usein melko väkinäiseltä. Mutta ihmekös se, jos pari tonnia enemmän painavan Deeverinkin ote kiskosta tahtoi lipsua samoissa olosuhteissa. Kaikkialla, lähisaarien mökkien ikkunoita myöten, ikuisuuden leijuvaa hienojakoista, mustaa kivihiilipölyä, kostutettuna Raumanmeren suolaisella meriusvalla. | ||||
|
|
29.12.2023 23:35 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuljettimen tolppa. | ||||
|
29.12.2023 20:39 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Joskus rautatie antaa. ― Joskus se ei annakaan... | ||||
|
|
29.12.2023 15:55 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei niitä ainakaan useissa yksilöissä ole nostettu konehuoneesta tuonne katolle. Kokeilun syynä on huoli siitä, että henkilökunta pihistäisi näiden sähköjarruvastusten hukkalämpöä eväittensä korventamiseen: https://vaunut.org/kuva/105446 . =oD | ||||
|
29.12.2023 07:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vihrein ja kellertävin lampuin koristeltu »joulukuusi» sopii hienosti par'aikaa elettävään joulunaikaan. | ||||
|
27.12.2023 20:32 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vaunujen virransyötön nappula löytyy. Muissa vetureissa junanlämmityksen katkoon on vaikeampi olla havahtumatta, koska se sytyttää sinisen merkkilampun, mutta saksalainen on halunnut tässäkin poiketa standardista. | ||||
|
27.12.2023 10:48 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No ni, sans se! Ajattel, elokuvaan johdatteleva vinkki näkyy jo kuvasarjan nimessäkin: »Pori ― Kauno Saarion asemapaikka». Kyseisessä kohtauksessa Hapa (Santeri Kinnunen) ja tämän täti (Anja Päivärinta) pönöttävät taulun edessä. ― No minkälaisen todistuksen sinä sait, kysyy täti ylioppilaslakkiselta Hapalta. ― Viis aata ja yks ii, töksäyttää Hapa. ― Sehän on hieno! innostuu täti, ― Mitä sinä nyt aiot tehdä? ― No en tiä. Ehkä meen lukee suomee, miettii Hapa. ― Niin, sinähän oot kova kirjoittelemaan. Runojakin kuulemma. Lausuisitko meille yhden? keksii täti. ― No jos nyt himmattais kuitenkin, väistelee Hapa. |
||||