915-34541 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.06.2023 01:06 Ari-Pekka Lanne  
  Totisesti! Siitä onkin aikaa, kun olen nähnyt livenä tällaisen raideopastimen Aja-opasteen eli kaksi valkeata silmää päällekkäin. Mieleeni on loppuiäksi syöpynyt kun näitä näki 80-luvulla Raumalla juurikin kuvanmukaisen lättäkaluston päältä. Ja tämä kuvan valurautainen opastin on saanut vieläpä rokkiyhtyetunnuksen. Asianmukaista, varsin asianmukaista.

Näin tämän kiskoautojunan samana iltapäivänä Linnunlaulun kävelysillan ja Pasilan rautiksen välillä, nököttämässä tolpan P414 edessä. Julian perusteella kysymyksessä oli juna V 12913: https://juliadata.fi/train?s=12913&d=23.​5.2023 . Luulin siinä tilanteessa, ettei puikoissa voi olla Pikku G, koskei tienoo kaikunut vihellyksistä. Näköjään erehdyin siinä. Ja kun seuraan avoimesta datasta junien jälkiä, näen että V 12913 on ampaissut siitä heti perääni. Sitä en arvannut, kun rullailin IC 87:lla kitsasta ekoajoa: https://juliadata.fi/timetables?s=87&d=2​3.5.2023&speed=1 . Jos Gunnarille oli sen seurauksena tarjolla aina vaan kellertävää, niin pahoittelut tästä.
kuva 29.05.2023 08:25 Ari-Pekka Lanne  
  Piti oikein kaivaa hyllystä yllä mainittu Dieselveturit ja moottorivaunut II -kirja. Ainakaan äkkinäisellä pläräilyllä en löydä siitä noiden Vr12:n sekä Sv12/Sr12:n vaihteistojen tyyppimerkintöjen avausta. Joten laitetaan sekin Seepran osalta tähän. Merkinnässä L 206 rsb L = lokomotiivivaihteisto, 2 = kaksi momentinmuuttajaa, 0 = ei sis. nestekytkintä, 6 = vaihteiston kokoa ilmaiseva luku, r = sis. suunnanvaihtolaitteen, s = sis. nopeusaluevaihteen ja b = sis. vaihteistoöljyn lisäjäähdytysjärjestelmän.
kuva 29.05.2023 07:59 Ari-Pekka Lanne  
  Niihin painoihin on ynnätty mukaan oletettu veturimiehistö: vaihtotyönjohtaja, veturinkuljettaja, veturinlämmittäjä, vaihdemies sekä 2-3 junamiestä.
kuva 29.05.2023 07:24 Ari-Pekka Lanne  
  Seepralla voi käyttää täyttä tehoa surutta vaikka veturin ollessa paikoillaan. Vaihteistoöljyn lisäjäähdytyskennot saavat aikaan sen, ettei vaihteistoöljy ylikuumene, kuten Deeverissä tapahtuisi. Esan antikvaarikirjatietoja en malta olla päivittämättä tähän päivään juurikin Dv12:n painon osalta. Aikanaan Sv12 painoi varmaankin n. 60 t sekä höyrynkehittimellä varustettu Sr12 n. 66 t. Se on kiistatonta. Mutta sittemmin junanlämmityslaite on poistettu 2700-sarjalaisista, sekä kaikkiin on asennettu SA3- ja vapiti-kytkimet ynnä muuta rompetta, kuten suksiboksit. Niinpä iskämahaiset nyky-Deeverit painavat papereiden mukaan 68 t; taitaapa joidenkin K1-kaappien oviin olla lätkäisty jopa 69 t:n tarra.
kuva 11.05.2023 00:40 Ari-Pekka Lanne  
  Vai sill' viissiin. Oma kokemukseni ei tätä tarinaa tue. Varsin perusteellisia ovat kieltämättä tyyppikoulutukset olleet, sisältäen luokkaopetusta, verkkokursseja, konehuoneessa könyämistä, kalustokuulusteluja, ajoharjoittelua ja ajotenttejä. Esim. Deeverin sain korttiin takaisin tänään. Neljä vuotta sitten ratapihapalvelusta varten eri divisioonalta saatuja oppeja ei luettu linjakorttiin lainkaan hyväksi, vaikka samasta veturista kyse onkin. Lisenssin säilyminen tai oikeastaan takaisin saaminen vaati kaiken uudelleen läpikäymisen. Viime vaiheessa huhti-toukokuun taitteessa kului muutama päivä Seinäjoen varikolla opetuskuljettajan johdolla konepeittojen kätköjä tutkiessa. Ajoharjoittelua oli Tampere-Vilppula -akselilla. Että jos en kalustoista jotain muista, niin joudun kyllä syyttämään omaa umpiluista kaalia.
kuva 09.05.2023 19:14 Ari-Pekka Lanne  
  No on kyl melkone nortti. Hyi je!
kuva 07.05.2023 08:27 Ari-Pekka Lanne  
  Nyt kun collegehousut kävivät jälleen rustailemassa kuponkejaan, ei tosiaan lupaavalta näytä tämän vuosikymmenen jatkokaan. Jos kohta toki maailman asiain kulkuun vaikuttaa moni muukin seikka kuin Suomen hallituksen kokoonpano.
kuva 05.05.2023 19:28 Ari-Pekka Lanne  
  Täytyy tunnustaa, että Mäntän tehtaan elinvoimaisuuden ehtymisen pelossa en ole uskaltanut ostaa kaupasta muita kuin mänttäläisiä ylellisyystavaroita. On jotenkin käsittämätöntä, että Suomeen tuodaan muualta paperia.
kuva 05.05.2023 09:43 Ari-Pekka Lanne  
  Ymmärrän Esan harmistuksen. Varmasti me kaikki haluaisimme palata eloisalle 70-luvulle. Mutta Filppulankaan osalta en sentään heittäisi vallan kirvestä kaivoon vielä. Ärrää ei löydy toki tästä kuvan kohdasta, mutta kuitenkin rautatien samalta puolen, ratapihan eteläpään paikkeilta. Siinä välissä on hengissä lounaskahvila Hilma & Onni, jonka väentuvassa ruokaillessaan saattaa kuulla soitettavan Pasi Kauniston ikivihreitä balladeja. Rautatie on säästynyt sähköistykseltä, minkä ansiosta paikkakunnalla voi yhä aistia päivittäin Sv12/Sr12 -liikenteen tuoksuja ja ääniä. Dm-junista iltapäivisin jalkautuvat pokatkin ovat mukavia. Tarkoitus ei ole vähätellä Esan harmin aiheita. Ne ovat kyllä todellisia ja realistisia. Mutta on siltikin pakko yrittää nähdä, muistaa ja löytää tilanteen valoisiakin puolia. Elämä jatkuu, vaikkakin on muuttanut muotoaan.
kuva 05.05.2023 06:51 Ari-Pekka Lanne  
  www.kampankaffetupa.fi
kuva 27.03.2023 16:09 Ari-Pekka Lanne  
  https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000​009480546.html
kuva 26.03.2023 16:27 Ari-Pekka Lanne  
  Kulkusuuntaansa muuttavan Penan pöydän sulkeminen on kuvaa otettaessa vaiheessa, tai sitten junan loppumatkan häntäpäähän unohtui vallan paiskari. Niitä näkee melko usein.
kuva 19.03.2023 07:34 Ari-Pekka Lanne  
  Tässä yhteydessä ei malta olla mainitsematta Harjavallan laituripolkua, vaikkakin se ylittää useamman kuin kaksi raidetta: http://vaunut.org/kuva/129322 . Harmillisesti jokainen junaan tai junasta pois pyrkivä matkustaja joutuu kulkemaan ylikäytävän kautta, eikä raiteiden liikenne ole vähäisimmästä päästä.
kuva 17.03.2023 17:32 Ari-Pekka Lanne  
  Hienolta näyttää!

»Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle.»
John Donne, 1624
kuva 13.03.2023 04:20 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl vaan, komea rivistö löytyi Jormalta. Ja tuon suuntaista Susista kuulee puhuttavan, ettei kymmenienkään vuosien työurilla ole joutunut häkkiin. Ei telinerotusta, ei edes sulakkeenvaihtoa. Mitäs sitä soivaa peliä maadoittamaan.
kuva 12.03.2023 14:04 Ari-Pekka Lanne  
  Jormalla oli lisenssiluettelo hieman kattavampi. Mitäs kaikkia siihen kuuluikaan? Entä tuo Kaalihäkki, jouduitko kolmenkymmenen vuoden aikana useinkin häkkiin tekemään teknisiä toimenpiteitä?
kuva 12.03.2023 07:08 Ari-Pekka Lanne  
  Kiitoksia, Jorma! Näiden lisäksi korttiin rustailtiin Kaalihäkki ja Pendo.
kuva 11.03.2023 13:37 Ari-Pekka Lanne  
  Jes, rakennuksia on näköjään remppailtu tässä talven mittaan. Näkyvimpänä ehostuksena päärakennuksen huopakatto on vaihtunut saumapeltikattoon. Vappuna saattaa kämpältä jo saada kahvettakin vuosien tauon jälkeen: https://www.satakunnankansa.fi/satakunta​/art-2000009177064.html
kuva 18.02.2023 14:02 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllä näin on. Eikä toisaalta JKV:kään taivu autopilotiksi ― ainakin toistaiseksi se kuljettaja saa sitä junaansa ihan ajamalla ajaa, vaikka onkin JKV turvavarusteena.
kuva 17.02.2023 09:31 Ari-Pekka Lanne  
  Junien kulunvalvontajärjestelmä JKV arvotetaan nykyajan rautatieliikenteessä korkealle, ja se on integroitunut vahvasti junan kuljettamiseen. Siltikään tällaiset hiljaiset rataosat, jotka eivät ole JKV:n piirissä, eivät toki ole sääntöjä vailla, vaan niilläkin liikenne perustuu välttämättömiin fundamentteihinsa. Toisaalta rataverkolla liikkuvat yksikötkään eivät ole poikkeuksetta varustettuja JKV-veturilaitteilla ― kuten ei ollut tässä kuvausalustana toiminut Dr13-vetoinen museojunakaan.

Jt-2021:n ( https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/​Vaylavirasto/vo_2021-03_jt_web.pdf ) s. 19 löytyy kohta 3.3.3 »Junan kulkutien turvaaminen kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla»:

»Kulunvalvonnalla varustamattomilla radoilla liikenteen turvaaminen perustuu liikenteenohjauksien välisiin sopimuksiin. Liikenteenohjauksien ja lupapaikkojen välisestä junakulkutien turvaamisesta vastaavat liikenteenohjaukset yhteisesti. Kulunvalvonnalla varustamaton rata voi olla myös vain yhden liikenteenohjauksen aluetta, jolloin kyseinen liikenteenohjaus vastaa itsenäisesti liikenteen turvaamisesta ja siihen liittyvästä luvanannosta.

Lupa lähtöluvan antamiseen on pyydettävä vastaanottavalta liikenteenohjaukselta. Vastaanottava liikenteenohjaus kertoo, mitä ilmoituksia junalle on annettava ennen lähtöluvan antamista.»

Jos on kiinnostunut JKV:n sielunelämästä, netistä löytää materiaalia hyvinkin kotitarpeiksi. Tässä yhteydessä ei saata olla nostamatta esille monistetta »Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 10 Junien kulunvalvonta JKV»: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/​Vaylavirasto/vo_2021-40_rato10_web.pdf . Prujun s. 52 on eritelty rataverkkomme erilaiset JKV-alueet: JKV:llä varustettu alue, varustamaton alue, JKV-rakennusalue sekä vieraan kulunvalvontajärjestelmän alue.

JKV:llä varustamattomia alueita saattaa löytää paitsi kaukaa Kainuun korvesta, myös ihan täältä sivistyksen parista. Lähimpänä tulee itselleni mieleen Rauman asemaratapiha: http://www.vaunut.org/kuva/143685 . Kuvassa näkyvän »JKV päättyy» -merkin kääntöpuolella on »JKV alkaa» -merkki: http://www.vaunut.org/kuva/129738. Merkillä osoitetun kohdan sivuuttaessaan Raumalta kohti Siuroa ja edelleen Tamperetta lähtevän tavarajunan JKV-veturilaite havahtuu välittämään veturinkuljettajalle rataverkkomme baliiseilta saamaansa tietoa sekä valvomaan junan kulkua näiden ja kuljettajan ennen junan lähtöä JKV-laitteelle lataamien junakohtaisten tietojen mukaisesti.

Sunnuntaina 12/12-1999 julkaistu televisiodokumentti »Pohjantähden alla: Veturimies vastaa» ( https://www.youtube.com/watch?v=Q3nq3lh-​JX0 ) keskittyy juuri JKV:n syvimmän olemuksen pohtimiseen. Dokkarin kaikki 28 minuuttia ovat painavaa asiaa, ja raina on lunastanut rautateistä kiinnostuneiden keskuudessa pysyvän paikkansa »veturinkuljettajan apologiana». Harva harrastaja osaa nähdä Sr1-veturia nro 3106 ilman, että video tulee mieleen ―, eiväthän välttämättä kaikki ammattilaisetkaan valmistella käytölle sähköveturia Perkiön »Raatopätkästä» (r. 996a). Alkaen kohdasta 13:13 veturinkuljettaja Lumirae naputtelee JKV-veturilaitteelle junaa koskevat tiedot: »Sinne syötetään junan suurin sallittu nopeus, jarrulaji, junan pituus metreissä, paino tonneissa ja sitten tämmönen jarrupaino, joka kuvaa junan jarruvoimaa ―, ja kelitieto siittä, että minkälainen keli; onko keli kuiva vai liukas.»
kuva 15.02.2023 07:03 Ari-Pekka Lanne  
  Valtionkin rataverkolta löytyy joitain ratapihoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia ylikäytäviä ja laituripolkuja, joiden puolipuomi- tai laiturivaroituslaitokset ovat kytköksissä joidenkin juna- tai vaihtokulkuteiden osina käytettäviin pää- tai raideopastimiin siten, ettei näihin opastimiin saada värejä tai silmää ennen kuin kyseinen yliajon turvallisuuslaitos on varoittanut riittävästi. Sen sijaan erityisten tasoristeysopastimien olemassaolo on keskittynyt yksityisten, voittopuolisesti kaupunkien, hallussaan pitämille yksityisraiteille, jotka tavallisesti johtavat tavarasatamiin ja teollisuuslaitoksiin.
kuva 30.01.2023 20:59 Ari-Pekka Lanne  
  Joka toinen vaunu on aavistuksen kallellaan vasemmalle, joka toinen oikealle; samoin kuin tuossakin: http://vaunut.org/kuva/155882. Kyseessä ei taida olla vika vaan ominaisuus.
kuva 30.01.2023 09:13 Ari-Pekka Lanne  
  Ekkö nää nää, lähtivä kelekkommaa junnaa Kemmii. Toisen häätyi lähtä hänen kansa konnee pääle kahavia keittelemmää. Iha justiinsa ova Oolusa.
kuva 30.12.2022 15:16 Ari-Pekka Lanne  
  Kyl määkin muistan lukeneeni tuon jutun jostain... Ei se välttämättä kuumene, jos on tasaista, ja maltetaan käyttää kohtuullisia portaita. Ja kun juna saadaan hiljakseen vauhtiin, alkaa laatikko taas jäähtyäkin. Tahkoluodossa liikuteltiin tuotakin raskaampia roikkia yhdellä koneella. Toki tällaisissa ekstremejutuissa korostuvat myös veturiyksilöiden väliset erot, ja vaikkapa monien käyrille käännettyjen vaihteiden kautta kurvailu katkaisisi takuulla kamelin selän.
kuva 08.12.2022 04:55 Ari-Pekka Lanne  
  Jarno, Kbp:t ovat »Kebappeja». Sen sijaan ainakin pieksämäkiset käyttävät Hakasista nimitystä »Kyytipoika», koska niiden lähes ainoat käytöt nykyään ovat adaptereina eli välivaunuina.
kuva 29.11.2022 10:37 Ari-Pekka Lanne  
  Opasteyhdistelmällä Aja 35 & Odota seis? Taitavat tällaiset tilanteet olla Tampereen rautiksella päiväsaikaan melkein jokatuntisia, kun ratapiha on liikenteeseen nähden kapea. Siinä saavat matkustajat olla tarkkoina, kun samalta raiteelta lähtee kalustoa molempiin suuntiin. Tavatonta ei sekään ole, että satunnainen junamatkustaja saattaa tällaisessa tilanteessa eksyä väärän junan kyyditettäväksi.
kuva 29.10.2022 10:05 Ari-Pekka Lanne  
  Kuvanottoaikoihin oli kuumaakin kuumempaa kamaa Matin ja Tepon »Pidä itsestäsi huolta, jos lähden täältä ennen sua.» Sitä lienee 2235 tuossa tilanteessa toitottanut 2439:lle.
kuva 29.10.2022 08:41 Ari-Pekka Lanne  
  Hurut ovat kyllä hienoja. Sentään 2216 ja 2241 ovat säästyneet ajan hampaalta, mikä ei hälvennä 2234:n osaan liittyvää harmitusta.

En saata katsoa kuvaa kiinnittämättä huomiota jonossa seuraavana olevaan veturiin. Jyväskylässä v. 1995 painettuun kirjaan »Suomen veturit osa 2. Moottoriveturit» on muotoiltu s. 36 Super-Huru -sivun loppukaneetiksi: »Moottoriton veturi on toistaiseksi säilytetty mahdollista museointia varten.» Tämän toivonpilkahduksen siivittämänä kysyin vuosituhannen taitteessa eräältä museokalustopiirien »silmääntekevältä», mikä on tämän eläköityneen koeveturin tilanne. Sain napakan vastauksen: »Dr15 oli vain rautatieharrastajien päähänpinttymä.» Pyrhös-Kimpan Hämiksessä v. 2011 painettu »Huru 12 - Matkan varrelta» -kirja tarkentaa Super-Hurun vaiheiden aikajanaa. Kirjaan painettujen tietojen mukaan veturi romutettiin Hyvinkään konepajalla vuoden 1995 huhtikuussa. Se siitä. Onneksi jäi sentään kuvia.
kuva 23.10.2022 22:43 Ari-Pekka Lanne  
  Eli kuvan junassa mukana myös suora kyyti Raumalta Helsinkiin? Aikamoista.
kuva 02.10.2022 12:23 Ari-Pekka Lanne  
  Luulis sen Kolmosella taittuvan, jos vain kuljettaja saa APU:n pöhisemään. Tai sitten se Ruokiksen päivystäjä-Kroksu käy hakemassa puutavarat PAImentolaisjunana Siiliin, jossa vaihdetaan Kolmonen nokalle. Vaikea kuvitella, että tulevaisuudessa vedettäisiin kuparilangan alla kahden euron litrahintaisilla löpöillä.
kuva 02.10.2022 09:12 Ari-Pekka Lanne  
  Tai Kolmosella.
kuva 02.10.2022 09:11 Ari-Pekka Lanne  
  Ajallemme tyypillinen näkymä; maataloustraktori hinaamassa neukkuromppeita.
kuva 13.09.2022 20:29 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva, ja tosiaan asianmukaista kyytiä tarjosi tämä ysikymppisami. Tosin en matkustanut tällä tuossa samaisessa, kuvan G-junavuorossa, vaan myöhemmin iltapäivällä tuurissa HL 9953. Pyhäpäivän retkeni rautatiematkaosuus taittui junilla IC 468 (Pri-Tpe), IC 86 (Tpe-Ri), HL 9953 (Ri-Lh), IC 111 (Lh-Kv). Näköjään Jimiä palvellut IC 147 on humahtanut IC 86:aa vastaan Leppäkosken kohdilla klo 16:59.
kuva 10.08.2022 18:04 Ari-Pekka Lanne  
  Ei varmaan yli viiteentoista vuoteen. Sen sijaan kassakaapissa piilee toki edelleen aapeen huomattava kultavaranto. ;op
kuva 09.08.2022 22:47 Ari-Pekka Lanne  
  Hessu on asianmukainen heebo. Ja pitkällä putkella luotu perspektiivi hämää tosiaan »hieman»: http://vaunut.org/kuva/156966.
kuva 24.07.2022 18:11 Ari-Pekka Lanne  
  Se onkin sitten ihan hyvä ratkaisu vetureiden seisontajarruksi. Nostalgiakalustoa edustavissa Dv12:ssa ja Sr1:ssähän on käsin veivattavat ruuvijarrut. Täytyy oikein ajan kanssa tutustua uudempien vetureiden ihmeisiin!
kuva 23.07.2022 20:46 Ari-Pekka Lanne  
  Veturin jarrusylintereihin ilmaa päästettäessä tapahtuu jarrutus, mutta riippuen siitä, käytetäänkö suorista vai itsaria, voidaan noiden samaisten jarrusylinterien täyttyminen saada aikaan joko ohjauspaineen nostamisella tai laskemisella. Suorista käytettäessä nimensä mukaisesti päästetään painetta lähes suoraan pääsäiliöstä jarrusylintereihin. Sen sijaan itsaria eli Esan mainitsemaa Westinghousen kehittämää junajarrua käytettäessä junan jarrujohdon paineen alentuminen saa, kuten Topi kertoi, veturin toimintaventtiilin päästämään apuilmasäiliöstä painetta jarrusylintereihin.

Sitä vastoin kuorma- ja linja-autojen seisontajarrusylinteri toimii itsessään käänteisesti, eli siihen paineilmaa päästettäessä saadaan painettua jousi kasaan ja siten seisontajarru irrotetuksi. Tästä logiikasta on aikanaan seurannut ajoneuvojen karkaamisia, kun tyhjää paineilmajärjestelmää on käytetty täyteen seisontajarruvivun ollessa irrotusasennossa ja käyttäjän vaikkapa ulkosalla savukkeella. Näiden vaaratilanteiden estämiseksi nykyajoneuvoissa on käsijarrun suojaventtiili eli ns. spärri, joka laukeaa järjestelmän paineen pudotessa tietyn rajan alle. Spärrin olemassaolon unohtamisista on puolestaan seurannut solmuun menneitä kardaaniakseleita.
kuva 11.07.2022 12:23 Ari-Pekka Lanne  
  Epäilemättä värisävy on ihan laillinen, siinä ei vain ole vielä kuorrutteena pölisevistä ratapenkoista pintaan tarttunutta maa-ainesta, eikä koneistosta tihkuneita öljy- ja rasvaroiskeita.

Timon keskiviikkona 6/7 klo 14:56 postaamaan kommenttiin vastaisin, että kyllähän maanteilläkin on maailman sivu tavannut samankaltaisia kaluston tuotannollis-nostalgisia ajallisia limittäisyyksiä. Minun silmissäni aivan uutta katuri-Kabussia TC4A4:kin löytyy jo samanaikaisesti vakinaisesta paikallisliikenteestä (http://vaunut.org/kuva/153895) kuin myös Suomen linja-autohistoriallisen seuran hehkutuskokoelmistakin: https://jastinbussi.kuvat.fi/kuvat/2021%​20Bussikuvat/Marraskuu/IMG_9289.JPG ‒ joskaan toki noin tuore ajoneuvo ei voi vielä aikoihin haaveilla Traficomin museorekisteröinnistä.
kuva 26.06.2022 17:08 Ari-Pekka Lanne  
  Saapumisen vaivattomuutta ei ole kiistäminen.
kuva 26.06.2022 09:00 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva! Juna oli tässä nurin päin, piippolakannut veturissa, junan käännyttyä Toijalassa. Mutta Kouvolassa asiat palautuivat tältä osin jälleen sorttiinsa junan kääntyessä kohti Savon-rataa. »Peltejä» (Gbls) ei saatu ympättyä mukaan, kun Ugin Kemiran pyhämiehityksen työpanos kului möljälle kiinnittyneen laivan lastauksessa.
kuva 23.06.2022 23:46 Ari-Pekka Lanne  
  Maanantaina 13/6-2022 Tahkiksessa kävi kipillä samanlainen yksinäinen hiilarivokki PAImentolaisjunaparilla 65890/65895. Eikös sitä niin sanota, että _viimeistä_ vaunua ei koskaan kipata.
kuva 15.06.2022 13:45 Ari-Pekka Lanne  
  Joidenkin kuhisevien muurahaispesiemme ripeäraajaisille asukkaille varttiminuutti on eittämättä pitkästyttävältä tuntuva ajanjakso, jossa ehtii vipeltää yhtä sun toista. Mutta tiedän rataverkkomme varsilta löytyvän niitäkin tienoita, joilla ei erota tapahtuvan mainittavaa edistymistä oikeastaan neljännesvuosisadassakaan.
kuva 08.06.2022 21:02 Ari-Pekka Lanne  
  Sitä, mutta myös sitä, kun ajomoottorit ovat teleissä, ja se varsinainen genu jossain valtakunnanverkon takana. Ei tarvita siinä konehuoneen kulkukäytävällä Dr13:n tapaan MGO-rivistöä mylvimässä.
kuva 08.06.2022 15:14 Ari-Pekka Lanne  
  Hullumaisimmalta näiden kahden voimanpesän, Sr2:n ja Sr3:n, tapauksissa tuntuu se, kun ne ovat vieläpä tyhjää täynnä. Tai siltä ainakin näyttää, kun katsoo päätyohjaamosta veturin keskellä, kuvitellun konehuoneen paikalla, tyhjyyttään ammottavaan kulkukäytävään.
kuva 02.06.2022 08:01 Ari-Pekka Lanne  
  Enpä olisi luullut sanovani tätä Valko-Deeveri -kuvasta, mutta voi vietävä, kun on hieno kuva!
kuva 31.05.2022 10:23 Ari-Pekka Lanne  
  Etutelin alta pilkistää kalossi. Seisontajarru ei vissiin sekään toimi.
kuva 28.05.2022 08:17 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkin sen voi muotoilla, mutta kunhan Hanko-paanan ja Ylivieska-Iisalmen langat saadaan siksakeilleen, ei rataverkollemme juuri jää hektisen liikenteen kuormittamia sähköistämättömiä rataosuuksia. Hyrynsalmet ja Heinolat ehkä ajetaan nekin vaihtotöinä eli PAImentolaisjunina. Sanottiin 60-luvullakin, että »Deeveri (Sv/Sr12) on tavarajunaveturi, jolla voidaan vetää myös matkustajajunia.» Kuitenkin jo pitkään sen käytön pääpaino on ollut vaihto- ja järjestelytöissä; kuten Kroksunkin kohdalla tulee olemaan. Ei nykyisillä löpön litrahinnoilla kannata ajella junia dieselrensseleillä, jos se on mahdollista tehdä sähköllä.
kuva 27.05.2022 13:25 Ari-Pekka Lanne  
  Oli kyl, mutta eikös se ollut enemmän sellainen »musta joutsen». Dr19 sen sijaan tulee korvaamaan useita kymmeniä vaihto- ja järjestelytöissä käytettäviä Dr14- ja Dv12-vetureita.
kuva 27.05.2022 12:56 Ari-Pekka Lanne  
  On vaikea kuvitella, että Operail tai Fenniarail olisivat kirittäneet Valtionrautateitten uuden vaihtoveturin hankintaa, joka joka tapauksessa oli jossain vaiheessa edessä. VR:stä poiketen OR ja FR ajavat dieseleillä sähköistetyilläkin radoilla, eikä niillä ole erikseen vaihtotyökalustoa, koska keskittyvät kokojuniin.
kuva 21.05.2022 22:30 Ari-Pekka Lanne  
  Niin, ja sen lisäksi päättyvästä ilmiöstä riippuen »viimeisellä» voi olla lukemattomia sävyjä, jotka aina riippuvat myös tarkastelijan asiaan liittyvästä subjektiivisesta kokemuspohjasta sekä kyseiselle yksilölle vakiintuneesta teeman mieltämistavasta. Siten jonkin toistuvan tapahtuman toistumisen loppumisen kokeminen ei ole eri kokijoiden välillä yhteismitallista. Teknillis-kliinisesti orientoitunut saattaa äärimmillään suhtautua ajallisessa jatkumossa uusineen asian viimeiseen ilmentymään korkeintaan objektiivisen teoreettisesti inspiroivana epäjatkuvuuskohtana, kun sen sijaan aikojen kuluessa asiaan erilaisten syy-yhteyksien kautta ehkä vahvankin sentimentaalisen siteen muodostanut saattaa viedä läpi emotionaalisen järkkymän tuon tärkeäksi koetun toisintoketjun saavuttaessa päätöksensä.

Viimeiset kaupallisen liikenteen Dr13-ajot v. 2000 jättivät jälkeensä PPP:n ja Savi-Nikken tutkielman »Viimeinen kevät». Sitä vastoin skenaariota viimeisen jälkeisestä ajasta kuvaa Rachel Carsonin vastaavan kaliiperin opus »Äänetön kevät».
kuva 19.05.2022 23:17 Ari-Pekka Lanne  
  Asia saattaa hyvinkin olla näin, kuten Jimi arvelee, ottaen huomioon Elo-t -vaunun kaksiakselisuuden ym. Tämä vain vahvistaa tuntemustani siitä, että olen aina se viimeinen, joka lähtiessään sammuttaa valot.

Vain pari esimerkkiä mainitakseni… Valmistelin varhain keskiviikkoaamulla 1/10-2008 Lauttakylän Auton Turun Metsämäen linja-autovarikolta linjalle Ysikutterin nro 169 (TAL-169: https://bussikirjasto.fi/tsb/kuva.php?ph​oto=1126 ) onnellisen tietämättömänä siitä, että päivä tulisi jäämään auton viimeiseksi kaupallisessa liikenteessä. Ajoin ajosarjan (=työvuoro) mukaisesti Turusta Loimaalle ‒ keräillen sinne ammattikoululaisia ‒, takaisin Kyröön, josta Riihikosken koululaislenkin, tyhjänä Turkuun ja vielä Turusta Alastarolle. Yllättäen Alastaron kääntöpaikalla tönöttikin jo samanvärinen auto, Ajokki-Volvo nro 166 (BEO-745: https://bussikirjasto.fi/tsb/kuva.php?ph​oto=1339 ). Lauttiksen Huittisten varikolla asentaja-kuljettajana työskentelevä henkilö oli ajanut sen siihen vaihtaakseen autoja. Hän kertoi, että Kutterini lähtee siirtoajona Lahteen Koivarin Metsäpietilän keskuskonepajalle paalattavaksi.

Sitä vastoin keskiviikon 20/5-2015 vastaisena yönä ajoin Satakunnan Liikenteen viimeisen Oulu-Turku -yöpikavuoron. Ollessani maanantai-illalla 18/5-2015 Turun rahtiasemalla valmistelemassa yöautoa nro 23 (SHG-307: https://aronee.kuvat.fi/kuvat/Arkisto/RS​/Satakunnan%20Liikenne/023_SHG-307_01.jp​g?img=img2048 ) viimeistä kertaa puolentoista vuorokauden Oulun-matkalle, totesi työkaveri, joka oli nähtävästi jäänyt siihen käsitykseen, että ajan sydämellä: »Älä sitten koko matkaa itke!»

Se on tämä vääjäämätön kiertokulku. Niin ne kaikki menevät. Ihmiset, eläimet, kasvit, kokonaiset ekosysteemit ja taivaankappaleet. Kulkulaitokset ja kulkuvuorot. Tuhkana tuuleen. Niin paljon työtä, vaivaa ja valvottuja öitä. Mutta mitään et tee.
<<   >>