01.02.2014 17:20 | Antero Peijonen | |||
Niinpä! Siksi kuvasimme sen yhdeksi kohteeksi tämän vuoden PERNIÖ-kotiseutukalenteria 2014. Perniön kotiseutuyhdistys ry teki myös osaltaan kaiken voitavan, että muistomerkki säilyy alueen suurten muutosten alla. Yhteistyö työmaapäällikön kanssa toimi hienosti! Muistomerkki on edelleen lähes samassa paikassa tukevasti ja suorassa. |
||||
29.01.2014 23:55 | Antero Peijonen | |||
Aivan oikein, samoin edellä kirjoitin. Mietin tuota Yli(s)kylä nimitystä, se tuntuu oudolta tässä kohdin. Sen tasoylikäytävä oli todella Yliskylän Ristinkulman alueella. 1890-luvulta 1920-luvulle kartassa merkityn Kotaladon kohdalla -ympäristössä- ei ollut mitään erikoista. Nummelin kyllä perustelee, että paikka sijaitsi sopvalla etäisyydellä Perniön aseman ja Tottolan välissä. Yliskylä on liian lähellä P:n asemaa. Uskon kyllä sen. Sitten 20-luvlta eteenpäin Kotaladon ympäristössä oli todella vilkasta elämää, tiilitehdas, mv-koulu ja Lepokoti Lehmijärvellä. Postihistoriaa ym. ajatellen "kaikki" olisi voinut olla Yliskylässä, siirtyen myöhemmin Kotalatoon. Siis olisi? Tämä on ehkä aivan turhaa pohdintaa, mutta olen huomioinut, että te rautatieasiantuntijat jossain vaiheessa olette pohtineet samaa jostakin syystä. |
||||
28.01.2014 17:52 | Antero Peijonen | |||
Vielä yli seitsemän vuoden jälkeen pohdinta Yli(s)kylän ja Kotaladon seisakkeista tms. on jossain määrin avoin? Merkillistä! Nummelinilta kyselin viime vuonna yksityispostin kautta ASIAA, mutta hänen hallussaan olevien karttojen mukaan Plfskjl on ollut jo 1800-luvun lopulla KotalaDossa. Yliskylän Ristinkulmassa vain tasoristeyksen luona ratavartijan asuntorakennus ymv. (Joita oli ja on vieläkin Kotaladossa). Useat täällä eri keskusteluketjuissa miettivät samaa kuin itsekin: Miten näiden kahden historia "ihan oikeesti" on? Tuossa Hermolan kuvassa vuodelta 2006 tekstissä on epäselvyyttä. Isompi keltainen rakennus on yksityisasunto, rakennettu lähistöllä olevan talon väelle. Sen takana on toisaallakin näillä sivustoilla näkyvä ja vielä asuinkytössä oleva ratavartijain asuinrakennus ym. Posti oli tietyn ajan Kotaladon Plfskujl:ssa. Paikan hiljetessä postinhoitaja "vei sen mukanaan" kauppaansa, joka oli aivan lähellä, vähän Saloon päin. Tämä postikin suljettiin jo ajat sitten, mutta viimeinen postinhoitaja muutti pois vasta muutama vuosi sitten. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. |
||||
22.12.2011 11:02 | Antero Peijonen | |||
Perniön asemanseudun lähistöllä sijaitseva "Uusi silta" on sen kansirakenteen kantavien runkopalkkien osalta todella tehty kahdesta kääntöpöydästä. Miksi näin? Kun VR aikoinaan suurensi kaarteen sädettä lähellä ratapiha-aluetta se aiheutti ratapenkereen siirtymisen lähemmäksi Karhu- eli nyk. Perniönjokea. Siirtymäkohdassa oli ns. "Sööperin silt", Sjöbergin silta, joka työmaan maanvyörymän vuoksi katkesi ja purettiin. VR rakensi tämän sillan tilalle uuden sillan vähän pohjoisemmaksi, eli edellä mainitun "Uuden sillan". Työ tehtiin paikallisten isäntien valvonnassa. Paljon myöhemmin, 1950-60-luvuilla silta oli vilkas paikka, koska Perniön Kisakallion tanssilava oli maakunnan kuulu "viihdekeskus". Nyt jo poispurettu. Sittemin rataoikaisujen vuoksi silta tuli tarpeettomaksi ja unohtui. Perniön kunnan piti kunostaa se paikalisten käytttöön, oikoisuksi tielle 52. Se totetutui vasta Salon kaupungin aikana pari vuotta asitten. Silta sai silloin uuden kannen, mutta kääntöpöydille ei vielä tehty mitään. Yritän joskus laittaa kuvia sillan alta, kunhan tutustun tähän sivustoon paremmin. | ||||
22.12.2011 10:50 | Antero Peijonen | |||
Perniön Kotaladon seisakelaiturin Platformskjul'in mustavalkokuva on ensi vuoden Perniö-kotiseutukalenterissa. Kuvan otti paikallinen nuorimies juuri purkutöiden ollessa alullaan. Perniön kotiseutuyhdistys ry sai julkaisuluvan paikallisia posteja esittelevään seinäkalenteriin. Postihan toimi samassa rakennuksessa jonkin eikaa, ennen kuin se siirtyi viereiseen kyläkauppaan. Kaupanhoitaja oli myös postinhoitajana. |