Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.08.2013 11:31 | Hannu Peltola | ||
| Jounille: samaa ihmettelin itsekin! Otin muutaman kuvan tästä tilanteesta ja varsinkin osa on kuin suoraan Nochin sirotemainoksesta. Tällaisen jos tekisi pienoisrautatielle, moni varmaan kommentoisi nurmikkoa liian vaaleaksi, tasaiseksi ja leikkikalumaiseksi. | ||||
|
11.08.2013 20:53 | Hannu Peltola | ||
| On kyllä niin kesäinen kuva, ettei paremmasta väliä! | ||||
|
11.08.2013 00:51 | Hannu Peltola | ||
| Uskottava se on, kun kerran Street View näin todistaa! Nyt keväällä ei tasoristeyksestä eikä oikein tiestäkään ollut mitään jäljellä. | ||||
|
11.08.2013 00:35 | Hannu Peltola | ||
| Mitä on venäläiskaluston asiantuntijat mieltä, minun silmiini taustan vaunut näyttävät lähinnä venäläisiltä? (Kaksiakselinen, peltivuorattu ja umpieteisellinen vaunu, venäläistä litteraa en tiedä...) | ||||
|
10.08.2013 20:59 | Hannu Peltola | ||
| Ihan arvauksena: mittaristot, vesilasit, lamput, ilmapumppu, sähkögeneraattori, jarrujen komponentit, höyrykoneiston osia? | ||||
|
|
10.08.2013 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Hmm, itse asiassa kyllä! Tuli ajatusvirhe vetureiden omistajuuksista... | ||||
|
10.08.2013 18:03 | Hannu Peltola | ||
| Olen haaveillut tekeväni H0-mallin Deeveristä, mutta olen pelännyt, että keulan maalauksen teko olisi vaikeaa. Ei se selvästi olekaan, sen voi tehdä käsivaralta vähän sinne päin! Ja hytin etureunaan voisi lääppiä epäonnistuneesti Humbrolin ruosteenväristä... | ||||
|
10.08.2013 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Litterassa näkyvä ш paljastaa kyseessä olevan Eш-tyypin veturin. ш = шведский eli tämä on yksi Nohabin 1920-luvulla valmistamista 500 veturista. | ||||
|
10.08.2013 17:08 | Hannu Peltola | ||
| No nyt sattuikin siis ajankohtainen kuva Vorgiin! Tasoristeyksen toinen puoli on aikamoista pusikkoa ja en ihmettele, että tässä on käynyt onnettomuus. | ||||
|
10.08.2013 16:46 | Hannu Peltola | ||
| Kyseessä täytyy siis olla P911, koska Pieksämäen suuntaan ollaan menossa. Lisäsin junan tunnisteisiin. Kiitoksia infosta! | ||||
|
10.08.2013 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Kommentoinpa vielä veturia: jos tällaisen säistämisen tekisi pienoisrautatien veturille, useimmat varmaan kommentoisivat veturia epärealistisen sotkuiseksi ja kuluneeksi! | ||||
|
10.08.2013 15:35 | Hannu Peltola | ||
| Tässäpä onkin kekseliäs kuvakulma. Hienoa! | ||||
|
10.08.2013 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Mutta eikö Pasilan siirtopöytä ollut sähkömoottorien liikuttelema? Tässähän on käytännössä pieni kiinteästi asennettu dieselveturi (?) hoitamassa pöydän siirtelyä. Kaikkea ne englantilaiset keksivätkin! | ||||
|
10.08.2013 15:07 | Hannu Peltola | ||
| Eikö vanhalle Volvolle olekin oikea tunniste "Työkoneet, Muu"? | ||||
|
|
10.08.2013 15:04 | Hannu Peltola | ||
| Muutin tunnisteeksi Ein, täsmennetään, kun uusia vinkkejä saadaan... | ||||
|
10.08.2013 14:34 | Hannu Peltola | ||
| Paikalle on oikein helppo päästä. Ysitieltä poikkeaa juuri sillan kohdalta lähitaloille johtava hiekkatie ja tämä kuva on otettu kyseiseltä hiekkatieltä. Pusikot tosin rajoittavat osaa kuvakulmista. | ||||
|
08.08.2013 16:03 | Hannu Peltola | ||
| Jimi ehtikin ensin! Juuri ajattelin ihmetellä, mitä vuosimallia kuvan laituriauto on ja vieläkö mahtaa pöristellä Tampereella... | ||||
|
07.08.2013 18:14 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Jorman vanha kuva pompsahti minulle satunnaiskuvana. Idänkaupan ihmeelllisyyksiä löytyy paljon myös puolustusvoimien hankinnoista. Isäni oli firman puolesta niissä mukana 1970-luvulla ja muistan, kun hän ihmetteli yhtäkin radiohankintaa. Panssariprikaatille oli tilattu venäläisiä kenttäradioita. Hankinta oli edennyt normaalisti hankintabyrokratian rattaissa, eikä se ollut tainnut hetkeen koskettaa firman työntekijöitä. Eräänä kesäpäivänä kuitenkin isälleni tuli soitto Vainikkalasta, josta kyseltiin, että mihin tämä junalastillinen sotilasteknologiaa halutaan lähetettäväksi? Yksittäinen kenttäradiotilaus oli neuvostotyyliin muuttunut valmiin sodanajan viestiyksikön koko kaluston toimittamiseksi ja radioiden lisäksi maahan pelmahti x kpl radioautoja, radioiden huoltoautoja, panssarimiesten nakkipipoja varmaan divisioonan tarpeiksi ja ties mitä kaikkea venäläisestä lusikkahaarukasta lähtien. Muistan isän tuskailleen, että mihin ihmeeseen nuokin romut sullotaan! Kuulemma ainoa, mikä puuttui, oli venäläiset käyttäjät... | ||||
|
07.08.2013 17:21 | Hannu Peltola | ||
| Mukava kuva, mutta taisi tulla kahteen kertaan sama kuva! Etummainen yksikkö on saanut vähän modausta osakseen mm. ilmastointilaitteen lisäämisen osalta. |
||||
|
07.08.2013 09:10 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jorma & Eero infosta! Aika suoraviivaiselta kuulostaa. Laakerien kunnon ja lämmön seuranta varmasti onkin avainjuttuja. | ||||
|
06.08.2013 14:52 | Hannu Peltola | ||
| Ja linkkaamisen lisäarvo oli??? | ||||
|
|
06.08.2013 11:49 | Hannu Peltola | ||
| Millainen operaatio lumiauran pidempi siirto on? Vaatiiko erikoisvalmisteluja vai meneekö kuten Juhani totesi (siivet suppuun ja menoksi...)? | ||||
|
|
06.08.2013 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut.org:ssa näyttää olevan tällä hetkellä 1364 kuvaa Ruotsista ja esimerkiksi Yhdysvalloista 314 kuvaa. Suomalaisia kuvia on 70505 kappaletta. Suomalaiset kuvat on siis selvänä enemmistönä. Vähän ihmettelen tätä Jimin kommenttia tähän kuvaan. Tämä kuva on julkaistu jo yli puoli vuotta sitten, miksi kommentoida vasta nyt kuvan ulkomaisuutta? Tämän kuvan julkaisun jälkeen minäkin olen ehtinyt julkaista 3 kuvaa samanlaisesta X10p:stä ja kaikkiaan olen tämän vuoden aikana julkaissut vorgissa 99 kuvaa ulkomaisesta rautatiekalustosta. Ensimmäistä kertaa nyt tuli keskustelua kuvien ei-suomalaisuudesta! Rautateitä on tosiaan Suomen ulkopuolellakin ja ilman ulkomaisia kuvia sivuston anti olisi aika lailla yksitoikkoisempi. |
||||
|
|
06.08.2013 07:02 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut.org -etusivulta: As a photo gallery we host more than 80.000 pictures taken around the world. Kuvausohjeessa tai sivuston säännöissä ei ilmoiteta, että sivusto olisi lähinnä kotimaisille kuville. Rautatieliikennettä on muuallakin kuin Suomessa ja usein ulkomaisen kaluston kuva antaa aika hyvän perspektiivin kotimaiseen tilanteeseen. Ainakin minusta on mukava katsella kuvia uudenaikaisesta 891 mm sähköjunasta, näitä ei Suomessa näe. | ||||
|
02.08.2013 16:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli minulle satunnaiskuvana. Berliinin kuulumisia voin päivittää siltä osin, että viime vuonna joulun alla Technikmuseumin pienoisrautatie oli ajossa. Maisemointi oli valtaosin vielä vaiheessa, mutta valmiit alueet olivat todella upeasti tehtyjä. Rata on n. 10 harrastajan kerhotyyppinen toteutus, museo on antanut tilat käyttöön ja harrastajat rakentavat & operoivat museon teemaan hyvin sopivaa rataa. Ilmeisesti virallista yhdistystä tai kerhoa ei ole vaan ryhmä koostuu aiheesta kiinnostuneista aktiiveista. Museo on ehdottomasti vierailun arvoinen, eikä vähiten pienoisrautatien ansiosta! Ensimmäistä kertaa Berliinissä käydessäni vuonna 1989 Anhalter Bahnhofin viereisellä ratapihalla oli vielä ruostuvia hyöryvetureita ja muuta kiskokalustoa suoraan niillä sijoilla, mihin ne vuoden 1945 pommituksissa olivat jääneet. Aika tuntui silloin suorastaan pysähtyneen! Alue oli aivan Berliinin miehitysvyöhykkeiden rajalla eikä ketään ilmeisesti ollut kiinnostanut alueen siivoaminen. |
||||
|
30.07.2013 17:05 | Hannu Peltola | ||
| Bifrost toimi aikanaan Narvikin malmisatamassa vaihtoveturina. Veturi osoittautui varsin pian alitehoiseksi ja käyttöaika jäi lyhyeksi. | ||||
|
23.07.2013 18:16 | Hannu Peltola | ||
| Onko FG-vaunuja ollut enemmänkin vai onko kyseessä sota-ajan improvisaatio? Tämä on minulle aivan uusi vaunutyyppi. | ||||
|
23.07.2013 17:54 | Hannu Peltola | ||
| Itse asiassa totta! Nämä tosiaan muistuttavat Länsi-Pasilan torahampaita - en tosin tiedä, onko se hyvä suositus! Näiden kunto tosin on huonompi. | ||||
|
23.07.2013 17:51 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se on autovaunu matkalla Zagrebiin. Lastausalue on Splitin aseman vieressä. Vaunu on hyvin Gfot-henkinen: kaksikerroksinen ja teräsrakenteinen. Splististä johtaa uuden karhea moottoritie Zagrebiin, mutta matka on tietysti pitkähkö (melkein 500 km). | ||||
|
23.07.2013 00:54 | Hannu Peltola | ||
| Nyt näyttää olevan 4 Intercity-yhteyttä ja yöjuna eli pikkuisen on liikenne laajentunut. Lisäksi uutta on vuonna 2006 käynnistetty Splitin lähiliikenne näissäkin kuvissa näkyvillä ex-Y1:llä. | ||||
|
22.06.2013 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Eesti Raudtee hankki aikoinaan 56 kappaletta C36:a ja 19 kappaletta C30:a. Eroa on tehoissa ( n. 3600 kaakkia vs. n. 3000 kaakkia) ja varusteissa, kuten dynaamiset jarrut C36:ssa. Esimerkiksi tällä sivulla on paljon infoa näistä: http://www.4rail.net/reference_estonia_locos_c36-7i.php |
||||
|
22.06.2013 00:12 | Hannu Peltola | ||
| 2TE116:ta on valmistettu vuodesta 1971 yli 1700 kappaletta. Viimeisin tilaus tuli Mongoliasta niinkin myöhään kuin 2010. Tehoa puskee pahimmillaan 2 * 2250 kW eli noin 6030 kaakkia. Akselipainokin on nohevat 23t. | ||||
|
22.06.2013 00:03 | Hannu Peltola | ||
| Nämä C36:t on valmistettu 1979-1985. Yhteensä niitä valmistui 599 kpl, joista Viroon päätyi 56 kpl. Tämä on helppo erottaa virolaisesta sisarveturistaan GE C30-Ai7:stä: C36:ssa on dynaamisten jarrujen lämmönvaihtimien laatikko heti ohjaamon takana. Oheisessa videossa voi seurata C36:n toimintaa tositoimissa. Video on Tapasta 14.6.2013: http://www.youtube.com/watch?v=SFKlUIfIx6Q |
||||
|
21.06.2013 23:52 | Hannu Peltola | ||
| Wau, nyt on Jorma matkaillut upeissa maisemissa! | ||||
|
21.06.2013 21:38 | Hannu Peltola | ||
| Virolaista öljyjunaliikennettä 2TE116:n vetämänä voi fiilistellä esimerkíksi oheisen videon avulla. Video on viimeisimmältä matkalta 14.6.2013 Tapasta. http://www.youtube.com/watch?v=0LnVGEJphsY |
||||
|
Kuvasarja: Viron henkilö- ja tavaraliikennettä 2007-2013 |
21.06.2013 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Jostain syystä näillä matkoilla sataa aina! Kuvia kun katsoo, tulee vaikutelma, että aina on ollut sadepäivä. Joissain kuvissa sateen voi oikein tuntea! | ||||
|
21.06.2013 12:39 | Hannu Peltola | ||
| Tähän kuvaan liittyy myös oheinen video: http://www.youtube.com/watch?v=kxpzfspWWJI |
||||
|
11.06.2013 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Rautatie-militariassa ei pidä unohtaa länsinaapurimme IT-vaunuja, joita rakennettiin 1950-luvulla ja jotka säilyivät varastoissa todennäköisesti kylmän sodan loppuun. Vaunuissa oli moottorisuunnattu Boforsin 2-putkinen L70 m/48 -tykki, polttomoottori ja aggregaatti. Toisessa vaunussa oli tarvittava tulenjohtolaitteisto. Tulipatterin muodosti todennäköisesti (tämä on nyt oma arvaus, lähteitä ei ole juuri tässä käsillä...) 2 tykkivaunua ja tulenjohtovaunu. Nämä edustanevat tehokkainta ja moderneinta rautateillä liikkunutta tykkikalustoa. | ||||
|
|
11.06.2013 16:27 | Hannu Peltola | ||
| Sallittakoon vielä sen verran poikkitieteellistä keskustelua aiheesta, että totean USA:lla olleen vielä vuonna 1941 hyvin paljon tätä TM-3-12 -tykkiä vastaavia rautatietykkejä länsirannikkonsa suojana. Kaliiberi oli sama 305 mm ja jos en väärin muista, tykit olivat niin ikään taistelulaivoista periytyviä. Käyttö oli, kuten arvata saattaa, hyvin pienimuotoista. Ilmeisesti suoritettiin koeammuntoja ja paikallisten henkeä nostattavia näytösammuntoja. Taisteluammuntoihin ei ollut tietenkään tarvetta, ainoa USA:n länsirannikkkoa pommittanut vehje oli sukellusveneellä lähialueelle kuljetettu vesitaso-pommikone. | ||||
|
10.06.2013 17:24 | Hannu Peltola | ||
| Kimmolle: "..successfully operated in Finland..." voi tietenkin tarkoittaa montaa asiaa! Kuvassahan veturit operoivat ilmeisen menestyksellisesti Suomen maaperällä. :-) Teho on yllättävän alhainen, mutta koneessa on kuitenkin kuusi vetävää akselia ja 21t akselipaino. Vetokykyä voisi kuitenkin uskoa löytyvän? Paljonkohan ajomoottorit hörppäävät maksimissaan tehoa ja paljonko pääkone-generaattori -yhdistelmä pystyy tuottamaan? Löytyisiköhän siitä selite maltillisille moottorin teholukemille? |
||||
|
05.06.2013 16:59 | Hannu Peltola | ||
| Siltojen aukiolossa on saattanut tulla muutoksia. Jonain yönä seurasimme paikallisten kanssa ja eväitä nauttien Nevan laivaliikennettä. Silloin sillat olivat todennäköisesti kaikki auki, koska laivoja meni valehtelematta kymmenittäin lähes toisissaan kiinni ensin Nevan yläjuoksulle päin ja sitten jossain vaiheessa suunta vaihtui laivakulkueella kohti Suomenlahtea. Paljon on 20 vuodessa muuttunut, esimerkiksi puhelinluetteloita ei tuolloin vielä ollut Venäjällä! Neuvostovaltio oli ollut sitä meltä, että puhelinluettelo mahdollistaa ulkovaltojen vakoilun ja luetteloita ei toimitettu viranomaisten ulkopuolelle... |
||||
|
03.06.2013 17:11 | Hannu Peltola | ||
| Ja vielä etäisyys muutettu, kiitoksia Jonille tarkasta mitasta! :-) | ||||
|
03.06.2013 17:10 | Hannu Peltola | ||
| Paikallinen vakuutusliike... | ||||
|
Kuvasarja: Jokioisten rautatie 1973-1975 |
03.06.2013 17:03 | Hannu Peltola | ||
| Tämäpä oli mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
03.06.2013 09:15 | Hannu Peltola | ||
| Kerronpa vielä yhden muiston tältä saarelta. Täällä ollessamme olimme olleet Venäjällä jo pitkälti toista kuukautta. Suomalaisia tai muitakaan turisteja ei ollut näkynyt sitten Pietarista lähdön. Tänne saarelle saapui kuitenkin pieni ryhmä suomalaisia turisteja. Kysyin vanhemmalta herralta, onko hän ennen käynyt Kizhissä. Vastaus oli, että onhan täällä tullut oltua 3,5 vuotta 1940-luvun alussa... | ||||
|
02.06.2013 15:56 | Hannu Peltola | ||
| Martin: Totta, vesitorni on ilman muuta 1800-luvulta tai aivan 1900-luvun alussa. Suomessa vastaavia ei hirveän montaa jostain syystä ollut, mutta oliko esim. Keravan vanha torni tämänkaltainen? | ||||
|
02.06.2013 15:53 | Hannu Peltola | ||
| Vaihdoin kuvauspaikaksi Jounin perusteiden myötä Vilnan. | ||||
|
02.06.2013 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Totta, faktat jäi minulla tarkistamatta! Matkaa on tosiaan hyvin tarkkaan 300 kilometriä. En muista, että olisimme vaihtaneet junaa Lugassa, mutta näin on varmaan tapahtunut. | ||||
|
02.06.2013 12:10 | Hannu Peltola | ||
| Todennäköisesti olet oikeassa! Näin muisti tekee 20 vuodessa tepposensa. Baltiasta olemme joka tapauksessa tulossa, joten Belorusskij Vokzal kuulostaa oikealta. | ||||
|
|
02.06.2013 12:09 | Hannu Peltola | ||
| Totta, vaihdoin kuvatekstiin litteran... | ||||
|
02.06.2013 12:08 | Hannu Peltola | ||
| Voi olla, että latinalaiset kirjaimet ovat olleet asemalla aikaisemminkin, minulle tämä oli ensimmäinen vierailu Jõhvissa ja silloin kirjaimet kiinnittivät huomiota. Naapuriasemat ja kaupungit olivat joka tapauksessa täysin venäläisiä. | ||||