Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.01.2023 22:18 | Hannu Peltola | ||
| Risto on kyllä upeassa kunnossa tässä kuvassa! | ||||
|
19.01.2023 18:28 | Hannu Peltola | ||
| On upea kuva! | ||||
|
15.01.2023 22:57 | Hannu Peltola | ||
| Hytin kyljessä on jokin pitkä teksti ja melkein voisin veikata siinä lukeva Korsnäs-Marma. | ||||
|
15.01.2023 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Nämä vaununkääntöpöytien kautta olevat raiteet ovat menneet Helsingin telakalle. Telakan alueella näkyy vielä jälkiä vanhasta rataverkosta. Oliko vuonna 1941 jo rannassa olevat viljasiilot rakennettu? Jos kyllä, niin kaksi alinta raidetta menivät siiloille. Fordin tehdasta ei ollut vielä 1941, se valmistui sotien jälkeen Hernesaareen, joka tämän ratakaavion aikoihin oli edelleen saari. Mutta mikä on ollut tuo Merisataman ratapihalta haarutuva pistoraide 4? |
||||
|
15.01.2023 20:11 | Hannu Peltola | ||
| Wau, Wilsoneista on vähän kuvia ylipäätään ja värikuvat ovat jo todella harvinaista herkkua! Näitkö Ilkka näitä koskaan ajossa? | ||||
|
15.01.2023 14:13 | Hannu Peltola | ||
| Voi hyvänen aika, maisemat ovat tuolla kyllä upeat! | ||||
|
15.01.2023 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut mielenkiintoinen viritelmä! Jotenkin hassulta tuntuisi tehdä tällainen muutos ainoastaan yhteen auraan, ellei tämä ollut prototyyppi muutoksen testaamiseen. | ||||
|
15.01.2023 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Jussi, aivan totta! Selvästi myös EMD mielsi alkuvaiheessa veturiyksiköt kiinteiksi. Vetotanko kytkinten tilalla oli ainakin FT-sarjan vetureissa 1940-luvun alussa. Näitä sai EMD:ltä kahdessa peruskonfiguraatiossa: kolmen yksikön FT A-B-A -veturina ja kahden yksikön FT A-B -veturina, joita useat rautatieyhtiöt kuitenkin käyttivät neliyksikköisenä A-B-B-A -veturina. Vielä F3-vetureissa oli ainakin optiona saatavissa kiinteä vetotanko kytkinten tilalle, mutta en muista, oliko näin vielä F7:ssä. Tultaessa 1950-luvulle kiinteiden vetotankojen käyttö kuitenkin hiipui, kun rautatieyhtiöt oppivat käyttämään vetureita tehokkaammin. | ||||
|
15.01.2023 13:10 | Hannu Peltola | ||
| Tsekkiläinen muotoilu oli 1950- ja 1960-luvuilla varsin ennakkoluulotonta! Totta, tässä on jotain samaa kuin Wiima M-64:ssä. Minulle Laminátkasta tulee mieleen 1960-luvun brittiläinen nukkeanimaatiosarja Thunderbirds: https://www.google.com/search?q=thunderbirds&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwjvlryKt8n8AhXNUXcKHbniBloQ_AUoAXoECAEQAw&biw=1536&bih=721&dpr=2.5 | ||||
|
14.01.2023 23:35 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Petri! Erikoista, jos Woodland Scenics käyttää orgaanista materiaalia tuotteissan. Tuota en ollut kuullutkaan. | ||||
|
|
14.01.2023 23:33 | Hannu Peltola | ||
| Veturinumeroinnista voi tietenkin kirjoittaa pari sanaa. Great Northernilla ei ollut alkuaikoina aivan selvää, miten uusia dieselvetureita pitäisi käyttää. Alkuvaiheessa kuviteltiin, että veturiyksiköt olisivat olleet kiinteitä ja ainoastaan tiettyyn käyttötarkoitukseen varattuja. Veturiyksiköt oli numeroitu numerolla ja kirjaimella, esimerkiksi tämä kolmen veturin yksikkö oli numeroiltaan #363-A, #363-B ja #363-C. Kiinteiden veturiyksiköiden käyttö oli kankeaa ja ei mennyt montaakan vuotta, kun GN oppi käyttämään yksittäisiä vetureita rakennuspalikoina tarvittavan vetovoiman aikaansaamiseksi. 1960-luvun loppupuolella saattoi nähdä hyvinkin mielenkiintoisia veturiyhdistelmiä, joissa saattoi olla sekaisin F-, GP- ja SD-sarjojen vetureita. | ||||
|
|
14.01.2023 23:19 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on joko Walthersin tai Athearnin Genesis-sarjan malli. En enää muista kumpi, mutta kumpikin ovat aivan uskomatoman tarkkoja malleja. Huomioi esim. EMD:n logo portaiden oikealla puolella! Ainoa, mikä selvästi mallista puuttuu, on nopeusmittarin kaapeli toiselta akselilta. | ||||
|
|
14.01.2023 22:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vuonna 1998 ottamani kuva on melkein samoilta jalansijoilta otettu: https://vaunut.org/kuva/98617?s=1 | ||||
|
14.01.2023 21:32 | Hannu Peltola | ||
| Vetopyörät ovat todella pienet eli vetovoimaa lienee yhtä paljon kuin pienessä kylässä! Mikään vauhtihirmu tämä ei varmaankaan ollut. | ||||
|
13.01.2023 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Jos moottori ei ole siellä, niin se voisi olla jäähdyttimen sijoituspaikka. | ||||
|
|
13.01.2023 19:57 | Hannu Peltola | ||
| Yritin etsiä sopivaa rakennekuvaa, mutta löysin kuvia ainoastaan matkustamo-/matkatavaraosastoista. Niissä moottori ei ainakaan ollut, joten kattopatti on todennäköisesti moottorin tai moottoreiden paikka. RDC1-4:ssä oli kaksi moottoria ja RDC-9:ssä yksi. Voimansiirto oli hydraulinen, mikä oli USA:ssa varsin harvinaista. | ||||
|
13.01.2023 16:40 | Hannu Peltola | ||
| Jukka: Kiitoksia! Nämä kuvat ovat kyllä lahjomattomia, tässäkin erottuvat taustakuvan pohjassa olleet roskat yms. Paikan päällä ne eivät kiinnitä niin tarkkaan huomiota, mutta kuvissa mm. ne hyppäävät silmille. Olen parhaillaan suunnittelemassa tämän radan uutta ja parannettua laitosta Mäntsälään ja mm. Anacortes on tarkoitus kierrättää soveltuvin osin uuteen rataan. Tästä kuitenkin mm. tausta tulee tehdä uusiksi. Tässä kuvan versiossa taustana on Walthersin valmistaustoista koottu tausta ja eri taustakuvien raja erottuu mm. tässä kuvassa. Rakentamisajankohtana en ollut vielä käynyt Anacortesissa. Kävin täällä 2019 ja siltä matkalta löytynee kuvia, joita voi käyttää parempana taustana. Niko: Hyvä täsmennys! Muistelin, että Kanadassa näitä olisi vielä käytössä, mutta VIA:llahan ne olivatkin. Sinällään RDC:den valmistusmäärä 398 on pohjoisamerikkalaisiin markkinoihin nähden hämmästyttävän pieni. Samaan aikaan esimerkiksi EMD askarteli kasaan noin 3900 F7-veturia. Vaikka RDC oli tuotteena erinomainen, sen lanseeraus tapahtui väärään aikaan. Rautateiden paikallisliikenne oli juuri supistumassa vahvasti mm. voimakkaasti kehittyvän tieverkoston ja automalliston totaalisen uudistumisen myötä. Joillakin rautatieyhtiöillä paikallisliikenne oli edelleen merkittävässä roolissa, mutta sitä hoidettiin jo sähköjunilla (esim. PRR) tai matkustajamäärät olivat niin suuret, että veturivetoiset junat olivat edullisempia (esim. B&M tai CNJ). |
||||
|
|
13.01.2023 10:21 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Täytyy kyllä nostaa hattua Budd Companylle! Nämä olivat 1940-luvun lopulla aivan hurjasti aikaansa edellä, mistä hyvä osoitus on, että vielä tänä päivänäkin nämä olisivat ihan käyttökelpoisia hiljaisempien ratojen liikenteeseen. Moottorivaunu #2350 valmistui Great Northernille heinäkuussa 1956. Tämä on toinen minulla olevista vetureista tai moottorivaunuista, jotka eivät mahdu vanhan pienoisrautatieni aikaraamiin 1947-1953. Toinen tällainen veturi on American B-14 #124 ( https://vaunut.org/kuva/159489?s=1 ). Nämä kumpikin olivat niin upeita malleja, etten voinut vastustaa kiusausta! Tämä RDC on myös pienoisrautatiellä liikenteellisesti hyödyllinen, aivan kuten esikuvansakin. Radallani tämä #2350 hoiti Rockportin ja Anacortesin välistä henkilöliikennettä ja yksittäinen moottorivaunu pystyi helposti hoitamaan pari päivittäistä vuoroa edestakaisin. Moottorivaunussa on äänikortti ja tämän äänimailma on oikein miellyttävä. |
||||
|
12.01.2023 12:57 | Hannu Peltola | ||
| Ja joku on nähnyt Ilmalassa aivan hirvittävän vaivan järjestelemällä joka toiseksi vaunuksi ledivalollisen... | ||||
|
12.01.2023 11:01 | Hannu Peltola | ||
| Upea yökuva! | ||||
|
|
12.01.2023 10:12 | Hannu Peltola | ||
| Jännä kuva, en ole tähän saakka kiinnittänyt mitään huomiota vaunujen lamppujen värilämpötilan eroihin. | ||||
|
12.01.2023 09:30 | Hannu Peltola | ||
| Heh, tämähän on hauska kuva, jota en ollut aikaisemmin huomannutkaan! Hurunmuna on saanut hyvän kyydin! | ||||
|
Kuvasarja: Maine Narrow Gauge - mielenkiintoinen Two Footer -rata Portlandissa |
10.01.2023 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! | ||||
|
10.01.2023 10:05 | Hannu Peltola | ||
| Tätä veturia on luonnehdittu GE 44 Tonner-vaihtoveturin puolikkaaksi ( https://en.wikipedia.org/wiki/GE_44-ton_switcher ). GE 44 Tonner oli sotien jälkeen yleisin GE:n kevyistä vaihtovetureista ja niitä valmistettiin 272 kappaletta. Useita yksilöitä päätyi myös Eurooppaan US Armyn mukana. Määritelmä puolikkaasta GE 44 Tonnerista on tavallaan oikein, konepeitto on selvästi samaa sukua GE 44 Tonnerin kanssa, mutta isoveljessä on kaksi konepeittoa. Pääkoneita isoveljellä on kaksi, mutta valtaosa GE 44 Tonnereista oli varustettu kahdella Caterpillarin koneella ja Cumminsia ei niissä käytetty. Teholuokat olivat samalla tasolla, tyypillinen 44 Tonnerin teho oli 2*180 hevosvoimaa. GE 44 Tonner on edustettuna myös Vorgissa: https://vaunut.org/kuva/104293 | ||||
|
10.01.2023 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Kari: hyvä kysymys! Äsken vaivihkaa Teams-palaverin taustalla loin silmäyksen GE:n vaihtovetureihin ja selvästi teleissä on sukulaisuutta kaikkiin GE:n ennen sotaa tai juuri sodan jälkeen tekemiin teleihin. Lähimpänä oli ehkä kuitenkin normaaliraiteisen GE 25 Tonnerin kaksiakselinen alusta, jonka akseliväliä on tähän lyhennetty: https://www.nfrm.ca/images_collection/equipment/ge25t.jpg Erilaisia vaihtoehtoja on kuitenkin ollut satoja, GE on varhaisina vuosina selvästi räätälöinyt yksittäiset veturit juuri asiakkaan toivomusten mukaisesti ja painoluokkia on melkein tonnin välein ylöspäin. | ||||
|
09.01.2023 23:33 | Hannu Peltola | ||
| No problem, hyvä, että tietoja löytyi! | ||||
|
|
09.01.2023 23:18 | Hannu Peltola | ||
| Täällähän niitä: https://vaunut.org/kuva/160235?a=1 | ||||
|
Kuvasarja: Semmeringin rataa |
09.01.2023 21:51 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on niin upea kuvasarja, että nyt kyllä heräsi sammumaton Itävallan matkakuume! Kiitos Tapsa sekä kuvasarjasta että tarkoista tiedoista bongausreissua varten! | ||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
09.01.2023 21:37 | Hannu Peltola | ||
| Suosittelen, Tuukka! Tämä rata ja erityisesti sen historia ovat upeat! | ||||
|
Kuvasarja: Sekalaisia otoksia VR:n idän tavaraliikenteestä |
09.01.2023 21:34 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvasarjassa on hyvä idea ja kaikki kuvat ovat todella korkealaatuisia. Hieno sarja! | ||||
|
09.01.2023 13:28 | Hannu Peltola | ||
| Minulla on yksi Gb-muisto juuri näiltä paikoilta ja kyseessä on minun ensimmäisiä rautatiemuistojani. Istuin pikku-kloppina isän kyydissä ja ajoimme Merisataman kautta jonnekin. Tuolloin Merisataman viljasiilon raiteet kuten myös tämä kuvan sivuraide olivat täynnä Gb-vaunuja. Nämä "pienet mustat vaunut" jäivät elävästi mieleen, ne poikkesivat selkeästi tuolloin Rantaradan tavarajunissa ja vaikkapa Helsingin tavara-asemalla olleista suuremmista Gbl(k)- ja Gbk(k) -vaunuista. Litteroista en tietenkään tuolloin vielä tiennyt mitään. Muistikuva saattaisi olla alkusyksyltä -72 tai -73 ja selvästi vielä tuolloin vaunuja käytettiin vähintään sesonkiluonteisesti mm. viljan kuljetukseen. | ||||
|
07.01.2023 14:02 | Hannu Peltola | ||
| Hieno talvinen tunnelma on tässä kuvassa! | ||||
|
|
07.01.2023 12:42 | Hannu Peltola | ||
| Esa: Kalustoa on huomattavasti helpompaa ja nopeampaa hankkia, kuin on rakentaa rataa! Brittiläistä kalustoa on tarjolla valtavasti ja hinnat nettikaupoissa tai eBayssä ovat maltilisia. Vaunukaluston osalta on aika helppoa pysyä halutussa aikajaksossa, monista vaunuista löytyy tarkat tiedot netistä. Tällä minun radallani muutamat yksityisvaunut ovat vähän siinä ja siinä, voisivatko olla enää käytössä 1960-luvun alussa. Veturikaluston osalta olen tukeutunut lähdekirjallisuuteen ja katsonut kuvista, mitä veturisarjoja alueella on liikkunut. Halusin rataan legendaariset Class 26 tai Class 27 -sarjan veturit ( https://vaunut.org/kuva/135463?s=1 ) erityisesti niiden peri-brittiläisen rumuuden ja Sulzer-moottorin epätahtisen käyntiäänen takia. Jos veturilla voi olla astma ja sydämen rytmihäiriö, niin Class 26:lla nämä vaivat ovat! Näiden dieseleiden esiintyminen Ylämailla pakotti aikarajaksi vuoden 1961. Esikuvan radalla valtaosa höyryliikenteestä tapahtui höyrykauden loppupuolella Stanier 5MT eli Black Five -vetureilla ( https://vaunut.org/kuvat/?kv2=2021&tag0=0%7CUlkomaat%7C45212 ). Nämä ovat vähän turhan suuria pienelle radalleni, mutta olisivat kyllä upeita! Pähkinä voisi ulkonäöllisesti sopia rataan, mutta en kyllä uskaltaisi jättää orgaanista ainetta vuosiksi esille. Melkein voisin veikata, että hetken kuluttua pähkinöissä olisi jos jonkinmoista tuhoeläintä ja toukkaa. Lisäksi pähkinät kuivuisivat varsin pian eivätkä enää muistuttaisi kivikkoa. Tällaisella kuvan pienellä alueella paino ei ole ongelma, mutta suurempaa kalliota ei voi toteuttaa aidolla kivellä. Yksi mahdollisuus kiven mallintamiseen on kipsivalut ja maalaus, kuten tässä Monroe Industrial District -radan kallioissa: https://vaunut.org/kuva/139867?s=1 Pasi: Kiitoksia! Radalla on nyt 36 tavaravaunua. Määrä on aika optimi yhtä tavarajunaa, yhtä kalajunaa ja lastausraiteita varten. Vaihtotyöt ovat haastavia, mutta niinhän ne ovat monesti elävässä elämässäkin! Tässä kuvassa tilanne näyttää todellisuutta ruuhkaisemmalta, kun siirtelin runkoja pois piiloratapihalta piiloratapihan pohjan maalauksen vuoksi. |
||||
|
07.01.2023 12:18 | Hannu Peltola | ||
| Tuossa kokoonpano-ohjeessa oli hyvät kuvat maalatusta vaunusta. Eikö värisävy ole aika lähellä rautakaupoissa myytävää "maalarin valkoista"? | ||||
|
07.01.2023 12:16 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä nosto, Tapsa! En ollut kuullutkaan, että myös Semmering-radalle tulee uusi tunneli. Tuolla täytyy siis ehdottomasti käydä ennen tunnelin valmistumista! Gotthard-radalla kävin aivan viimeisinä hetkinä ennen Basis-tunnelin valmistumista. | ||||
|
06.01.2023 16:45 | Hannu Peltola | ||
| Wau, upea kuva! | ||||
|
|
06.01.2023 13:39 | Hannu Peltola | ||
| Upea paikka tämäkin, Semmering-radalle pitää kyllä joskus mennä kuvaamaan! | ||||
|
05.01.2023 21:29 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on ollut aika alkupään Pikku-Lammas, näitäkin oli kuitenkin useampi tuhat. | ||||
|
05.01.2023 10:58 | Hannu Peltola | ||
| Heh, kitara voisi tosiaan sopia hyvin tuolle kaverille! | ||||
|
|
04.01.2023 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa hedelmäpakkaamon päässä näkyy muovitaskuun laitettu raiteen tunniste. Tein tällaiset jokaisen teollisuusraiteen viereen, jotta vieraampien veturinkuljettajien on ajoilloissa helpompaa löytää oikea pistoraide. Yleensä poistan nämä ottaessani radasta kuvia, mutta tässä kuvassa en näköjään sitä huomannut tehdä. | ||||
|
04.01.2023 23:11 | Hannu Peltola | ||
| Jees! Tätä kuvaa voisi peukuttaa, jos se olisi Vorgissa mahdollista! | ||||
|
04.01.2023 15:34 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana, niin kommentoidaan samalla! Veturin kotirautatie näkyy olevan Южная железная дорога, eteläinen rautatie, jonka pääkonttori oli Harkovassa Ukrainassa. Veturi on kaukana kotiseuduiltaan! Venäläisiä O-sarjan 0-8-0 -vetureita oli ainakin yli 8500 kappaletta, Wikipedia tosin mainitsee valmistusmääräksi "9,129 locomotives were built between 1890 and 1928". Littera O tuli sanasta "osnovnoj" - "perustyyppi". Veturisarjan littera tuli käyttöön 1912, kun Venäjän rautatiet yrittivät standardoida kymmeniä erilaisia veturisarjoja saman litteran alle. Sarjaan O kerättiin erinäinen kokoelma 0-8-0 -vetureita, kuten vanha sarja K ja standardiveturit vuosilta 1893, 1897 ja 1901. Sarjan uusimmat yksilöt olivat sarjaa Ov, jossa V-yläindeksi tulee sanasta Valskhart eli siinä oli Walschaertsin luistikoneisto ( https://vaunut.org/kuva/133206?s=1 ). Vetureita valmistivat useat venäläiset veturitehtaat. Useimmat veturit olivat 1930-luvun puolivälin jälkeen jo vaihtovetureina ja käyttö päättyi pääosin 1960-luvulla. Tästä huolimatta Venäjän rautateiden kirjanpidossa oli 1.1.1992 vielä 4 kappaletta Ov-sarjan "Pikku-Lampaita". Ylläolevat tiedot pl. Wikipedia-lainaus Soviet Locomotive Types -perusteoksesta, Heywood & Button, Malmö 1995 (taitaa olla Eljakselle varsin tuttu kustantamo ja kirja!) Kirjan Lokomotivij otetshestvennih zheleznih dorog 1845-1955, V. A. Rakov, Moskova 1995, mukaan Venäjän rautateillä oli 265 OK-sarjan veturia vuonna 1912, mutta näitä ei ollut tuolloin sijoitettuna Eteläiselle rautatielle. Yläindeksi tuli sanasta Kolomenskim eli kyseessä oli Kolomnan veturitehtailla valmistettu alasarja. Tässä kirjassa on useita kuvia O-sarjan eri alatyypeistä ja tämä kuvan veturi vastaa lähinnä kirjassa olevaa Ov-sarjan veturia. |
||||
|
Kuvasarja: Baskimaan mahtavat kapearaiteiset radat |
04.01.2023 12:15 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Esan ottamat kuvat Amaran asemalta kannattaa katsoa rinnalla, kalusto on 14 vuodessa muuttunut täysin: https://vaunut.org/kuvat/?paik=San%20Sebastian-Amara | ||||
|
04.01.2023 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Markku tunnistuksista! En löytänyt näistä helpolla lisätietoja. | ||||
|
04.01.2023 11:50 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on oikein hyvä, mutta kieltämättä vähempikin vihreä riittäisi! Onko Robert hytissä? | ||||
|
03.01.2023 17:44 | Hannu Peltola | ||
| Valkeakoski? | ||||
|
03.01.2023 10:39 | Hannu Peltola | ||
| Näiden vanhojen makuuvaunujen värimaailma on kaikkineen aikamoinen! Tästä kuvasta tuli mieleen isäni kollegan ottama verrokkikuva suurin piirtein samasta kulmasta 1970-luvun tunnelmista. Ainakin värimaailma on ollut rauhallisempi: https://vaunut.org/kuva/152654?s=1 | ||||
|
02.01.2023 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvaltalaisessa käytössä Russian Decapod -vetureista löytyi maininta Western Marylandin yksilöistä, että alkuperäisinä niilä ei voinut ajaa käytännössä yli 40 mph (eli 64 km/h), mutta muutosten jälkeen juoksivat hyvin 45-50 mph vauhdeilla (72-80 km/h): https://www.steamlocomotive.com/locobase.php?country=USA&wheel=2-10-0&railroad=wm#69 | ||||
|
01.01.2023 23:16 | Hannu Peltola | ||
| Minulla Seattlen juna oli lopulta yli 10 tuntia myöhässä, mutta juuri tuolloin Montanassa oli pahimmat tulvat vuosikymmeniin. | ||||
|
|
01.01.2023 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Veturin litterassa on myös yläindeksi ш eli шведский, ruotsalainen. Kuva voisi olla kesältä 1941, koska veturia ei ole litteroitu uudelleen. Kuvassa on selvästi joku joukkojenkuljetusjuna, upseerit DE-vaunussa ja mokkerit karjavaunuissa. | ||||
|
01.01.2023 11:16 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on mielenkiintoinen kuva! Paikku näyttää kuvassa todella jyhkeältä. Eläntarhan ajot on tosiaankin todennäköisesti käynnissä, rinne on täynnä katsojia. | ||||
