Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Česká republika 2022 |
28.05.2022 14:10 | Hannu Peltola | ||
| Löytyykö Otto sinulta kuvia tavaraliikenteestä Tsekeissä? Myös niitä olisi hauska nähdä! | ||||
|
28.05.2022 13:41 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva oli jäänytkin huomaamatta. Kiitoksia Eljas, nämä vanhat GN:n aikataulut tai mainokset ovat mielenkiintoisia! The Western Star aloitti liikenteen Chicagon ja Seattlen välillä 3.7.1951 junina #3 ja #4. Great Northern oli modernisoinut lippulaivajunansa the Empire Builderin nykyaikaisilla ja virtaviivaisilla vaunuilla ja dieselvetureilla vuonna 1947 ja junan suosio oli ollut hämmästyttävä. Chicagon ja Seattlen välille tarvittiin lisää kapasiteettia ja sen sijaan, että GN olisi tilannut lisää vaunuja Empire Builderiin, GN tilasikin viisi kokonaista uutta junaa, joilla yhtiö modernisoi Empire Builderin jo vuonna 1951. Vanha vuoden 1947 kalusto siirtyi uuteen junaan Western Stariin. Tässä kuvassa taiteilija on ottanut vähän vapauksia Western Starin osalta. Vuodesta 1957 Western Star yhdistettiin talvikausina Pacific Northwestin postiljoonin The Fast Mailin kanssa. Kesäisin junat kulkivat erillään, mutta Western Star kuljetti myös muiden yhtiöiden (mm. NYC, IC, CB&Q, PRR, SP) vaunuja mm. Glacier National Parkiin. Etualan junassa pitäisi siis olla joko postivaunuja tai jonkin muun rautatieyhtiön vaunuja. Veturi 365A oli EMD F-7A vuodelta 1950 ja tämä palveli GN:ää vuoteen 1968. Western Star vedettiin yleensä kolmen tai neljän F-7:n voimin, mutta kalustokokoonpano oli joko A-B-A tai A-B-B-A. Kuvassa on selvästi kolme ilman ohjaamoa olevaa B-yksikköä. | ||||
|
28.05.2022 12:55 | Hannu Peltola | ||
| Veturi #626 Dash 9-44CW on valmistunut GE:llä helmikuussa 1994 valmistusnumerolla 47700. Vuosina 1994-1997 ATSF vastaanotti 195 kappaletta Dash 9-44CW -vetureita, joista 95 vuonna 1994 ja sata vuonna 1997. Kaikkiaan GE valmisti vaatimattomat 3668 Dash 9-44CW -veturia! Rautatiet ja veturivalmistus ovat Yhdysvalloissa niin sanotusti Big Business! Dash 9-44CW:ssä on 4400 hevosvoimaa ja veturin paino on 192,8 metristä tonnia eli akselipainoksi muodostuu 32,3 tonnia. Ei mikään pikku vehje! | ||||
|
28.05.2022 12:35 | Hannu Peltola | ||
| Tästäkin kuvasta huomaa, miten siistissä kunnossa kalusto Tsekeissä nykyään on! Ja veturin ja junan väritys ovat mitä miellyttävimmät! | ||||
|
28.05.2022 12:29 | Hannu Peltola | ||
| Onko raiteen päässä jokin vanha höyry? | ||||
|
28.05.2022 12:03 | Hannu Peltola | ||
| Junakohtauskuvissa on aina jotain taikaa! Hieno kuva! | ||||
|
28.05.2022 11:51 | Hannu Peltola | ||
| Juha-Pekka: Aika erikoinen ajatus, että kun sinä et pidä ulkomaisista junista, muutkaan eivät saisi niitä katsoa! Ilmeisesti sellaista vaihtoehtoa ei ole, että ainoastaan yksinkertaisesti hyppäisit kuvat yli, joita et halua katsoa??? Rautateillä on pitkä historia, joka ulottuu monissa maissa Suomea paljon pidemmälle. Muissa maissa tehdyt ratkaisut ja kalusto poikkeavat suomalaisesta ja aika monia kiinnostaa nämä ratkaisut, vaikka kyseisen maan kalusto ei sinällään kiinnostaisikaan. Otto: Julkaise tosiaan ihmeessä lisää kuvia Tsekeistä! Kuvasi ovat korkealaatuisia ja todella mielenkiintoisia. Lisäksi ne tuovat upean läpileikkauksen vanhan ja hienon rautatiemaan nykytilanteeseen! Kolmen viikon päästä pääsen Ylämaille kuvaamaan ja heinäkuun lopulla Maineen. Voin luvata, että ulkomaisia kuvia tulee kesällä lisää Vorgiin. |
||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2022 |
26.05.2022 11:18 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Oton Tsekki-kuvat ovat kyllä aina aivan huisin mielenkiintoisia! Julkaise vaan tiiviisti lisää! | ||||
|
25.05.2022 12:19 | Hannu Peltola | ||
| Lego-vetureilla moni on aloittanut harrastuksensa, ei se vielä pahalta kuulosta! | ||||
|
23.05.2022 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Jani, tarkoituksella en ole mennyt kenenkään tontille kuvaamaan tai ainakin olen sitä yrittänyt välttää. Tämän kuvan otosta on jo 4,5 vuotta ja en ihan tarkkaan muista kuvauspaikkaa. Sen muistan, että menin jonkin metsikön läpi toiveena päästä tähän joen rantaan. | ||||
|
20.05.2022 23:36 | Hannu Peltola | ||
| John, voi olla, että muistan väärin, mutta oliko niin, että Gbkk ja Gblk olivat hyväksyttyjä 100 km/h nopeuksiin, viimeinen k merkkinä paremmista jarruista? | ||||
|
20.05.2022 18:34 | Hannu Peltola | ||
| Sotalaatu ei ollut ihan tuntematon asia myöskään uudella mantereella. Jenkit laskivat 2. maailmansodan lopulla maahan jääneiden Russian Decapod -vetureiden käyttöiäksi max. 10 vuotta. Jenkeissä tähän vaikutti tietysti kolmessa vuorossa toiminut EMD:n veturitehdas, joka toimitti tuhansia F-sarjan vetureita kaikille tarvitsijoille muutamassa vuodessa, mutta varmasti myös sotalaadulla oli osuutensa laskettuun käyttöikään. Suomessahan Trumpat sitten toimivat reilu 20 vuotta ennen kuin paineet laskettiin alas. | ||||
|
|
20.05.2022 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Juhani mainitsi toistuvat ja laajat korjaustarpeet ja Petri nosti esille nopean poistumisen. Voiko olla, että nämä alkoivat olla "sotalaatua", mikä johti tavallista nopeampaan poistoon? Toinen syy varmasti on, että kolme (neljä) muusta kalustosta poikkeavaa konetta ovat muodostaneet haasteen huollolle ja ylläpidolle ja näistä on varmasti pyritty eroon ensi tilassa. | ||||
|
20.05.2022 13:36 | Hannu Peltola | ||
| Taustan talo on ehtaa DDR:ää eli kyseessä taitaa olla julkisivuremppa tai kattavampi uudelleen rakentaminen. | ||||
|
|
20.05.2022 12:37 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jimi ja John! Veturi taisi tässä polttaa jotain epäpuhdasta ruskohiiltä, koska se tuotti hurjan määrän tummaa savua. Lähtö itsessään oli tosiaan harmittavan verkkainen ja juna nytkähti lopulta liikkeelle suurin piirtein veturin tyhjäkäynnillä, eikä ääniosastoon ollut mitään raportoitavaa! | ||||
|
|
19.05.2022 13:34 | Hannu Peltola | ||
| Liikkuivatko nämä siis erityisesti Pääradalla? | ||||
|
|
19.05.2022 13:25 | Hannu Peltola | ||
| Juhani: Millainen Pr2:n äänimaailma oli? (tai poikkesiko äänet muista höyryistä?) Näitä ilmeisesti käytettiin erityisesti Turun-Karjaan junissa? | ||||
|
19.05.2022 11:44 | Hannu Peltola | ||
| Mukavaa nähdä Spårhundin kuvia! | ||||
|
14.05.2022 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Onpa keväinen näkymä! | ||||
|
13.05.2022 14:55 | Hannu Peltola | ||
| Täällä olisi yksi sähköinssi, toisin omaa alaa on teletekniikka. Oma arvaus aparaatista on ajomoottori, se olisi oikeassa asennossa vetopyöriin nähden. Eikö näissä ollut yksi suurikokoinen ajomoottori, jonka voima välitettiin sokkoakselille? Muuttaja voisi olla oikealla olevien ikkunoiden kohdalla. | ||||
|
|
13.05.2022 13:31 | Hannu Peltola | ||
| Hauska vanha mehumaija! Berliinin Technisches Museumissa on hienosti entisöity saman sarjan yksilö, olisikohan peräti ollut juuri #353. (Minulla on ollut joulukuusta kuvasarja Tekniikan museosta odottamassa julkaisua, mutta ei vaan tunnu löytyvän sopivaa hetkeä...) | ||||
|
09.05.2022 10:22 | Hannu Peltola | ||
| Pienenä huomiona, Kiev tai Kiew on suomeksi Kiova. Emmehän me puhu Moskvasta tai Moskwastakaan vaan Moskovasta eikä Helsinki ole Ghelsinki... | ||||
|
01.05.2022 20:35 | Hannu Peltola | ||
| Ihmeellisesti näidenkin elinkaari jatkuu, Ruotsissa tosin: https://vaunut.org/kuva/135257?s=1 | ||||
|
29.04.2022 14:04 | Hannu Peltola | ||
| Neuvostoliittoon näitä päätyi imeisesti noin 2100 yksilöä, tässä linkkinä kuva Pietarin rautatiemuseossa olevasta yksilöstä: https://vaunut.org/kuva/133197?s=1 | ||||
|
28.04.2022 18:43 | Hannu Peltola | ||
| Kylläpä tuli kaunis kuva vastaan satunnaiskuvana! | ||||
|
28.04.2022 18:31 | Hannu Peltola | ||
| "Päästä Yrjö Pihalle"? | ||||
|
28.04.2022 18:21 | Hannu Peltola | ||
| Onhan näitä muitakin jokiaiheisia lauluja, esimerkiksi tämä, josta väkisin suupielet alkavat vääntyä hymyyn: https://www.youtube.com/watch?v=of4iNwLoiTI | ||||
|
28.04.2022 12:55 | Hannu Peltola | ||
| Mitä Ötscher on suomeksi? Kyseesä lienee itävaltalainen murresana / lempinimi? | ||||
|
|
28.04.2022 10:21 | Hannu Peltola | ||
| Ei kai Väinäjoki ole mitenkään erityisen synkkä virta? :-) (Hieno kuva, olette tainneet käydä jokiristeilyllä) | ||||
|
25.04.2022 09:41 | Hannu Peltola | ||
| Tässä linkki nettikauppaan, jos sattuisi olemaan tarve tilata... https://www.amstedrail.com/products/bogies/swing-motion/ |
||||
|
24.04.2022 20:40 | Hannu Peltola | ||
| Minuila oli juuri näihin aikoihin AUK I:n aikainen PST-leiri Hätilässä. Santahaminasta lähdettäessä AUK:n vääpeli mainitsi harjoituksen alkupuhuttelussa: "Ilmoittaisin muuten pakkasasteet, mutta en voi, koska elohopea jäätyy -37 asteessa!". | ||||
|
Kuvasarja: Malmiradalla huhtikuussa 2022 |
24.04.2022 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja ja Malmiradan kuvia on aina hauska katsoa! Aika monet kuvauspaikoista olivat minulle tuttuja, viimeksi helmikuulta. | ||||
|
14.04.2022 11:46 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on siistissä kunnossa, olisikohan juuri saapunut Pasilan konepajalta kunnostuksesta? | ||||
|
13.04.2022 07:13 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa ja Eljas kattavista moottorivaunutiedoista! Ja kieltämättä olisi upeaa nähdä tästä malli, ehkä jopa ensi syksyn Savon radan päivänä... | ||||
|
12.04.2022 17:58 | Hannu Peltola | ||
| Tämä tuli satunnaiskuvana. Hyvä kuva ja tunnelma on kuin jostain kauhuelokuvasta! (Christine tappaja-auto vs. Lättä tappajamoottorivaunu! https://www.kinot.fi/elokuva/christine-tappaja-auto/ ) | ||||
|
|
12.04.2022 09:26 | Hannu Peltola | ||
| Tämä oli loistava nosto! En ole nähnyt Ps1:stä aikaisemmin kuvaa. Näköjään aika tavalla Dm1-Dm2 -moottorivaunujen kaltainen, mutta puukaasulaitteisto vie tietenkin suuren tilan. | ||||
|
10.04.2022 20:10 | Hannu Peltola | ||
| On aivan varmaa, että 2050-luvulla muistellaan 2020-luvun alkua "rautatieharrastuksen kultaisena aikakautena", olihan tuolloin kaukaisella 2020-luvulla ajossa kolme eri sähköveturityyppiä, mm. jalkaanmenevä Sr1, peräti 6 erilaista sähkömoottorijunaa, kolme eri operaattoria ja vielä oli mahdollisuus nähdä dieseleiden vetämiä raskaita tavararoikkia! | ||||
|
10.04.2022 11:11 | Hannu Peltola | ||
| North Dakotan Grand Forks olisi ainakin todennöisempi paikka R-2:lle. En ole nyt lähdeaineiston ääressä, mutta muistelisin, että Kanadan Grand Forksiin johtava Oroville Branch olisi ollut kevyesti kiskotettu. | ||||
|
10.04.2022 00:24 | Hannu Peltola | ||
| Lasse, varmasti näin! Minulle nämä tosiaan ovat jääneet vieraiksi... | ||||
|
|
10.04.2022 00:10 | Hannu Peltola | ||
| En ole vielä raaskinut ostaa pienoismalleja näistä. Uudemmat ja paremmat mallit maksavat helposti 2000$ ja näitä pitäisi ostaa kaksi: varsinainen veturi ja apuveturi. | ||||
|
|
10.04.2022 00:06 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä! Onhan hengissä oleva höyryveturi aina iloisempi näky kuin kuollut sivuraiteelle unohtunut! Sivuhuomiona, myös tästä veturista löytyvät kaikki GN:n höyryjen lajityypilliset piirteet, joista kirjoitin N-3:n kuvan yhteydessä. | ||||
|
|
10.04.2022 00:01 | Hannu Peltola | ||
| Minä olin kuvan ottoaikana ekalla luokalla kansakoulussa ja olisi kyllä ollut todella eksoottista, että Espoossa olisi vielä tuolloin ollut kauramoottori käytössä. Enon maatilallakin Pyhällössä kauramoottoreiden käyttö päättyi 1960-luvulla, kun sodankäynyt suomenhevonen Pulu kuoli. | ||||
|
|
09.04.2022 18:10 | Hannu Peltola | ||
| Itseasiassa hytissä näkyy lämmittäjä eli tämä on vielä ajossa. Kuva saattaa olla aivan viimeisiltä R-2:n ajoilta. | ||||
|
|
09.04.2022 18:05 | Hannu Peltola | ||
| Wau, johan lumivuohiharrastajia nyt hemmotellaan! Kiitoksia Eljas kuvasta! R-1 ja R-2 edustivat tyypillisimmillään GN:n käsitystä raskaasta tavarajunaveturista. Nämä eivät olleet nopeita, mutta ne pystyivät kiskomaan raskaimmatkin tavarajunat luotettavasti perille. Vuoristo-osuuksilla keulilla oli monesti yksi tällainen monsteri ja junan perässä caboosen edellä toinen. Apuveturi pitki kytkeä caboosen eteen, koska muuten R-2 olisi muuttanut perinteisesti kevyesti tehdyt cabooset tulitikuiksi. R-1 oli hetken aikaa maailman suurin höyryveturi. R-1:t syntyvät Baldwinilla ja nämä R-2:t GN:n Hillyardin konepajalla Spokanessa Washingtonin osavaltiossa. Ne olivat samalla ensimmäiset Washingtonissa valmistetut höyryveturit. R-1 -vetureita oli 10 kappaletta ja näitä R-2:a 16 kappaletta. Toinen tärkeä rataosa, jolla nämä olivat käytössä, oli Seattlen ja Skykomishin välinen osuus GN:n pääradasta. Skykomishista alkoi sähköistys ja höyryveturit eivät saaneet liikennöidä sähköistetyllä osuudella sijaitsevassa Cascade Tunnelissa. Höyryveturien käyttö GN:llä päättyi 1956 ja tässä kuvassa R-2 on todennäköisesti jo lopullisesti kylmänä. Kone on myös poikkeuksellisen kauhtunut. GN oli kuuluisa siitä, että se piti kaluston aina ensiluokkaisessa kunnossa, jopa höyryt olivat siistejä aina käytön loppuun saakka. Yhtään R-2:ta ei säästynyt jälkipolville. | ||||
|
09.04.2022 17:39 | Hannu Peltola | ||
| Telit näyttäisivät olevan hyvin tyypilliset amerikkalaiset Arch-bar -telit. | ||||
|
09.04.2022 16:09 | Hannu Peltola | ||
| Mitkä yksityiskohdat johdattavat sinut Pr2:n jäljille? Veturi on niin pieni ja kuvakulma vino, että minä en osaa sanoa muuta, että keulilla on höyryveturi! | ||||
|
08.04.2022 18:09 | Hannu Peltola | ||
| Geislinger Steige on tosiaan yllättävänkin jyrkkä, pahimmillaan 22,5 ‰ ja kaarresäteet pienimmillään ainoastaan 278 metriä: https://de.wikipedia.org/wiki/Geislinger_Steige | ||||
|
08.04.2022 16:15 | Hannu Peltola | ||
| Ei näy keskinastoja, kyllä tämän täytyy olla Rocoa tai Fleischmannia! :-) | ||||
|
08.04.2022 14:34 | Hannu Peltola | ||
| Petri: kävin läpi omia jenkkikuvia viljavaunujen osalta ja tämän ei-tieteellisen tarkistuksen pohjalta tosiaan valtaosa viljasta näyttää liikkuvan 3-bay tai 4-bay Covered Hoppereissa. Tämän kuvan lisäksi omissa kuvissa tuli vastaan 2-bay hoppereita ainoastaan Gillettessä kuvatussa BNSF:n omassa virkatarvejunassa. Juha: karttalinkki näkyi olleen aivan oikein, koska linkin kohdalla Google Streetview toi näkyviin juuri samat siilot. Tämän täytyy tosiaan olla sementtisiilo! |
||||
|
|
08.04.2022 09:23 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä huomio, Petri! North Dakotassa ja Montanassa ratojen varsilla oli varmasti satoja viljasiiloja, mutta saattaa tosiaan olla, että juuri tähän kuvaan osui sitten huomattavasti harvinaisempi sementtisiilo! Siilojen oikealla puolella oleva Covered Hopper on rekisteröintimerkinnän perusteella Lafargen omistama, muut ovat erilaisten leasing-yhtiöiden vaunuja. Vaunut sinällään ovat hyvin tyypillisiä vaunuja viljakuljetuksiin, esimerkiksi tässä kuvassa näkyy tyypillinen viljajuna: https://vaunut.org/kuva/127996?s=1 EDIT vielä: yhdysvaltalaisten vaunujen rekisterimerkinnät (Reporting Marks) löytyvät mm. täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_reporting_marks:_A |
||||
|
08.04.2022 09:17 | Hannu Peltola | ||
| E94 on ollut Altbau-Ellokeista kyllä hienoimmasta päästä! Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa, 1980-luvulla näitä näkyi monesti ratapihoilla tavarajunien keulilla odottamassa lähtöaikaa ja 1990-luvulla enemmän tai vähemmän hylättyinä ratapihojen sivuraiteilla. Nämä Tapsan kuvat ovat upeita ja saavat taas matkakuumeen heräämään! Olisiko näistäkin kuvista hyvä kerätä oma kuvasarjansa? (Altbau-Ellok?) |
||||