Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.06.2020 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi, ilma tosiaan suosi perjantaina kuvausta! VR:n henkilökunnan edustajan sanoin heitä on nimenomaan kielletty kommentoimasta mitään harrastajille. Jos näin on, tilanne on aika erikoinen ja työympäristö sairas. Samalla matkalla juttelimme oikein sympaattisen Fenniarailin kuskin kanssa, joka iloisesti kertoi kokemuksiaan Dr18:n kuljettamisesta. | ||||
|
Kuvasarja: Kesäinen kuvauspäivä Etelä-Karjalassa |
14.06.2020 10:42 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Lari! | ||||
|
13.06.2020 11:53 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
10.06.2020 14:17 | Hannu Peltola | ||
| Piti ihan googlettaa, mistä lempinimestä puhuitte! Eihän se vulgääri ollut, ruumiinosa siinä kuin kaikki muutkin... | ||||
|
Kuvasarja: Lahti-Heinola Pikku-Jumpon kyydissä 1985-1989 |
06.06.2020 12:12 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jukka, tämä on aivan upea kuvasarja! Jotenkin itsellä jäi nämä 1980-luvun lopun Heinolan ajot aivan vieraaksi. Se oli aikaa, kun nuorella miehellä oli mukamas tärkeämpiä asioita mielessä kuin höyryveturit... | ||||
|
31.05.2020 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas todella tarkoista tiedoista! | ||||
|
|
31.05.2020 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Vielä sellainen täsmennys, että Great Northernilla oli muutama American jäljellä vielä sotien jälkeen, mutta niitä käytettiin kevyessä työssä jollain Keski-Lännen lukemattomista GN:n sivuradoista. Lähellekään GN:n päärataa mikään niistä ei eksynyt enää 1940-luvulla, joten tässä kuvassa on otettu muutamia vapauksia... | ||||
|
|
31.05.2020 11:37 | Hannu Peltola | ||
| Nyt Heikki teit niin pahan kysymyksen, että tuosta en uskalla sanoa mitään! Katsoin muutaman sellaisen rautatien kalustoluetteloita, jotka ajoivat höyryillä aina 1960-luvulle, mutta niissä ei tärpännyt. Americanit oli korvattu modernimmilla kalustoilla jo 1930-1940 -luvuilla. CB&Q:lla oli listoilla muutama American vielä 1952, tämä oli viimeisin merkintä, jonka nopealla Googlauksella löysin. Wikipedia antaa tällaisen yleisen lausahduksen: "By 1910, the 4-4-0 was considered obsolete being replaced by Mikados, Pacifics and other larger engines, although they continued to serve to an extent into the 1950s. The last 4-4-0 to be built was a diminutive Baldwin product for the United Railways of Yucatan in 1945. Fewer than forty 4-4-0s survive in preservation in the United States, reproductions excluded." Tietävätkö Ilkka tai Eljas? |
||||
|
30.05.2020 19:22 | Hannu Peltola | ||
| Kuvaan on taas päässyt taustalle pihamme pensaita ja naapurin talo. Dioraamani puskien väri sopii varsin hyvin keväisten puskien oikeaan väriin. | ||||
|
30.05.2020 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, Bachmannin yleinen Baldwin 4-4-0 -malli, joka ei ole missään nimessä tarkka GN-malli, mutta kuitenkin ihan uskottava. | ||||
|
|
30.05.2020 17:57 | Hannu Peltola | ||
| Junan ensimmäisenä vaununa on Railroad Post Office, RPO. Vaunusto on 1880- tai 1890-luvulta eli ne ovat aivan Great Northernin syntyajoilta. Vaunut saattavat myös olla peräisin joltain GN:n alkuaikoina ostamalta paikalliselta rautatieyhtiöltä. | ||||
|
22.05.2020 17:36 | Hannu Peltola | ||
| Sivuraiteet tarjoavat myös merkittävän operointimahdollisuuden. Dioraamassa on lyhyet raidepituudet ja vaihtotyöt mm. tänne puutavaraliikkeelle ovat haastavia! | ||||
|
22.05.2020 17:32 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tähän dioraamaan laitoin kaksi Power Wagonia, kun niissä oli suoraan tänne sopivat lavat. | ||||
|
22.05.2020 17:30 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se on White, mutta hytti on tosiaan varsin kapoinen. | ||||
|
22.05.2020 11:25 | Hannu Peltola | ||
| Taustalle jäi näkymään vähän Friisiläntietä ja pihamme puskia. Ehkä niistä johtuen kuvan mallit näyttävät jotenkin suuremmilta kuin H0-mittakaavaisilta... | ||||
|
22.05.2020 11:11 | Hannu Peltola | ||
| Minulla varsinainen kotirata on tehty autotalliin ja sitä ei saa liikuteltua mihinkään mottorisahaa pienemmillä työkaluilla. Tein tämän 60*120 cm kokoisen "Monroe Industrial District" -modulin liikuteltavaksi ja mm. messuilla käytettäväksi. Tarkoituksena oli osallistuminen 17.-19.5. pienoisrautatiepäiville tämän modulin kanssa, mutta pienoisrautatiepäivät tunnetusti siirtyivät jonnekin tulevaisuuteen. Toisaalta nyt on hyvää aikaa kuvata modulia ulkona kauniissa kevätsäässä! | ||||
|
|
22.05.2020 10:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on otettu talomme edustan parkkipaikalla ja taustalla näkyy vähän Friisilän maisemia Espoosta... | ||||
|
Kuvasarja: Monroe Industrial District |
22.05.2020 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pietu! Minkä rautatieyhtiön kalustoa tilasit? Vai teetkö niistä jonkin oman yhtiön kalustoa? Laita kuvia jakoon, kun mallailu etenee. | ||||
|
22.05.2020 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Ja rapsutukset on toimitettu perille Iirikselle! Olen täysin samaa mieltä sennenkoiran tärkeydestä. | ||||
|
|
22.05.2020 00:07 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä ne varmaan johonkin järeään käyttöön menevät! | ||||
|
19.05.2020 19:26 | Hannu Peltola | ||
| Kuvien perusteella aika monessa Tb:ssä oli yhdistetty hiekka- ja höyrykupu, esimerkkinä oheinen: https://digitaltmuseum.se/021027846616/anglok | ||||
|
18.05.2020 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Viljasiilon raiteella on perinteinen USRA-piirustusten mukaan tehty kaksipuolisesti vuorattu 40' Box Car ja oikealla näkyy hivenen Milwaukee Roadin yksipuoleisella vuorauksella varustettua USRA-umpivaunua. Yhdysvaltojen liittyessä ensimmäiseen maailmansotaan 1917 rautateiden kontrolloimiseen perustettiin United States Railroad Administration, USRA. Konepajat saivat valmistaa ainoastaan USRAn hyväksymiä rautatiekalustoja vuosina 1917-1920 ja myös tavaravaunujen valmistus oli säädeltyä. USRA-tavaravaunuja oli viittä eri tyyppiä ja niitä valmistettiin USRA-säädösten aikana yli 100 000 kappaletta. Umpivaunuja oli nämä kaksi kuvassa näkyvää tyyppiä ja niitä valmistettiin USRA-vaunuista eniten, peräti 24 500 vaunua. Näiden vaunujen käyttäjinä oli alunperin 24 eri rautatieyhtiötä, mutta myöhemmin käyttäjäkunta laajeni edelleen vaunujen myynnin myötä. Tultaessa 1950-luvulle alkuperäisen malliset USRA-vaunut alkoivat muuttua harvinaisiksi. | ||||
|
17.05.2020 22:06 | Hannu Peltola | ||
| Viljasiilo on Walthersin malli, joka on kasattu oikeastaan sellaisenaan ohjeiden mukaan. Tulkitsin oven hätäpoistumistieksi ja jossain vaiheessa mietin, että olisin tehnyt oven eteen paloportaat. Näköjään jäi tekemättä! | ||||
|
17.05.2020 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Molemmat autot ovat saksalaisen Buschin valmistamia ja ne ovat tosiaan joutuneet säistämisen uhreiksi ennen dioraamaan sijoittamista. | ||||
|
|
17.05.2020 21:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Heikki tunnistuksista! Tyyppi taitaa tosiaan olla spaddulla. Oranssi auto on Chevy, se on siirtolainen varsinaiselta radaltani. | ||||
|
Kuvasarja: Monroe Industrial District |
17.05.2020 20:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pasi! | ||||
|
17.05.2020 20:32 | Hannu Peltola | ||
| Dramaattinen kuva ja tummat pilvet sopivat tähän täydellisesti! | ||||
|
17.05.2020 18:52 | Hannu Peltola | ||
| Otin nämä kuvat tänään ulkona ja tässä oikeastikin ukkosmyrsky lähestyi! Sain dioraaman sisälle juuri ja juuri ennen sen jäämistä raekuuron alle... | ||||
|
15.05.2020 23:09 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! On tuo kyllä ollut aikamoinen varastoalue! | ||||
|
15.05.2020 14:50 | Hannu Peltola | ||
| Nämä ovat olleet 1950-luvun lopun tuotteiksi yllättävän primitiivisiä! Sama 1930-luvun perusmalli: kolmiakselinen vaunu liukulaakeroinnilla ja varsin pienellä kapasiteetilla. Ainoa ero vanhempiin vaunuihin on ilmeisesti hitsaamalla toteutettu säiliö. | ||||
|
15.05.2020 14:48 | Hannu Peltola | ||
| Tämä vaunu on ollut jossain vaiheessa virkatarvevaununa, selvästi X- tai B-littera on maalattu piiloon kuten myös vaununnumeron alkunolla. Vasemmalla näkyy osittain vanhan vuokraajan nimi. Pystyykö sitä lukemaan alkuperäisestä kuvasta? | ||||
|
14.05.2020 15:55 | Hannu Peltola | ||
| Päivitin kuvan kuvatekstin. | ||||
|
|
14.05.2020 08:39 | Hannu Peltola | ||
| Hienoa Jari! Bridgehunter on hyvä sivusto, sieltä olen itsekin bongannut tiettyjen siltojen malleja. Kyseessä on tosiaan Snohomish-joen ylittävä ratasilta, mutta tämä linja on aikanaan ollut Northern Pacific Railwayn Sumas Branch Linea. Päivitän kuvatekstin tänään myöhemmin ja samalla voin kirjoittaa muutaman sanan radan historiasta. | ||||
|
|
13.05.2020 21:56 | Hannu Peltola | ||
| Oula oli arvannut Washingtonin osavaltiota, vaikka kommentti ei enää näy. Washington on oikein. Vinkkinä paikasta voisi sanoa, että kuvan vesistö on puroa suurempi, mutta se ei ole vielä lähelläkään todellisia jokia. Radalla ei ole ollut liikennettä pitkään aikaan ja sen rakentaneen ratayhtiön historia päättyi maaliskuussa 1970. | ||||
|
|
13.05.2020 21:16 | Hannu Peltola | ||
| Yhdysvallat on oikein, vielä paikka ja ratayhtiö! | ||||
|
|
13.05.2020 21:15 | Hannu Peltola | ||
| Eli kuva ei välttämättä ole Zimbabwesta... | ||||
|
|
13.05.2020 21:12 | Hannu Peltola | ||
| Huom. Kuvauspaikaksi ilmoitettu maa on maalistan viimeinen, ei välttämättä tämän kuvan kuvauspaikka! | ||||
|
|
13.05.2020 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Oula, arvaa vaan! | ||||
|
|
13.05.2020 21:09 | Hannu Peltola | ||
| Noin 25000 kilometrin päässä! | ||||
|
|
13.05.2020 21:08 | Hannu Peltola | ||
| Nämä eivät osuneet maaliin.. | ||||
|
13.05.2020 18:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Seppo! | ||||
|
04.05.2020 23:23 | Hannu Peltola | ||
| Tämä rata oli rakennettu saksalaisteemaisena ja sillä kulki kaupallisia saksalaismalleja, joten voisin kuvitella mittakaavaksi 1:160. Silta voi hyvin olla 2,5 m pitkä, messuesitteessä nimenomaan mainittiin, että silta on toteutettu mitttakaavan mukaisesti oikean mittaisena! | ||||
|
04.05.2020 23:15 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Teemu, en tosiaan löytänyt ihan helpolla kauvia tällaisesta! | ||||
|
28.04.2020 00:39 | Hannu Peltola | ||
| Auton tunnistin Chevyksi, mutta onko se tosiaan vuosimallia 1952? Silloinhan kuvanottovuodenkin tulee olla 1952 ja ihan viimeisiä hetkiä, että Cascade Divisionilla vielä kulki F-8:ja, Kiitos Heikki tunnistuksesta! | ||||
|
26.04.2020 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tämä on H0-rata. | ||||
|
26.04.2020 11:44 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
26.04.2020 00:53 | Hannu Peltola | ||
| Missä kunnossa 2214 oli tällin jälkeen? Puskimessa pari naarmua? | ||||
|
24.04.2020 20:54 | Hannu Peltola | ||
| Sanoisin, että Lepus Timidus... | ||||
|
24.04.2020 13:29 | Hannu Peltola | ||
| Myös Burlington oli aikanaan varsin merkittävä ratasolmu: Great Northernin Seattle-Vancouver B.C. ja Anacortes-Burlington-Rockport -linjat ristesivät täällä, jonka lisäksi kaupunkia palveli 1920-luvun loppuun kaksi erillistä interurban-rataa (Puget Sound Electric ja Bellingham & Skagit Interurban). Kaupungin eteläpuolella Puget Sound & Baker River Ry -tukkirata toimitti tukkeja Similk Bayn tehtaille ( https://vaunut.org/kuva/104295?s=1 ) | ||||
|
24.04.2020 11:00 | Hannu Peltola | ||
| Siilojen toisella puolella oli tehtaan ratapiha, mutta tämä on nykyään täysin pusikoitunut ja lähes kulkukelvoton alue. Ratapihalla oli viisi läpiajettavaa raidetta ja useita pistoraiteita tehtaalle. Siiloston takana oli kaksi raidetta sementtivaunujen lastaukseen. Sementtiä kuljetettiin 1930-luvulta lähtien Covered Hopper -vaunuissa, jollaisia on mm. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/128009?s=1 | ||||
|
24.04.2020 10:11 | Hannu Peltola | ||
| Nämä siilostot valmistuivat 1936 ja sen jälkeen ne olivat Concreten varsinainen maamerkki. Täältä sementtitehdasalueelta johti köysirata muutaman kilometrin verran pohjoiseen Baker-joen itärannalle, jossa oli suuri avolouhosalue. Köysirata rakennettiin tehtaan laajennuksen yhteydessä 1920-luvulla ja se purettiin jossain vaiheessa 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Löysin kuvia vuodelta 1953, jolloin kalkkikivi kuljetettiin louhoksilta tänne Mack-kuorma-autoilla köysiradan sijaan. Ennen 1920-lukua avolouhokselle johti rautatie ja kalkkiveä kuljetettiin varsin vekkulin näköisellä kalustolla tänne tehtaille. Tero: jos aihe kiinnostaa, löydät avolouhoksen Google Earthin satelliittikuvista Baker-joen varresta joen itärannalta n. 2-3 kilometriä Henry Thompson -sillasta pohjoiseen. Concreten kaupungissa oli paha tulipalo 1921, jolloin lähes kaikki kaupungin puurakenteiset talot tuhoutuivat. Tulipalon jälkeen kaupungin johto päätti, että kaupunkialueen talot rakennetaan pelkästään betonista. Sitä oli sattuneesta syystä varsin hyvin tarjolla! Mallinrakentajalle tuollaiset pienet tietoknopit ovat aivan kullanarvoisia. Tämä vanhassa dokumentissa oleva lyhyt maininta betonitaloista auttaa huomattavasti mallinrakennuksessa. Puutalo Concreten keskustassa olisi selvästi todellisuuden vastaista ja siihen puuttuisi varmasti jokainen alueen historian tunteva! |
||||