Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.08.2018 08:11 | Hannu Peltola | ||
| Kuinkahan vanha tämä Hyrsky mahtaa olla? Hyvin voisi ikää olla 40+ vuotta. | ||||
|
08.08.2018 20:03 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa erottuu hyvin yhdysvaltalainen vetureiden valaistuskäytäntö. Perätuuppareilla on päällä ainoastaan keskivalot himmeällä asetuksella. Etupään veturilla on valot kirkkaina ja lisäksi reunavalot (Ditch Lights) ovat päällä. Valot ovat todella kirkkaat ja ne oli helppo huomata autolla liikkuessa kaukaakin (erityisesti Wyomimgissä, jossa turhat puskat eivät haittaa bongausta). | ||||
|
08.08.2018 18:33 | Hannu Peltola | ||
| Juna on juuri ratakolmiossa ja johtoveturin oikealla puolella näkyy junan peräpään vaunuja. | ||||
|
08.08.2018 18:06 | Hannu Peltola | ||
| Taisi olla Pertulla kamararungossa kiinni aikamoinen laajakulma? Upea kuva! | ||||
|
08.08.2018 18:03 | Hannu Peltola | ||
| Powder Riverin hiilijunien tyypillinen junapaino on 15 000 tonnia. Vaunujen akselipaino on 39 tonnia. Junat ovat siis todella raskaita! | ||||
|
08.08.2018 16:58 | Hannu Peltola | ||
| Tässä oli tosiaan moottori takana vähän itsetehdyn näköisessä ulokkeessa. Minulla on koneesta myös peräpotrettikuva, pitää jossain vaiheessa julkaista se. | ||||
|
07.08.2018 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Nyt itse asiassa tarkistin tonnimäärän ja olin muistanut sen pikkuisen yläkanttiin. Vuonna 2011 alueelta toimitettiin 425,5 miljoonaa tonnia hiiltä. Hurja luku sekin! Hiilen tärkein kohde oli Texas, jonne matkasi 62,3 miljoonaa tonnia ja 4191 junaa. Illinoisiin matkasi 61,6 miljoonaa tonnia ja 4106 junaa. Vuonna 2010 Wyomingistä lähti 1/4 kaikesta USA:ssa rautateillä kuljetusta tavarasta, tästä valtaosa oli hiiltä. | ||||
|
07.08.2018 21:35 | Hannu Peltola | ||
| Nämä putkijunat ovat tuoneet mukavan liikennelisän radoille. Jotenkin kuvittelin, että tarvittavat putket olisi kuljetettu Koverhariin jo viime vuonna, mutta näköjään liikenne jatkuu edelleen. | ||||
|
07.08.2018 21:33 | Hannu Peltola | ||
| Minulla löytyisi tältä matkalla useampiakin Gilletten "Heavy Equipment Parkista" otettuja kuvia erilaisista vanhoista työkoneista. Voin niitä jatkossa lisätä tähän kuvasarjaan, ovathan ne joka tapauksessa työskennelleet läheisesti junien kanssa. | ||||
|
07.08.2018 21:27 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Heikki näiden työkoneiden tunnistuksista ja hyvistä lisätiedoista! Nämä ovat minulle täysin vieraita. | ||||
|
|
07.08.2018 14:29 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan kone on varmaankin Marion, Bucyrus tai Ursa Major, nämä ilmeisesti ovat yhdysvaltalaiset päämerkit laahauskaivinkoneille. Bucyrus on ostanut Marionin ja nykyisin Marionin tuotteet ja niiden tuki tulevat Bucyrukselta. En löytänyt suoraan kuvan koneen tyyppiä. | ||||
|
07.08.2018 12:23 | Hannu Peltola | ||
| Koko Powder Riverin hiilioperaatio on hämmästyttävän kliininen. Junat ja radanvarret ovat puhtaita, vaunukuormat ovat aivan käsittämättömän samanlaisia ja jopa vaunut ovat ilman graffitteja, mikä on USA:n osalta todella ihmeellistä. Puhtauteen vaikuttaa varmasti pölyämisen estämiseksi tehtävä hiilikuormien kastelu. Graffittien puuttuminen johtunee alueen syrjäisestä sijainnista. | ||||
|
Kuvasarja: Powder River Basin |
07.08.2018 10:46 | Hannu Peltola | ||
| Hiilen tarve USA:ssa jatkuu vielä pitkään, edelleen noin kolmannes sähköstä tuotetaan Yhdysvalloissa hiilivoimaloilla. Powder Riverin hiili on vähärikkistä verrattuna esim. Appalakkien hiileen ja sen kysyntä on kasvanut koko ajan. Lisäksi 2010-luvulla hiilen vienti Aasiaan on kasvanut, nyt vientitoimituksia on Powder Riveriltä noin 300 junalastia vuodessa. Näillä kivihiilen hinnoilla on arvioitu, että Powder Riverin alueelta on kannattavaa kaivaa hiiltä noin 10 vuoden ajan. Kaivettu määrä edustaa tuolloin vasta noin 10% alueen tunnetuista hiilivarannoista! Junia ei tosiaan tarvitse kääntää tai vaihtotöitä ei tarvita lastauksen yhteydessä. Juna ajaa paluusilmukkaan, jonka varrella on lastauslaitteet. Juna liikkuu koko ajan lastauksen aikana ja yksittäisen vaunun lastaus kestää noin minuutin verran. Kokonainen juna 120 vaunulla saadaan siis lastattua noin kahdessa tunnissa. Kaivoksilla näkyi odottamassa tyhjävaunujunia ja tavoitteena selvästi on, että lastaus jatkuu keskeytymättä seuraavan junan saapuessa heti lastaukseen edellisen valmistuttua. DPU-yksiköt ovat radio-ohjattuja ja tyypillinen kokoonpano oli tällä osuudella 2-3 johtoveturia ja 1-2 peräpään yksikköä. Vuoristo-osuuksilla vetureiden määriä lisätään ja oma havainto Bozeman Passin alueelta (sama ratalinja Missoulaan) oli juurikin 4 johtoveturin ja kahden tuuppaajan käyttö. |
||||
|
|
07.08.2018 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Powder River Basinillä tuotetaan vuodessa n. 451 miljoonaa tonnia hiiltä. Luku on vuodelta 2011, nyt tuotanto voi olla jo enemmän. Käytännössä kaikki hiili kuljetetaan tämän rataosan kautta. Keskimääräinen junapaino on 15000 tonnia ja junien akselipaino on 39 tonnia (huom. tonnit ovat lyhyitä tonneja). Kaikki lukuarvot ovat siis todella suuria! | ||||
|
Kuvasarja: HMVY Uudenkaupungin radalla |
06.08.2018 22:31 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, upeat kuvat hienolta rataosalta! | ||||
|
Kuvasarja: Washingtonin kiskoliikennettä |
01.08.2018 07:29 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja, on aina hauskaa katsella kuvia Atlantin toiselta puolelta! Sattumalta olen juuri muutaman osavaltion päässä Montanassa isoja EMD:itä bongaamassa... | ||||
|
29.07.2018 04:06 | Hannu Peltola | ||
| Wau, mikä otos! | ||||
|
29.07.2018 04:03 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva ja terveisiä Jussi Wyomingista! | ||||
|
25.07.2018 12:27 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Tuomas! Pitää pitää paikka mielessä seuraavalla Heinolan käynnillä. | ||||
|
Kuvasarja: Junia Pulsan - Tanin järvimaisemissa |
25.07.2018 11:15 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja! Luumäen ja Vainikkalan väli on jäänyt minulle aivan vieraaksi, vaikka olen monesti käynyt kummassakin. Näillä alueilla pitää ehdottomasti käydä jossain vaiheessa! | ||||
|
|
24.07.2018 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Pertin upea kuva pompsahti satunnaiskuvana, enkä ollut tätä aikaisemmin huomannutkaan. Kertakaikkiaan hieno otos! Mistä tämä on otettu vai onko kyseessä drone-kuva? En ole löytänyt vastaavaa kuvauspaikkaa Jyrängön sillan vierestä. | ||||
|
23.07.2018 10:51 | Hannu Peltola | ||
| Heinolassa oli pitkä letka umpivaunuja ja toinen tyhjiä puuvaunuja. Ihmettelimme vaunujen määrää, mutta kukaan meistä ei osannut sanoa, oliko ruuhkaisuus normaalia. Minulla on jo kaksi vuotta edellisestä käynnistä Heinolassa. | ||||
|
10.07.2018 11:21 | Hannu Peltola | ||
| Santa Fen Warbonnet-maalauksen historia ei välttämättä ole kaikille tuttu, joten sen historian voi tässä lyhyesti kerrata: - Atchison Topeka & Santa Fe Railway lanseerasi intiaaniteemaisen Chicagon ja Loa Angelesin välillä kulkeneen loistopikajunan Super Chiefin vuonna 1936. Juna oli dieselvetoinen ja varustettu uusilla virtaviivaisilla teräsvaunuilla. - ATSF halusi vetureiden keulaan erottuvan koristelun, jossa toistuisi intiaaniteema. General Motorsin taiteilija Leland A. Knickerbocker suunnitteli Warbonnet-koristelun, josta muodostui lähes välittömästi klassikko. - ATSF käytti Warbonnet-koristelua henkilöjunissaan aina henkilöjunien siirtymiseen Amtrakille vuoteen 1971 saakka - Warbonnet-maalaus otettiin uudelleen käyttöön 1980-luvun lopulla ATSF:n tavaravetureissa. - BNSF-fuusion jälkeen vuonna 1995 BNSF käytti Warbonnet-maalausta hetken aikaa muiden maalauskuvioiden rinnalla. Tämä kuvan veturi oli valmistunut 1994 ATSF:lle ja se sai todennäköisesti Warbonnet-maalauksen uutena. |
||||
|
05.07.2018 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Olisiko tuo valkoinen tenderi tämä: https://vaunut.org/kuva/47007?t=tr2%2Btenderi | ||||
|
04.07.2018 23:49 | Hannu Peltola | ||
| Olinkin unohtanut kokonaan tuon uudelleenrakentamisen! Päivitetään siis kuvatekstiä... | ||||
|
04.07.2018 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Tämä yksilö on valmistunut EMD:n tehtailla kesäkuussa 2004. SD70M-malleja valmistettiin 1609 kappaletta, joista 1500 yksikköä meni UP:lle. UP tilasi näitä ensin 1000 kappaletta yhdellä tilauksella ja tämä tilaus on USA:nkin mittakaavassa aivan poikkeuksellisen suuri. Kaakkeja hirnuu konepeiton alla 4000 ja vetovoimaa yksi veturi kehittää 480 kN. UP:llä on pitkään ollut harvinainen ongelma, että vetureille varattu neljän numeron sarja ei riitä. Kenelläkään ei tullut numerosarjan pituutta päätettäessä ja eri tietojärjestelmiä kehitettäessä mieleen, että voisi olla rautatieyhtiö, jolla on yli 10 000 veturia! Numeroita kierrätetäänkin ahkerasti ja ennen tätä veturia numero #3811 oli SD40-2 -veturilla. |
||||
|
|
03.07.2018 23:38 | Hannu Peltola | ||
| Tarkkaan katsomalla kuvasta erottaa myös erään tunnetun rautatieharrastajan... | ||||
|
29.06.2018 20:36 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Tapsan vanhempi kuva tuli satunnaiskuvana. Mikähän tässä on ollut aluskehyksenä? M- tai Mp-vaunu? | ||||
|
28.06.2018 22:45 | Hannu Peltola | ||
| Huomasin, että Mäkipirtin kirjan aikajana alkaa vasta vuodesta 1919 ja ensimmäiset henkilöautot hankittiin tuon aikarajan jälkeen 1922. 1910-luvulla maahan tulleet autot eivät ole kirjassa ja nämä olisivat voineet olla poistoikäisiä 1927, kun SA3-rekisterinumero tuli (taas) käyttöön. | ||||
|
28.06.2018 17:02 | Hannu Peltola | ||
| Silmämäärällä arvioiden talliin lienee mahtunut 6-8 veturia. Tallin historia onkin mielenkiintoinen, tätä en ollut aikaisemmin kuullut. Kuinka monta tavarajunaparia Hankoon keskimäärin ajoi talviaikoina? | ||||
|
Kuvasarja: Museotavarajuna 20.6.1992 Haapamäeltä Jyväskylään. |
25.06.2018 23:44 | Hannu Peltola | ||
| Aivan mielettömän upea kuvasarja! | ||||
|
|
22.06.2018 20:58 | Hannu Peltola | ||
| Auton korimalli sopii kyllä yllättäen 1927 Nashiin näiden vertailukuvien perusteella. Jäähdyttimen korkki on samanlainen kuin linkin autoissa ja korimalleissa on minusta hyvin samantyyppisiä. Rekkareita luonnollisesti kierrätettiin, mutta Mäkipirtin kirjassa on tarkat hankintamäärät eri malleille ja varhaisemmat eivät minusta vastaa kuvan autoa: - vuonna 1922 puolustusvoimat hankki 10 kpl Fiat-autoja (selvästi erilainen kori) - vuonna 1924 jälleen Fiat - vuonna 1925 2 kpl Dodge (korimalli ei ole samannäköinen) ja 3 kpl Citroen - ja sitten oli Nash-hankinta 1927. Samana vuonna hankittiin myös S.A.1 (Packard) ja S.A.2 (Studebaker) Linkki 1927 Nash-kuviin: https://www.google.fi/search?biw=1396&bih=645&tbm=isch&sa=1&ei=LDUtW9LYEsGMsAG39aioAQ&q=nash+six+400+1927&oq=nash+six+400+1927&gs_l=img.3...50097.56081.0.56384.17.17.0.0.0.0.248.1459.14j2j1.17.0....0...1c.1.64.img..0.9.786...0j0i67k1j0i30k1j0i19k1j0i5i30i19k1j0i8i30i19k1j0i5i30k1j0i8i30k1.0.r7ypsCAIxRg#imgrc=hHvQPqfJZdGXXM:&spf=1529689444875 |
||||
|
Kuvasarja: SBR, Statfold Barn Railway |
22.06.2018 11:40 | Hannu Peltola | ||
| Mahtava kuvasarja! Britanniassa on kyllä mielenkiintoisia ratoja joka lähtöön! | ||||
|
22.06.2018 11:39 | Hannu Peltola | ||
| Onko tämä akkukäyttöinen? | ||||
|
|
22.06.2018 11:32 | Hannu Peltola | ||
| Nopean googlauksen perusteella sanoisin, että taustan sotalaiva ei ole virolainen. Virolla oli kaksi suurempaa sotalaivaa Vambola ja Lennuk, jotka olivat Brittien sotasaalista Venäjän laivastolta. Minusta kumpikaan niistä ei ole kuvassa. Sanoisin, että tuo Viron lipun näköinen lippu liehuu etualan Svea-varustamon laivalla. | ||||
|
|
22.06.2018 11:25 | Hannu Peltola | ||
| Nashin perusteella aikaisin kuvausvuosi on 1928 (Nash hankittiin joulukuussa 1927 ja kuvassa on selvästi kevät). Pystyykö viimeisintä mahdollista kuvausvuotta haarukoimaan kuvan yksityiskohdista? | ||||
|
|
22.06.2018 11:17 | Hannu Peltola | ||
| Tätä kuvaa jää helposti tutkimaan pitkäksi aikaa, siinä on valtava määrä vanhoja, kauan sitten kadonneita kaupunkielämän elementtejä. Puolustusvoimien auto S.A.3 on Nash Six 400 vuodelta 1927 (lähteenä Markku Mäkipirtin loistava Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919-1959). Näitä hankittiin kaksi kappaletta edustuskäyttöön. Presidentin kanslian käytössä oli S.A.1, myöhemminhän auton rekisteri tuli tunnetuksi marsalkka Mannerheimin edustusauton rekisterinä ja S.A.1-rekisteriä ei ole enää sotien jälkeen käytetty. Nash maksoi vuonna 1927 kohtuulliset 56 300 markkaa, nykyrahassa auton arvo olisi ollut 17 490 €. Ei tainnut tuolloin vielä olla autoveroa Suomessa! |
||||
|
Kuvasarja: Slovensko 2017-2018 |
22.06.2018 11:05 | Hannu Peltola | ||
| Hieno sarja! Näitä Oton Tsekin ja Slovakian kuvia on kyllä hauska tutkia! | ||||
|
19.06.2018 21:14 | Hannu Peltola | ||
| Aika kouvostoliittolainen yleistunnelma tässä kuvassa! | ||||
|
19.06.2018 18:27 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva! | ||||
|
17.06.2018 20:17 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Lauri! Great Northernista on saattuneesta syytä (kts. www.veturitalli.fi - Great Northern Cascade Division) tullut kerättyä paljon lähdeaineistoa ja muistiinkin on osa tarttunut. Muut BNSF:n edeltäjät ovatkin sitten minulle vieraampia... Muistinvaraisessa kommentoinnissa on vaara, että yksityiskohtia muistaa väärin. GN.llä olikin näitä ainoastaan 9 kappaletta, kun pääsin tarkistamaan sopivasta lähdeteoksesta (numerot X106-115), valmistanut International Car Company 1967. Nämä jäivät GN:llä näköjään aika harvinaisuuksiksi, GN oli uusinut caboose-kalustonsa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa muilla tyypeillä. Kuvan vaunun kaltaiset cabooset jäivät myös viimeiseksi GN:n caboose-hankinnaksi. Kuvan vaunun telit eivät oikein erotu, mutta ainakin GN käytti Bettendorf Swing Motion -telejä, juurikin niitä Kadeen caboose-telejä (Kadeen tuotenumero 581 H0-teleille). Huom. perus Barber-Bettendorf -teli on tarkoitettu tavaravaunuille, olisiko ollut niin, että Swing Motion tarjosi pehmeämmän kyydin. Oliko kuvan vaunun telit muuten vielä liukulaakeroitu? Kuvan Caboose saattaisi olla SLSF:n (Frisco) perillisiä, Friscolla näitä oli paljon ja Springfield tietysti sopisi hyvin Frisco-taustaiselle kalustolle. Kuvassa oikealla muuten erottuu hyvin tyypillisen nyky-jenkkivaunun nurkkaa: Centerbeam Flatcar sahatavaran kuljetukseen. Värityksen perusteella saattaa olla TTX:n vaunu ja pituus on tyypillisesti möhkälemäinen 72'. Lastina on kuvankin vaunussa pakkauskääreisiin käärittyä sahatavaraa. |
||||
|
Kuvasarja: London Post Office Railway, Mail Rail |
17.06.2018 19:54 | Hannu Peltola | ||
| Vau, olen nähnyt tästä radasta joskus 1960-luvulla otettuja kuvia. Rata jäi minulla kuitenkin jotenkin unohduksiin ja ei ollut kyllä tullut mieleenkään, että tämä olisi saattanut olla toiminnassa vielä 2000-luvun alkuvuosina! Taas yksi syy tehdä kunnon junabongaussafari Brittein saarille! | ||||
|
15.06.2018 22:59 | Hannu Peltola | ||
| Kuinkahan paljon on Volvolle kertynyt kilometrejä? Kuvan perusteella näyttäisi olevan vielä oikein ryhdikkäässä kunnossa. | ||||
|
15.06.2018 13:24 | Hannu Peltola | ||
| Markku, tästä voit lukea periaatteen anodien käytöstä metallien jalostuksessa. http://science.jrank.org/pages/1781/Copper-Making-pure-copper.html EDIT vielä: ja anodivaunua käytetään tietenkin anodien kuljetukseen. |
||||
|
|
15.06.2018 11:11 | Hannu Peltola | ||
| Tämä Caboose on valmistunut todennäköisimmin elokuussa 1978 Pacific Car & Foundryltä. En löytänyt suoraan tämän yksilön tietoja, mutta naapurinumeroilla olevat ovat elokuulta. Näitä Extended Vision -malleja oli useilla BNSF:n edeltäjillä, mm. Great Northern Railwayllä 12 kappaletta ja ATSF:llä 150 kappaletta. Ensimmäiset valmistuivat 1960-luvun lopulla ja valmistajana oli PCF:n lisäksi International Car Company. Tältä sivulta löytyy lista museoiduista Cabooseista, #12245 ei ole listalla, koska se on selvästi vielä aktiivikäytössä: https://sites.google.com/site/railwaypreservationphotoindex/by-railroad/burlington-northern |
||||
|
Kuvasarja: Kuvausreissu Pohjoiseen |
12.06.2018 17:47 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuvasarja alkukesän hienoista maisemista! Pitäisi tehdä Kainuuseen kuvausmatka!!! | ||||
|
09.06.2018 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Mukavaa nähdä kuvia Atlantin länsipuolelta! Laita Lauri lisää Missourin kuvia jakoon. BNSF näkyy käyttävän Missourissa myös 3 veturin vetoyksiköitä, nämä olivat tuttu näky myös Kaskadi-vuoristossa. Minulle oli täysin uusi tieto, että myös Suomessa on kokeiltu kaksikerroksia konttivaunuja. Vielä EDIT: johtoveturi on valmistunut GE:n tehtailla maaliskuussa 2000. |
||||
|
08.06.2018 11:28 | Hannu Peltola | ||
| Hauska huomio Jussilta, tosiaankin kuvassa on selvästi amerikkalaistyylinen Distibuted Power Unit! Jokioisten museorautatie operoi yllättävänkin nykyaikaisesti. :-) | ||||
|
08.06.2018 11:22 | Hannu Peltola | ||
| Kuva pompsahti satunnaiskuvana ja sen ajattomuus kiinnitti huomiota. Kuva voisi olla 1940-luvun lopulta aina 1980-luvun alkuun melkein miltä ajalta tahansa! Uusin elementti taitaa olla taustan valkoinen kerrostalo, joka on varmaankin 1950-luvun alusta. (ja Martinin 26.5.2014 kommentti on erittäin outo. Taitaa olla ainutkertainen saavutus Suomessa, että suomalainen yritys on maailman nopeimmin kehittyneen teollisuudenalan suvereeni hallitsija 15 vuotta. Aika hyvin "suomalaisjunteilta"!!! Jorma Ollila, Sari Baldauf, Anssi Vanjoki ja muu silloinen Nokian johto ovat kyllä viimeisen päälle skarppeja henkilöitä, sen sijaan tarve puhua "suomalaisjunteista" kertoo jostakin aivan muusta. Liike-elämään kuuluvat mukaan nousut ja laskut ja esim. tällä hetkellä Nokia on taas maailman johtavia televerkkojen laitevalmistajia). |
||||
|
06.06.2018 20:37 | Hannu Peltola | ||
| Tarkkaa hommaa, sanoi veturinkuljettaja, kun Emmaa komensi... | ||||
|
01.06.2018 18:41 | Hannu Peltola | ||
| Onko valmistusnumeron vuosiluku 1952 oikein? Tämän voisi kuvitella olevan sota-ajalta, esim. 1942. | ||||