![]() |
28.08. 09:40 | Kari Haapakangas | ||
Tuosta taustalta hieman lastia kyytiin, niin kyseessä olisikin possujuna. | ||||
![]() |
25.08. 09:15 | Kari Haapakangas | ||
Ihan hyvä muistutus niin raitiovaunun kuljettajalle kuin kamikazehenkisille kanssakulkijoillekin. | ||||
![]() |
25.08. 09:14 | Kari Haapakangas | ||
Kuorma on jopa "sidottu", mutta niinhän se vanha vitsi menee: kuorman yli vedetty villalanka täyttää lain kirjaimen, mutta ei sen henkeä. | ||||
![]() |
21.08. 12:59 | Kari Haapakangas | ||
Surullisenkuuluisa Soso taitaa olla tämän naapuriasema. | ||||
![]() |
18.08. 14:46 | Kari Haapakangas | ||
Oikeastaan ihan hyvä, että nykypäivänä ei enää ole tuollaisia kasvillisuuden erämaita ratapihoilla. Eihän sitä kasvittomuutta suinkaan mekaanisella kitkennällä saavutettu... | ||||
![]() |
18.08. 08:38 | Kari Haapakangas | ||
Saaren pinta-alaa on näemmä lisätty vuoden 1954 jälkeen maantäytöllä. Yllättävän suuren osan vanhankaupungin saaresta on uhrattu rautatielle. | ||||
![]() |
12.08. 13:23 | Kari Haapakangas | ||
Olisiko kaari tehty vain rakenteen keventämistarkoituksessa? Noin korkealla jokitörmässä tuskin on ollut uhkana Loimijoen tulvat. Toinen vaihtoehto on tietenkin joenvartta kulkenut polku, jolle on järjestetty läpikulku siltapenkereestä. | ||||
![]() |
05.08. 18:00 | Kari Haapakangas | ||
Tietysti Lennoston nykyistä tukikohtaa kuvaavampi nimitys olisi Hämeen Lennosto, mutta se kehveli on jo varattu (ja hyljätty), sillä nykyinen Lapin lennosto kantoi aikaisemmin tuota nimitystä. Tietenkin me harmaissa palvelleet tunnemme nuo yksiköt paremmin Rennostoina... |
||||
![]() |
05.08. 17:50 | Kari Haapakangas | ||
Koripalloilijoille varattu hytti? | ||||
![]() |
31.07. 13:29 | Kari Haapakangas | ||
Saksalaisissa, läntisissäkin, oli pitkään erikoisuuksia, kun itärajan sijaintia ei hyväksytty lopulliseksi. Meilläkin on 60-luvun saksalainen atlas, jossa oderjoen itäpuoliset alueet ja Itä-Preussi ovat edelleen osa Saksaa. | ||||
![]() |
25.07. 21:58 | Kari Haapakangas | ||
Hikoituksen yleistyminen se laimensi potkukelkkojen suosioita. 80-luvun alun muistoja ovat koulumatkat kelkalla: hyvä ja luistava keli aamulla, mutta koulupäivän aikana oli hiekoittaja tehnyt kepposen, ka potkukelkka piti miltei kantaa kotiin. | ||||
![]() |
24.07. 18:19 | Kari Haapakangas | ||
Mierontien ensimmäinen-tai viimeinen- silta. | ||||
![]() |
17.07. 07:29 | Kari Haapakangas | ||
Tokihan Oulusa on Toppilan voimalaitos (turve), joka käyttää nykyään enenevässä määrin haketta. Kemiran tehdasalueellakin on voimalaitos, mutta se taitaa pyöriä etupäässä jätteellä. | ||||
![]() |
11.07. 06:59 | Kari Haapakangas | ||
500 metriä lähempänä Venäjää on näemmä joskus maailmanaikaan ollut lyhyt soraraide. | ||||
![]() |
06.07. 17:23 | Kari Haapakangas | ||
no, suomestahan puuttuu futuuri... | ||||
![]() |
05.07. 06:39 | Kari Haapakangas | ||
Ei ehken pitäisi puuttua tähän kiivaaseen keskuteluun, mutta jotain ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin. Tarkasti ottaen hiukan alle puolet palvelusajastani kannoin punavalkoisia laattoja... Ilmatorjunta on aina hieman alakynnessä, koska puolustuksesta on kysymys. Hyökkääjä valitsee ajan, paikan ja keinon. MUTTA silta ei suinkaan ole mikään helppo maali, sen on käynnissä oleva Ukrainan sotakin osoittanut. Mikäli haluat tuhota sillan, pane pioneerit asialle, älä ilmavoimia! Ensinnäkin, dronet ovat aivan liian pientä kuormaa kantavia ollakseen oikeasti tehokkaita siltoja vastaan. Myös ballistiset ohjukset ovat huono valinta: silta on loppujen lopuksi varsin kapea kohde. Liito- ja älypommit ovat paras, mutta tarjoaa toisaalta ilmapuolustukselle eniten mahdollisuuksia torjuntaan. Lisäksi käytetyn kuorman täytyy olla melko järeä! Ja vaikka siltaa onkin mahdollista vahingoittaa, on se todella vaikea tuhota! Parin päivän pioneerikorjauksella se Kertsin siltakin on saatu aina toimintakuntoiseksi. Ja kyllä, Tornion radan linjauksessa tehtiin sata vuotta sitten moka, mutta on turhaa fantasiointia että sitä virhettä enää oikaistaisiin. |
||||
![]() |
30.06. 13:51 | Kari Haapakangas | ||
Uusi kansi? | ||||
![]() |
18.06. 10:29 | Kari Haapakangas | ||
Piti ihan ruveta laskemaan, mutta kyllä tuo "reittikartta" vaan sittenkin pitää paikkansa. Karjaan jälkeen on tosiaankin kuusi seisaketta Hangon radalla. | ||||
![]() |
18.06. 08:55 | Kari Haapakangas | ||
Sinänsä hyvä, että seinät on ihan kuviomaalattu. Se nyt ainakin hieman hillitsee taiteellisen itseilmaisun mahdollisuuksia etsivän kansalaisen pyrintöjä tarjota näkemyksiään kaikelle kansalle. Toki ei täysin menestyksellisesti... |
||||
![]() |
16.06. 12:50 | Kari Haapakangas | ||
Sinänsä hämmästyttävää, että Naantalin radalla edes pystyy tötteröimään noinkin vahvasti "umpimetsää" -otoksen. | ||||
![]() |
12.06. 13:43 | Kari Haapakangas | ||
Onkos tuon murikan tarkoitus kuvata kallion korkeutta ennen rakennus- ja louhintatöitä? | ||||
![]() |
08.06. 17:05 | Kari Haapakangas | ||
Melkoinen hidastuvuus 10 sekunnissa. Siin ois lasti lennelly. | ||||
![]() |
02.06. 12:21 | Kari Haapakangas | ||
Onkos tuossa kampiasetinlaitteen takaisessa aikataulussa kuvattu junien vaunukokoonpano? Sellaiset saivat aikoinaan pikkupojan sormet syyhyämään... | ||||
![]() |
29.05. 05:40 | Kari Haapakangas | ||
N43 on tietysti jo 80 vuoden takainen korkeudenmittaus, joten nykypäivänä korkeus merenpinnasta lienee jotain +85,40 m | ||||
![]() |
08.05. 11:04 | Kari Haapakangas | ||
Esa, nyt yksinkertaistat liikaa. Tokihan ilmoittamasi muuntokertoimet sopivat imperiaalisiin tuumiin ja jalkoihin (so. englantilaisiin), mutta eihän Suomessa 1887 suinkaan nuo ollut käytössä, vaan ruotsalaiset mitat, jossa tuuma olikin vain 24,7 mm ja jalka 0,2969 m. Toisaalta kakkosnelosen mitat -vientikaupan takiakin- perustuvat hyvinkin imperiaalisiin mittoihin. |
||||
![]() |
08.05. 05:29 | Kari Haapakangas | ||
Louko ja Jalasjärvi ovat kuitenkin vahvasti maaseudulla verrattuna useimpiin korpi- ja neva-asemiin mitä tuolla välillä on. Jalasjärvi oli jopa vallan matkustajaliikenteen asema. | ||||
![]() |
07.05. 13:15 | Kari Haapakangas | ||
Sen sijaan jumalattoman isoja soita isoine turvetuotantoalueineen riitti. Ei kait ole mahdotonta, että niille olisi tuotu koneita ja laitteita ihan valtionyhtiön kuljettamana. Ja tietysti tarpeen lakattua seuraavalle turvesuolle. | ||||
![]() |
06.05. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
Eiväthän RUK:uun menevät vielä alikersantteja ole, vaan aliupseerioppilaita tai mahdollisesti korpraaleja. Alikessun natsat saa vasta AUK II:n jälkeen. Poislukien tietysti jälki RUKkiin menevät. (voi olla vanhentunutta tietoa) |
||||
![]() |
30.04. 12:20 | Kari Haapakangas | ||
Tokihan asiansa osaavat ammattimiehet kelpasivat myös lännen tiedustelupalveluille, tosin ehkä pienellä viiveellä. Liittotasavallan turvallisuuspalvelun käynnistys ei ollut aivan yhtä vikkelä kuin harppipuolella, ja suuri ja mahtava Yhdysvallatkin oli vähällä luopua koko ulkomaantiedustelusta "tarpeettomana", mutta lopulta järki voitti ja OSSin työtä perustettiin jatkamaan CIA Samoilla apajilla oli tietysti muitakin, varsinkin latinalaisessa Amerikassa. |
||||
![]() |
26.04. 14:46 | Kari Haapakangas | ||
Välilaituria on arvatenkin pitänyt leventää asematunnelin (portaiden) rakentamisen takia. | ||||
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04. 10:44 | Kari Haapakangas | ||
Tässä tapauksessa vähintään yhtä tärkeää on Ruotsin eurooppalaistuminen. Suomessahan junailu oli sujuvaa, poislukien siirtymä Tornio itäiseltä Haparandan asemalle. | ||||
![]() |
22.04. 07:55 | Kari Haapakangas | ||
Onhan Tukholmassakin rakenneratkaisuin estetty levytysasennon ottaminen väsyneeltä matkalaiselta. Tuolla ne tosin on naamioitu näppäriksi(?) apupöydiksi... | ||||
![]() |
21.04. 07:36 | Kari Haapakangas | ||
Sitä paitsi valkoinenhan on skandinaavisen tyylin perusvärivalinta... | ||||
![]() |
18.04. 08:40 | Kari Haapakangas | ||
Jäljennöksen jäljennöksen oikeaksi todistaa... Kuinkahan pitkälle jäljennöksien todistamisessa oikein mentiin? (lol) |
||||
![]() |
16.04. 10:06 | Kari Haapakangas | ||
Lainkuuliainen seurakuntamme oli tällännyt kirkon parkkipaikallekin latauspisteen. Maksukin kätevästi easyparkin kautta :) Taitaa olla eräs niistä harvoista paikoista, jossa tässä kaupungissa kyseistä pysäköintisovellusta tarvitsee. Isoissa kaupungeissa puolestaan alkaa olla hankalaa löytää sijaa pikkupysähdykselle ilman että joku olisi heti kinuamassa maksua :( |
||||
![]() |
14.04. 20:19 | Kari Haapakangas | ||
Kyseessä on siis suomalainen vastine Culebran kaivannolle (Panama) | ||||
![]() |
11.04. 07:47 | Kari Haapakangas | ||
Siinäkin on vaatimattomasti semmoinen yhdeksän kilometrin suora, mutta Pohojanmaalla se nyt ole vielä pitkäkään suora... | ||||
![]() |
07.04. 13:37 | Kari Haapakangas | ||
Kappas, eipä uskoisi, että Suomessa on kaksin kappalein noin kummallisen nimen omaavia kyliä. Se pohjoisempi ei kyllä liity mitenkään rautatiehen, ja Ängeslevänjokikin ehtii juuri yhtyä Temmesjokeen ennen Pohjanmaan radan kohtaamista. | ||||
![]() |
04.04. 12:01 | Kari Haapakangas | ||
Taitaapa kuitenni olla parempi, ettei vanhaa rouvaa koeteta moista vauhtia vetää... | ||||
![]() |
04.04. 07:52 | Kari Haapakangas | ||
Veikkaisin olevan "Vad sade ni", nehän "lentävät" matalalla. | ||||
![]() |
21.03. 07:31 | Kari Haapakangas | ||
Kuvassa taitaakin olla kaksi matkustajalaituria ja yksi huoltolaituri. | ||||
![]() |
20.03. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
Resurssikysymyshän se on. Britanniassa (Englannissa) on vanhaa rahaa ja siirtomaista kerättyä vaurautta, sekä melkoista volyymia. Kyllähän muutama lentokuntoinen spit löytyy, mutta onko se nyt sitten paljon vai vähän, kun niitä aikoinaan tehtiin tuhansia? Suurin suomalaisten käyttämä konesarja lienee ollut ME 109G, ja niitäkin saatiin puolentoistasataa. Kiva jos niitä olisi säilynyt lentokunnossa, mutta milläpä olisit niitä säilynyt, kun maksoimme velkaa itänaapurille eikä aikaa, rahaa, tiloja tai kiinnostusta ollut vanhojen koneenraatojen säilyttämiseksi. Lentokone (vallankin sota-ajan tuote) happanee melkoisen nopeasti ulkosäilytyksessä kelvottomaan kuntoon. Veturissa on sen verta enemmän malmia kiinni, että sen maatuminen alkuperäiskuntoon kestää huomattavasti kauemmin. Nythän ne ovat ne viimeiset hetket pelastaa rautatieperintöämme tulevillekin sukupolville. Jotain on vielä jäljelläkin ja vaurautta on sitäkin jo jonkin verran kertynyt. Vielä puuttuu se "joku muu", joka kävisi taistoon byrokratiaa vastaan rahoituksen ja huolenpidon saamiseksi näille viimeisille jäänteille. |
||||
![]() |
17.03. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
Saab ei mahdu käärinliinan taskuihin, eikä yhteiskuntakaan taida olla vielä valmis auton käyttämiseen ruumisarkkuna. ...vaikka vesistöistä tällaisia tapauksia satunnaisesti löytyykin. |
||||
![]() |
06.03. 10:27 | Kari Haapakangas | ||
Mukava nähdä liikennettä tuollakin raiteella. Tuolla vaunujen alla on vielä vaihdekin, mutta sitä ei ole taidettu käyttää aikoihin. Sinällään kyllä Lapaluodon sataman käyttö on ilahduttavasti lisääntynyt. |
||||
![]() |
02.03. 17:25 | Kari Haapakangas | ||
Eli jotain sellaista mitä "siltainsinööri Jaatinen" rakenteli kuntavaltauksensa yhteydessä... | ||||
![]() |
24.02. 06:45 | Kari Haapakangas | ||
Jaa, enpä tiedä. Nuo vaikuttavat ihan kilpailukykyisiltä R-kioski hinnoilta. Kuukletinpa huvikseni, Oulusta näyttää pienen cappuccinon saavan halvimmillaan 2 e hintaan. Normihinta näyttää olevan siinä karvan verran alle neljän euron. |
||||
![]() |
19.02. 13:47 | Kari Haapakangas | ||
30-vuotisen sodan aikana kaikkien osapuolien ongelma oli sodan lopettaminen. Kas kun sotajoukkoja oli helpompi pitää yllä ryöstelemällä niitä Saksanmaata. Rauha olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ihan oikeasti pitänyt maksaa. Niinpä niin Ranskan, Ruotsin ja vähäisemmässä määrin Espanjan ja Itävallan (keisari) oli edullisempaa jatkaa sotaa. Saksalaisille asia tietenkin oli katastrofi, mutta eipä heiltä pahemmin kyselty... Esa, ei sitä tultakaan ihan miten vain käytetty. Olihan olemassa palovero! Maksa vai alammeko sytytellä taloja! |
||||
![]() |
18.02. 07:59 | Kari Haapakangas | ||
Nuo räjähdyksen vaikutukset ovat melko vekkuleita, eikä niitä aina pysty tarkalleen arvioimaan. Jopa säätilalla saattaa olla vaikutusta. Itse oli pitämässä sääasemaa, kun puolustusvoimat hävittivät vanhaa materiaalia räjäytyksin Kittilän Tievassa. Meillä oli luotaamo pystyssä vanhassa soramontussa sellaisen 6-7 kilometrin päässä nollapisteestä, ja välissä oli vielä vaarakin. Ei ne 30 tonnin pamaukset siis juuri muuta kuin kuuluivat. Vaan eräänä syysaamuna vallitsikin inversiotilanne, mikä selvästi kävi luotausdatasta ilmi. Sillä olikin sellainen kiva seuraus, että inversion rajakerros heijasti paineaallon sieltä vaaran yli, joten sen aamuinen paukku sai konttimme tärähtämään paineaallon vuoksi. Se kymmenen yön leiri oli kyllä koko varusmiespalveluksen mukavin kokemus. |
||||
![]() |
15.02. 15:48 | Kari Haapakangas | ||
Tuosta hinnastahan kuului vähän nurinaa Helsingin suunnalta ja puheita "Kataisen siltarummusta", mutta kyllähän se pakkoinvestointi oli. Edeltävät "saksanseisojat" olivat käyttöikänsä lopussa, ja kiertotie on tässä tapauksessa pidemmänpuoleinen. | ||||
![]() |
15.02. 05:49 | Kari Haapakangas | ||
Firmassa tuli tosiaan tuo venäläisperäinen tavara ohimennen tutuksi, vaikka primäärikäytössä sellaista ei erikoiskoulutuksellani ollutkaan. 1) Sergei, alokaskauden rakas ystävä 2) Gaz tarjosi kyydin ampumaradalle, alikki vakuutti, että kyllä se perille vie! Johon joku sitten kuivasti vastasi: uskon sen, mutta pitääkö työntää? 3) Lada samara, Nakkikosken väijyn ajopeli kasarmivartiokierrosta varten. Sai aika raskasta käsittelyä juhannusyönä 4) Uaz, pari kapiaista tarjosi kyydin siirtymässä sotaharjoituksessa. 5) linkki-zil, linkkikuskien ajopeli, mutta eipä tarvinnut tarkemmin tutustua 6) TA-57, ihan palveluksen loppupuolella esitelty rastikoulutuksen oheisväline yhdessä P-78:n ja upouuden P-90:n kanssa. Sekä kauempaa tehtyjä näköhavaintoja 122H63:sta ja yksittäisestä T-72:sesta |
||||
![]() |
08.02. 20:59 | Kari Haapakangas | ||
Kurkun käyryyden luokittelemisella on kyllä ihan järkevä tausta (parhaita A-luokan suoria kurkkuja mahtuu pakkauslaatikkoon enemmän kuin käyriä alemman luokan kurkkuja), mutta siitä on tullut EU:ta vastustavien populistien Lempiase. MEGA-väki kuvittelee jostain kumman syystä EU:n kaatumisen tekevän taas Euroopasta suuren. Kiina, Venäjä ja USA tukevat mielellään näitä populisteja: divide et impera. Vaan eiköhän jätetä tämä politiikka vähemmälle vorgissa. Käyn poliittiset väittelyt mieluummin muilla palstoilla. |