Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12. 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, tähän tulee 5 m väylä, mikä ei tänä päivänä ole juuri mitään. Karhusaareen on sentään ihan kelpo 12 m väylä | ||||
|
12.12. 08:28 | Kari Haapakangas | ||
| Kupero? Outo sana. Aika hyvin "maastoutuu" tuo spårhund, vasta toisella katselukerralla huomasin ko. otuksen. |
||||
|
05.12. 10:12 | Kari Haapakangas | ||
| 2978 oli muuten Rajajääkäripataljoona 1:n peiteluku, eli aivan mistään tusinajoukosta ei ollut kyse. Mielenkiintoista muuten, että littera on kokonaan suomeksi. Yleensä näissä on myös sama toisella kotimaisella. |
||||
|
24.11. 09:53 | Kari Haapakangas | ||
| Balkan oli (ja on oikeastaan vieläkin) ruutitynnyri, jossa kaikki nahistelivat vähän kaikkien kanssa. Sattuman kaupalla Sarajevo sai sitten "kunnian" olla se kipinä, joka räjäytti ruutitynnyrin koko Euroopan silmille. Vielä nykyäänkin siellä on ainakin kaksi valtiota, jotka ovat suuresti tyytymättömiä nykyisiin rajoihinsa. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen yhteistyöhönkin pystyttiin. Balkanin raideverkko taisi kuitenkin olla yleiseurooppalaista leveyttä ja muutoinkin yhteensopivaa. Ei kai idän pikajuna olisi muutoin voinut tuon alueen läpi kulkea... Olisi oikeastaan mielenkiintoista tutkia miten ja kenen toimesta rautatieverkko alueelle syntyi: Slovenian, Kroatian, Bosnian ja Unkarin osalta raken(nut)taja oli tietysti Habsburgin imperiumi, mutta millainen (synty)historia mahtoi olla Romanian, Serbian, Bulgarian ja Montenegron rautateillä? Ehtikö Ottomaanien luhistuva imperiumi jättää mitään jälkeä rataverkkoon, ja millainen vaikutus Venäjän keisarikunnalla oli? |
||||
|
17.11. 15:02 | Kari Haapakangas | ||
| Siis avattiinko tämä ihan retkeijöiden iloksi? Jumiongelma taisi koskea ennemmin maantieliikenteen siltoja, joista aiheutui varsin legendaarisia liikenneruuhkia. |
||||
|
12.11. 10:03 | Kari Haapakangas | ||
| Tuollainen ratahan on monestakin syystä liikennekelvoton: ei opasteita, ei kulunvalvontaa, vaihteet jumissa, tasoristeykset täynnä hiekkaa, siltoja nostettu paikoilta, pölkyt lahonneet, kiinnitykset löystyneet... Mutta ajatusleikkinä, olisiko edes kriisiaikana mahdollista ajaa rataa pitkin edes kevyellä (ei sentään kuvan mukaisella kevyellä) kalustolla vähäisten kunnostustöiden (vesakonraivaus, tasoristeysten harjaus, siltojen paikalleen nosto) jälkeen edes kävelyvauhtia, vai päädyttäisiinkö ratakuorma-autollakin pikaisesti "metsähallituksen" puolelle? |
||||
|
10.11. 09:36 | Kari Haapakangas | ||
| Ehkä ennemmin moottoriresiina, huomioiden sentään aihepiirin... | ||||
|
05.11. 11:57 | Kari Haapakangas | ||
| Ratikka nyt taitaa olla sellainen liikenneväline joka kaikkein vähiten kilpailee auton omistamisen kanssa. Ratikkaa on kiva käyttää Helsingissä vieraillessa, mutta eipä se täällä "melkein Lapissa" millään muotoa korvaa autoa. Kuten ei oikeastaan mikään muukaan joukkoliikenteen muoto... |
||||
|
04.11. 10:21 | Kari Haapakangas | ||
| Viittaako Volgan kokoisina palasina suuren ja mahtavan pisimpään jokeen vaiko suuren ja mahtavan hmm... paremman puutteessa henkilöautoksi kutsuttavaan metallikuutioon? | ||||
|
01.11. 05:16 | Kari Haapakangas | ||
| Hiawathaan, siis tuohon Longfellowin runoilemaan, liittyy hauska suomi-yhteys: onhan runoelma laadittu kalevalamittaan, ja tiettävästi muutoinkin saanut vaikutteita Kalevalasta Longfellowin innostuttua lukemastaan saksannetusta Kalevalalasta. Siksipä C. Barksin luoman intiaaniheimon (peeweegat) puheenparsi on kuin Väinämöisellä ikään. | ||||
|
31.10. 11:42 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä kyllä ollu melekosta iteppäisyyttä kirkonpaikan kanssa. Se kuin ei ollut ensimmäinen maanvyörymä joka emäkirkon hylkäämiseen johti... Muutoin kyllä olen sitä mieltä, että kirkon pitää paikkakunnalla näkyä! Nimimerkillä ala-asteen luokkahuoneen ikkunasta kuusi vuotta komiammanpuoleista "lakeuden katedraalia" tuijotellut. |
||||
|
30.10. 12:46 | Kari Haapakangas | ||
| Tasoristeykset "super six" -kaupungeissa ovat käyneet harvinaisiksi. Turussa on, ja Oulussa Jääsalontiellä (Oritkari-Nuottasaari), mutta onko muualla? | ||||
|
30.10. 12:38 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmasto ja sen muutos on pahuksen monimutkainen juttu, jota surutta yksinkertaistetaan keskustelussa. Selvää kyllä on, että ihminen toiminnallaan vaikuttaa illmastoon, ja tällä hetkellä nimenomaan lämmittävään suuntaan. Ikävä kyllä myös ilmaston luontainenkin kehitys taitaa vielä vahvistaa tätä kehitystä. Ilmaston lämpeneminen ei siis ole 100 % ihmisen syytä, jos sillä nyt jotain väliä on. Lämpenemisestä huolimatta olen optimisti ja oletan maapallon -ja ihmiskunnankin- selviytyvän muutoksesta. Ne höpöhöpökauhutarinat "Venuksen tie on meidänkin tiemme" ovat juuri sitä, höpöhöpöä. Hankalia aikoja ja vaikutuksia on eittämättä edessä, mutta maailmanloppua ei tule huomennakaan. |
||||
|
|
22.10. 10:50 | Kari Haapakangas | ||
| Ympäristöviestinnän suurin ongelma -imho- on siinä, että siinä soivat oikeastaan vain tuomion pasuunat: edelleen olemme matkalla kohden katastrofia eikä mikään ole oikeastaan parantunut. Oikeasti kuitenkin Suomessa -ja maailmallakin- on edistytty valtavasti vaikkapa 60-lukuun verrattuna. Ilma on puhtaampaa, vedet ovat puhtaampia, suojelussa on saavutettu suuria onnistumisia (petolinnut, hylkeet, jopa suurpedot) ja suojelualueiden määrä on moninkertaistunut. Jopa niitä vihoviimeisiä hakkaamattomia ikimetsiä tuntuu löytyvän joka vuosi yhä uusia ja uusia. Mutta ei menestystarinoista kerrota. Tärkeämpää on vain huutaa sitä "sutta" (sic!) yhä uudelleen ja uudelleen. Selvisimme happosateista, ympäristömyrkyistä ja otsonikadosta, joten emmeköhän selviä vielä ilmaston lämpenemisestäkin. |
||||
|
22.10. 10:42 | Kari Haapakangas | ||
| Asema-ajasta muistuttavat oikeastaan vain nuo neliöpanelit ikkunoiden alla, tyypillinen piirre Pohjanmaan radan asemarakennuksissa | ||||
|
21.10. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
| Satamaradalla pienestä mutkaisuudesta ei ole haittaa... | ||||
|
21.10. 10:31 | Kari Haapakangas | ||
| Tämähän on edelleen olemassa, jos kohta melkoisesti muokattuna... | ||||
|
20.10. 09:44 | Kari Haapakangas | ||
| Osataan sitä näemmä Ruotsissakin olla typeriä. Kutsuuko kukaan enää oikeasti Triplaa Mall of Triplaksi? | ||||
|
05.10. 11:12 | Kari Haapakangas | ||
| Vuoden 1974 kartassa tässä on ollut oikein sivuraide. Olisiko sitten kyseessä ollut Keskijärven... hmm... seisake. | ||||
|
04.10. 17:10 | Kari Haapakangas | ||
| Näin 10 vuotta myöhemmin voi todeta jäsen Petrin olleen väärässä. Sota eli ei, niin junat kulkee edelleen niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin. | ||||
|
19.09. 15:05 | Kari Haapakangas | ||
| Ei vaan mäkien puuttumisen vuoksi ;) | ||||
|
19.09. 08:45 | Kari Haapakangas | ||
| Varsinainen herkkupeppu vasemmalla... | ||||
|
|
19.09. 08:39 | Kari Haapakangas | ||
| Pohojanmaalla ei ole mitenkään tavatonta, että maakellari joudutaan tekemään maan pinnalle ja kasaamaan sille kumpu. Tämä yksilö (vai pitäisikö puhua kaksilosta?) näyttää menettäneen multaiset kainalosauvansa. |
||||
|
17.09. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
| Toki paikalliset tuntee sen paremmin nimellä "pottutehas" | ||||
|
17.09. 08:35 | Kari Haapakangas | ||
| Vihannin asemalla junaa odottaessa on se hyvä puoli, että lähestymisen (=junan valot) näkee toooodella kaukaa, eli Tuomiojan kolmiosta saakka (13 km) | ||||
|
15.09. 13:49 | Kari Haapakangas | ||
| Tämä savenottoalue on ilmeisesti ollut melko laaja? Ainakin rinnevarjoste viittaa, että JOTAIN on otettu aina Ihantolan OKT-alueen koillispuolelta saakka. | ||||
|
15.09. 13:45 | Kari Haapakangas | ||
| Veturi ja vaunu(kuorma) samaa maata. | ||||
|
10.09. 07:45 | Kari Haapakangas | ||
| Erottaisipa mitä tuossa lisäkilvessä sanotaan. Pakollinen pysähtyminen ja kielletty ajosuunta on vähän hämmentävä yhdistelmä... | ||||
|
09.09. 10:37 | Kari Haapakangas | ||
| Kuinkas tämä poikkeaa sepelitukikerroksella varustetuilla raiteilla käytettävistä? | ||||
|
08.09. 10:23 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuo Kiskopolun silta ollut aiemmin tunnettu siitä, että se johti yli ratapihan, mutta pääraiteen ylitys oli tasoristeys? Ja sai sittemmin jatkoa... | ||||
|
05.09. 11:56 | Kari Haapakangas | ||
| Hmm. aavistuksen erikoinen käsitys "hieman" pidemmästä... Siikamäki-Pieksämäki 15 km Pieksämäki-Keuruu 150 km |
||||
|
01.09. 09:45 | Kari Haapakangas | ||
| Nuorisotalo? Ei kuin Nansotalo! Olisikin ollut vähän reilunkokoinen nuorisotaloksi, melkoista edistystä poliisin suosimaan "Nokian nuorisovahtiin" |
||||
|
01.09. 08:32 | Kari Haapakangas | ||
| No, eipä nykyään ole Helsingin ja Pasilan välillä tavaraliikennettä... Itse asiassa, onko sitä enää Pasilassakaan? |
||||
|
28.08. 09:40 | Kari Haapakangas | ||
| Tuosta taustalta hieman lastia kyytiin, niin kyseessä olisikin possujuna. | ||||
|
25.08. 09:15 | Kari Haapakangas | ||
| Ihan hyvä muistutus niin raitiovaunun kuljettajalle kuin kamikazehenkisille kanssakulkijoillekin. | ||||
|
25.08. 09:14 | Kari Haapakangas | ||
| Kuorma on jopa "sidottu", mutta niinhän se vanha vitsi menee: kuorman yli vedetty villalanka täyttää lain kirjaimen, mutta ei sen henkeä. | ||||
|
21.08. 12:59 | Kari Haapakangas | ||
| Surullisenkuuluisa Soso taitaa olla tämän naapuriasema. | ||||
|
18.08. 14:46 | Kari Haapakangas | ||
| Oikeastaan ihan hyvä, että nykypäivänä ei enää ole tuollaisia kasvillisuuden erämaita ratapihoilla. Eihän sitä kasvittomuutta suinkaan mekaanisella kitkennällä saavutettu... | ||||
|
18.08. 08:38 | Kari Haapakangas | ||
| Saaren pinta-alaa on näemmä lisätty vuoden 1954 jälkeen maantäytöllä. Yllättävän suuren osan vanhankaupungin saaresta on uhrattu rautatielle. | ||||
|
12.08. 13:23 | Kari Haapakangas | ||
| Olisiko kaari tehty vain rakenteen keventämistarkoituksessa? Noin korkealla jokitörmässä tuskin on ollut uhkana Loimijoen tulvat. Toinen vaihtoehto on tietenkin joenvartta kulkenut polku, jolle on järjestetty läpikulku siltapenkereestä. | ||||
|
05.08. 18:00 | Kari Haapakangas | ||
| Tietysti Lennoston nykyistä tukikohtaa kuvaavampi nimitys olisi Hämeen Lennosto, mutta se kehveli on jo varattu (ja hyljätty), sillä nykyinen Lapin lennosto kantoi aikaisemmin tuota nimitystä. Tietenkin me harmaissa palvelleet tunnemme nuo yksiköt paremmin Rennostoina... |
||||
|
05.08. 17:50 | Kari Haapakangas | ||
| Koripalloilijoille varattu hytti? | ||||
|
31.07. 13:29 | Kari Haapakangas | ||
| Saksalaisissa, läntisissäkin, oli pitkään erikoisuuksia, kun itärajan sijaintia ei hyväksytty lopulliseksi. Meilläkin on 60-luvun saksalainen atlas, jossa oderjoen itäpuoliset alueet ja Itä-Preussi ovat edelleen osa Saksaa. | ||||
|
25.07. 21:58 | Kari Haapakangas | ||
| Hikoituksen yleistyminen se laimensi potkukelkkojen suosioita. 80-luvun alun muistoja ovat koulumatkat kelkalla: hyvä ja luistava keli aamulla, mutta koulupäivän aikana oli hiekoittaja tehnyt kepposen, ka potkukelkka piti miltei kantaa kotiin. | ||||
|
24.07. 18:19 | Kari Haapakangas | ||
| Mierontien ensimmäinen-tai viimeinen- silta. | ||||
|
17.07. 07:29 | Kari Haapakangas | ||
| Tokihan Oulusa on Toppilan voimalaitos (turve), joka käyttää nykyään enenevässä määrin haketta. Kemiran tehdasalueellakin on voimalaitos, mutta se taitaa pyöriä etupäässä jätteellä. | ||||
|
11.07. 06:59 | Kari Haapakangas | ||
| 500 metriä lähempänä Venäjää on näemmä joskus maailmanaikaan ollut lyhyt soraraide. | ||||
|
06.07. 17:23 | Kari Haapakangas | ||
| no, suomestahan puuttuu futuuri... | ||||
|
05.07. 06:39 | Kari Haapakangas | ||
| Ei ehken pitäisi puuttua tähän kiivaaseen keskuteluun, mutta jotain ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin. Tarkasti ottaen hiukan alle puolet palvelusajastani kannoin punavalkoisia laattoja... Ilmatorjunta on aina hieman alakynnessä, koska puolustuksesta on kysymys. Hyökkääjä valitsee ajan, paikan ja keinon. MUTTA silta ei suinkaan ole mikään helppo maali, sen on käynnissä oleva Ukrainan sotakin osoittanut. Mikäli haluat tuhota sillan, pane pioneerit asialle, älä ilmavoimia! Ensinnäkin, dronet ovat aivan liian pientä kuormaa kantavia ollakseen oikeasti tehokkaita siltoja vastaan. Myös ballistiset ohjukset ovat huono valinta: silta on loppujen lopuksi varsin kapea kohde. Liito- ja älypommit ovat paras, mutta tarjoaa toisaalta ilmapuolustukselle eniten mahdollisuuksia torjuntaan. Lisäksi käytetyn kuorman täytyy olla melko järeä! Ja vaikka siltaa onkin mahdollista vahingoittaa, on se todella vaikea tuhota! Parin päivän pioneerikorjauksella se Kertsin siltakin on saatu aina toimintakuntoiseksi. Ja kyllä, Tornion radan linjauksessa tehtiin sata vuotta sitten moka, mutta on turhaa fantasiointia että sitä virhettä enää oikaistaisiin. |
||||
|
30.06. 13:51 | Kari Haapakangas | ||
| Uusi kansi? | ||||
|
18.06. 10:29 | Kari Haapakangas | ||
| Piti ihan ruveta laskemaan, mutta kyllä tuo "reittikartta" vaan sittenkin pitää paikkansa. Karjaan jälkeen on tosiaankin kuusi seisaketta Hangon radalla. | ||||