![]() |
18.06. 10:29 | Kari Haapakangas | ||
Piti ihan ruveta laskemaan, mutta kyllä tuo "reittikartta" vaan sittenkin pitää paikkansa. Karjaan jälkeen on tosiaankin kuusi seisaketta Hangon radalla. | ||||
![]() |
18.06. 08:55 | Kari Haapakangas | ||
Sinänsä hyvä, että seinät on ihan kuviomaalattu. Se nyt ainakin hieman hillitsee taiteellisen itseilmaisun mahdollisuuksia etsivän kansalaisen pyrintöjä tarjota näkemyksiään kaikelle kansalle. Toki ei täysin menestyksellisesti... |
||||
![]() |
16.06. 12:50 | Kari Haapakangas | ||
Sinänsä hämmästyttävää, että Naantalin radalla edes pystyy tötteröimään noinkin vahvasti "umpimetsää" -otoksen. | ||||
![]() |
12.06. 13:43 | Kari Haapakangas | ||
Onkos tuon murikan tarkoitus kuvata kallion korkeutta ennen rakennus- ja louhintatöitä? | ||||
![]() |
08.06. 17:05 | Kari Haapakangas | ||
Melkoinen hidastuvuus 10 sekunnissa. Siin ois lasti lennelly. | ||||
![]() |
02.06. 12:21 | Kari Haapakangas | ||
Onkos tuossa kampiasetinlaitteen takaisessa aikataulussa kuvattu junien vaunukokoonpano? Sellaiset saivat aikoinaan pikkupojan sormet syyhyämään... | ||||
![]() |
29.05. 05:40 | Kari Haapakangas | ||
N43 on tietysti jo 80 vuoden takainen korkeudenmittaus, joten nykypäivänä korkeus merenpinnasta lienee jotain +85,40 m | ||||
![]() |
08.05. 11:04 | Kari Haapakangas | ||
Esa, nyt yksinkertaistat liikaa. Tokihan ilmoittamasi muuntokertoimet sopivat imperiaalisiin tuumiin ja jalkoihin (so. englantilaisiin), mutta eihän Suomessa 1887 suinkaan nuo ollut käytössä, vaan ruotsalaiset mitat, jossa tuuma olikin vain 24,7 mm ja jalka 0,2969 m. Toisaalta kakkosnelosen mitat -vientikaupan takiakin- perustuvat hyvinkin imperiaalisiin mittoihin. |
||||
![]() |
08.05. 05:29 | Kari Haapakangas | ||
Louko ja Jalasjärvi ovat kuitenkin vahvasti maaseudulla verrattuna useimpiin korpi- ja neva-asemiin mitä tuolla välillä on. Jalasjärvi oli jopa vallan matkustajaliikenteen asema. | ||||
![]() |
07.05. 13:15 | Kari Haapakangas | ||
Sen sijaan jumalattoman isoja soita isoine turvetuotantoalueineen riitti. Ei kait ole mahdotonta, että niille olisi tuotu koneita ja laitteita ihan valtionyhtiön kuljettamana. Ja tietysti tarpeen lakattua seuraavalle turvesuolle. | ||||
![]() |
06.05. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
Eiväthän RUK:uun menevät vielä alikersantteja ole, vaan aliupseerioppilaita tai mahdollisesti korpraaleja. Alikessun natsat saa vasta AUK II:n jälkeen. Poislukien tietysti jälki RUKkiin menevät. (voi olla vanhentunutta tietoa) |
||||
![]() |
30.04. 12:20 | Kari Haapakangas | ||
Tokihan asiansa osaavat ammattimiehet kelpasivat myös lännen tiedustelupalveluille, tosin ehkä pienellä viiveellä. Liittotasavallan turvallisuuspalvelun käynnistys ei ollut aivan yhtä vikkelä kuin harppipuolella, ja suuri ja mahtava Yhdysvallatkin oli vähällä luopua koko ulkomaantiedustelusta "tarpeettomana", mutta lopulta järki voitti ja OSSin työtä perustettiin jatkamaan CIA Samoilla apajilla oli tietysti muitakin, varsinkin latinalaisessa Amerikassa. |
||||
![]() |
26.04. 14:46 | Kari Haapakangas | ||
Välilaituria on arvatenkin pitänyt leventää asematunnelin (portaiden) rakentamisen takia. | ||||
Kuvasarja: Junalla Oulusta Hampuriin ja takaisin |
22.04. 10:44 | Kari Haapakangas | ||
Tässä tapauksessa vähintään yhtä tärkeää on Ruotsin eurooppalaistuminen. Suomessahan junailu oli sujuvaa, poislukien siirtymä Tornio itäiseltä Haparandan asemalle. | ||||
![]() |
22.04. 07:55 | Kari Haapakangas | ||
Onhan Tukholmassakin rakenneratkaisuin estetty levytysasennon ottaminen väsyneeltä matkalaiselta. Tuolla ne tosin on naamioitu näppäriksi(?) apupöydiksi... | ||||
![]() |
21.04. 07:36 | Kari Haapakangas | ||
Sitä paitsi valkoinenhan on skandinaavisen tyylin perusvärivalinta... | ||||
![]() |
18.04. 08:40 | Kari Haapakangas | ||
Jäljennöksen jäljennöksen oikeaksi todistaa... Kuinkahan pitkälle jäljennöksien todistamisessa oikein mentiin? (lol) |
||||
![]() |
16.04. 10:06 | Kari Haapakangas | ||
Lainkuuliainen seurakuntamme oli tällännyt kirkon parkkipaikallekin latauspisteen. Maksukin kätevästi easyparkin kautta :) Taitaa olla eräs niistä harvoista paikoista, jossa tässä kaupungissa kyseistä pysäköintisovellusta tarvitsee. Isoissa kaupungeissa puolestaan alkaa olla hankalaa löytää sijaa pikkupysähdykselle ilman että joku olisi heti kinuamassa maksua :( |
||||
![]() |
14.04. 20:19 | Kari Haapakangas | ||
Kyseessä on siis suomalainen vastine Culebran kaivannolle (Panama) | ||||
![]() |
11.04. 07:47 | Kari Haapakangas | ||
Siinäkin on vaatimattomasti semmoinen yhdeksän kilometrin suora, mutta Pohojanmaalla se nyt ole vielä pitkäkään suora... | ||||
![]() |
07.04. 13:37 | Kari Haapakangas | ||
Kappas, eipä uskoisi, että Suomessa on kaksin kappalein noin kummallisen nimen omaavia kyliä. Se pohjoisempi ei kyllä liity mitenkään rautatiehen, ja Ängeslevänjokikin ehtii juuri yhtyä Temmesjokeen ennen Pohjanmaan radan kohtaamista. | ||||
![]() |
04.04. 12:01 | Kari Haapakangas | ||
Taitaapa kuitenni olla parempi, ettei vanhaa rouvaa koeteta moista vauhtia vetää... | ||||
![]() |
04.04. 07:52 | Kari Haapakangas | ||
Veikkaisin olevan "Vad sade ni", nehän "lentävät" matalalla. | ||||
![]() |
21.03. 07:31 | Kari Haapakangas | ||
Kuvassa taitaakin olla kaksi matkustajalaituria ja yksi huoltolaituri. | ||||
![]() |
20.03. 10:35 | Kari Haapakangas | ||
Resurssikysymyshän se on. Britanniassa (Englannissa) on vanhaa rahaa ja siirtomaista kerättyä vaurautta, sekä melkoista volyymia. Kyllähän muutama lentokuntoinen spit löytyy, mutta onko se nyt sitten paljon vai vähän, kun niitä aikoinaan tehtiin tuhansia? Suurin suomalaisten käyttämä konesarja lienee ollut ME 109G, ja niitäkin saatiin puolentoistasataa. Kiva jos niitä olisi säilynyt lentokunnossa, mutta milläpä olisit niitä säilynyt, kun maksoimme velkaa itänaapurille eikä aikaa, rahaa, tiloja tai kiinnostusta ollut vanhojen koneenraatojen säilyttämiseksi. Lentokone (vallankin sota-ajan tuote) happanee melkoisen nopeasti ulkosäilytyksessä kelvottomaan kuntoon. Veturissa on sen verta enemmän malmia kiinni, että sen maatuminen alkuperäiskuntoon kestää huomattavasti kauemmin. Nythän ne ovat ne viimeiset hetket pelastaa rautatieperintöämme tulevillekin sukupolville. Jotain on vielä jäljelläkin ja vaurautta on sitäkin jo jonkin verran kertynyt. Vielä puuttuu se "joku muu", joka kävisi taistoon byrokratiaa vastaan rahoituksen ja huolenpidon saamiseksi näille viimeisille jäänteille. |
||||
![]() |
17.03. 08:46 | Kari Haapakangas | ||
Saab ei mahdu käärinliinan taskuihin, eikä yhteiskuntakaan taida olla vielä valmis auton käyttämiseen ruumisarkkuna. ...vaikka vesistöistä tällaisia tapauksia satunnaisesti löytyykin. |
||||
![]() |
06.03. 10:27 | Kari Haapakangas | ||
Mukava nähdä liikennettä tuollakin raiteella. Tuolla vaunujen alla on vielä vaihdekin, mutta sitä ei ole taidettu käyttää aikoihin. Sinällään kyllä Lapaluodon sataman käyttö on ilahduttavasti lisääntynyt. |
||||
![]() |
02.03. 17:25 | Kari Haapakangas | ||
Eli jotain sellaista mitä "siltainsinööri Jaatinen" rakenteli kuntavaltauksensa yhteydessä... | ||||
![]() |
24.02. 06:45 | Kari Haapakangas | ||
Jaa, enpä tiedä. Nuo vaikuttavat ihan kilpailukykyisiltä R-kioski hinnoilta. Kuukletinpa huvikseni, Oulusta näyttää pienen cappuccinon saavan halvimmillaan 2 e hintaan. Normihinta näyttää olevan siinä karvan verran alle neljän euron. |
||||
![]() |
19.02. 13:47 | Kari Haapakangas | ||
30-vuotisen sodan aikana kaikkien osapuolien ongelma oli sodan lopettaminen. Kas kun sotajoukkoja oli helpompi pitää yllä ryöstelemällä niitä Saksanmaata. Rauha olisi tarkoittanut sitä, että palkat olisi ihan oikeasti pitänyt maksaa. Niinpä niin Ranskan, Ruotsin ja vähäisemmässä määrin Espanjan ja Itävallan (keisari) oli edullisempaa jatkaa sotaa. Saksalaisille asia tietenkin oli katastrofi, mutta eipä heiltä pahemmin kyselty... Esa, ei sitä tultakaan ihan miten vain käytetty. Olihan olemassa palovero! Maksa vai alammeko sytytellä taloja! |
||||
![]() |
18.02. 07:59 | Kari Haapakangas | ||
Nuo räjähdyksen vaikutukset ovat melko vekkuleita, eikä niitä aina pysty tarkalleen arvioimaan. Jopa säätilalla saattaa olla vaikutusta. Itse oli pitämässä sääasemaa, kun puolustusvoimat hävittivät vanhaa materiaalia räjäytyksin Kittilän Tievassa. Meillä oli luotaamo pystyssä vanhassa soramontussa sellaisen 6-7 kilometrin päässä nollapisteestä, ja välissä oli vielä vaarakin. Ei ne 30 tonnin pamaukset siis juuri muuta kuin kuuluivat. Vaan eräänä syysaamuna vallitsikin inversiotilanne, mikä selvästi kävi luotausdatasta ilmi. Sillä olikin sellainen kiva seuraus, että inversion rajakerros heijasti paineaallon sieltä vaaran yli, joten sen aamuinen paukku sai konttimme tärähtämään paineaallon vuoksi. Se kymmenen yön leiri oli kyllä koko varusmiespalveluksen mukavin kokemus. |
||||
![]() |
15.02. 15:48 | Kari Haapakangas | ||
Tuosta hinnastahan kuului vähän nurinaa Helsingin suunnalta ja puheita "Kataisen siltarummusta", mutta kyllähän se pakkoinvestointi oli. Edeltävät "saksanseisojat" olivat käyttöikänsä lopussa, ja kiertotie on tässä tapauksessa pidemmänpuoleinen. | ||||
![]() |
15.02. 05:49 | Kari Haapakangas | ||
Firmassa tuli tosiaan tuo venäläisperäinen tavara ohimennen tutuksi, vaikka primäärikäytössä sellaista ei erikoiskoulutuksellani ollutkaan. 1) Sergei, alokaskauden rakas ystävä 2) Gaz tarjosi kyydin ampumaradalle, alikki vakuutti, että kyllä se perille vie! Johon joku sitten kuivasti vastasi: uskon sen, mutta pitääkö työntää? 3) Lada samara, Nakkikosken väijyn ajopeli kasarmivartiokierrosta varten. Sai aika raskasta käsittelyä juhannusyönä 4) Uaz, pari kapiaista tarjosi kyydin siirtymässä sotaharjoituksessa. 5) linkki-zil, linkkikuskien ajopeli, mutta eipä tarvinnut tarkemmin tutustua 6) TA-57, ihan palveluksen loppupuolella esitelty rastikoulutuksen oheisväline yhdessä P-78:n ja upouuden P-90:n kanssa. Sekä kauempaa tehtyjä näköhavaintoja 122H63:sta ja yksittäisestä T-72:sesta |
||||
![]() |
08.02. 20:59 | Kari Haapakangas | ||
Kurkun käyryyden luokittelemisella on kyllä ihan järkevä tausta (parhaita A-luokan suoria kurkkuja mahtuu pakkauslaatikkoon enemmän kuin käyriä alemman luokan kurkkuja), mutta siitä on tullut EU:ta vastustavien populistien Lempiase. MEGA-väki kuvittelee jostain kumman syystä EU:n kaatumisen tekevän taas Euroopasta suuren. Kiina, Venäjä ja USA tukevat mielellään näitä populisteja: divide et impera. Vaan eiköhän jätetä tämä politiikka vähemmälle vorgissa. Käyn poliittiset väittelyt mieluummin muilla palstoilla. |
||||
![]() |
08.02. 05:17 | Kari Haapakangas | ||
On tuo nyt sentään himpun realistisempi kuin tunneli Tukholmaan ja järkevämpi kuin 3,5 miljardin verohelpotukset joita EK on myös viime aikoina esittänyt. | ||||
![]() |
07.02. 04:31 | Kari Haapakangas | ||
Mikähän siinä on, että Hiacen kohdalla rupeaa aina mielessä soimaan Jope Ruonansuun kappale:"Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen, pieneen Hiaceen..." | ||||
![]() |
06.02. 12:57 | Kari Haapakangas | ||
Mahtoiko tiiliä päätyä yhtään hyötykäyttöä, vai ovatko ne nykyään jonkin Helsingin rannan täyttömaana... | ||||
![]() |
01.02. 06:41 | Kari Haapakangas | ||
Kameraseuran kuva on aikaan ennen Ruotsin suurta puolenvaihtoa. Sillan toisessa päässä onkin pitänyt osata vaihtaa oikealle kaistalle. | ||||
![]() |
24.01. 10:14 | Kari Haapakangas | ||
Eikös siellä Humppilassa ole jo uudenkarhea kiitoratakin valmiina? Varalaskupaikaksi sitä tosin taidetaan kutsua... | ||||
![]() |
24.01. 10:12 | Kari Haapakangas | ||
Ahon-Viinasen hallituksen osaamisesta voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllähän tuo hallitus melkoisen mahdottomaan paikkaan joutui ja paikkailemaan Holkerin "hallittu rakennemuutos" (hah) -hallituksen petaamaa katastrofia. Oikeastaan Ahon hallituksen ainoa selkeä virhe oli roikkuminen "vahvan markan" politiikassa niin pitkään, että käytännössä hirtti itsensä siihen. Tuokin kyllä oli perintöä edelliseltä hallitukselta, ja kun presidenttikin vielä oli vahvan markan takuumies, niin... Mielenkiintoista lama-ajan historiaa on myös määrävähemmistösäännöstön purkaminen. Sehän olikin vekkuli säännöstö, jonka ansiosta valtion menoja pystyi lisäämään helposti, mutta säästöjen aikaansaaminen huomattavan vaikeaa. SDP suostui tuon säännöstön purkamiseen, mutta maksatti siitä kalliin hinnan. Tiettävästi osana tuota maksua oli Siltapankin perustaminen ja STS:n terveen osien myyminen, ja tällä palastelulla vasemmisto pääsi rahastamaan konkurssikypsällä pankilla. Noista säätiöidyistä myyntirahoista on sittemmin rahoitettu monta vasemmiston vaalikampanjaa. Mutta, tämähän nyt on vain asioita sivusta seuranneen keskustalaisen jupinoita. |
||||
![]() |
22.01. 07:50 | Kari Haapakangas | ||
Herra Esa, noiden ongelmien juurisyy lienee se, ettei "suuressa ja mahtavassa" oikein milloinkaan ymmärretty käsitteen "pieni" merkitystä, ja silloin kun koetettiin tuottaa jotain "pientä"... no jaa. | ||||
![]() |
21.01. 13:33 | Kari Haapakangas | ||
Mitähän tavaraliikennettä Haaparannasta/Haaparantaan oikein on? Siellä puolen jokea ei ole teollisuutta, ei satamaa, ja eivät nuo oikein puunkuljetusvaunuilta näytä. | ||||
![]() |
11.01. 21:09 | Kari Haapakangas | ||
Näyttävät noin kaksimetrisiltä pituudeltaan. Eikös sellainen ole vähän lyhyt sahatavaraksi? Lipusta voisi yrittää laskea tähdet, jotta tietäisi montako osavaltioita oli tuohon aikaan. Nythän siellä yksi kaheli aikoo nostaa määrän 61:een (10 Kanadan osavaltiota plus Grönlanti). Millainenhan mahtaisi olla senaatin voimatasapaino moisessa Yhdysvalloissa? |
||||
![]() |
09.01. 09:02 | Kari Haapakangas | ||
Avattava ikkuna on usein jopa parempi kuin puutteellisesti toimiva ilmastointi. Ainoa ongelma ovat pysähdykset asemilla jolloin avoimesta ikkunasta saatava hyöty jää vähäiseksi. | ||||
![]() |
06.01. 15:39 | Kari Haapakangas | ||
Joissain tapauksissa paikallinen tapa uhkaa jäädä alakynteen. Oulun kupeessa on uusi (uudehko) nukkumälähiö Tupos (osa Liminkaa). Paikalliset lakeuden asukkaat tietävät taivutuksen olevan Tupoksessa. Koska Tupoksessa avojalakaset ovat nykyisellään mitätön vähemmistö on alettu entistä enemmän kuulla myös muotoa Tupoksella. Tupoksessa on myös rautatiehistoriaa. Eihän siellä enää (tai vielä) ole seisaketta, mutta aikoinaan sellainen palveli paitsi tuposlaisia myös tyrnäväläisiä. |
||||
![]() |
06.01. 09:56 | Kari Haapakangas | ||
Kelloissa on kehitys kehittynyt taaksepäin. Pitkään käytin ranteessa kelloja, joiden huolloksi riitti paristonvaihto parin vuoden välein. Nykyinen nk älykello pitää yhdistää piuhan päähän ainakin kerran viikossa. Mutta niin sitä on ehdollistunut vuodesta 1979 alkaen, että ranteessa on kello oltava. |
||||
![]() |
04.01. 05:32 | Kari Haapakangas | ||
Melkoinen arvonalennus. Ei tuota Pietarin rataa voi juuri mutkaiseksi haukkua | ||||
![]() |
04.01. 05:24 | Kari Haapakangas | ||
Pikemminkin nykypäivän wolttifoodoraajat ovat noiden lähettipoikien kaukaisia jälkeläisiä. Faksit, sähköposti ja palkkakulujen nousu merkitsi aikoinaan lähettien ammattikunnan loppua, mutta nyt kapitalismi on keksinyt tehdä läheteistä "yrittäjiä" ja tarjolla on yllinkyllin halukkaita "yrittäjiä", enimmäkseen maahanmuuttajien joukossa. Eivätkä lähetit nykyään enää viestejä kuljeta. |
||||
![]() |
31.12.2024 13:45 | Kari Haapakangas | ||
Suomessa tuo ruksi kaipaisi vielä natsaa allensa. Turvallisuustekijää on pitänyt hieman entrata. Muuallakin kuin Suomessa oikaisemisen houkutus on suuri. |
||||
![]() |
30.12.2024 12:26 | Kari Haapakangas | ||
Laihialaista säästäväisyyttä? | ||||
![]() |
28.12.2024 07:44 | Kari Haapakangas | ||
Kivihiiliterva? Jos oikein muistan lapsena luetun Ankkarin siitä tehtiin myös koipalloja eli naftaliinia. Erään vähän erikoisemman Ankkarihahmon lempiherkkua. |