Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.05. 10:54 | Kari Haapakangas | ||
| Tunturitulvahan on vielä tulossa, ja sitä myöten Kemijoen tulvahuippu, joka taitaa muutoinkin ajoittua toukokuun lopulle. | ||||
|
02.05. 04:34 | Kari Haapakangas | ||
| Kenenkäs metsästysmaja on seisakkeelle nimensä antanut? ;) | ||||
|
|
30.04. 07:40 | Kari Haapakangas | ||
| Rataosuudella voi siis olla vain yksi juna kerrallansa? | ||||
|
30.04. 07:39 | Kari Haapakangas | ||
| Suomesta ei taida löytyä montaakaan noin voimakasväristä rakennusta, vielä vähemmän julkista sellaista. | ||||
|
30.04. 07:37 | Kari Haapakangas | ||
| Alituskorkeutta on kuitenkin tarpeeksi, kun minkäänlaista korkeusrajoitusta ei näy. | ||||
|
23.04. 13:22 | Kari Haapakangas | ||
| Kolmen kerroksen liikennettä: kaivoista päätellen maan alla, maan päällä (tie+ rautatie) ja ilmassa (sähköä ynnä drone(?)) | ||||
|
09.04. 10:29 | Kari Haapakangas | ||
| Tuo viritelmä tasoylikäytävän jälkeen, onko sen tarkoitus torjua karjan pääsyä rataosalle? | ||||
|
09.04. 10:26 | Kari Haapakangas | ||
| Kummallista isojen kirjaimien käyttöä, mutta toisaalta jos lukee vain isolla alkavat sanat, niin siinähän se on aika lailla tiivistettynä. Any Person Trespassing Penalty Forty Shillings. Mitenkäs se nyt menikään tuo vanha brittiläinen rahajärjestelmä... x määrä pennyjä oli shillinki, ja x shillinkiä teki punnan. Ei kymmenellä jaollinen (enempää en muista). |
||||
|
08.04. 20:03 | Kari Haapakangas | ||
| Merkillistä...pikkukuvassa tämä on ehdottomasti 90 astetta kääntynyt | ||||
|
08.04. 10:46 | Kari Haapakangas | ||
| Mikähän siinä onkin, että sillan purkamisen yhteydessä ei juuri koskaan pureta näitä maatukia. Vaikka kyllähän tuollaisten varaan näpäkästi rakentaa pinohiirisillan... |
||||
|
08.04. 08:44 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmankos kuvissa oli jotain tuttua: TV:ssähän näitä on nähty! | ||||
|
07.04. 08:22 | Kari Haapakangas | ||
| Hyvinhän tuo kaupunnin ja yksityisten rahoilla paikoilleen asettui, sillä rataa ei ole juuri tarvinnut oikoa valmistumsen jälkeen. Yksi sellainen harvinainen kohta on heti kuvassa näkyvän mutkan jälkeen, kun Kerosenojan vaatima mutka radassa on oikaistu. Toinen merkittävä on sitten Raahen asemalla, jossa raiteiden siirrosta johtuen asema ja makasiini ovat nykyisellään huomattavan kaukana raiteista. | ||||
|
03.04. 18:26 | Kari Haapakangas | ||
| Onhan Kajjjaani sentään melkein risteysasema. No, oikeasti se kunnia kuuluu Kontiomäelle, mutta se onkin sitten peräti viiden suunnan risteysasema. Yksi Suomen kolmesta, jos oikein laskin. | ||||
|
31.03. 12:07 | Kari Haapakangas | ||
| Mitenkähän tämä nyt luokiteltaisiin, pyörät ovat kyllä kovasti samaa kokoa, mutta etummainen pari edessä ja takimmainen pari "tenderin" alla. 0-8-0 vai 2-4-2 ;) | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 13:32 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoista. Mitenkähän tässä varhaisessa ratamallissa oli hoidettu liikenteenohjaus? Eihän kauramoottoritkaan voineet sivuuttaa toisiaan kuin asemilla, eli välien piti olla yksisuuntaisia kerrallaan. | ||||
|
23.03. 13:33 | Kari Haapakangas | ||
| Hätäpoistumisreittiopaste ei taida kuulua alkuperäiseen varustukseen :) Mahtoiko tulipesän "tankkaaminen" tapahtua asemilla? Ei tuossa ainakaan kunnon tiloja hiilien (?) säilytykseen näy. |
||||
|
12.03. 16:21 | Kari Haapakangas | ||
| Mustilla ei selvästikään ole ollut veneilyllistä merkitystä. Tuskinpa muutoin olisi noin jykevää keskitukea tällätty keskelle jokea. | ||||
|
11.03. 11:17 | Kari Haapakangas | ||
| Moni kakku päältä kaunis... Mikähän mahtaa olla SE osa, jonka rikkoutuminen merkitsee siirtymistä dinosaurusten hautausmaalle, koska ei ole enää varaosia/korjaus on liian kallista/korjaus on liian vaivalloista Elämme Deevereiden joutsenlaulun aikaa, ja on turha kuvitella, että kaikkia pystyttäisiin säästämään. Kunhan nyt jäisi säilötyksi esimerkkejä kaikista kolmesta sarjasta. |
||||
|
01.03. 17:46 | Kari Haapakangas | ||
| Syy moiseen hulluuteen? Paikkahan kyllä on kaunis, mutta sijainti teollisuusalueella vanhan kaatopaikan naapurissa tuskin mahdollistaa tuottoisaa "kiinteistönjalostusta" Tuolla kaatopaikalla on kyllä legendaarinen asema äidinpuoleisen suvun tarinoissa... |
||||
|
26.02. 11:48 | Kari Haapakangas | ||
| Rakentamiseen lienee käytetty omasta takaa löytynyttä "ei täysin kuranttia" materiaalia, ja tuskinpa ulkopuolista työvoimaa on rakennustyössäkään ollut mukana. | ||||
|
25.02. 09:00 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoinen tuo W:n käyttö suomessa, vielä 1920 luvulla v oli yleisesti w esimerkiksi sanomalehdissä, mutta katosi 30-luvulle tultaessa. Mahtoiko kyseessä olla ihan päätöksellä tehty muutos, vai oliko kyseessä ihan vain kielen luontainen kehittyminen? | ||||
|
24.02. 17:38 | Kari Haapakangas | ||
| Porstua, josta myös portaat yläkertaan | ||||
|
23.02. 09:41 | Kari Haapakangas | ||
| Sunnuntai, niin kevyen liikenteen väylien aurauksellakaan pidetä mitään kiirettä... | ||||
|
23.02. 08:39 | Kari Haapakangas | ||
| Korttirinkien oma metroasema :) | ||||
|
21.02. 19:58 | Kari Haapakangas | ||
| Mitäpä ovat muuten nuo lyhyet vaunut, joita raiteilla näkyy useampiakin | ||||
|
|
21.02. 15:54 | Kari Haapakangas | ||
| 1923 Saksalla ei tosin ollut (saanut olla) sotilaskoneita. "teknik" on kyllä hyvin voinut olla saksalaisperäistä, mutta todennäköisemmin asialla ovat kyllä maailman vanhimmat ilmavoimat | ||||
|
20.02. 12:40 | Kari Haapakangas | ||
| Korkeusvaroitus on fiksummin toteutettu verrattuna suomalaiseen kokeiluun | ||||
|
20.02. 12:38 | Kari Haapakangas | ||
| Johan on eriparinen veturikaksikko | ||||
|
09.02. 10:19 | Kari Haapakangas | ||
| Jonkinlainen virstanpylväs (?) taitaa olla ihan oikeassa laidassa. Eipä siitä(kään) isommin selvää saa... | ||||
|
03.02. 10:06 | Kari Haapakangas | ||
| Rantapyssyssä valikoimaa kaliibereissa oli hyvinkin lavealti, nuo 305 milliset olivat itse asiassa harvinainen poikkeus. Vahvasta rannikkotykistöstämme kiitos kuuluu itse asiassa japanilaisille sekä perivenäläiselle ryssi... köh, no niin. Totisesti vähemmän fiksua oli lähettää Itämeren laivasto kurittamaan keltaista miestä maailman toiselle puolen. Matkakin oli jo sen lajin koheltamista (mm. Doggermatalikon selkkaus), että eipä ihme ettei siitä laivastosta oikein mitään palannut. Oli siis vahvistettava rannikkopuolustusta. Se kun oli nopeampaa kuin uuden laivaston rakentaminen. Rannikkotykistömme työjuhta oli oikeastaan 152 millin Canet-tykki, ja sen lisäksi oli sitten raskaampia 8, 10 ja 12-tuumaisia. |
||||
|
30.01. 10:18 | Kari Haapakangas | ||
| Suomessa "tehdas" tiputtelisi korpikuusen kyyneleitä, mutta uudella mantereella kyseessä olisivat kuunsäteet. Mutta Hannun sel(v)itys on arkisempi. | ||||
|
|
30.01. 04:48 | Kari Haapakangas | ||
| Pillari tukkeja kiskomaan, mutta mikä höyrykone pilkottaa veturin takaa? Ei sentään "tehdas" :D | ||||
|
26.01. 12:11 | Kari Haapakangas | ||
| Kovin luottavainen en olisi jään kestävyyteen moisessa paikassa. Paikallisetkin lienevät samaa mieltä, kun ensimmäistäkään moottorikelkan jälkeä ei tässä aukossa näy... | ||||
|
13.01. 14:48 | Kari Haapakangas | ||
| Karttapohja taitaa olla sotaaedeltävältä ajalta, eihän siinä ole piirrettä "valtakunnan" uusia rajoja eikä sen protektoraatteja. Sinänsä mielenkiintoisesti Itämeri on -Leningradia lukuunottamatta- jäänyt vaille "superrautatieyhteyttä" |
||||
|
13.01. 08:55 | Kari Haapakangas | ||
| Muudan nykypäivän presidenteistä taitaisi tuntea olonsa kotoisaksi tuossa vaunussa. Tosin kyseisen maan presidentit eivät ole tainneet liikkua junalla enää toisen maailmansodan jälkeen... | ||||
|
07.01. 03:20 | Kari Haapakangas | ||
| Napapiiri on teoreettinen raja. Todellisuudessa kaamos koetaan vasta Sodankylän korkeudella, ja keskiyön aurinko paistaa vielä Kemissäkin. Valon taittuminen aiheuttaa tämän mielenkiintoisen ilmiön... Vaikka niin, Raahessakin on kesäkuun alussa yksi päivä jolloin aurinko ei lainkaan laske, mutta tämä ilmiö johtuu ihan vain kesäaikapelleilystä. |
||||
|
04.01. 05:49 | Kari Haapakangas | ||
| Onkohan noita katto-orsia ikinä "savustettu"? Laaturuokaa keittiöstä, ja onko tuo toinen jokin sanomalehti (mainos)? P-78:sta muisto. Ei erikoismiehille juuri omaa koulutusta enää "yp:n" aikana järjestetty, vaan osallistuimme kera morttien rastikoulutuksiin. Voi sitä haukottelun määrää, kun alikessu aloitti koulutuksen sanoilla "tämä on kenttäpuhelin mallia P-78" Sentään hieman mielenkiintoisempi oli uuden P-90 -mallin ensiesittely... Tutuksi tuli (kuriositettina) tosin suuren ja mahtavan malli TA-57:kin. Siinä taisi olla erikoisuutena sähkötysmahdollisuus. |
||||
|
31.12.2025 13:22 | Kari Haapakangas | ||
| https://www.obotnia.fi/assets/Sidor/1/205/Tiedostot/Karta-C.pdf Kaavasta näyttää löytyvän Rantaratakin rautatieliikenteen yhteystarpeena... https://www.obotnia.fi/assets/Sidor/1/205/Tiedostot/Planbeteckningar-och-planeringsbestammelser_LP2050.pdf "Merkinnän kuvaus: Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetaan Rantarata sekä raideliikenteen yhteystarpeet Vaasan yhdysradalta Vaasan lentoasemalle ja Suupohjan radalta Karhusaaren satamaan. Raidelinjausten tarkat sijainnit määräytyvät tarkemmassa suunnittelussa." |
||||
|
17.12.2025 18:57 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tämä ole nykyään katoksessa | ||||
|
|
15.12.2025 08:59 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, tähän tulee 5 m väylä, mikä ei tänä päivänä ole juuri mitään. Karhusaareen on sentään ihan kelpo 12 m väylä | ||||
|
05.12.2025 10:12 | Kari Haapakangas | ||
| 2978 oli muuten Rajajääkäripataljoona 1:n peiteluku, eli aivan mistään tusinajoukosta ei ollut kyse. Mielenkiintoista muuten, että littera on kokonaan suomeksi. Yleensä näissä on myös sama toisella kotimaisella. |
||||
|
24.11.2025 09:53 | Kari Haapakangas | ||
| Balkan oli (ja on oikeastaan vieläkin) ruutitynnyri, jossa kaikki nahistelivat vähän kaikkien kanssa. Sattuman kaupalla Sarajevo sai sitten "kunnian" olla se kipinä, joka räjäytti ruutitynnyrin koko Euroopan silmille. Vielä nykyäänkin siellä on ainakin kaksi valtiota, jotka ovat suuresti tyytymättömiä nykyisiin rajoihinsa. Mutta ilmeisesti jonkinlaiseen yhteistyöhönkin pystyttiin. Balkanin raideverkko taisi kuitenkin olla yleiseurooppalaista leveyttä ja muutoinkin yhteensopivaa. Ei kai idän pikajuna olisi muutoin voinut tuon alueen läpi kulkea... Olisi oikeastaan mielenkiintoista tutkia miten ja kenen toimesta rautatieverkko alueelle syntyi: Slovenian, Kroatian, Bosnian ja Unkarin osalta raken(nut)taja oli tietysti Habsburgin imperiumi, mutta millainen (synty)historia mahtoi olla Romanian, Serbian, Bulgarian ja Montenegron rautateillä? Ehtikö Ottomaanien luhistuva imperiumi jättää mitään jälkeä rataverkkoon, ja millainen vaikutus Venäjän keisarikunnalla oli? |
||||
|
17.11.2025 15:02 | Kari Haapakangas | ||
| Siis avattiinko tämä ihan retkeijöiden iloksi? Jumiongelma taisi koskea ennemmin maantieliikenteen siltoja, joista aiheutui varsin legendaarisia liikenneruuhkia. |
||||
|
12.11.2025 10:03 | Kari Haapakangas | ||
| Tuollainen ratahan on monestakin syystä liikennekelvoton: ei opasteita, ei kulunvalvontaa, vaihteet jumissa, tasoristeykset täynnä hiekkaa, siltoja nostettu paikoilta, pölkyt lahonneet, kiinnitykset löystyneet... Mutta ajatusleikkinä, olisiko edes kriisiaikana mahdollista ajaa rataa pitkin edes kevyellä (ei sentään kuvan mukaisella kevyellä) kalustolla vähäisten kunnostustöiden (vesakonraivaus, tasoristeysten harjaus, siltojen paikalleen nosto) jälkeen edes kävelyvauhtia, vai päädyttäisiinkö ratakuorma-autollakin pikaisesti "metsähallituksen" puolelle? |
||||
|
10.11.2025 09:36 | Kari Haapakangas | ||
| Ehkä ennemmin moottoriresiina, huomioiden sentään aihepiirin... | ||||
|
05.11.2025 11:57 | Kari Haapakangas | ||
| Ratikka nyt taitaa olla sellainen liikenneväline joka kaikkein vähiten kilpailee auton omistamisen kanssa. Ratikkaa on kiva käyttää Helsingissä vieraillessa, mutta eipä se täällä "melkein Lapissa" millään muotoa korvaa autoa. Kuten ei oikeastaan mikään muukaan joukkoliikenteen muoto... |
||||
|
04.11.2025 10:21 | Kari Haapakangas | ||
| Viittaako Volgan kokoisina palasina suuren ja mahtavan pisimpään jokeen vaiko suuren ja mahtavan hmm... paremman puutteessa henkilöautoksi kutsuttavaan metallikuutioon? | ||||
|
01.11.2025 05:16 | Kari Haapakangas | ||
| Hiawathaan, siis tuohon Longfellowin runoilemaan, liittyy hauska suomi-yhteys: onhan runoelma laadittu kalevalamittaan, ja tiettävästi muutoinkin saanut vaikutteita Kalevalasta Longfellowin innostuttua lukemastaan saksannetusta Kalevalalasta. Siksipä C. Barksin luoman intiaaniheimon (peeweegat) puheenparsi on kuin Väinämöisellä ikään. | ||||
|
31.10.2025 11:42 | Kari Haapakangas | ||
| On siinä kyllä ollu melekosta iteppäisyyttä kirkonpaikan kanssa. Se kuin ei ollut ensimmäinen maanvyörymä joka emäkirkon hylkäämiseen johti... Muutoin kyllä olen sitä mieltä, että kirkon pitää paikkakunnalla näkyä! Nimimerkillä ala-asteen luokkahuoneen ikkunasta kuusi vuotta komiammanpuoleista "lakeuden katedraalia" tuijotellut. |
||||
|
30.10.2025 12:46 | Kari Haapakangas | ||
| Tasoristeykset "super six" -kaupungeissa ovat käyneet harvinaisiksi. Turussa on, ja Oulussa Jääsalontiellä (Oritkari-Nuottasaari), mutta onko muualla? | ||||
|
30.10.2025 12:38 | Kari Haapakangas | ||
| Ilmasto ja sen muutos on pahuksen monimutkainen juttu, jota surutta yksinkertaistetaan keskustelussa. Selvää kyllä on, että ihminen toiminnallaan vaikuttaa illmastoon, ja tällä hetkellä nimenomaan lämmittävään suuntaan. Ikävä kyllä myös ilmaston luontainenkin kehitys taitaa vielä vahvistaa tätä kehitystä. Ilmaston lämpeneminen ei siis ole 100 % ihmisen syytä, jos sillä nyt jotain väliä on. Lämpenemisestä huolimatta olen optimisti ja oletan maapallon -ja ihmiskunnankin- selviytyvän muutoksesta. Ne höpöhöpökauhutarinat "Venuksen tie on meidänkin tiemme" ovat juuri sitä, höpöhöpöä. Hankalia aikoja ja vaikutuksia on eittämättä edessä, mutta maailmanloppua ei tule huomennakaan. |
||||