Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2022 12:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Nämä ovat ihan mainioita kuvia! Tunnistaako joku itsensä ? Itse kävin tällä radalla ajelemassa ensimmäisen kerran joskus 1979 paikkeilla. | ||||
|
19.11.2022 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Kelloselkä tai josaain välillä Kelloselkä-valtakunnanraja. Ei rataa moneen vuoteen, vain pusikkoa ja lunta paljon huhtikuusssa. Mahdollisuus kääntää veturi piti olla. | ||||
|
18.11.2022 20:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne jotka ovat harrastaneet filateliaa tuntevat seuraavat termit: "Par avion" , "Express", "Carte postale" olivat ihan kotimaassa käytettyjä termejä. Ja ne jotka esim halusivat deittaila ilman että koko kylä tiesi tunsivat käsitteen "Poste restante". |
||||
|
|
18.11.2022 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Ranska oli postin "yleiskieli" ennen vanhaan. | ||||
|
17.11.2022 18:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Kestityksen tarpeen selittänee alppihiihdon maailmancup-osakilpailu Levillä ensi viikonloppuna. | ||||
|
15.11.2022 11:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Siinä tapauksessa arkeologit tulkitsevat että tässä on täytynyt olla "Lemminkäisen Temppeli". | ||||
|
|
14.11.2022 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joskus 2000 vuoden päästä luulevat arkeologit että paikalla on ollut roomalaisten rakantama "Colosseum" . | ||||
|
13.11.2022 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| "Helsingin maitoasema" lienee tuntemattomampia asemia. Voisiko joku avata mikä se oikein oli ja milloin oli aktiivisessa toiminnassa? Oliko Kampin "Mjölkcentralenilla" jotain tekemistä sen kanssa, vai käyttikö "Maitoasemaa" muut meijeriketjut? | ||||
|
12.11.2022 11:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Täytyy olla ihan 70-luvun viimeisiltä vuosilta koska kaikissa vaunuissa puuttuu helmat. Ja kukkaruukut ja liikuteltavat kioskit/myyntikärryt aseman seinustalla kuuluvat kanssa kesään, ja on sellaien muistikuva kanssa että vessajätteitä esiintyi raiteilla siihen aikaan. Eli kesäaikataulukausi 1979 osuu lähimmäksi. | ||||
|
|
12.11.2022 11:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Löysin kokoelmistani kesäturistin 1977 ja talvituristin 1979. Kesällä 77 ajettiin P123 veturijunakokoonpanolla , mutta talvella 79 porkkanalla. On mahdollista että 70-luvulla sopeutettiin junan pituutta matkustajamäärien mukaan esim että kesällä pidempi juna jossa paremmat palvelut, siksi veturijuna. Tai että tietyissä tilanteissa vaihdettiin junatyyyppiä myös syksyllä tai talvella, kysynnän mukaan. Toki VR:n jäykät periaatteet tuntien se ei kuulosta todennäköiseltä. Kesäturisti oli voimassa aina touko-kesääkuun vaihteesta syyskuun loppuun. Sitten painettiin erikseen syys, talvi ja kevätturisteja. Makuuvaunut ovat kyllä tulleet pohjoisesta tai idästä ainakin myyyntinumerokilven ja määränpääkilven tekstin mukaan. |
||||
|
|
11.11.2022 23:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Se että tehtiin joku kattoremontti ennen kesää 1980, jolloin pellit tuosta kaarihallinpäädystä poistettiin, pistää spekuloinnit uusiksi. | ||||
|
|
11.11.2022 21:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä vuonna matkatavara muutti länsisiipeen? Tässä kuvassa näyttää iso ovi olevan auki jotka kautta trukit ajoivat asemahalliin. | ||||
|
|
11.11.2022 20:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Siinä tapauksessa se on toinen aamujuna Turkuun P 123 klo 9:10 ja vuosi on 1980, ainoa vuosi 80-luvun alussa kun se kulki veturijunana ja ilman matkatavaraosastoa. Yöjuna on Kemijärveltä tullut. Aamu on aika valoisa ottaen huomioon että vuodesta 1981 eteenpäin oli kesäaika käytössä maaliskuun lopusta syyskuun loppuun. Silloin klo 7 paikeilla olisi olut vielä hieman hämärää jo loppukesästä ja mahdollisesti laitureiden valot palaisivat. 1980 ei ollut vielä kesäaikaa. |
||||
|
11.11.2022 15:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Oilsiko voinut olla työväen vappujuna ? Tietääkö kukaan kuka sen järjesti? | ||||
|
11.11.2022 15:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin ehdotettiin. Veturien Ystävät ry olisi halunnut ostaa radan mutta ei tullut kauppoja. | ||||
|
|
11.11.2022 15:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Moniko meistä oli aamuseitsemältä asemalla noteeraamassa minne yöjunat tulivat? Ne saattoivat tulla mille raiteelle tahansa paitsi ihan siipirakennuksiin päättyville. Kyseessä on ihan normaali yöjuna ja kyltissä lukee Parkano Helsinki Helsingfors. Tai Imatra Hki.. Eht -vaunussa on määränpääkyltti eli ei ole suljettu. Eht:n mainoksesta ei saa selvää. Kolmantena vaununa on kahvila. Matktavaravaunua ei pysty edes suurentamalla erottamaan. Päivä ei ole liputuspäivä koska Sokoksen katolla mainosliput, ja tuskin maanantai koska silloin olisi enemmän väkeä liikkeellä. Raiteiden 7 ja 8 takana aseman seinustalla on jotain "kioskeja" oranssisilla markiiseilla ja laiturilla on betoninen kukkaruukku. Oliko ne Siipipyörä Oy:n jotain liikkuvia kioskeja, milloin ne tulivat? Ne ja kukat viittaisi kesään tai vapun jälkeiseen aikaan, mutta voi olla myös syys- lokakuu. Lumikikkareet voivat olla jotain muuta roskaa. Juna voi olla joko P121 tai 123 Turkuun, molemmat olivat v 1980 veturijunia, mutta 123 ei ottanut kirjattua matkatavaraa. 121 oli laivajuna ja niissä oli yleensä paremmat vaunut, se voi selittää Eht:n. Yöjuna voi olla Kemijärveltä tullut P 64 mutta jos turkulainen on 121 niin se on Joensuusta tullut yöjuna P 14. Vuonna 1981 ja sen jälkeen taas P 123 oli porkkana, ja 1979 molemmat aamujunat Turkuun porkkanoita. Porin aamujuna P 141 oli porkkana. Eli mun veikkaus että vuosi on 1980, 81 82 tai 83 ja kesä tai syksy. Mulla on tosin vain kesäaikatauluja noilta vuosilta. |
||||
|
|
11.11.2022 10:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Komppaan kanssa Turun junaa joko aamun ensimmäinen n klo 7:30 tai toinen n klo 9:30 ja vuosien 1980-84 välilä jonka jälkeen tuli Alsthomit rantaradalle. Pääradalla olisi ollut kaksi deeveriä tai huru koska yhdellä deeverillä ei olisi jaksanut pysyä Sr1:n aikataulussa. Rantaradalla oli löysemmät aikataulut ja lyhyemmät junat ettei ollut väliksi. |
||||
|
|
10.11.2022 18:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Aamujunat Turkuun oli 70-luvulla porkkanoita, ainakin muutoin kuin kesäisin, ja kuva ei ole kovin kesäinen. Pääradan ja Kouvolan suuntaan tavallisesti mentiin 70-luvun lopussa jo Sr1:llä. Tämä voi olla aamun ensimmäinen juna Turkuun jos sysky-talvi-kevät 1980 tai myöhemmin ajettiin veturijunilla. Joku radiotekniikan asiantuntija voi päätellä jotain Postitalon katon antenneista. Muutenhan maisemat oli tuollaiset aina 80-luvun loppuun asti. | ||||
|
10.11.2022 14:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihan uteliaisuuttani vain kysyn kun muistan että aita kiertää ratapihan aukottomasti. Muutenhan parkkipaikan ja laiturin välillä ravattaisiin raiteidenyli jatkuvasti koska se houkuttelisi monia tunnelin kautta n 200 m matkan kiertämisen sijaan. En siis kyseenalaista millä asialla ollaan liikkeellä, vaan siksi kysyn että onko portti avattu tai pala otettu pois aidasta jotain työmaaliikennetä varten? | ||||
|
10.11.2022 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Ne otetaan toivottavasti pois sitten kun Raide-Jokeri aloittaa varsinaisen liikennöinnin? | ||||
|
|
10.11.2022 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten on muuten kuvaaja päässyt aitauksen sisäpuolelle? | ||||
|
|
10.11.2022 11:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuo pikajunan raide on 9 ja on yhä edelleen. 7 ja 8 ovat keskimmäiset, kaarikaton molemmin puolin. | ||||
|
|
10.11.2022 10:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo oranssi valo katolla varoitusvilkkuvalo vai onko se heijastus jostain muusta valonlähteestä? | ||||
|
08.11.2022 22:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Torstain klo 23:17 Kirkkonummelle on ollut pakettikatkojuna. | ||||
|
|
08.11.2022 19:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä ekat kaupalillset vetotehtävät jotka Sr1 -vetureille annettiin oli näiden ruuhkajunien vetäminen, n vuodesta 1974. Helsingistä lähti 70-80 luvulla samalla kellonlukemalla kaksi pitkää puuvaunujunaa n klo 16:10, ja ne etenivät pääradalla rinnakkain, K-juna itäisintä raidetta ja R keskimmäistä raidetta, aina Tikkurilaan asti. Vuosina 1973-74 ajettiin kanssa koe- tai koulutusajoja Sr1:n vetämillä tyhjistä puuvaunuista kootuilla pitkillä junilla rantaradalla. |
||||
|
|
08.11.2022 16:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Puuvaunut taisi poistua pääradan lähijunista 1985 paikkeilla kun koko tilattu sarja teräksisiä lähiliikennevaunuja oli valmistunut. Tai käytännössä sähhköradan pakettikatkoöinä ne palasi takaisin. |
||||
|
08.11.2022 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Luokka-alennus tapahtui vissiin 70-luvun puolessavälissä, kun teräsmakuuvaunuja oli saatu käyttöön sen verran että joka yöjunassa käytännössä oli niitä, ja paikat puuvaunuissa voitiin hinnoitella halvemmiksi, tosin niin että oli ero matkustiko 2 hengen (ent. 1. luokan) vai ja 3 hengen (ent. 2. luokan) hyteissä. | ||||
|
|
08.11.2022 15:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan että 1972 aikataulukauden vaihtuessa tuli kirjaintunnukset käyttöön. Sitä puffattiin kanssa niin että asemilla oli infojulisteita siitä, ja hinnoittelu muuttui vyöhykepohjaiseksi. Myös termiä "lähijuna" tai "lähiliikennejuna" alettiin käyttää, sitä ennen ne oli pelkkiä henkilöjunia ja kansan suussa "sähköjunia". | ||||
|
08.11.2022 12:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomen Gummitehtaan (sitemmin Nokia) 8-kerroksinen pääkonttori valmistui 1940 Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmaan. | ||||
|
08.11.2022 11:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Sähköistys oli aluepoliittinen päätös ja VR vauhditti sitä sillä että halusi ajaa ainoassa matkustajajunassaan vain 2-kerrosmakuuvaunuja, koska ei osannut hinnoitella sinisten vaunujen makuupaikkoja riittävän kalliiksi. VR ehdotti myös koko Rovaniemi-Kemijärvi yhteyden korvaamista kiskobussilla/maantiebussilla jos ei sähköistystä tule, ja se sai etelän Lapin ystävät aktivoitumaan. |
||||
|
07.11.2022 19:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Droonien kohdalla viranomaisten reagointi ei johdu niin paljon kuvamisesta vaan siitä että ne voivat kuljettaa mukanaan jotain räjähteitä tms. | ||||
|
|
07.11.2022 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotkut valittavat nyt ihan tosissaan että Kemi (Laurila) -Haaparanta sähköistys on aivan turhaa. | ||||
|
07.11.2022 16:19 | Rainer Silfverberg | ||
| Se on voinut olla osa kapearaiteista rautatietä? | ||||
|
|
07.11.2022 15:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Jokaisen kannattaa itse miettiä missä lennättää nykyisen tilanteen vallitessa. Vaikka lennättäminen olisi juuri sallitun rajoissa niin se voi aiheuttaa turhia viranomaistehtäviä, ja voi päästä ilta-Sanomiin. Toivoa sopisi kanssa että valokuvaamista rautatieasemilla ja ratojen varsilla ei kiellettäisi. |
||||
|
07.11.2022 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Haastaa Oulun kenties? | ||||
|
06.11.2022 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| On eroa. Suomenruotsi sallii enemmän kielioppivirheitä. Riikinruotsi taas viljelee lainasanoja muista kielistä. Jos kuva olisi Ruotsista niin siinä lukisi "Så reglerar du fåtöljen". |
||||
|
06.11.2022 12:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko näin että kansainväliset junayhteydet Belgradista, jos ei lasketa muutamaa entisen Jugoslavian maata, ovat enemmän tai vähemmän loppuneet? | ||||
|
06.11.2022 11:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö Mikon kommentti tarkoittanut että meluaita vain pahensi melua? Sukulaiset lienevät asuneen jo ennen sen rakentamista talossaan. | ||||
|
04.11.2022 14:56 | Rainer Silfverberg | ||
| No linja-auto asemilla ainakin.(siis vessat) | ||||
|
|
04.11.2022 11:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Niinhän se on että matkustajien tarpeet ovat muuttuneet. Suomen "kevyin" asema Kilo oli vähän tämän mallinen mutta se siirrettiin jonnekin pois. Sitä mitä toivoisi olisi että asemilla olisi jonkinlaiset bajamajat koska lähijuniien vessat eivät aina toimi silloin kun iskee hätä. | ||||
|
04.11.2022 11:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanotaan nyt että jäänmurtajien markkinat ovat erittäin suppeat koska uusiutumistahti on hidas ja merien jääpeite uhkaa muutenkin pienentyä, esim yhä käytössä oleva Voima on kohta 70-vuotias. Sotalaivojen markkinoista en sanoisi että olisivat suppeat. Suomen Merivoimien olisi ehkä kannattanut tilata ne korvetit jostain Nato-maasta ennemmin tai ostaa käytettyjä laivoja. | ||||
|
03.11.2022 12:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomessa on periaateohjelma jonka mukaan yhden syrjäseutuasukaan henki vastaa kymmenen suurkaupunkilaisen. Henki on tärkein, samoin kunnon kohottaminen ylimääräisillä kävely ja pyörälenkeillä. | ||||
|
03.11.2022 12:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Noiden kauppojen nimet ja logot oli niin paikkakuntakohtaisia. Esim pk-seudulla ei ollut koskaan Euromarketteja vaan Osuusliike Elannon vastaavat kulki nimellä Maximarket (Leppävaara) mutta yhdessä vaiheessa oli myös EKA-market (Kannelmäki). Nykyäänhän ne on Prismoja. Mä en yhdistänyt Siwoja koskaan "kaupunkilaisuuteen", enemmän niitä näki maalla? Niiden valikoima oli aika suppea. Toisaalta SOK:n osuuskauppoja pidettiin kai maaserudulla "ainoina oikeina" . | ||||
|
|
02.11.2022 18:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Tero: Jos muistat Siwat, Valintatalot, Elannot ja Euromarketit ne olivat OTK -osuuskuntien kauppoja. | ||||
|
02.11.2022 11:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on! | ||||
|
02.11.2022 11:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Joissakin kuntopyörissä mittari näyttää montako "hevosvoimaa" polkija tuottaa, ja muistaakseni kun ensin ottaa kunnolla vauhtia ja jarruruuvia alkaa vääntää, että kun se on lopulta niin kireällä että pyörä juuri ja juuri pyörii ja samalla polkee niin kovaa kuin kintuista lähtee, niin mittari näyttää 7 hv. Eli se hevosvoiman käsite on juuri se että verrataan hevosen tuottamaa jatkuvaa tehoa. |
||||
|
02.11.2022 11:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Pillitys on näköjään alkanut jo 2 vuotta sitten. Miksi ainakin vilkakaammile ylityspaikoille ei voida laittaa ns varova-valoja joita on Helsingissä mm Kansallismuseon kohdalla? Se tarkoittaa että punainen palaa aina kevyelle liikenteelle kun raitiovaunu lähestyy ylityspaikkaa/suojatietä ja raitovaunulle pitäisi (ainakin teoriassa) aina olla vihreä valo kun lähestyy tällaista paikkaa. Tosin Kansallismuseon kohdalla se ei näytä aina toimivan aina mutta ongelma lienee hienosäädössä. Jukka: Raitiotiestä varoittava liikennemerkki koskee ajoneuvoliikennettä, ei kevyttä. |
||||
|
|
01.11.2022 22:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Vetovoima käy siis kauralla. | ||||
|
|
01.11.2022 19:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Lyön vetoa että kun Raide-Jokeri on aloittanut alkaa pillitys siitä että raitiovaunut ovat kuin giljotiineja jotka eivät pysähdy kun ylittävät kevyen liikenteen väyliä! | ||||
|
01.11.2022 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos olisi paremmassa kunnossa niin voisi toimia vaikka ravintolana tai pubina. Selvästi hollantilaista arkkitehtuuria! | ||||
|
|
01.11.2022 10:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten ne on toteutettu Tampereen pikaraitiotiellä? Olen matkustanut sillä mutta en nähnyt tarkemmin tällaisia koska nousin kyytiin keskustassa ja jä määränpää oli Hervanta ja niissä oli normalit suojatiet ja liikennevalot. | ||||