Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.07.2020 15:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Tesomassa (tai lähistöllä) ollut ennen joskus seisake matkustajajunia varten? Onko siltarumpu tarkoituksella noin pitkä että ennakoidaan radan toiselle raiteeille tilaa? |
||||
|
09.07.2020 13:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Kalustokiertosyistä vedettiin pääradalla joitakin pikajunia dieselveturilla joinakin viikonpäivinä vielä 1980-luvulla. P41 oli niin hidas että ei tarvinnut sähköä. Puoli tuntia myöhemmin lähtenyt Lapponia saavutti sen Tampereella. | ||||
|
|
08.07.2020 23:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikajuna Hki-Tpe-Haapamäki-Seinäjoki, asianmukainen juna, yleensä vankivaunukin mukana. 12.6.1981 oli perjantai, selittää lisävaunut. | ||||
|
08.07.2020 12:13 | Rainer Silfverberg | ||
| VR:llä on ollut normaaliraiteisia tavaravaunuja joskus 1990-luvulla, ne eivät koskaan käyneet Torniota lähempänä. | ||||
|
08.07.2020 08:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko 1975 Riksussa vielä höyryjä? | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
07.07.2020 21:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisit myydä kuvat Helsingin kaupungille tai matkailusta kirjoittavalle medialle. | ||||
|
07.07.2020 08:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Savonlinna-Huutokoski väli katkaistiin ymmärtääkseni moottoritien takia joka tuli radan paikalle. Kumipyörälobby siis voitti. | ||||
|
05.07.2020 11:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Pikkupoikana sain ristiriitaista tietoa näistä kiitojunarungoista. Kun kävelin isän kanssa Kaisaniemen puistoa pitkin ja katseltiin junia, ja lähimpänä pilkotti puna-harmaa kiitojunarunko, niin kysyin mitä nuo ovat, ja hän vastasi "venäläisiä". Toisaalta, 60-luvulla Moskovaan kulki usein punaisia venäläisiä vaunuja. |
||||
|
03.07.2020 09:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Ruotsissa suhtauduttiin kylmän sodan aikana idän uhkaan todella vakavasti. | ||||
|
30.06.2020 13:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, ei kyllä enää sytytä J.Karjalaisen biisi "Villejä lupiineja" | ||||
|
25.06.2020 10:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Millä rataosilla nämä tulevat liikkumaan? | ||||
|
24.06.2020 17:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli satumakuvana, mutta sen verran kommenttoin että on tainnut Ruotsin valtakunnanepidemologi asianmukaisissa suojavarusteissa päästä kuvaan mukaan. | ||||
|
|
24.06.2020 11:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tästä veturityypistä olemassa valmista pienoismallia H0-mittakavasa? | ||||
|
24.06.2020 08:52 | Rainer Silfverberg | ||
| 1960-luvun länsisaksalaiset osasivat jo ottaa etäisyyttä Hitleriin mutta olisivat halunneeet säilyttää 1. maailmansodan jälkeisen Weimarin tasavallan rajat. | ||||
|
24.06.2020 08:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Voi sanoa että Helmikuun manifesti 1899 pisti lopulta vauhtia itsenäistymishaluiille. Näitä erilaisia manifesteja tehtailtiin keisari Nikolai I hallitessa myös muiden Venäjän alusmaiden iloksi. Suomessa saatiin nauttia iloisesta autonoimiasta siihen asti kunnes keisari Aleksanteri II murhattiin. Toinen juttu on, että SVR:n rata Venäjällä oli siis kokonaan suomalaisten omistama ja hoitama. Henkilökunta oli suomalaista tai ainakin SVR:n palkkaamaa, eli voisi verrata "yksityisrataan" Venäjän alueen sisällä. Tällainen meininki ei ihan nykymaailmassa toimisi, mutta sen ajan rautateitä voisi verrata tämän päivän lentoliikenteeseen. |
||||
|
|
24.06.2020 00:02 | Rainer Silfverberg | ||
| Siihen aikaan kun liikenne ylipäänsä oli aika vähäistä, oli sanomalehdissä ilmoituksia "junien kulkuajoista". | ||||
|
|
23.06.2020 12:55 | Rainer Silfverberg | ||
| Sortokautta edeltävä aika omine rahoineen ja postimerkkeineen ym osoitti venäläisille suomalaisten halun itsenäistyä. | ||||
|
23.06.2020 00:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Vuoden 1965 turistissa on kaikkien MK-junien, sekä Dm8 että Dm4 kohdalla ympyröity haarukka ja veitsi. Joskus 1970-luvulla symboli vaihtui suorakaiteen muotoiseksi ja ympyröity siirtyi tarkoittamaan itsepalveluravintolaa. | ||||
|
|
22.06.2020 19:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Vanhojen aikataulujen symbolit: - Veitsi ja haarukka ilman kehystä: Junassa on ravintolavaunu anniskeluoikeuksilla tai asemalla on ravintola - Veitsi ja haarukka kehyksissä: Junassa on ruokatarjoilua istumapaikoille (Dm4 / Dm8 / Dm9) - Veitsi ja haarukka ympyrän sisällä: Junassa on itsepalveluravintola (Rkt) rajoitetuin anniskeluoikeuksin - Viinilasi (myöhemmin kahvikuppi): Junassa on kahvilavaunu tai kiertävä kahvi-/virvoketarjoilu, tai asemalla on kahvila |
||||
|
|
22.06.2020 19:43 | Rainer Silfverberg | ||
| "Ost-Zone" tai "die Zone" olen minäkin lukenut joidenkin Saksan 2. maailmansodan jälkeiseen jakoon tyytymättömien länsisaksalaisen käyttävän DDR:stä. Samalla tavalla kuin "Pankow". Mutta ne nimitykset ovat siis jääneet historian roskakoriin. Oder-Neisse rajaan Puolan kanssa olivat eräät kanssa tyytymättömiä. Samoin Itä-Preussin liittämiselle Neuvostoliitoon. "Von der Maas bis an die Memel" laulettiin Saksan kansallislaulun vanhemmassa versossa. (Memel = nykyinen Klaipeda). |
||||
|
20.06.2020 16:22 | Rainer Silfverberg | ||
| "Pankow" oli kylmän sodan ajan länsisaksalaisten DDR-kriittisten käyttämä synonyymi DDR:n hallituksesta ja SED-puolueen johtohenkilöistä. Heti kun Puna-armeija oli 1945 vallannut Berliinin, päätettiin että kyseinen huvilakaupunginosa toimii edustusresidenssinä ensin neuvostoliittolaisille ja DDR:n perustamisen jälkeen kyseisen valtion johdolle, ja alue eristettiin ulkopuolisilta. Varsinainen hallinto siirtyi Berliinin keskustaan 1964 mutta edustusdatsat jäivät. Tosin Udo Lindenbergin uussanoitusta vanhasta "Chattanooga choo choo"-iskelmästä ei tulkittu loukkaukseksi tai ei ainakaan pahaksi sellaiseksi hänen konsertoidessa Itä-Berliinissä 1980-luvulla. | ||||
|
15.06.2020 23:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Meänkielen synnystä olen lukenut kyllä sellaisen version että se kehitettiin siksi, että kun 1960-luvulla Tukholman herrat ja rouvat alkoivat vihdoin ymmärtää Norrbottenin suomen murteita puhuvien tarvetta saada käyttää omaa kieltään, heille yritettiin ensin opettaa Suomessa puhuttavaa nykysuomea, mutta he eivät oppineet kunnolla sitä. Siksi kehitetiin meänkieli jossa on vaikutteita murteista ja lainasanoja ruotsista. Ne jotka puhuvat sitä ovat ilmeisen tyytyväisiä siihen. Toisaalta olen itse havainnut että sikäläiset osaavat aika hyvin kanssa nykysuomea. Saamen kieliä on pohjois-kalotilla yhteensä 9 ulottuen aina Kuolan niemimaalta Ruotsin Jämtlantiin asti. Suomessa on kolme saamen kieltä. |
||||
|
09.06.2020 11:47 | Rainer Silfverberg | ||
| DR eli Itä-Sakan valtionrautatiet ei tarvinnut suurnopeusvetureita koska radoilla oli sn 120. Virtaviivaisin ja nopein juna taisi olla dieselmoottorivaunujuna V18.16 jota käytettiin kiitojunissa Berliinistä pääasiassa ulkomaan kohteisiin. Sen väritys oli sama kuin länsieurooppalaisilla TEE-junilla. | ||||
|
08.06.2020 12:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisiko olla Mitsubishi Lancer? | ||||
|
08.06.2020 12:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos ei olisi merikontteja tavarajunassa, voisi kuva olla 1950-60 luvulta. | ||||
|
08.06.2020 09:53 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisi luulla tämän kuvan olevan 1960-luvulta | ||||
|
04.06.2020 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut 300-sarjan Volvo mutta ilman CVT:tä eli tavallisella manuaalisella hammaspyörävaihteistolla, joka tosin oli sijoitettu takapenkin alle. 300-sarjan Volvo on päässyt "World's worst cars" kunniapaikoille, yhdessä näitä kysenalaisen maineen autoja käsittelevässä kirjassa spekuloidaan että DAF/Volvo -tehtaan insinöörien on täytynyt olla jotain hippejä jotka designasivat auton Amsterdamin "coffee-shopeissa". |
||||
|
02.06.2020 13:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko muuten P123 siihen aikaan Naantaliin tai Uuteenkaupunkiin? | ||||
|
|
01.06.2020 12:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko 1981 vielä junaa Hangosta Riihimäelle? | ||||
|
|
01.06.2020 11:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Vähän samanlainen moka kuin VR:n haluttomuus käyttää ruotsia Hangon radalla. Konnarit ei osa ruotsia, junien määränpääkyltit vain suomeksi. Asemien (Väyläviraston vastuulla) kyltit Karjaalla ja Tammisaaressa onneksi ensin ruotsiksi, sitten suomeksi ja automaattikuulutukset asemalla, mutta junissa vain suomi jyrää. | ||||
|
|
31.05.2020 20:50 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, eikö Rhätische Bahn rautatiryhtiön -nimi nimenomaan viittaa siihen että kyseinen rataverkko kattaa juuri tämän kielialueen? Retoromaniaa taitaa puhua myös pieni joukko Itävallan ja Italian rajaseuduilla jotka rajoittuvat Sveitsin tähän kyseiseen kantoniin. Karttoja jos tutkii, niin vuorenhuiput joiden nimen etuliite on "Piz" kertoo tämän kielen levinneisyyden. |
||||
|
30.05.2020 12:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Turvaväri tuli ensimmäisenä Sm2-sarjaan 1975 jotka saivat sen jo tehtaalla. | ||||
|
28.05.2020 21:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Silloin kun P-junuen pääteasema oli Hiekkaharju, niin ne lähtivät muun aseman eteläpuolella olevalta pätkäraiteelta, mutta sama asema oli kuitenkin kyseessä. Mulla on sellainen muistikuva että kun on ollut jotain ratatöitä, niin juna on voinut pysähtyä 2 kertaa jollain asemalla jos ihmiset eivät ole tienneet missä sen pitäisi pysähtyä. Sitten on paikkoja jossa autovaunujen irroittamisen tai kiinnittämisen takia pysähdytään 2 kertaa. Esim Rovaniemi ja Pasila. |
||||
|
|
28.05.2020 09:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on vielä tallessa 1970-luvun puolivälissä keskikoulussa käyttämäni tikku. En valitettavasti osaisi käyttää sitä enää muuhun kuin kertolaskuihin. | ||||
|
28.05.2020 09:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi olla 1960-luvulta! | ||||
|
22.05.2020 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Rbkt:ssä ihan A-oikeudet? | ||||
|
22.05.2020 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko sun rata pihalla, terassilla, parvekkeella? | ||||
|
22.05.2020 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei, vaan 1435 mm raiteet ovat asemarakennuksen toisella puolella. Asema on ns saariasema ja raiteet kulkevat molemmin puolin. Alunperin jalankulku johdettiin raiteiden alta tunnelia pitkin ja saavuttiin valtavaan asemahalliin, josta noustiin portaita ylös laitureiden tasolle. Silloin kun viimeksi kävin siellä (30 vuottta sitten) alatasanteella oli vain vessat. Yksi teoria sille että lättähattu on kakkosraiteella, on se että asemarakennuksen viereinen raide on niin korkea että Dm7:n lattia jää alemmaksi kuin laituri, eli pitkä matkustaja lyö päänsä ovenkarmiin kun astuu sisään. Laituri on alunperin rakennettu "oikeita" vaunuja varten eikä lättähattuja. Tosin SJ:n Y7 -sarjassa on ollut aikoinaan sama ongelma. Sittemmin 1980-luvun alussa SJ luopui Y7 lättähatuista tällä radalla ja alkoi ajaa uudemmilla Fiatin Y1 -sarjalla joka oli korkeampi. |
||||
|
20.05.2020 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, siis Rovaniemeltä kulki Kotkaan yöjuna ihan autovaunuineen, ilmeisesti viikonloppuina, sellaisen muistan kanssa. Sitten oli joku viikonloppujuna talvisesonkina Taivalkoskelle kanssa, mutta sen vaunut taisi kulkea P71/72:ssä? Joensuun kautta kulkevan P9 makuuvaunussa olen kerran matkustanut Helsingistä Vuokattiin. | ||||
|
|
20.05.2020 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En kyllä muista sellaista. Joensuun kautta kulki yksi juna Helsingistä Ouluun, se ei mennyt Kajaanin kautta mutta pysähtymiskäytäntö Kontiomäeltä Ouluun varmaan sama kuin muilla vastaavilla. | ||||
|
14.05.2020 13:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuva voisi hyvin olla 60-luvulta! Tiedä vaikka Kemijärvelläkin on "Porokylä" :D | ||||
|
11.05.2020 22:05 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta tämä Suomen harvinaisimmaksi jäänyt moottorivaunutyyppi ansaitsee päästä välillä näkyviin! | ||||
|
07.05.2020 10:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Sveitsillä pendolinoja ollenkaan muita kuin ne "Cisalpinot" jotka kulkivat Zürich-Milano reittiä? | ||||
|
07.05.2020 10:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Ratsastus? | ||||
|
07.05.2020 09:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Koko laituripolku on tässä turha koska sitä kautta ei pääse parkkipaikalle vaan sinne kierrettävä tunnelin kautta. Koska Kauniaisissa on muutenkin matalat laiturit niin matkustajat jotka tarvitsevat esteetöntä pääsyä junaan on päivässä 0-1 kpl. Ne jotka tarvitsevat käyttänevät saman kaupungin alueella sijaitsevaa Koivuhovin asemaa tai taksia/omaa autoa. Tilanne ehkä muuttuisi jos Suomen rikkain kaupunki itse investoisi laitureiden korottamiseen tilapäisesti siihen mennessä että kaupunkirataa joskus aletaan rakentaa. |
||||
|
06.05.2020 17:13 | Rainer Silfverberg | ||
| UIC:n litteroinnin mukaan lähimmäksi osuu Habins, koska avattavat seinät ja 4-akselinen telivaunu. Kysehän on ulkomaisesta vaunusta, jonka tyyppisiä toki tuli Suomeen kanssa. Sins on VR:n vastaavien vaunujen littera ilmeisesti ja Laaiins on 2 erillistä siirtoseinävaunua jolla lyhyt kytkin välissä. | ||||
|
|
05.05.2020 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö niiden tunnus ollut Habins tai jotain vastaavaa? | ||||
|
04.05.2020 17:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Miten S-Bahn junien ja muiden junien vaunun ovien korkeuserot hanskataan Saksan rataverkolla jos on yhteinen raide? S-Bahnissahan (ainakin Münchenin, Stuttgartin, Rhein-Ruhrin ja Frankfurtin verkoissa) ovi on lattian tasolla eli n 1 metri kiskosta mitattuna kuten metrossa, ja kaukojunissa huomattavasti matalampana. Onko S-Bahnilla aina oma laituri tai laiturisektori, vai joutuuko kaukojuniin "kiipeämään alas" niillä asemilla joissa molemmat pysähtyvät? | ||||
|
04.05.2020 17:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö kaikki seisakkeet/pysäkit lakkautettu samaan aikaan Viiman kanssa, vai jäikö Kaunislahti, Tähtelä tai Päivölä vielä joksikin aikaa toimimaan? | ||||
|
04.05.2020 17:24 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että onnistuu noin vaan, jos on pitkään "maatunut" ja tarviiko? Nämä vaunut olivat olleet liikenteessä vielä hiukan ennen siirtoa Minkiölle ja Psl:n konepajan kaverit tiesivät mitä tehdä. | ||||
|
04.05.2020 17:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Ci -vaunuissa oli erikseen ykkösluokan hyttejä mutta käytännössä niitä kulki vain muutamissa tärkeimmissä junavuoroissa ylipäänsä, reitit taisivat olla Hki-Viipuri, Hki-Tampere ja Hki-Turku. Hintaero lienee ollut kanssa aikamoinen "rahvaan" 3. luokan lippujen hintoihin verrattuna. Jos jollakin on vanha "turisti" voi verrata, ja myös siihen miten paljon maksoi lentokoneella matkustaminen. | ||||