Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.06.2019 20:36 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko veturi ASEAn valmistama tai lisenssillä? Onko se alunperin ollut Jugoslavian rautateiden? | ||||
|
06.05.2019 23:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ennen EP- ja MK -junia, 1940-50 luvulla, oli ilmeisesti kansan suussa ja rautatieläistekin, käytössä muutamista nopeista junista "Lentävä"- nimitys kuten "Lentävä Tamperelainen", ..."Porilainen" ja tietenkin ....."Kalakukko". MK-junilla ei ollut nimiä lukuunottamatta Helsinki-Oulu väliä kulkevaa "Lohenpyrstö" Dm8 -junaa. | ||||
|
Kuvasarja: Berliini heinäkuu 1990 - kun muuri oli murtunut |
02.05.2019 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Minä olin kanssa Berliinissä elokuussa 1990, eikä passeja kysytty itä-länsi berliinin rajalla enää, ei myöskään Friedrichsstrassen S-Bahn asemalla. Etelä-pohjois suuntainen maanalainen S-Bahn linja oli saannut 2 "uutta" asemaa joissa junat pysähtyi,toinen muistaakseni "Unter den Linden"toisen nimeä en muista. Enimmäkseen liikuimme sillä linjalla joka oli hotelliamma lähin sekä länsi -itä linjalla Zoo-aseman ja Alexanderplatzin välillä sekä Schönefeldin lentokentälle johtavalla linjalla. Kaukojunalla mentiin Berliini (Lichtenberg)-Praha-Budapest-Jugoslavia ja takaisin. | ||||
|
23.04.2019 22:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis oliko tällainen runko joskus ihan vakiokokoonpano tällä rataosalla? | ||||
|
23.04.2019 22:28 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse asiassa vanha keksintö. Jo 1900-luvun alkupuolella oli saksankielisissä maissa ja Neuvostoliitossa tavarajohdinautoja, usein käyttötarkoitus oli palvella jotain teollisuutta paikoissa jossa ei ollut kiskoja. | ||||
|
26.03.2019 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Jotenkin saa kartoista,varsinkin tästä vuoden 1925 ja myös wikipedian alueliitoskartasta, sellaisen kuntaan. Eli onko tuo viivoilla ja pisteillä merkitty suora viiva "Hannankatua" pitkin olisi kuulunut vuoteen 1946 asti maalaiskuntaan? [KORJAUS] se kuului Huopalahden kuntaan. Pasilan ratapiha kuului Helsingin kaupungille. https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_esikaupunkiliitos/pdf/kartat/Mietinto_2_Huopalahti.pdf | ||||
|
|
26.03.2019 20:38 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Pasilan ratapiha ja asema siihen aikaan Helsingin Maalaiskunnan vai kaupungin alueella? | ||||
|
13.03.2019 19:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis eikö tämä ole Pasilasta? | ||||
|
07.03.2019 20:46 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan että kävin kansa ihmettelemässä tätä. Lisäksi tähän "junaan" kuului kanssa ruotsalainen agregaattivaunu, se punainen joka näkyy takana. Oli yksi harvoja kertoja kun ulkomaista normaaliraide-matkustajajunakalustoa on liikkunut Suomessa leveäraideverkossa muualla kuin Torniossa. Muistaako kukaan ne muut kerrat tämän lisäksi? Itselleni tulee mieleen vain: - Tsekkiläinen ja skovakialainen tilausmakuuvaunu muutaman kerran 1990-luvun lopussa Vainikkalasta Helsingin kautta Rovaniemelle ja takaisin - Itä-Saksan delegaation salonkijuna Etyk-kokouksen aikana 1975 Vainikkalasta Helsinkiin(Herttoniemi) ja takasin - Tsaarin salonkijuna joka tuotiin 1.maailmansodan aikana Tanskasta Tornion kautta Pietariin - Tietysti neuvostoliittolaisia/venäläisiä "RIC" -vaunuja, sekä vanhan että uudemman sarjan, voidaan kanssa pitää tietyissä määrin normaaliraidekalustona mutta ne operoivat kokonaan leveäraideverkossa kun käyvät Suomessa - Samoin CIWL:n tiikkikoriset makuu ja ravintolavaunut vuosisadan alusta 1950-luvulle, mutta nekin operoivat kokonaan leveillä raiteilla Tuleeko teille mieleen muita? Koeajovaunuja? saksalaisia sodan aikaisia junia? |
||||
|
14.01.2019 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Tyypillistä Peugeotille oli siihen aikaan että vanhempia korimalleja tehtiin rinnakkain uudempien kanssa muutama vuosi ja farmari- ja pakuversiona vielä kymmenisen vuotta. | ||||
|
12.01.2019 15:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä muistan Peikkometsän! Veturit olivat lähinnä kiipeilytelineinä. | ||||
|
09.01.2019 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana enkä voi muuta kuin ihmetellä! Olisivat voineet jättää rantaradan sähköistämättä niin meillä ajelisi vielä tuollaisia! | ||||
|
01.01.2019 17:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Vieläkö tuota erikoisteipattua vaunua jossa lukee mm "vi är alla konstverk" pystyy näkemään josain? | ||||
|
31.12.2018 18:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Harmi etten kerenyt nähdä tätä junaa vaikka olin autolla liikenteessä rantaradan vartta eilen. | ||||
|
09.12.2018 18:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei tietääkseni ole lättähattuja koskaan kulkenut Porkkalan vuokra-alueen läpi. VR:llä oli suunnittelilla aloittaa liikennöinti Dm4-kiitojunilla, ikkunat peittämättä, neuvottteluja käytiin asiasta neuvostoliittolaisten kanssa alkaen vuodesta 1954, mutta asia ratkesi siten että NL ilmoitti vuonna 1955 luopuvansa koko vuokra-alueesta. | ||||
|
02.12.2018 13:08 | Rainer Silfverberg | ||
| Itse asiassa DB:n pikajunien (D-Zug) vaunuissakin oli keinonahkapenkit kakkosluokassa vielä 80-luvullla. IC:ssä oli sitten plyssipenkit. Pikajunavaunut jotka rakennettiin 1950-60 -luvulla olivat aina hyttivaunuja. | ||||
|
02.12.2018 13:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Sen olen minäkin ymmärtänyt että RENFEllä oli muutama normaaliraiteinenTalgo- veturi Ranskassa ajoa varten. | ||||
|
01.12.2018 18:29 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei nyt ihan, vaan ihan tavallinen Eilzugissa käytettävä vaunu, jossa ovipari myös keskellä. Eilzug oli siis pika- ja paikallisjunien väliin sijoittuva junakategoria. Sittemmin niistä tuli Regio-Express tai jotain vastaavaa. | ||||
|
29.10.2018 20:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Muistan kanssa Lahden Sinisen, se oli varsinkin Porkkanoiden tarjoilukärryjen ainoa olutmerkki! "Oikeassa" ravintolavaunussa juotiin tietenkin Lahden Erikoista joskin se vaati lakisääteisen lihapiirakan aina vuoteen 198X? asti, |
||||
|
17.10.2018 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Käytännössä murtsikkahiihtäjä pääsee hiihtämään hyvin monelta seisakkeelta. Helsingin keskuspuiston ladut (ainakin ennen) Ilmalan seisakkeen läheltä, Kauniaisten Kasavuori Koivuhovin seisakkeelta ja muistan hiihtäneeni joskus Korsosta Hiekkaharjuun ja tullut junalla takaisin. Ja varsinaisella maaseudulla, missä tahansa juna pysähtyy, pääsee hihtämään. Vuokatin Latu oli siinä mielessä erikoinen että se palveli murtsikkahiihtäjien lisäksi myös mäkihypyn ja alppihiihdon harrastajia. |
||||
|
|
16.10.2018 23:46 | Rainer Silfverberg | ||
| On | ||||
|
09.10.2018 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| On vain yksi torni, sen halki menee porrashuoneen ikkunat. Rakennus on HOK:n entinen toimisto- ja ravintolarakennus ja Mannerheimintie 66:ssä. | ||||
|
26.09.2018 23:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana, mutta osaavatko venäläisten vetureiden asiantuntijat sanoa onko tämä yksirunkoinen versio RZD:n kaksirunkoisesta ChS7-sarjasta jonka Skoda on kanssa valmistanut? |
||||
|
26.09.2018 22:47 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei ollut nyt tarkoitus kinata siitä missä juridisessa muodossa Karhumäki on ollut Suomalaisten hallussa, vaan varsinainen syy miksi aloin kommentoida tätä ketjua oli se, että on se kummaa kun jostain Itä-Karjalan Karhumäestä voi matkustaa kansainvälisellä junalla n 1000 km päähän lähelle keski-Eurooppaa kun taas meiltä Suomesta ei saada aikaan junaa ylipäänsä miltään paikkakunnalta edes Haaparantaan! Ymmärtääkseni ruotsalaisilla olisi valmius ajaa junia esim Luulajasta Haaparantaan mutta Suomella ei. Ja kilpailutuksen estäminen ei ole syy koska rajat ylittävä matkustajajunaliikenne vapautettiin EU:ssa kilpailullle jo reilut 10 vuotta sitten. Ja vastauksen siihen toiseen kysymykseen löysin Saksan aikatauluhausta: se ei kulje Pietarin kautta ollenkaan vaan kiertää itäpuolelta Lotinanpelto-Olhava-Novgorod -reittiä. Harmi sinänsä koska jos olisi kulkenut esim Pietarin Laatokan aseman kautta olisi voinut suomalaisetkin sitä käyttää. |
||||
|
|
26.09.2018 21:41 | Rainer Silfverberg | ||
| Eihön se tietenkään kuulunut kuin lyhyen ajan, mutta jotain se kuitenkin kertoo asutushistoriasta että suomenkielinen nimi on vanhempaa perua kuin miehityksen ajalta. Mutta osaako kukaan vastata siihen varsinaiseen kysymykseen? |
||||
|
|
26.09.2018 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Mielenkiintoisaa että Suomelle aikoinaan kuuluvista alueista pääsee suoralla junalla lähes Keski-Eurooppaan asti. Mitä asemaa Pietarissa juna käyttää? |
||||
|
10.09.2018 21:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Kerava | ||||
|
22.08.2018 21:57 | Rainer Silfverberg | ||
| Mksaako HSL VR:lle myös siitä että Z- ja R -junat ajavat 160 km/h Keravan ja Pasilan välillä? | ||||
|
|
22.08.2018 10:45 | Rainer Silfverberg | ||
| Dm 8/ 9 sarjalla ajettiin 140 km/ todellakin Helsinki-Imatra pikajunapari (kesäisin Savonlinnaan) ainakin vuosina 1983 ja 84. Dr13 oli varaveturina usein Kouvola-Imatra välillä ja pysyi Sr1 veturien aikataulussa. 140 km/h osuus ulottui Luumäelle asti, ei pelkästään Kouvolaan. Koska opiskelin Lappeenrannassa tuli junalla kuljettua usein lähes koko 1980-luvun ja ainakin valoisaan aikaan pyrin kellolla ja km-tolppien avulla mittaamaan ajonopeuksia. Ennätys Porkkanalle taisi olla 145 km/h ja veturivetoiselle junalle 155 km/h jopa puuvaunujen kanssa! Jyväskylän onnettomuuden jälkipyykinä todellakin alennettiin nopeuksia asteittain ja pienetkin ylinopeudet kiellettiin ankarasti, ja sen seurauksena aikataulut meni uusiksi. Vasta oikoradan valmistuttua pystyttiin ajoaikoja lyhentämään. |
||||
|
|
21.08.2018 23:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Pakitan sen varran että vuosi jolloin rantaradan ja muutaman muun radan liikennettä hidastettiin v 2000 kesäaikataulujen astuessa voimaan. ks http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/41#Uusi%20aikataulu%20hidastaa%20junia Rantaradalla matka-aika piteni useimmilla junilla 4 min, mutta Savon radalla huomattavasti enemmän. |
||||
|
|
21.08.2018 16:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei siinä ollut muuta logiikkaa kuin että RHK:lla vaihtui Jkylän onnettomuuden jälkeen turvallisuusjohtaja jolta median rauhoittamiseksi vaadittiin näyttöä muutoksista. Loppujen lopuksi sillä ei ollut kovin paljon merkitystä koska kahdella kuskilla ei sen takia sitten ajettu muita junia kuin pendolinoja, ja muiden rantaradan junien osalta pidennettiin matka-aikaa vähän. Eihän rantaradalla nytkään päästä kuin muutaman junan osalta alle 2 tunnin ajoaikoihin. |
||||
|
|
21.08.2018 13:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Ehkä formuloin väärin. Tietenkin piti olla JKV, mutta rantarata oli siihen aikaan ainoa rata jolla sellainen oli, ja koska RHK määräsi toisen kuskin takaisin juniin jotka ajoivat yli 140 km/h, teki VR päätöksen että muut kuin pendolinot ajavat enintään 140, myös rantaradalla. Aikatauluissa se näkyi n 5 minuuttia pidentyneinä ajoaikoina päästä päähän, ja silloin oli perusteltua luopua Sr2 vetureiden käytöstä rantaradalla, koska niitä tarvittiin ennemmin Pääradan raskaissa junissa. Myös vanhojen sinisten vaunujen jarruilla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa. Siihen aikaan Jyväskylän onnettomuuden oikeuskäsittely oli vielä kesken ja lehdistö esitti paljon kritiikkiä rautateiden turvallisuusongelmista, joka johti väliaikaisesti tiukentuneisiin turvallisuusmääräyksiin. |
||||
|
|
21.08.2018 00:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Näistä rantaradan nopeusrajoituksista vielä sen verran, että Jyväskylän v 1998 junaonnettomuuden jälkeisenä aikataulukautena alensi Ratahallintokeskus kaikkien junien, joilla ei ollut 2 kuljettajaa, nopeuden 140 km/h:ksi, riippumatta siitä oliko JKV käytössä tai ei. Se tarkoitti sitä että rantaradalla kaikkien muiden junien kuin pendolinojen nopeus laski 140 km/h:ksi ja Sr2 veturit korvattiin Turun junista hitaammilla Sr1:sillä, koska VR ei halunnut laittaa kahta kuskia ajamaan niitä. Tätä hitaampaa kautta kesti noin vuoden. Sinä aikana ilmestyivät myös turvavyöt joihinkin IC 2-kerrosvaunuihin RHK:n turvallisuusjohtajan määräyksestä. | ||||
|
19.08.2018 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisi olla yhtä hyvin Kauniainen, koska makasiini samannäköinen ja toisella puolella rataa radanvartijamökki. Kuvia Kauniaisten asemaympäristöstä löytyy mm tästä: https://www.kauniainen.fi/files/3391/Rautatieasema-100-Jarnvagstation.pdf Kauniaista vastaan puhuu se että siellä makasiinilla oli savupiippu ja korotettu laituri makasiinin kohdalla ainakin vuonna 1912 (sivun 7 kuva) . Ellei ollut ihan alkuvaiheessa ilman niitä. |
||||
|
15.08.2018 21:51 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä tarjoan vaihtoehdoksi Kauniaista. | ||||
|
30.07.2018 23:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Kulkiko muuten korvaava bussi Salosta Karjaalle Tammisaaren kautta? Näin samana lauantaina kun olin tankkaamassa autoani Tammisaaressa, Salon ja Hangon teiden risteyksen bensiksessä, Amperin bussin jonka linjakilvessä luki "VR". Jos kulki Tammisaaren kautta, päästikö se ulos matkustajat jotka olivat menossa sinne tai Hankoon, vai veikö se heidät ilman pysähdystä Karjaalle asti? |
||||
|
24.07.2018 14:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä laitan kesämökillä talveksi avonaisen tikkuaskin ikkunoiden väliin. Mökki sijaitsee sellaisella alueella että ikkunat lahoaisivat alta aikayksikön jos ei jotain vippaskonsteja käytä. | ||||
|
15.05.2018 21:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ukki on ollut Markovillassa noihn aikoihin mutta en tunnista kuvasta. | ||||
|
28.04.2018 19:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko kuva otetttu niin että seisot jollain sillalla ja käytät kauko-objektiivia? | ||||
|
28.04.2018 19:09 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis missä tällainen rata oikein on? Onko se yksityisomistuksessa vai jonkun firman tai museon tai muun vastaavan julkisen tahon ylläpitämä? | ||||
|
25.04.2018 23:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Olenko nyt ihan väärässä jos väitän että nuo eivät ole voineeet olla Di eli vanhan kakkosluokan vaunuja koskaan koska niissä ei tietääkseni ollut hyttejä, ainoastaan Ci:ssä oli? Tai jos on ollut niin jossain 1800-luvun vehkeissä joita nämä eivät siis ole? | ||||
|
16.04.2018 21:53 | Rainer Silfverberg | ||
| On tainnut olla samat tyyppipiirustukset kuin Jokioisten rautatiellä :D | ||||
|
16.04.2018 19:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei siis toimi asemana enää. | ||||
|
16.04.2018 19:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Olen itse matkustanut P2:lla kesällä 1973 mutta silloin oli teräksinen kahvilavaunu. Se oli lisäksi Suomen Ravintolavaunu Oy:n operoima eikä siis Matkaravinnon. Eli veikkaan että puuvaunu on matkatavaravaunu. | ||||
|
05.04.2018 16:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Kannattaisiko joidenkin alkaa opetella tulkitsemaan pilke silmäkulmassa kirjoitettuja kuvatekstejä? | ||||
|
29.03.2018 21:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Voiko kuva todella olla vuodelta 1917? Rakennus taustalla näyttää liian "modernilta". Haagan vaunu näyttäisi joka tapauksessa olevan kyseessä. | ||||
|
15.03.2018 22:11 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö N-juna ole tyyppiä Sm2? Miksi pääradan pikajunaa on vedetty dieselillä vuonna 1978? Onko kuvauspäivänä sähköt ollut poikki tai vastaava poikkeustilanne jossain? Tai jos kyseessä on Karjalaan menevä juna niin silloin vetovoima olisi todennäköisemmin ollut Dr13? |
||||
|
01.03.2018 20:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Mun ymärtääkseni littera säilyi puumakuuvaunuissa luokanalennuksen jälkeen. Johtuu siiitä että mitään varsinaisia muuoksia ei vaunuihin tehty, alettiin vain myydä makuupaikkoja 2 hengen hytteihin vaikka matkustajalla oli 2. luokan matkalippu. Tämä johtui siitä että VR halusi ylläpitää "tasoeroa" juuri likenteeseen tulleisiin teräsvaunuihin verrattuna. | ||||
|
17.02.2018 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Saksalaisessa kirjassani "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" on tämä sama kuva tarkempana. Ruotsiksi siinä lukee "Restaurationsvagn". Sitä muuten ihmettelen, miten suosittuja matkustajien joukossa nämä R-litteran ravintolavaunut olivat 1920-luvun ja 30-luvun alun itsenäisessä Suomessa? Kieltolaki varmaan koski myös junia? |
||||
|
14.02.2018 19:11 | Rainer Silfverberg | ||
| missä kyseinen valokuva on, onko se täällä Vaunut.orgissa? | ||||
|
|
13.02.2018 20:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on kirja "Die blauen Schlaf- und Speisewagen" (vuodelta 1976). Sen mukaan tiikkivaunut oli ruskeita, paitsi eräiden luksusjunien vaunut jotka oli kaksivärisiä ruskea-kerma. Sinennen vväri ilmestyi teräsvaunuihin vuodesta 1922 alkaen, mutta puuvaunut myös jos kuuluivat sellaiseen junakokonaisuuteen jossa muut vaunut oli sinisiä. Sitten oli erilaisia pullman ja matkatavaravaunuja jotka oli 2-värisiä joko ruskea-kerma tai sininen kerma jne. Suomen kohdalla oletann että oli ruskeita ja yksivärisiä. |
||||