|
|
07.02.2014 12:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Kirkkonummi-Espoo välin sallittu nopeus voitaisiin nostaa 140-160 km/hksi ja Mäkkylä-Kera 140 km/hksi jos tasoristeykset vaan saataisiin pois ja laitureiden reunoihin maalattaisiin suojaviivat. Niillä toimenpiteillä matka-aika lyhenisi n 5 min. | ||||
|
|
07.02.2014 11:32 | Rainer Silfverberg | ||
| Paikkaluku 32 tarkoittaa näköjään että hyttiä kohden on 3 vuodetta (kuten perinteisissä eurooppalaisissa makuuvaunuissa aina on) mutta kysymys on mihin luokkaan VR myy paikat tähän vaunuun . Suomen ja Venäjän välisen liikenteen lippuvaraussysteemi ei tunne 3 hengen hyttejä vaan paikat myydään luultavasti vain 2 hengen hytteihin jolloin vaadittaisiin 1. luokan lippu. Tai sitten ei myydä ollenkaan ulkopuolisille, voipi olla että kyseessä on jonkun seuruen tilaama vaunu? Moskovasta taitaa mennä Baseliin kerran viikossa tms juna, toinen mahdollisuus on Moskova-Nizza mutta en ole varma ajaako se Sveitsin kautta ollenkaan. |
||||
|
|
07.02.2014 10:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla eka kerta yli 15 vuoteen kun RIC-profiilin venäläinen vaunu käy Suomessa. Monenko henkilön hyttejä siinä on, eli onko se 2 hengen ykkös vai 4 hengen kakkosluokan vaunu? Onko RZD:n vaunukierrossa nyt jotain poikkeavaa Sotsin talviolympialaisten takia vai alkavatko nämä vaunut käydä vakituisesti Suomessa? |
||||
|
|
30.01.2014 16:26 | Rainer Silfverberg | ||
| Suomalaisilla oli viisumivapaus vain 2-3 viimeisenä vuotena kun DDR oli pystyssä. Siitä en ole varma oliko Suomi ainoa länsimaa vai oliko esim Ruotsilla kanssa. Oli DDR:n kansalaisillakin varmaan viisumivapaus Someenki mutta "maastapoistumisviisumi" piti silti olla kas kummaa! | ||||
|
|
29.01.2014 11:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla ihan upseereille ja herrasmiehille tarkoitettu kun on oikein ykkösluokka. Mahdettiinko tarjoilla martineja shaken not stirred? | ||||
|
|
20.12.2013 10:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Mahtava kuva mahtavasta asemasta. Leipzig Hbf oli aikoinaan koko Saksan suurin asemarakennus vaikka kaupunki on nykyisin Helsinkiä pienempi. Lienee toki ollut samankokoine jo n 100 vuottta sitten kun asema rakennettiin. Huomioikaa että hyvin nykyaikaista kalustoa ollakeen DDR:ssä,meidän 2-kerros IC:iden sukulaisuuden huomaa hyvin. |
||||
|
|
11.11.2013 11:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Taitaa olla ajalta ennenkuin se sai nimen "Repin". Silloinhan siinä oli vain 2 makuuvaunua ja posti-/matkatavaravaunu, ei ravintolaa eikä päivävaunuja ollenkaan vaikka päiväsaikaan kulki. Muuten pienoisrautateistä kun on kyse niin saako mistään eurooppalaisesta nettikaupasta ostaa perinteisiä venäläisiä makuuvaunuja joilla on korkeat seinät sekä posti-/matkatavaravaunuja, tai vaihtoehtoisesti kiinalaisia Bachmanin valmistamia jotka ovat käytännössä samannäköisiä kuin venäläiset? | ||||
|
|
11.11.2013 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Raiteita pääradan suuntaan oli 3, varikolle 2 ja rantaradalle 2. Pikajunat eivät ennnen uuden aseman valmistumista pysähtyneet Pasilassa poikkeuksena illan viimeinen juna Turusta Helsinkiin ja yöjuna Joensuusta Helsinkiin, mutta nimenomaan vain Helsinkiin päin. Kerran matkustin 1. luokassa Pasilasta Helsinkiin Turun iltajunassa ja olisin halunnut ostaa lipun mutta konduktööri ei suostunut myymään, alkoi sensijaan moittia minua siitä että minun olisi pitänyt mennä paikallisjunalla se väli. | ||||
|
|
15.05.2013 14:49 | Rainer Silfverberg | ||
| Kuvissa rata näyttäisi olevan täysin valmiina sähköjunaliikenteelle. Minä vuonna oikein ajojohdot tulivat paikoilleen Tampereella? Vasta niin myöhään kuin 1974 oli virta saatu kytjkettyä Toijalaan asti ja saman vuoden loppuvuonna tai 1975 päästiin sähköllä Seinäjoelle asti. Tosin siihen aikaan joihinkin paikkoihin satettiin pylväät ja johdot rakentaa valmiiksi jo vuoden tai pari etuajassa ennekuin varsinaisesti otettiin käyttöön. | ||||
|
|
19.04.2013 21:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Millaiset määräykset oli sitten ennen vanhaan? Mustaakseni Teboil omisti 1950-70 luvulla säiliövaunuja jotka olivat neuvostoliittolaisismallisia. Sitä en tiedä ajettiinko niillä myös kotimaassa vai kävivätkö ne aina rajan takaa hakemassa löpöä? | ||||
|
|
28.03.2013 10:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Wienin raideliikenneverkko on kaiken kaikkiaan mahtava mutta lentokenttäjuna on hämmentävä koska jos haluaa mennä lentokentälle tavallisella S-Bahnilla on tiedettävä linjan numero ja pääteasema, koska mistään lentokentästä ei ole missään matkustajainfossa mainintaa. Ja vuoroväli on turhan harva, 30 min, ja junat siksi täpötäynnä ainakin sunnuntai-iltaisin. | ||||
|
Kuvasarja: ”Savonia” oli pikajuna-aatelia 1970-luvun loppupuolella |
26.10.2012 16:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Erikoispikajunia oli alunperin v 1973 vain 3: "Lapponia" Hki-Oulu, "Savonia" Hki-Kontiomäki ja "Karelia " Hki-Joensuu. Kalusto oli aluksi yhtenäinen, vain 5 vaunua (Cht, Rt ja 3 x Eit) veturina ennen sähköistystä yleensä Sr 12 (Dv12) , mutta joskus Huru varsinkin Lapponiassa tai Alstomi itään menevissä. Sähköistyksen edetessä niitä vedettiin Sr1:llä ja vaunustoja pidennettiin. Myöhemin EP-juniksi lisättiin "Polaria" Hki-Rovaniemi sekä "Centria" Hki-Jyväskylä (Jämsän oikoradan valmistuttua). Nämä muutettiin myöhemmin tavallisiksi pikajuniksi 1980-luvulla. Lisäksi EP-tunnuksella on ajettu ainakin yksi nimetön Hki-Turku-Hki junapari 1990-luvulla ennen rantaradan sähköistystä, ja viikonloppujunia 1990-luvulla sunnuntaisin reiteillä Kontiomäki-Hki, Joensuu-Hki ja Oulu-Hki (nimenomaan tähän suuntaan vain!) . Tämä ilmeisesti siksi että haluttiin periä lisämaksu matkustamisesta näillä vuoroilla, mutta ei voitu periä IC-junan lisämaksua koska juna ei ollut tasoltaan IC-junan veroinen, niissä kulki vain sinivalkoisia pikajunanvaunuja! Ennen nimettömiksi IC:ksi muuttumista vanhassa Lapponiassa, Savoniassa ja Kareliassa kulki enimmäkseen punavalkoisia IC-junien vaunuja. Rinnan EP-junien kanssa ajettiin reitillä Vaasa-Hki ja Imatra-Hki ns "Express" junia vuosina 1985-1990 jotka muutettiin IC-juniksi kanssa. Vielä 2000-luvulla ajettiin pendolinon hajottua korvaavina junina ainakin rantaradalla sinivalkoista pikajunanvaunuista koottuja junia joiden kaupallinen junalaji oli "EP" ja kuulutuksissakin käytettiin "erikoispikajuna" nimitystä. Eli sitkeään eli EP-juna. |
||||
|
|
04.10.2012 11:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Yliopistokaupungin tunnistaa juuri siitä | ||||
|
|
04.10.2012 11:36 | Rainer Silfverberg | ||
| "Huoltolaiturit" keski-eurooppalaisila suurilla asemilla rakennettiin alunperin matkatavaratrukkeja varten. Nisitä meni hissit alas raiteiden alle jossa sijaistsi matkatavaravarasto. | ||||
|
|
23.05.2012 11:15 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko sulla myös kuvaa ruskeasta vaunusta joka on veturin edessä? Lienee entinen Kansainvälisen Makuuvaunuyhtiön vaunu, joko makuu- tai ravintolavaunu. Oliko museossa jotain infoa vaunusta? | ||||
|
|
04.05.2012 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Kaapelitehdas Helsinki. Olin siellä töissä apriin otteeseen 1980-luvulla. | ||||