10.05.2017 17:27 | Harri Valoma | |||
Tuo nimikilpi on varastettu 2016. | ||||
10.05.2017 14:10 | Harri Valoma | |||
Tässä sama paikka 2017 keväällä: http://vaunut.org/kuva/118790 | ||||
04.02.2017 21:12 | Harri Valoma | |||
Löytyihän se. Tässä sama kaarre ilmasta idästä käsin. http://vaunut.org/kuva/72892?paik=Tampere |
||||
04.02.2017 20:45 | Harri Valoma | |||
Rautalankapojat niminen tehdas oli noilla nurkilla, mutta myös toinen, jonka nimeä en muista. Teksti seinässä on todella epäselvä. | ||||
04.02.2017 19:51 | Harri Valoma | |||
Ei taida olla jäljellä yhtään? | ||||
04.02.2017 18:54 | Harri Valoma | |||
Tuota nosturia tuli vähäpoikana ihmeteltyä ja ihailtua Ellunrannasta käsin. Finkan maalaiturin ja Ellunrannan väliin sijoittui Höyrypuusepän puulaituri, joka oli n. sata metriä pitkä. Höyrypuusepän laiturilla oli kapearaiteet ja mäenpäällä rannalla vintturikoppi, jonka edessä pieni kääntöpöytä vaunuille. Löytyykö kuvia? Itse leikin tuolla kaverin kanssa, jonka isä möi päivisin portilla puutavaraa ja toimi eräänlaisena talkkarina. Asuivat tehtaan alueella. Kuvia ei itselleni ole siunaantunut. |
||||
04.02.2017 18:42 | Harri Valoma | |||
Pajasaaren etelänurkka näkyy kuvassa vasemmalla. | ||||
04.02.2017 18:28 | Harri Valoma | |||
Tässä on ns. Haarlan kaarre, täällä muualla on vanhempi kuva kutakuinkin vastakkaisesta suunnasta. silloin ilman sähköjä ja yksiraiteisena. Vasemmalla olevien puiden tietämillä sijaitsi kuuluisa Savilinna. | ||||
04.02.2017 18:23 | Harri Valoma | |||
Oikean puoleinen piippu lienee Haarlan paperitehtaan. | ||||
04.02.2017 18:06 | Harri Valoma | |||
.. veturissa ja laivassa on korsteeni... ;-) |
||||
30.01.2016 23:31 | Harri Valoma | |||
Haarlan makasiineilla oli myös kapea raiteisto! | ||||
30.01.2016 20:23 | Harri Valoma | |||
Koskenniskan silta Porin radalla, oikealla Kotkankallio. | ||||
08.09.2012 13:23 | Harri Valoma | |||
Koska kuvakulmasta ei ole tietoa, tenderin takaa voisi näkyä järven yli myös Klingendahlin tehdas Eteläpuiston luona. Tai sitten se on Sarvis, joka jo kuvausaikaan oli olemassa. | ||||
08.09.2012 12:28 | Harri Valoma | |||
No tietysti! Birger Federleyn suunnittelema Lokomon johtan asuntohan se siinä takana, Hatanpään valtatien varressa. Nykyinen jätevedenpuhdistamo on suunnilleen veturin korsteenin takana, kadun toisella puolella, katu kulkee siis rakennuksen takana. | ||||
07.09.2012 00:49 | Harri Valoma | |||
Ihmettelin itsekin näitä kuvia. Olen ainoa 'rautatieläinen' suvussamme. Eivät tunnu korreloivan kehenkään isosetääni, saati isoisoisääni! Suojeluskunta- ja laivastoaiheita löytyy yllin kyllin. Ainoa yhteys VOISI olla isosetäni Urho, ehkä oppilaana tms. Lokomolla ennen laivastouraansa. | ||||
06.09.2012 23:21 | Harri Valoma | |||
Lisätiedot ovat tervetulleita! | ||||
06.09.2012 23:15 | Harri Valoma | |||
Lisätiedot ovat tervetulleita! | ||||
04.09.2012 20:08 | Harri Valoma | |||
Merkintä Eniron kartassa on väärin. Tien nimi muuttuu keskellä siltaa. Muistaakseni sillalla on nimikilvetkin. | ||||
04.09.2012 02:19 | Harri Valoma | |||
Tällä paikalla, jossa kuvaaja seisoo, otin viisi vuotiaana vastaan kaikki ohi kulkeneet junat. Odottelin äitiä töistä Amurin seisakkeella. | ||||
04.09.2012 02:12 | Harri Valoma | |||
Bunkkeri sijaitsi Tampereen ratapihan ja yliopiston välissä. Nimi tullee graniitti lohkareisesta rakenteesta. sieltä sai naftaa. | ||||
04.09.2012 01:29 | Harri Valoma | |||
Vanhan uittotunnelin kautta kulkivat tukit yksitellen Näsijärvestä Pyhäjärveen. Lielahteen, silloiselle Enqwistin tehtaalle ne kulkivat hinaajilla. Muiden yhtiöiden, esim. Rosenlew, tukit uitettiin tukkitunnelista Pyhäjärveen, jossa ne kerättiin lautoiksi ja uitettiin edelleen. 1960 luvun alkupuolella päätettiin kuljetusta rationalisoida ja rakentaa ns. nippu-uittotunneli. Reikiä Pispalan harjun läpi on siis kaksi. Nippu-uittotunnelissa saattoivat kulkea kokonaiset propsiniput, jotka taas Pyhäjärven puolella hinattiin muualle. Funikulaari kuljetti niput loppumatkan järveen. Vanhan uittotunnelin aikaan tukit kulkivat yksitellen kourua myöten Hyhkynlahteen, josta ne kerättiin lautoiksi hinaajien perään. Nippu-uitto tunneli valmistui muistaakseni 1969, jolloin suoritettiin koeuitot ja todettiin, että autokuljetus on halvempaa. Tunneli jäi siis käyttämättömäksi heti valmistuttuaan! Ennen uittotunneleita tukit kulkivat Pispalan harjun yli ns. rullaratoja pitkin. niitä oli kaksi, vihreä ja punainen. Ne olivat höyrykäyttöisiä. Toinen oli Rosenlewin ja toinen ns. uittoyhtiön. Korjatkaa, jos muistan väärin! |
||||
04.09.2012 00:39 | Harri Valoma | |||
Tällä (tai tällaisellä) kierrettiin joskus -90 luvulla Tampere-Joensuu-Oulu-Tampere. Aina sopivan rungon perään. Tämä vaunu oli siis vain meidän henkilökuntayhdistyksen käytössä, olimme erossa muusta junasta, vain sen perässä. Yöpymiset oli hotelleissa. Vaunu liitettiin aina tarpeen mukaan normaaliin junaan. Oma junaemäntä tarjoili ruuat ja möi kaljat. Reissu oli kerrassaan mahtava!!! Kuva on disko-osasta, istumapuoli on tuolla edessä. |
||||
04.09.2012 00:30 | Harri Valoma | |||
Voi Risto-ressukkaa! Ja niin mahtava höyrykone joskus...! Sic transit cloria mundi, sanois latinalainen. |
||||
04.09.2012 00:25 | Harri Valoma | |||
Tämä malli oli 'läpinäkyvyytensä' ansiosta huomattavasti siistimpi ja hygieenisempi. Myöhempää umpiseinäistä mallia suosivat etenkin viikonloppulorottelijat ja haju niissä oli mahtava. Soita siinä nyt sitten johonkin, jos 20 penniä sattui taskusta löytymään ja sait hajulta jotain puhuttua! | ||||
04.09.2012 00:15 | Harri Valoma | |||
Asema on kuin Tampereen asema, mutta kädet ovat kuin Eesaun jalat! Sulkavuori taustalla näyttää liian matalalta ja alkava Kalevan kangas vasemmalla liian korkealta; Aleksanteri Nevskin kirkko aseman katon takana voisi olla rakennustelineiden sisällä... Kuva voisi ehkä olla Hämeenkadun/Tammelankadun sillalta. Yli sadan vuoden takainen objektiivi saattaa toki valehdella, mutta en ilman parempia todisteita heti tunnusta Tampereeksi; vaikka voi se silti olla.... |
||||
04.09.2012 00:07 | Harri Valoma | |||
Tämäkin rapistuu rapistumistaan! Joskus keräsin 'mahan' alta irronneita rauta osia ja vein silloisen Lokomon porttivahdille!!! | ||||
04.09.2012 00:05 | Harri Valoma | |||
Jos olisimma vuosikymmeniä taaempana, olisi kuvaaja vaarassa jäädä Finlaysonin Pässin töytäisemäksi! | ||||
04.09.2012 00:03 | Harri Valoma | |||
Amurin vartioitu ylikäytävä oli suunnilleen korkeamman talon keskikohdan paikkeilla. | ||||
03.09.2012 23:57 | Harri Valoma | |||
Muinainen Amurin vartioitu ylikäytävä oli kuvaajan selän takana. Silloinen 'laituri' ei ollut näin pitkä. Muistaakseni se oli pengerretty hirsillä. Vasemmalla ylhäällä näkyy kevyenliikenteen väylä aidan takana. Melko samalla kohtaa kulki Finlaysonin Pässin rata, ei tosin noin korkealla. Sunnilleen 'Amuri' kilven takana Näsikallion kupeessa on kai edelleen esiopastin. Pikkupoikana sitä piti kytätä; junan tullessa se vaihtui valkoisesta vihreäksi. Joskus ei, silloin juna jarrutteli ja odotti vihreää. Tällä laiturilla Suomen Trikoon, Verho- ja Paitatehtaan, Suomen terätehtaan ja Haarlan kauempaa tulevat työläiset jäivät junasta. 1950-60 lukujen vaihteessa seisake oli melko vilkas, junat pysähtyivät myös vuorotyöläisille. Usein otin junat vastaan vetämällä kättä lippalakin lippaan. Veturin väki tervehti yleensä takaisin vaahtosammuttimen kokoiselle ipanalle. |
||||
03.09.2012 23:33 | Harri Valoma | |||
Melko tarkoin muinaisen viinaprännin (sen uudemman, vanha oli lähempänä Finlaysonia) kohdalla ollaan. Oikealla auto on Näsinsillalla. Näsinneula, josta joskus käytettiin nimeä Paavolan heppi, jää juuri kuvan ulkopuolelle vasemmalla. Pajasaari ja Navigaatioseura, ent. Näsijärven purjehdusseura on oikealla n. 100 metrin päässä. | ||||
03.09.2012 23:27 | Harri Valoma | |||
Täydennyksenä Mikon kommenttiin: Mikäli mitään muistan, oli Suomen Petroli saksalaisomisteinen yritys, joka fuusioitui Trustivapaaseen Bensiiniin (suomalainen), jatkaen toimintaa viimeksi mainitulla nimellä saksalaisomistuksessa. Rauhanehdoissa määrättiin kaikki saksalainen omaisuus luovutettavaksi sotasaaliina Neuvostoliitolle. TB oli siis sodan jälkeen 100 %:sti Neuvosto-omistuksessa. Suomen lainsäädäntö määräsi, että yrityksen omistus piti olla vähintään 51 %:sti suomalaisomistuksessa. Koska TB toimi Suomessa, omisti se 51 % Konela-autosta, 49 % omisti Neuvostovaltio. Niistä bensa-asemista: Ne (ei toki aivan kaikki) oli sijoitettu rajalta länteen johtavien teiden varteen. Huoltohalleihin mahtui hyvin T55 panssari ja sen myöhemmät seuraajat. Virallisen selityksen mukaan hallit oli tarkoitettu myös raskaan kaluston huoltoon... Monet liikennöitsijäthän huollattavat mieluusti rekkojaan keskellä maaseutua, kaukana toimipisteestä... |
||||
15.06.2012 10:49 | Harri Valoma | |||
Linkki kuvaan, joka on otettu ylläolevan kuvan oikean yläkulman paikkeilta. http://vaunut.org/kuva/72892?paik=Tampere |
||||
15.06.2012 10:46 | Harri Valoma | |||
Vielä kesällä 1957 olisi kuvaaja ollut vaarassa jäädä Finlaysonin Pässin alle, rata kulki melko tarkkaan tällä kohdalla. | ||||
15.06.2012 09:03 | Harri Valoma | |||
Paasikiventie on Näsinsillasta länteen, Kekkosentie itään; näsin silta on näiden teiden välissä. | ||||
15.06.2012 01:55 | Harri Valoma | |||
Se on nimeltään Kastinsilta! | ||||
15.06.2012 01:52 | Harri Valoma | |||
Tämä kuva on hieman kapeampi ja tuosta alempaa, maisema samaa: http://vaunut.org/kuva/20465?paik=Tampere |
||||
15.06.2012 01:04 | Harri Valoma | |||
Taustalla muuten häämöttää tunnelin alapään suu. | ||||
15.06.2012 01:00 | Harri Valoma | |||
Tukkiniput tuotiin Näsijärveä Lielahteen ja esim. Nokialle menevä tavara laskettiin ALAS Pyhäjärveen nippuina. EI siis ylämäkeen Näsijärveen. |
||||
14.06.2012 23:47 | Harri Valoma | |||
Pysäköintitalon katolla tässä ollaan. Haarlan tehdas purettiin muistaakseni -60 luvun alkupuolella. Piippu oikealla on Haarlan tai Verkatehtaan, EI Finlaysonin. | ||||
14.06.2012 23:29 | Harri Valoma | |||
Se on varsin epäsäännöllisessä tilapäiskäytössä juhla- ja erikoisjunille. Finlaysonin Pässin rata kulki oikealla penkereen kainalossa. | ||||
14.06.2012 23:23 | Harri Valoma | |||
Vielä -70 luvun puolivälissä nimi oli mielestäni edelleen Treen Asemaravintola. Joulupäivinä muinoin se oli ainoa auki ollut ravintola Treella. Ostamalla leivän sai ruokajuomaksi esim. oluen, sitten esittämällä ko. 'ruokailukuitin', sai vielä toisen oluen, sitten ruokailtiin uudelleen kolmatta ja neljättä pulloa varten. Juonikas konsti oli ottaa leivän kaveriksi pieni pullo viiniä tai kaverin kanssa koko pullo, sitäkin sai ruokailematta vielä toisen pullon. Kahdella leivällä sai siis kitattua pari pullollista viiniä, joka oli melko riittävä annos siihen maailman aikaan... |
||||
14.06.2012 22:58 | Harri Valoma | |||
Paasikiventien kohdalla on tässä vielä Paperitehtaankatu, oikealla olevan kerrostalon edessä. | ||||
14.06.2012 22:39 | Harri Valoma | |||
Finlaysonin Pässi kulki melko lailla kevyenliikenteenväylän alla. Vasemmassa alakulmassa ratavartijan talon pihakoivu. | ||||
14.06.2012 22:17 | Harri Valoma | |||
'Finlaysonin sähkörata...alitti Porin radan Amurin seisakkeen luona ja päättyi Santalahteen' - Pässin rata alitti Porin radan Mustalahden sillan alta ja nousi pohjoispuolta Onkinemeen Amurin seisakkeen ohi ja laski Santalahteen Finl. tarhalle. | ||||
14.06.2012 22:06 | Harri Valoma | |||
Hallit taka vasemmalla näyttäisivät Lokomolta, junan oikealla puolella Treen Saippua tms... | ||||
14.06.2012 21:25 | Harri Valoma | |||
Rollikkahallin katto näkyy Pyynikin mäntyjen alla keskellä yläosaa. Vaikuttaa siltä, että radan levitys kaksiraiteiseksi on aluillaan; kuvaajan takana n. 300 m. päässä oleva Sepänkadun silta rakennettiin alunperin jo kahta raidetta varten. Edellisessä ilmakuvassa sivuraiteen vaunu seisoo kutakuinkin tämän kuvan keskellä lautamakasiinin luona. |
||||
14.06.2012 21:15 | Harri Valoma | |||
Alareunassa ovat Savilinnantien ja Kalliokadun uudet kerrostalot, oikealla Haarlan hienopaperitehdas. Alareunan puiden taakse jää ns. Haarlan vaihde, josta kulki raide (2) Haarlan makasiineille. Sieltä lähti 'taidepainopaperia' mm. Neuvostoliittoon. Kävimme ihmettelemässä neuvostovaunuja ko. makasiineilla. Taustan keskellä näkyy Tipotien vartioidun ylikäytävän vahtikoppi. Tipotie laski tulitukkutehtaalle ja edelleen Santalahteen. Tehtaan ja kerrostalojen välissä siintää Savilinnan pääty (Kaukovalta, Kai Kyösti: Savilinnan lätärit). Finlaysonin pässin rata kulkee kaarteen oikella puolella, ilmeisesti myös jonkinlaisella hirsipenkereellä. En tunne tuon aikaista aluetta kovin tarkoin, koska pässi lopetti kulkunsa ollessani 2,5 vuotias. Vasemman reunan soratasanne toimi Amurin jalkapallokenttänä, Särkänniemen vallattua alkuperäisen parkkipaikaksi. Nyt ko. paikkaa valmistuu kerrostaloja. |
||||
14.06.2012 20:56 | Harri Valoma | |||
Tämä kuva on otettu Savilinnantien päästä kohden nykyistä Sepänkadun siltaa. Merkki on Amurin seisakkeen ja ylikäytävän vihellysmerkki. Näsinneula näkyisi taustalla ko. merkin yläpuolella, jos olisi jokusen vuosikymmenen vanhempaa tekoa. Vasemman puolen penkereellä voi aavistaa Finlaysonin sähköradan. Sepänkadun silta kulkee oik. reunan kolmi ikkunaisen talon editse; sillan rakennuksen yhteydessä talo jäi penkereen taakse. Talon oikealta puolelta jatkuu Kalliokatu alas kohti Kortelahdenkatua. Keskellä oleva rakennus on ratavartijan talo piharakennuksineen, taaimmaisena, harvan männikön edessä näkyy Amurin putkupallokenttä, nyk. Särkänniemen parkkialuetta. Ylikäytävän vartijan koppi jää viistokattoisen rakennuksen taakse, talon ja radan välistä kulkee Näsijärvenkatu. Siellä usein odotin äitiäni töistä syöden vartijan tarjoamia eväsleipiä. Vasemmalla on ns. mäntymetsä, jossa me Näsikartanolaiset leikimme. |