Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2022 14:13 | Panu Breilin | ||
| Ainakin tämän kuvan kommenteissa mainitaan, että matkatavarapalvelu (kirjatun matkatavaran kuljetus) olisi loppunut 5.6.2005 alkaen: https://vaunut.org/kuva/31270 Eli varmaan tosiaan viimeistään tätä kuvaa otettaessa syksyllä 2005 tämä laituriauto olisi ollut vain Avecran ruuankuljetuskäytössä. |
||||
|
30.12.2021 23:57 | Panu Breilin | ||
| Tämä on raitiovaunulinjan numero 4 vanha kääntösilmukka. Tällä paikalla olleen pysäkin nimi oli Hakberget. Linjaa 4 liikennöitiin vuoteen 1967 asti jolloin Tukholman keskustan raitiotiet lakkautettiin. Kuvan rullavaunuissa oli vielä muutama vuosi sitten nikkaroituina myös seinät ja katot, jolloin ne näyttivät vähän kuin pieniltä raitiovaunuilta. |
||||
|
|
28.12.2021 20:13 | Panu Breilin | ||
| Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty? | ||||
|
28.12.2021 20:08 | Panu Breilin | ||
| Tämä silta ei pitkään ehtinyt olla tällaisenaan olemassa. Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät sillan holvin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:9436?imgid=2 | ||||
|
27.12.2021 18:20 | Panu Breilin | ||
| Tuo Joensuun kaavion vasemmasta laidasta lähtevä raide johti Penttilän sahalle. Kyseinen raide näkyy esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyvissä 1940- ja 1950-lukujen ilmakuvissa. Mitä rataosien korkeusprofiileihin tulee, niin käsittääkseni niitä ei nykyisin löydy ainakaan liikenteenohjauksen käytöstä. Ja ilmeisesti ei viranomaisiltakaan, koska ainakin yksi liikennöitsijä on joutunut niitä itse teettämään kuljettajiensa käyttöön. |
||||
|
27.12.2021 18:02 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti tuossa Jäätiön kohdalla on ollut olemassa ratapiha kahteen eri otteeseen. Ensin rataosuuden alkuvuosikymmeninä, ja sitten myöhemmin ainakin 80- ja 90-luvuilla. Tämä siitä päätellen, että vuoden 1970 peruskartassa ratapihaa ei näy (mutta kylläkin ratapihan kiinteistörajat), ja vuosien 1987 ja 1997 peruskartoissa ratapiha taas näkyy. Vuoden 1997 peruskartan mukaan Sotkamon rata on ollut siinä vaiheessa purettuna Jäätiön ratapihan itävaihteelta alkaen. | ||||
|
27.12.2021 17:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on otettu Varan asemalla eikä siis Skarassa niin kuin kuvan tiedoissa mainitaan. Taustalla näkyy normaaliraiteisen ja sähköistetyn Herrljunda-Öxnered-radan raiteita. Vaunun vasemmalla puolella pilkottaa Varan asemarakennuksen kulma ja oikealla puolella taas aseman vierellä olevan kerrostalon kattoa. Vuonna 1985 kapearaiteista rataa liikennöitiin enää Varan ja Nossebron välillä. Liikenne osuudella Vara-Skara-Götene oli lopetettu vuonna 1984. |
||||
|
27.12.2021 17:43 | Panu Breilin | ||
| Olisiko teksti kuitenkin "ett gott mål - vårt mål"? | ||||
|
|
21.12.2021 20:38 | Panu Breilin | ||
| Onhan tuo mahdollista, että Tenetti olisi ollut aluksi nimeltään Jäätiö. Toisaalta tämän kaavion mukaan Jäätiön liikennepaikka on ollut tyypiltään vaihde ja se on sijainnut noin kilometrillä 870+700, kun taas Tenetti taas on Radan varrella -kirjan mukaan ollut tyypiltään laituri ja sijainnut noin kilometrillä 872. | ||||
|
16.12.2021 20:44 | Panu Breilin | ||
| Toki asiassa on sekin puoli, että jos ja kun hiljaistenkin seisakkeiden laituri ja muu varustus maksaa satoja tuhansia euroja, niin kynnys perustaa uusi seisake tulee aika korkeaksi. Tältä kannalta olisi parempi, jos mieluummin tehtäisiin esimerkiksi Nikkilän tyyppisiä halpoja puulaitureita pienille seisakkeille. Puulaiturin pidentäminenkään tuskin on kovin kallista. | ||||
|
|
15.12.2021 21:27 | Panu Breilin | ||
| Jos uuden laiturin pituudesta voi jotain päätellä, niin tulevaisuudessa Hankoon näyttäisi olevan tarkoitus liikennöidä pitkänpuoleisilla sähkömoottorijunilla. | ||||
|
15.12.2021 21:12 | Panu Breilin | ||
| Tuo Möljä-niminen niemi on tosiaan vanha satamaraidetta varten rakennettu penger. Satamaraiteen linjaus näkyy hyvin esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyvässä vuoden 1953 ilmakuvassa. | ||||
|
14.12.2021 10:29 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän mahdollista, että Ilmalassa seisovista protopendoista saisi kierrätettyä uudet keulat näihin? | ||||
|
13.12.2021 23:39 | Panu Breilin | ||
| Kuva Iisalmesta vuodelta 1902 missä alkuperäinen veturitalli näkyy osittain: https://vaunut.org/kuva/151935 Nykyisen radan itäpuolella sijaitsevan veturitallin neljä ensimmäistä pilttuuta valmistuivat vuonna 1923. |
||||
|
13.12.2021 23:35 | Panu Breilin | ||
| Linkissä olevan kommentin mukaan Sukevalla toiminut Suprom valmisti teräsrakenteisia kaarihalleja: https://vaunut.org/kuva/35651 | ||||
|
|
13.12.2021 11:08 | Panu Breilin | ||
| Peltosalmen asemarakennusta on tosiaan laajennettu ja muutettu useampaan otteeseen, minkä johdosta sen ulkonäkö on muuttunut aika rajusti verrattuna alkuperäiseen ulkonäköön. | ||||
|
07.12.2021 20:29 | Panu Breilin | ||
| Kempeleen tiilitehtaan alueella oli oma laajahko kapearaideverkostonsa (https://vaunut.org/kuva/80587 ) joka ristesi sorakuopalle ja tiilitehtaalle johtavien leveäraiteisten raiteiden kanssa. Kyseisiä kapearaiteisia raiteita ei ole piirretty tähän kaavioon. | ||||
|
07.12.2021 19:50 | Panu Breilin | ||
| Tämä T2609 (Mss/Ktt–Pmt) tuli junan T2209 (Kvla–Pmt) tilalle. T2609:n ensimmäinen kulkupäivä oli 22.11. ja T2209 on ollut peruttuna kyseisestä päivästä alkaen. T2609:ssä Kommilan vaunut kulkevat suoraan Kotkasta Pieksämäelle kiertämättä Kouvolan tavararatapihan kautta. | ||||
|
07.12.2021 12:44 | Panu Breilin | ||
| Vaunukuormakuljetukset voisivat hyvinkin kannattaa, jos niitä varten olisi "infrastruktuuri" olemassa, eli toimivat järjestelyratapihat laskumäkineen sekä runkotavarajunat järjestelyratapihojen välillä, ja lisäksi jos eri liikennöitsijät voisivat tehdä yhteistyötä. Sen ei tarvitsisi olla sama liikennöitsijä joka ajaa järjestelyjunan Pieksämäeltä Hankasalmelle kuin joka ajaa runkotavarajunan Pieksämäeltä Kouvolaan. Jos lähtökohta on, että ajetaan vain kokojunia pisteestä A pisteeseen B, niin tuskin tullaan enää näkemään esimerkiksi tukkipuukuljetuksia Hankasalmen sahalle. |
||||
|
07.12.2021 09:47 | Panu Breilin | ||
| Dr16 Porissa: https://vaunut.org/kuva/55585 | ||||
|
|
07.12.2021 09:02 | Panu Breilin | ||
| Ei ole Fenniarail käynyt Porin radalla. | ||||
|
05.12.2021 20:15 | Panu Breilin | ||
| Jonkinlaisille "kovan luokan" makuuvaunuille olisi kyllä Suomessakin käyttöä. Nykyisin kun vaihtoehtoina on vain joko kokonaisen "pehmeän luokan" makuuhytin varaaminen tai sitten epämukavat päivä-ic-vaunun penkit joilla on vaikea nukkua. | ||||
|
28.11.2021 15:49 | Panu Breilin | ||
| Rataesimies oli tuolloin 1900-luvun alkupuolella nimitys ratamestarin tai rakennusmestarin apulaiselle. Rataesimies hoiti osaa rata- tai rakennusmestarille määritellyistä työtehtävistä (se, että mitkä työtehtävät tarkalleen ottaen kuuluivat rataesimiehen vastuulle määriteltiin tapauskohtaisesti) ja toimi myös rata- tai rakennusmestarin sijaisena. Ratamestarit (sekä rakennusmestarit jos heidän vastuulleen ole annettu jokin rataosuus) olivat tuohon aikaan ratavartijoiden lähimpiä esimiehiä. Eli siis jos rata- tai rakennusmestarin apulaisena oli rataesimies niin myös tämä oli ratavartijoiden esimies. Mitä myöhempiin rataesimiehiin tulee, niin 1979 astui voimaan määräys "Rataesimiehen toimiohjeet" joka korvasi 1970 julkaistun "Ratavartijan toimiohjeet". Eli tällöin ratavartijoista tuli titteliltään rataesimiehiä. Vuoden 1970 määräyksen mukaan ratavartijan oli radantarkastustehtävissä ollessaan tarkastettava junien kulkuraiteet alueellaan vähintään kerran viikossa. Vuoden 1979 määräyksen mukaan rataesimiehillä ei enää ollut radantarkastajina toimiessaan tämän kaltaista säännöllistä radan tarkastusvelvollisuutta. |
||||
|
28.11.2021 11:24 | Panu Breilin | ||
| Lepohuonetta ei ole siirretty Mustasaaren entisen aseman paikalle niin kuin aikanaan lehtitietojen mukaan olisi ollut tarkoituksena. En sitten tiedä onko sitä siirretty mihinkään muuallekaan vai onko se yhä varastossa jossain. | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 18:17 | Panu Breilin | ||
| Tämän sarjan kaavioissa mitä minulla on ei ole opastimia merkittyinä. Toisin kuin tänne sivustolle aiemmin lisätyissä 1920-luvun kaavioissa: https://vaunut.org/sarja/1725 | ||||
|
|
27.11.2021 09:24 | Panu Breilin | ||
| Veturitallin vierestä purettu puurakennus oli entinen VR:n lepohuone. https://vaunut.org/kuva/87378 | ||||
|
25.11.2021 16:26 | Panu Breilin | ||
| Tässä kaaviossa on Röyttän (Röy) yhteys merkittynä haarautuvaksi Haaparantaan menevän raiteen varresta. Lisäksi kaaviossa näkyvä asemarakennus voisi kyllä sijaintinsa puolesta olla uusi asemarakennus jos oletetaan, että vanha asemarakennus on jätetty piirtämättä kaavioon. | ||||
|
25.11.2021 16:17 | Panu Breilin | ||
| Tämän radan linjauksesta oli vieläkin itäisempi vaihtoehto olemassa joka oli vuoden 1877 valtiopäiville annetun esityksen lähtökohtana. Siellä tämä rata, eli virallisesti yhdysrata Tampereelta ns. keskisen pääradan varteen, olisi kulkenut Kuivasmäen kylään Petäjävedellä. Keskinen päärata oli suunnitelma tehdä radasta (Pietari-)Taavetti-Mikkeli-Jyväskylä-Vaasa Suomen rataverkon runko joka olisi palvellut ennen kaikkea Pietarin yhteyksiä. Keskisen pääradan rakentaminen oli venäläisille keskeinen tavoite, vaikkakin Vaasan radan rakentamisesta päätettäessä keisari myöntyi siihen, että alkuvaiheessa siitä rakennettaisiin vain Myllymäen ja Vaasan välinen osuus sekä lisäksi yhdysrata Tampereelta Myllymäelle. Vastaehdotuksena Kuivasmäen kautta kulkevalle linjaukselle oli vuoden 1877 valtiopäivien alkaessa Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ehdotus joka mukaan yhdysrata keskisen pääradan varteen olisi rakennettu Tampereelta Kankaanpään ja Kauhajoen kautta Välimaan kylään Ylistarossa. Valiokuntakäsittelyn aikana tuli esiin sitten vielä kaksi muuta ehdotusta, eli Näsijärven länsipuolitse Alavuden seudulle kulkeva linjaus sekä toteutunut linjaus Myllymäelle. |
||||
|
25.11.2021 11:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kaavio on otsikoitu Tornio–Kaulinranta (Tor–Klr) eli siitä päätellen se lienee aikaisintaan vuodelta 1928 jolloin rata valmistui Kaulinrantaan saakkka. | ||||
|
|
25.11.2021 11:47 | Panu Breilin | ||
| Röyttän raiteen olemassaolo viittaisi kyllä siihen, että tämä olisi aikaisintaan vuodelta 1928. Lisäksi näyttää siltä, että tähän on tehty päivityksiä jälkikäteen, ainakin tuo kolmioraiteen eteläpuolella kulkeva pistoraide on piirretty pidemmäksi jossain vaiheessa. | ||||
|
24.11.2021 22:45 | Panu Breilin | ||
| Toki luonteeltaan tämä 1930-luvulla päätetty Seinäjoki–Parkano-rata olisi ollut aika erilainen kuin lopulta toteutunut Parkanon oikorata. Eli lännempää tiiviimmin asuttujen seutujen halki kulkeva. | ||||
|
21.11.2021 16:57 | Panu Breilin | ||
| Ohjeessa "Junapiirturiin tehtävät lisämerkinnät" on tosiaan myös vain nuo katkoviivat. Korjasin kuvatekstin. https://www.dropbox.com/s/g8mqn72ma9ucm42/ko-liite-junapiirturiin-teht%C3%A4v%C3%A4t-lis%C3%A4merkinn%C3%A4t.jpg?dl=0 |
||||
|
20.11.2021 14:47 | Panu Breilin | ||
| Dr16 2818 on seissyt loppukesästä lähtien Pieksämäen varikkoalueen laidalla samassa letkassa kuin mitä Sr1 3062, 3047 ja 3060 sekä Dm12 4414. Eli vahvasti vaikuttaa siltä, että kyseisen koneen ajot on ajettu. | ||||
|
14.11.2021 21:17 | Panu Breilin | ||
| Todennäköisesti joskus aamuyöllä tai aikaisin aamulla. | ||||
|
13.11.2021 17:09 | Panu Breilin | ||
| Suuri osa ihmisistä ei varmaan edes ymmärrä noita suojateiksi. Lisäksi moni pyöräilijä ei ylipäätään taida tietää olevansa ajoneuvon kuljettaja ja siten väistämisvelvollinen jos jalankulkija on pyrkimässä suojatielle tai ylittämässä sitä. Muutenkin tuo pyörätie vaikuttaa melkoisen vaaralliselta. Suojateiden kohdilla näkemäalueet ovat lähes nolla, eli käytännössä tuossa pitäisi varmaan olla stop-merkit ennen jokaista niitä. Toisaalta pyörätie on niin kapea, että ei tuohon kyllä mitään stop-merkkejä mahdu, kun eri suuntiin menevien pyörien pitäisi vielä jotenkin (sarvikot toisiaan hipoen) pystyä kohtaamaan tuossa. Mielenkiintoisia tilanteita on tiedossa, kun esimerkiksi pyörätiellä joku ajaa 25 km/h pyörällä tai sähköpotkulaudalla ja samaan aikaan hissistä astuu ulos vaikkapa pikkulapsiperhe. Lisäksi ongelmana lienee se, että aika moni jalankulkija ei taida huomata tuon keltaisen olevan pyörätie. Eli voisi kuvitella pyörätiellä kävelyn olevan tuolla yleinen ilmiö. Esimerkiksi siten, että sivulta tuleva jalankulkija kääntyy suoraan pyörätielle käytävän nurkkaa hipoen. |
||||
|
08.11.2021 11:26 | Panu Breilin | ||
| Tuon Ykspihlajan suunnan pääraiteen vasemmalla puolella olevan raiteen päätepuskin oli vähän ennen Laajalahdentien tasoristeystä. Kyseiseltä raiteelta haarautui lisäksi (jo pidempään käyttämättömänä ollut) pistoraide tuonne taustalla näkyvien sepelikasojen luokse. Kyseistä raidetta käytettiin loppuaikoina sepelinlastaukseen. Kuvan oikeassa laidassa erottuu juuri ja juuri sepelinlastauslaituri. Kuvassa näkyvällä vesiviskurin tyyppisellä laitteella kasteltiin sepelikuormia. Alun perin tuolla alueella oli höyryvetureiden polttoainetäydennyspaikka joka näkyy esimerkiksi tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/145453 |
||||
|
Kuvasarja: Junia Ruotsin Malmiradalla |
02.11.2021 17:37 | Panu Breilin | ||
| Vakinaisen kapasiteetin aikataulut näkee täältä: https://www.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/tagplan-2021/ Kiireellisen kapasiteetin aikatauluja ei näe mistään sen jälkeen, kun päiväkohtaiset graafiset aikataulut salattiin. Kulkutiedot kuitenkin ovat saatavilla kaikille junille esimerkiksi osoitteesta https://jvgfoto.se/trafikinfo/ Mutta nuo ovat pelkkiä kulkutietoja, eli sieltä ei näe kulussa olevan junan aikataulua. |
||||
|
28.10.2021 10:07 | Panu Breilin | ||
| Vesanka toimii radio-ohjatun radan välisuojastuspaikkana ja on sen takia liikennepaikka samalla tavalla kuin esimerkiksi Siikamäki ja Kaulinranta. | ||||
|
24.10.2021 10:49 | Panu Breilin | ||
| Toki raskainta kiskotusta on myös muualla kuin sähköistetyillä radoilla. 60E1-kiskotus löytyy mm. Kolarin ja Niiralan radoilta, Kontiomäki–Vuokatti-väliltä ja tulevaisuudessa Kontiomäki–Pesiökylä-väliltä. | ||||
|
24.10.2021 10:45 | Panu Breilin | ||
| Pirtinvirran ja Taipaleen kanavan kääntösiltojen kiskot kiinnitetään sidekiskoilla yhteen vain talvisajaksi. Nykyisin Pirtinvirran kääntösiltaa käännetään yli 200 kertaa vuodessa. | ||||
|
23.10.2021 19:36 | Panu Breilin | ||
| Hienoa, että tätä tavaramakasiinien aktiiviajan työtä on dokumentoitu. | ||||
|
23.10.2021 19:24 | Panu Breilin | ||
| Aikanaan, kun aamulättä tuli Seinäjoelta, niin suurin osa matkustajista jäi tähän Huutoniemen seisakkeelle. | ||||
|
23.10.2021 19:19 | Panu Breilin | ||
| Tämähän voisi melkein olla kuin jokin 90-luvun vaunukuormajuna. Vaunuja on vaikka minkälaisia ja sahatavaraakin kuljetetaan avovaunuissa. Todella hienoa, että tällaisia kulkee vielä. | ||||
|
23.10.2021 19:17 | Panu Breilin | ||
| Pyöräkerratkin kulkevat näemmä tuolla päin junalla. Ja yksinäinen umpitavaravaunu on matkalla jonnekin... | ||||
|
|
23.10.2021 19:10 | Panu Breilin | ||
| Ennen tosiaan ratamaksu oli sama diesel- ja sähkövetoiselle tavaraliikenteelle ja ratavero oli dieselvetoiselle liikenteelle tuplasti isompi kuin sähkövetoiselle liikenteelle. Nyt taas tilanne on kääntynyt päälaelleen, eli ratavero on lopetettu ja ratamaksu on nykyisin dieselvetoiselle liikenteelle selvästi halvempi kuin sähkövetoiselle. Perusteena tähän on se, että dieselvetoisen liikenteen todelliset kustannukset radanpitäjälle ovat halvemmat, kun dieselvetoinen juna ei tarvitse sähköistyksen rakenteita ja laitteita. Lisäksi tosiaan merkittävä asia on se, että nykyaikaisen tehokkaan dieselveturin (esim. Dr18) vetämän pitkän tavarajunan liikennöintikustannukset ovat aivan olennaisesti Dv12-parin vetämää junaa halvemmat. Syitä tähän on mm. paljon pienempi polttoaineenkulutus sekä se, että kahden veturin sijasta tarvitaan vain yksi. Näitä kustannuksia on laskettu tässä Liikenneviraston selvityksessä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-16_rautatieliikenteen_kayttovoimat_web.pdf |
||||
|
|
23.10.2021 11:06 | Panu Breilin | ||
| Toki voi olla, että puutavarajunien uudelleenreititykselle oli jokin ihan muu syy kuin vetovoimalajin kannattavuus. Eihän sen esimerkiksi pitäisi olla mahdollista, että Fenniarail ja Operail ajavat yhdysliikennettä halvemmalla dieselvetoisesti kuin mitä VR sähkövetoisesti, mutta niin vaan liikennettä on siirtynyt VR:ltä pois. | ||||
|
23.10.2021 10:57 | Panu Breilin | ||
| Tämän teollisuusraiteen alkupää (se osa raiteesta joka oli Väyläviraston omistuksessa) purettiin viime kesänä. | ||||
|
21.10.2021 14:05 | Panu Breilin | ||
| 13 = rakennuksen järjestysnumero asemalla. 57 = vesitornien tyyppinumero. | ||||
|
|
21.10.2021 14:03 | Panu Breilin | ||
| Voisi kyllä kuvitella, että viimeistään Dr19-sarjan käyttöönoton jälkeen kustannuslaskelmat puoltaisivat Pieksämäki–Imatra-junien ajamista Savonlinnan kautta – kunhan vaan Laitaatsalmen yli kulkisi silta. | ||||
|
17.10.2021 15:34 | Panu Breilin | ||
| Napero = asemarakennuksen puolella pääraidetta oleva (lyhyt) läpiajettava kuormausraide. | ||||
|
16.10.2021 13:39 | Panu Breilin | ||
| Kun Google Mapsin katunäkymää katselee, niin kyllä tämä paikka Põhja puiesteelta näyttää kaikin puolin. Taustalla vasemmalla näkyvän talon julkisivun yksityiskohdat ovat samat kuin osoitteessa Põhja puiestee 21 olevan talon. Niin ikään tämä oikealle päin viettävä rinne on hyvin samannäköinen, ja myös taustalla näkyvä kävelytie jonka molemmin puolin on puurivi ja taustalla näkyvä ajorata täsmäävät Põhja puiesteen kanssa. Myöskään suunta mistä aurinko kuvassa paistaa ei sulje pois Põhja puiesteeta. Aikanaan Balti jaamilta kulki suora rautatieyhteys satamaan, mikä näkyy esimerkiksi tässä kartassa: https://vaunut.org/kuva/133669 Raitiotie Põhja puiesteen varteen valmistui 1953, kun Koplin raitiotie yhdistettiin muuhun raitiotieverkkoon. Kysymys siis on, että oliko rautatieyhteys Balti jaamilta suoraan satamaan olemassa vielä vuoden 1953 jälkeen? Jos oli niin silloin kuvassa https://vaunut.org/kuva/82118 näkyvässä kohdassa missä raitiotie teki jyrkän mutkan on alun perin täytynyt olla raitiotien ja rautatien raideristeys. |
||||
