Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.04.2022 21:43 | Panu Breilin | ||
| Lipunmyyntiluukun oikealla puolella näyttäisi olevan VR:n liikennepaikkojen välisen istutusten ja yleisön oleskelutilojen kuntoisuuskilpailun kunniakirja. Kyseinen kilpailu järjestettiin viimeistä kertaa vuonna 1967. | ||||
|
28.03.2022 13:16 | Panu Breilin | ||
| Tämä kauppa (Liukkosen kauppa) lopetti toimintansa 1989. Tässä samassa talossa toimi myös postikonttori. Venetmäen asemalla oli pitkään myös toinen kauppa (osuuskauppa) joka sijaitsi lähempänä tasoristeystä. Sen toiminta taisi loppua jo 70-luvulla. |
||||
|
22.03.2022 17:47 | Panu Breilin | ||
| Vikaantunut Dr18 101 jäi Mäntyharjulle ja siirtyy sieltä ylihuomenna Kouvolaan: https://juliadata.fi/timetables?s=17290&d=24.3.2022 Veturisiirron aikataulunmukainen kulkuaika Mäntyharjulta Kouvolaan on 8 h 29 min. | ||||
|
20.03.2022 20:26 | Panu Breilin | ||
| Osoitteesta https://historiskt.nu/kartor/00sv_overs.html löytyy kartta missä näkyvät lakkautetut radat muualtakin Ruotsista. 891 millimetrin ratoja oli Etelä-Ruotsissa aikanaan todella paljon ja ne muodostivat monin paikoin isoja yhtenäisiä rataverkkoja. | ||||
|
17.03.2022 18:28 | Panu Breilin | ||
| Vakinaisesti kulussa olevista päiväjunista T 2609 on joinakin päivinä melko monipuolinen kokoonpanoltaan. Esimerkiksi tänään siinä oli Sim-sukuisia vaunuja kartonkia varten, avovaunuja viilupuuta varten ja pressuvaunuja sahatavaraa varten. Mitä konepajan vaunuihin tulee, niin ne ovat pääasiassa alkaneet kulkea Tampereen kautta. |
||||
|
15.03.2022 12:10 | Panu Breilin | ||
| Tuskin varmaankaan? Kun kyseessä on kuitenkin eri valmistajan ja eri operaattorin veturi. | ||||
|
07.03.2022 22:15 | Panu Breilin | ||
| Kymmenisen vuotta sitten tänne oli vilkasta junaliikennettä, kun varastoitua polttoainetta ilmeisesti vaihdettiin rikittömään. Sen jälkeen junia ei ole juuri kulkenut, joten voisi kuvitella varaston olevan yhä täynnä polttoainetta. | ||||
|
02.03.2022 18:46 | Panu Breilin | ||
| Nykyisin vaihteen puhdistus näyttää usein menevän niin, että ensin tulee kaivinkone harjakoneineen ja sitten perässä tulevat ratatyömiehet jääpiikillisine vaihdeharjoineen (ja lehtipuhaltimineen) tekemään tarkemman puhdistuksen. | ||||
|
28.02.2022 11:27 | Panu Breilin | ||
| Tämän kokoluokan matkatavaraosaston kun saisi kaikkiin kaukojuniin, niin ei enää olisi ongelmaa saada matkatavaroita mahtumaan kyytiin. Sinänsä tässä kyllä ihmetyttää tuo polkupyörätelineiden tyyppi. Koukkuihin ripustamalla polkupyörät veisivät huomattavasti vähemmän tilaa. |
||||
|
26.02.2022 12:15 | Panu Breilin | ||
| Näitä Berliini-nimisiä paikkoja on eri puolilla Suomea sellaisissa paikoissa missä Saksan armeijalla oli varastoja yms. Esimerkiksi Torniossa ja Kemissä on Pikku-Berliini. Ensin mainittu on nykyisen Tornio-itäinen-seisakkeen luona ja jälkimmäinen vanhan Veitsiluodon radan varressa. | ||||
|
23.02.2022 18:09 | Panu Breilin | ||
| Erään 1910-luvulla VR:llä aloittaneen henkilön muistelmista löysin sellaisen tiedon, että signaalinuorat koostuivat noin 20 metriä pitkistä pätkistä. Näiden pätkien päissä oli messinkiset kytkinkappaleet, joita toistensa suhteen 90 astetta kääntämällä pätkät saatiin kytkettyä yhteen. | ||||
|
Kuvasarja: Kiskobussi-IC |
22.02.2022 19:32 | Panu Breilin | ||
| 9.1.2022 kuljetettiin myös IC:n matkustajia Dm12-kalustolla Pieksämäeltä Jyväskylään: https://vaunut.org/kuva/152626 Tällöin junatyyppinä tosin oli HDM. | ||||
|
20.02.2022 09:31 | Panu Breilin | ||
| Kreosootin kuljetus loppui siihen, kun junalauttaliikenne lakkasi vuonna 2011. Tuolla VTG:n Zacens-vaunulla 34 80 7932 200-7 kuljetettiin kyllästysaineita (kreosootti?) Kolhon kyllästämölle. |
||||
|
19.02.2022 17:50 | Panu Breilin | ||
| Aika harvinaista, että nykyään tehdään väistöraide apusiltoineen siltatyömaalle. | ||||
|
19.02.2022 16:17 | Panu Breilin | ||
| Ei ole ollut enää ainakaan vuoden 2015 jälkeen. | ||||
|
19.02.2022 16:15 | Panu Breilin | ||
| Tämä on ollut alun perin Ga-tyypin vaunu numero 6119. | ||||
|
16.02.2022 15:42 | Panu Breilin | ||
| Näihin postivaunujen postiluukkuihin jätettiin aikanaan aika paljonkin lähetyksiä. 1910-luvulta 1960-luvun lopulle ulottuvalla ajanjaksolla yli miljoona lähetystä vuodessa, esimerkiksi 20- ja 30-lukujen vaihteessa 3,5 miljoonaa vuodessa ja huippuvuonna vuonna 1941 melkein 5 miljoonaa. Myöhemmin postivaunuliikenteen hiivuttua 70- ja 80-luvuilla lähetyksiä jätettiin enää keskimäärin noin 90 tuhatta vuodessa. Lähde: Postia junalla -kirja. | ||||
|
16.02.2022 15:31 | Panu Breilin | ||
| Lahden lasitehtaan raiteiston eräällä raiteella oli tällaiset pölkyt vuonna 2014, kun paikalla viimeksi kävin, ja eivätköhän liene siellä vieläkin. https://vaunut.org/kuva/102860 | ||||
|
12.02.2022 17:01 | Panu Breilin | ||
| Siis nykyisellään tuossa sillalla on keskellä ajoneuvoja (autot, polkupyörät) varten ajorata ja molemmilla reunoilla jalkakäytävät. Uudelle sillalle on tarkoitus pohjoislaidan jalkakäytävän ja ajoradan väliin rakentaa kaksisuuntainen pyörätie. https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2021/12/27122021_1.html Ainakin Aamulehden artikkelin mukaan sillan uusiminen liittyisi siihen, että nykyisen sillan alikulkukorkeus ei olisi henkilöratapihahankkeen vaatimusten mukainen: https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000008504186.html |
||||
|
07.02.2022 16:14 | Panu Breilin | ||
| Aika monellakin toimijalla taitaa olla tarve Dv12-vetureille, jotta olisi jotain tarkoituksenmukaista kalustoa millä vetää viime vuosina hankittuja sinisiä vaunuja. | ||||
|
06.02.2022 20:49 | Panu Breilin | ||
| Eifet-vaunun pohjapiirros: https://www.dropbox.com/s/ak1cd8950vd58nz/Eifet-pohjapiirros.jpg?dl=0 | ||||
|
05.02.2022 14:06 | Panu Breilin | ||
| Onko sellaista säännöstä todella, että jos mukana on erillisen siirtoluvan nojalla kuljetettavaa kalustoa, niin samassa junassa ei saisi kuljettaa matkustajia? | ||||
|
02.02.2022 14:49 | Panu Breilin | ||
| Kappas. Se olikin hyvin maastoutettu. | ||||
|
02.02.2022 14:30 | Panu Breilin | ||
| Tällä raiteella kävi päivystäjä vielä ainakin tammikuussa 2013. | ||||
|
|
02.02.2022 14:22 | Panu Breilin | ||
| Sataman aidan linjausta on näemmä viime vuosina muutettu siten, että säiliövaunujen lastaus- ja purkupaikan raide on jäänyt aidan sisäpuolelle. Vielä vuonna 2014 tuossa lastaus- ja purkupaikalla pääsi käymään: https://vaunut.org/kuva/94692 Myös raiteen päässä seissyt Tve1 415 (https://vaunut.org/kuva/94693 ) näkyy hävinneen johonkin. Silloin, kun junalautat vielä liikennöivät Tulliniemeen oli tällä paikalla iso ratapiha: https://vaunut.org/kuva/125817 |
||||
|
02.02.2022 14:12 | Panu Breilin | ||
| Kuvauskopteri on kyllä hyvä keino dokumentoida näitä teollisuus- ja satamaraiteita. Tätä paikkaakaan ei muuten taitaisi päästä kuvaamaan oikein mitenkään. | ||||
|
02.02.2022 14:09 | Panu Breilin | ||
| Voisiko näihin Hangon telakan kuviin laittaa liikennepaikkatiedoksi Koppnäsin niin kuvat löytyisivät paremmin? | ||||
|
25.01.2022 23:13 | Panu Breilin | ||
| Viilupuuta Kommilasta? | ||||
|
25.01.2022 13:15 | Panu Breilin | ||
| T4941 Ilr–Tpet voisi ehkä olla A17:n siirto? Tämä siitä päätellen, että huomenna kulkee T4940 Tpet–Vsa ja ylihuomenna T4941 Vsa–Pm. | ||||
|
15.01.2022 13:38 | Panu Breilin | ||
| Kuvia Kyrönsalmen sillasta: https://vaunut.org/kuvat/?t=kyr%25C3%25B6nsalm&tag0=17|Rautatieinfra|Silta Kyrönsalmen sillalla oleva raide on yhä liikennöity. Junat kulkevat tämän sillan yli Savonlinnan uudelle asemalle joka suurin piirtein samalla kohdalla kuin entinen Savonlinna-Kauppatorin seisake. Se silta mikä purettiin uuden syväväylän takia on Laitaatsalmen ylittänyt silta Savonlinnan keskustan länsipuolella. |
||||
|
13.01.2022 22:29 | Panu Breilin | ||
| Joensuu–Siilinjärvi-ratayhteyden kilpailukyky läpikulkureittinä varmaankin voisi parantua, jos radalla olisi sähköistys. Eri asia on sitten, millaista liikennettä tämä konkreettisesti tarkoittaisi. Pelkkä nykyisen liikenteen kustannusten aleneminen tuskin tekisi sähköistyksestä kannattavaa, kun ajattelee, että liikennettä on melko vähän ja että Dv12- ja Dr16-kaluston korvautuminen Dr19-kalustolla parantaa dieselvetoisen liikenteen kustannustehokkuutta, kun vetureita tarvitaan vähemmän ja mm. polttoainekulut pienenevät huomattavasti. |
||||
|
10.01.2022 21:14 | Panu Breilin | ||
| Hieno tunnelmakuva. | ||||
|
|
10.01.2022 21:10 | Panu Breilin | ||
| A1-tyypin vetureissa (ja ehkä muissakin?) on nähtävästi ollut erillinen soittokello johon signaalinuora kytkettiin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:383:?imgid=2 | ||||
|
08.01.2022 11:56 | Panu Breilin | ||
| Liikenne- ja viestintäviraston kalustorekisterissä oleviin valmistuspäivämääriin ei ole luottaminen. Niiden mukaan iso osa Dv12-kalustosta olisi tosiaan valmistettu vuoden 2010 jälkeen. | ||||
|
07.01.2022 22:08 | Panu Breilin | ||
| Mustasaaren kunnassa oli vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen Norrskärin ja Sommarön linnakealueet. Mutta jotenkin tämä kuva ei kyllä niistä kummankaan maisemiin oikein istu... | ||||
|
07.01.2022 21:57 | Panu Breilin | ||
| Virkapuvusta päätellen tämä lienee kuvattu joskus vuosina 1961–1970. Virkapuku on vuosien 1951–1970 mallin mukainen ja takissa on vuosina 1961–1985 käytössä ollut liikemerkki. | ||||
|
03.01.2022 14:18 | Panu Breilin | ||
| Ihan heti ei odottaisi näkevänsä kuvaa, missä Pikku-Rusko vetää isoja telivaunuja jossa on terässeinät. Vaikutelma on samantyylinen kuin jos näkisi Jumbon vetämässä Sim-vaunuista koostuvaa junaa. :) | ||||
|
03.01.2022 14:13 | Panu Breilin | ||
| Ainakin tämän kuvan kommenteissa mainitaan, että matkatavarapalvelu (kirjatun matkatavaran kuljetus) olisi loppunut 5.6.2005 alkaen: https://vaunut.org/kuva/31270 Eli varmaan tosiaan viimeistään tätä kuvaa otettaessa syksyllä 2005 tämä laituriauto olisi ollut vain Avecran ruuankuljetuskäytössä. |
||||
|
30.12.2021 23:57 | Panu Breilin | ||
| Tämä on raitiovaunulinjan numero 4 vanha kääntösilmukka. Tällä paikalla olleen pysäkin nimi oli Hakberget. Linjaa 4 liikennöitiin vuoteen 1967 asti jolloin Tukholman keskustan raitiotiet lakkautettiin. Kuvan rullavaunuissa oli vielä muutama vuosi sitten nikkaroituina myös seinät ja katot, jolloin ne näyttivät vähän kuin pieniltä raitiovaunuilta. |
||||
|
|
28.12.2021 20:13 | Panu Breilin | ||
| Kirjatun matkatavaran kuljetuksiin tätä kai lienee käytetty? | ||||
|
28.12.2021 20:08 | Panu Breilin | ||
| Tämä silta ei pitkään ehtinyt olla tällaisenaan olemassa. Lapin sodassa saksalaiset räjäyttivät sillan holvin: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:9436?imgid=2 | ||||
|
27.12.2021 18:20 | Panu Breilin | ||
| Tuo Joensuun kaavion vasemmasta laidasta lähtevä raide johti Penttilän sahalle. Kyseinen raide näkyy esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyvissä 1940- ja 1950-lukujen ilmakuvissa. Mitä rataosien korkeusprofiileihin tulee, niin käsittääkseni niitä ei nykyisin löydy ainakaan liikenteenohjauksen käytöstä. Ja ilmeisesti ei viranomaisiltakaan, koska ainakin yksi liikennöitsijä on joutunut niitä itse teettämään kuljettajiensa käyttöön. |
||||
|
27.12.2021 18:02 | Panu Breilin | ||
| Ilmeisesti tuossa Jäätiön kohdalla on ollut olemassa ratapiha kahteen eri otteeseen. Ensin rataosuuden alkuvuosikymmeninä, ja sitten myöhemmin ainakin 80- ja 90-luvuilla. Tämä siitä päätellen, että vuoden 1970 peruskartassa ratapihaa ei näy (mutta kylläkin ratapihan kiinteistörajat), ja vuosien 1987 ja 1997 peruskartoissa ratapiha taas näkyy. Vuoden 1997 peruskartan mukaan Sotkamon rata on ollut siinä vaiheessa purettuna Jäätiön ratapihan itävaihteelta alkaen. | ||||
|
27.12.2021 17:54 | Panu Breilin | ||
| Tämä kuva on otettu Varan asemalla eikä siis Skarassa niin kuin kuvan tiedoissa mainitaan. Taustalla näkyy normaaliraiteisen ja sähköistetyn Herrljunda-Öxnered-radan raiteita. Vaunun vasemmalla puolella pilkottaa Varan asemarakennuksen kulma ja oikealla puolella taas aseman vierellä olevan kerrostalon kattoa. Vuonna 1985 kapearaiteista rataa liikennöitiin enää Varan ja Nossebron välillä. Liikenne osuudella Vara-Skara-Götene oli lopetettu vuonna 1984. |
||||
|
27.12.2021 17:43 | Panu Breilin | ||
| Olisiko teksti kuitenkin "ett gott mål - vårt mål"? | ||||
|
|
21.12.2021 20:38 | Panu Breilin | ||
| Onhan tuo mahdollista, että Tenetti olisi ollut aluksi nimeltään Jäätiö. Toisaalta tämän kaavion mukaan Jäätiön liikennepaikka on ollut tyypiltään vaihde ja se on sijainnut noin kilometrillä 870+700, kun taas Tenetti taas on Radan varrella -kirjan mukaan ollut tyypiltään laituri ja sijainnut noin kilometrillä 872. | ||||
|
16.12.2021 20:44 | Panu Breilin | ||
| Toki asiassa on sekin puoli, että jos ja kun hiljaistenkin seisakkeiden laituri ja muu varustus maksaa satoja tuhansia euroja, niin kynnys perustaa uusi seisake tulee aika korkeaksi. Tältä kannalta olisi parempi, jos mieluummin tehtäisiin esimerkiksi Nikkilän tyyppisiä halpoja puulaitureita pienille seisakkeille. Puulaiturin pidentäminenkään tuskin on kovin kallista. | ||||
|
|
15.12.2021 21:27 | Panu Breilin | ||
| Jos uuden laiturin pituudesta voi jotain päätellä, niin tulevaisuudessa Hankoon näyttäisi olevan tarkoitus liikennöidä pitkänpuoleisilla sähkömoottorijunilla. | ||||
|
15.12.2021 21:12 | Panu Breilin | ||
| Tuo Möljä-niminen niemi on tosiaan vanha satamaraidetta varten rakennettu penger. Satamaraiteen linjaus näkyy hyvin esimerkiksi Paikkatietoikkunasta löytyvässä vuoden 1953 ilmakuvassa. | ||||
|
14.12.2021 10:29 | Panu Breilin | ||
| Lieköhän mahdollista, että Ilmalassa seisovista protopendoista saisi kierrätettyä uudet keulat näihin? | ||||
|
13.12.2021 23:39 | Panu Breilin | ||
| Kuva Iisalmesta vuodelta 1902 missä alkuperäinen veturitalli näkyy osittain: https://vaunut.org/kuva/151935 Nykyisen radan itäpuolella sijaitsevan veturitallin neljä ensimmäistä pilttuuta valmistuivat vuonna 1923. |
||||
