Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.11.2022 19:52 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla niin, että kun asiakas on tarpeeksi iso (esimerkiksi Talvivaaran kaivos tai SSAB) niin myös lyhyet junat usein muuttuvat VR:n kustannuslaskennassa kannattaviksi... | ||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 19:49 | Panu Breilin | ||
| Myös pääkaupunkiseudulta ja Haminan radalta löytyy näitä kaavioita. Ovat tulossa jossain vaiheessa. Pynttäriin on merkitty yksi läpiajettava sivuraide. Säynäjärvelle on merkitty yksi pitkä läpiajettava sivuraide ja lisäksi asemarakennuksen puolelle ratapihaa kaksi pistoraidetta, yksi kummallakin puolella asemarakennusta. Kaikki näista kaavioista eivät vastaa 1950-luvun tilannetta vaan seassa on myös kaavioita aiemmilta ajoilta. Ajoitus on monesti hankalaa, kun vuosilukuja ei ole merkitty. |
||||
|
17.11.2022 20:39 | Panu Breilin | ||
| Vääräjoen purettujen sivuraiteiden pohjat näkyvät hyvin vuoden 1947 ilmakuvassa. Yksi lyhyt sivuraide meni suoraan joen rantaan ja toinen (sahalle mennyt) raide haarautui kauempana jokirannassa kahdeksi raiteeksi. | ||||
|
14.11.2022 21:39 | Panu Breilin | ||
| Jos ajattelee kuvien sijaintihaun käyttötarkoituksia, niin kai sitä useimmiten käytetään siihen, että halutaan löytää kuva joka esittää jotakin tiettyä paikkaa kuten liikennepaikkaa tai muuta kohdetta. Pyrkimys löytää se paikka missä kuvaaja on seissyt kuvaa ottaessaan lienee selvästi harvinaisempi. | ||||
|
13.11.2022 22:57 | Panu Breilin | ||
| Tässä on kyllä todella näyttävä juna. Monenmoista vaunukuormaa ja vielä sininen veturi keulilla. | ||||
|
13.11.2022 22:55 | Panu Breilin | ||
| Linja-autoilla kulkevat. Liekö tähän sitten syynä VR:n hinnoittelu vai sopivan kaluston puute? Eims- ja Ems-vaunut sekä vanhat G-vaunut joihin sai sotilaskuljetusvarustelun ovat romuna. |
||||
|
13.11.2022 21:43 | Panu Breilin | ||
| Maitoasema oli se tavara-aseman osa missä käsiteltiin maitolähetyksiä (maitotonkkia). Helsinkiin tuli rautateitse valtavat määrät maitoa, esimerkiksi vuonna 1937 jolloin autoliikenteen kilpailu ei vielä kovin paljon ollut vähentänyt kuljetuksia, maitoa tuli arkipäivisin noin 250 tonnia päivässä. Maidosta pääosa ohjautui Töölön tavara-asemalle, mistä syntyi tarve erilliselle maitoasemalle siellä. Vuonna 1948, kun maitoliikenne rautateillä oli alkanut jo selvästi vähentyä, siirrettiin maitoasema Töölöstä Pasilaan. Helsingin kaupunginmuseon sivustolla on kaksi hyvää kuvaa maitoasemasta siltä ajalta, kun se sijaitsi Töölössä: https://helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.35E85612-2E26-40E3-AFFD-073A0F71CBB7 https://helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.3AE7A5DC-72A5-4B88-BB50-A5C3B586A17D |
||||
|
13.11.2022 09:44 | Panu Breilin | ||
| Tässä uusimmassa automaattimallissa vaan on kovin vähän toimintoja verrattuna aiempaan malliin. Esimerkiksi useampaa ostettua junalippua ei pysty keräämään "ostoskoriin" maksamista varten (eli ne joutuu maksamaan yksi kerrallaan) ja netistä ostettuja lippuja ei pysty tulostamaan automaatista. | ||||
|
07.11.2022 19:08 | Panu Breilin | ||
| Erilaiset epäviralliset lennätys- tai kuvausrajoitukset ovat hankalia, kun kukaan ei tiedä, että missä raja menee. Joidenkin mielestä voimalaitokset ovat strategisia objekteja jota rajoitus koskisi, joidenkin mielestä teollisuuslaitokset ylipäätään olisivat sitä ja joidenkin mielestä kenties rautatietkin. Ja edelleen, että koskisiko lentorajoitus vain lennokkia, vaiko myös matalalla lentävää lentokonetta tai helikopteria? Ja mistä kohtaa rajoitusalue alkaisi, eli saisiko vaikkapa voimalaitoksen vieressä olevan metsän tai asuinalueen yläpuolella lentää? Toisaalta kaikki laillinen on luvallista, joten ei viranomainen voi sitä lennätystä tai kuvaamista estää tai kieltää. Erilaiset teollisuusalueiden kuvauskiellot koskevat myös vain niitä alueita joilla oleskelusta teollisuusalueen omistaja päättää. Esimerkiksi aidan takaa, metsän rajasta tai ilmatilasta käsin kuvaamista teollisuusalueen omistaja ei siis voi kieltää. Monista netin karttapalveluista löytyy myös hyvinkin tarkkoja ilmakuvia missä näkyy esimerkiksi voimalaitoksia. |
||||
|
07.11.2022 13:30 | Panu Breilin | ||
| VR:llä oli ns. puutarhaetumiehiä jotka hoitivat puutarhoja. Johtajina heillä oli piiripuutarhurit ja lisäksi ylimpänä johtajana oli ylipuutarhuri. Lisäksi varsinkin pienemmillä asemilla aseman oma henkilökunta hoiti kastelua, siivousta ja nurmikkojen leikkaamista. | ||||
|
07.11.2022 13:23 | Panu Breilin | ||
| Ainakin Ruotsin raitiotieseuran mukaan Kuressaaressa on ollut höyryraitiotie vuosina 1918-1940: https://www.sparvagssallskapet.se/atlas/system.php?atlas_id=1393 | ||||
|
02.11.2022 11:57 | Panu Breilin | ||
| Kyllähän varoitusmerkit koskevat sekä ajoneuvoliikennettä (autot, polkupyörät ym.) että jalankulkijoita. | ||||
|
30.10.2022 18:29 | Panu Breilin | ||
| Kai tähän haluttaessa kalustoa löytyisi jotta sen voisi veturijunanakin ajaa. Esimerkiksi Dv12 + EFiti + Eifet + Expt. Tai vaikkapa Dr16 + EFiti + Ex + Expt. Toisaalta jos tämän junan ajaisi veturijunana niin siinä pitäisi sitten olla joka kerta konduktööri, jolloin matkustajat eivät käytännössä voisi välttyä matkalipun hankkimiselta, mikä taas luultavasti johtaisi matkustajamäärien romahtamiseen. |
||||
|
29.10.2022 19:56 | Panu Breilin | ||
| Siinä ovat M-vaunut kokeneet paluun. :) | ||||
|
29.10.2022 19:54 | Panu Breilin | ||
| Taitaa olla aika pitkä aika, kun Suomessa viimeksi on ollut jollekin leipomolle junaliikennettä. Heittojen kieltämisestäkin lienee jo kymmenkunta vuotta. | ||||
|
29.10.2022 19:44 | Panu Breilin | ||
| Tämä on SSAB:n tehtaan vetoraide jonka kautta pääsee siirtymään eri sivuraiteille. | ||||
|
29.10.2022 19:18 | Panu Breilin | ||
| Aika pitkä letka romunkuljetusvaunuja (Obrk) tuolla taustalla. | ||||
|
29.10.2022 19:15 | Panu Breilin | ||
| Vahtitupa vähän matkaa Närpiön asemalta itään, noin kilometrillä 516+400. | ||||
|
29.10.2022 19:14 | Panu Breilin | ||
| Puronkylän vahtitupa. Taustalla näkyy Bäckbyn tasoristeys. | ||||
|
19.10.2022 12:29 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä ratavartijan nimikkeellä oli työntekijöitä vielä vuoteen 1979 asti, jolloin nimike vaihtui rataesimieheksi. Vuosina 1970-1979 radantarkastustehtävissä työskentelevillä ratavartijoilla oli myös omat tarkastusalueensa, joilla alueilla olevat kulkutieraiteet heidän piti tarkastaa vähintään kerran viikossa ja koko alue jalkaisin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Virka-asuntokäytäntö poistui ratavartijoiden osalta vuonna 1968 samaan aikaan kuin esimerkiksi asemapäälliköiden osalta. Moniko ratavartija lienee sitten asunut vuokralla ratavartijan tuvassa enää 1970-luvulla? |
||||
|
13.10.2022 21:51 | Panu Breilin | ||
| Melkoinen modifikaatio on tämä keltainen dieselmoottorijunakin. Kolme vanhaa kiskobussia on yhdistetty yhteen ja varustettu matalalattiaosastolla ym. | ||||
|
08.10.2022 16:34 | Panu Breilin | ||
| Tunnelin suuaukon yläpuolella olevan vuosiluvun mukaan tämä tunneli olisi valmistunut 1963. Ainakin Radan varrella -kirja taas kertoo, että liikenne olisi siirtynyt tähän tunneliin 1964 ja pois tästä tunnelista 1991. | ||||
|
02.10.2022 22:38 | Panu Breilin | ||
| 4412:ssa on sen verran pahat palo- ja kosteusvauriot, että on kyllä aika ymmärrettävää, että eivät ole lähteneet sitä kunnostuttamaan. | ||||
|
27.09.2022 10:02 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä lakitekstissä ei puhuta "rautatiealueesta" tai "rataliikennealueesta", ja olisikin kyllä aika kohtuutonta kieltää oleskelu sellaisilla paikoilla missä se ei haittaa junaliikennettä eli ei ole junien tiellä yms. Lakiteksti on seuraava: Joka tahallaan tai huolimattomuudesta [...] 5) liikkuu tai oleskelee asiattomasti rataverkolla, ratapiha-alueella, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä [...] on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, raideliikennelainsäädännön rikkomisesta sakkoon. "Rataverkko" ja "ratapiha-alue" ovat sinänsä aika epämääräisiä käsitteitä, mutta toisaalta nuo rajaukset "jollei teko ole vähäinen" ja "ei ole yleisön käytettävissä", sulkenevat pois aika paljon kaikenlaista. Lisäksi raideliikennelain soveltamisalueeseen (pykälä 2) eivät kuulu muusta rautatiejärjestelmästä erilliset rataverkot, eli jos joku raide on irrallaan valtion rataverkosta niin sitä laki ei koske. |
||||
|
24.09.2022 16:15 | Panu Breilin | ||
| Tuolla tuo on töhritty. Isoja töhryjä on näistä jäljellä olevista vetureista myös ainakin 2759:n kyljessä. | ||||
|
22.09.2022 21:00 | Panu Breilin | ||
| Itse asiassa kolme, Gbls-vaunuja oli siirrossa kaksi kappaletta: https://vaunut.org/kuva/158105 | ||||
|
|
19.09.2022 20:55 | Panu Breilin | ||
| Keskiviikkona on kulussa juna T52809 Harju–Pieksämäki tavara: https://juliadata.fi/timetables?s=52809&d=21.9.2022 Eli olisikohan osa näistä vaunuista siirtymässä Pieksämäelle? |
||||
|
16.09.2022 19:32 | Panu Breilin | ||
| Tämä rakennus on sijainnistaan päätellen yksi aseman kolmesta alkuperäisestä ulkorakennuksesta ja se palveli asemarakennusta jossa sijaitsi asemapäällikön asunto. Sauna- ja leivintupa (joka on purettu, ja joka oli pienempi ja ihan eri tyylinen rakennus) sijaitsi heti tämän rakennuksen pohjoispuolella. Aseman kaksi muuta ulkorakennusta olivat pohjoisempana missä sijaitsi kahden perheen asuinrakennus sähköttäjää/kirjuria ja asemamiestä varten. Kaksi muuta ulkorakennusta olivat lyhyempiä ja leveämpiä kuin tämä ulkorakennus. Tuolla piirustusluettelossa näkyy olevan merkinnät "N, H, Ai, Kä", eli rakennuksessa on ollut navetta, heinävarasto, aitta ja käymälä. Veikkaisin, että tuo vasemmanpuolimmaisin on ollut aitan ovi, keskimmäinen leveä ovi heinävaraston ovi ja sitä seuraava ovi taas on ollut navetan ovi. Käymälä on tainnut olla pienenä lisäsiipenä keskellä rakennuksen vastakkaista päätyä. Ulkorakennusten navettahuoneissa oli lämpöeristetyt seinät toisin kuin muissa huoneissa. |
||||
|
15.09.2022 20:44 | Panu Breilin | ||
| Pasutetta ei kuljetettu tuohon aikaan, ja Vtadit taas olivat vain idän liikennettä varten niin kuin nykyisinkin. | ||||
|
14.09.2022 22:04 | Panu Breilin | ||
| Näitä Varkauden viilupuu- eli LVL-tehtaan tuotteita kulkee aina välillä tässä junassa. | ||||
|
14.09.2022 21:18 | Panu Breilin | ||
| Itse muistan, että kun Pohjanmaalla vielä kulki Dv12-vetoisia matkustajajunia niin hyvin usein Vapiti-kytkentä jäi junan pysähtyessä löysäksi. Tästä oli se seuraus, että kun juna lähti liikkeelle, niin joitakin sekunteja veturin moottorin äänten alkamisen jälkeen vaunuissa tuntui terävä nykäys, kun kytkin kiristyi. | ||||
|
14.09.2022 09:39 | Panu Breilin | ||
| Sinänsä sen paremmin nykyisessä verkkoselostuksessa kuin vanhemmissakaan verkkoselostuksissa tätä rataosuutta Kelloselkä–valtakunnanraja ei ole listattu liikenteeltä suljetuksi rataosuudeksi. Eli ehkä tämän voisi mieltää jonkinlaiseksi Kelloselän aseman sivuraiteeksi. Toisaalta pykälä mikä kieltää "rataverkolla, ratapiha-alueella, rautatiesillalla ja rautatietunnelissa oleskelun jollei teko ole vähäinen" löytyy raideliikennelaista ja raideliikennelakia ei sovelleta muusta rautatiejärjestelmästä erillään oleviin rataverkkoihin. Sitä taas, että tämä raide on erillään muusta rautatiejärjestelmästä voi pitää aika kiistattomana. Ensimmäistä kertaa raide on poikki jo Isokylässä, ja Kelloselästä löytyy päätepuskinkin, mikä erottaa tämän raiteen aseman muista raiteista. Eli olisin kyllä taipuvainen siihen tulkintaan, että tässä tapauksessa tuo kieltomerkki on laiton eikä siis suinkaan raiteella kulku. |
||||
|
|
13.09.2022 20:26 | Panu Breilin | ||
| Jos tämä Kelloselän itäpuolinen rataosa on lakkautettu niin tuollaista kieltomerkkiä ei saa asentaa, koska silloin voimaan astuu luonnonsuojelulain pykälä 36: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096#L5P36 | ||||
|
12.09.2022 20:13 | Panu Breilin | ||
| Toisen eli tämänpäiväisen junan vaunut olivat 24065, 24071, 24072, 24074, 24076, 24079, 24081 ja 24085. Ensimmäisessä junassa oli 24059:n lisäksi ainakin 24054. | ||||
|
12.09.2022 16:24 | Panu Breilin | ||
| 66 oli kyseessä. Näköjään olin laittanut tuohon epähuomiossa väärän numeron. | ||||
|
|
11.09.2022 23:08 | Panu Breilin | ||
| Nyt tuolle junalle tuli kokoonpanotieto, eli 8 CEmt-vaunua lisää on tulossa Oulusta Pieksämäelle. | ||||
|
|
11.09.2022 23:07 | Panu Breilin | ||
| Ratatöiden vuoksi ajoivat tuon tätä kautta. Dr14-vetureita käy Pieksämäen varikolla usein huollossa. Ja jos en ihan väärässä ole, niin tämä nimenomainen Dr14 taidettiin taidettiin 8.9. ja 9.9. välisenä yönä jättää Temu–Lauritsala-tavarajunasta Loukolammelle seisomaan, mistä se eilen illalla sitten haettiin takaisin Pieksämäelle. | ||||
|
11.09.2022 22:52 | Panu Breilin | ||
| Ei tuo pelkkä romuraide ole. Iso määrä tuossa seissyttä kalustoa on kyllä mennyt romuksi, mutta suuri osa on myös palannut liikenteeseen. Ja näköjään käyttävät tuota raidetta välillä myös ihan lyhyen ajan seisotukseen. | ||||
|
11.09.2022 17:12 | Panu Breilin | ||
| Jos Haapamäki–Saarijärvi-rata olisi ehditty tehdä valmiiksi niin ainakin se olisi (ilman Parkanon oikorataa) ollut suorin reitti Helsingistä Ouluun, ja siten varmaan houkutellut pitkän matkan liikennettä? | ||||
|
|
11.09.2022 17:06 | Panu Breilin | ||
| Huomenna on kulussa MV 10430 Oulu Nokela–Pieksämäki tavara: https://juliadata.fi/timetables?s=10430&d=12.9.2022 Ei vaan olisi lisää CEmt-vaunuja tulossa Pieksämäelle? | ||||
|
10.09.2022 23:50 | Panu Breilin | ||
| Etualalla on raide numero 111 ja vieressä vasemmalla menee raide numero 112. | ||||
|
|
08.09.2022 23:20 | Panu Breilin | ||
| Haapamäki–Saarijärvi-radan rakentaminen ehti alkaa ratalinjan metsänhakkuiden muodossa vuonna 1939, mutta työmaa keskeytyi sodan vuoksi. Haapamäen peruskartassa vuodelta 1960 kaavailtu ratalinja näkyy metsään hakatun linjan muodossa: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2232/223208/223208_1960.jpg Rata Saarijärvelle olis siis haarautunut noin 1,5 km nykyiseltä Haapamäen ratapihalta pohjoiseen. |
||||
|
05.09.2022 15:07 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1906 Rautatiehallituksen kertomus tuntee seuraavat keisarikunnassa valmistetut vaunut: G 7615 ja 7616. Valmistaja Golubjeff, Pietari, vuonna 1873. D 253-262. Valmistaja Russisch-Baltische Waggon-Fabrik, Riika, vuonna 1898. G 6220-6244. Valmistaja Russisch-Baltische Waggon-Fabrik, Riika, vuonna 1899. D 273-297. Valmistaja St. Petersburger Waggonbau-Gesellschaft, Pietari, vuonna 1900. E 739-763. Valmistaja St. Petersburger Waggonbau-Gesellschaft, Pietari, vuonna 1900. Vuosien 1907-1918 Rautatiehallituksen kertomuksissa ei ole listattuna keisarikunnassa/Venäjällä valmistettuja vaunuja. Lisäksi itselläni on tiedossa yksi vaunun valmistajanlaatta joka on toiminimeltä "Ssudovagon" (ССУДОВАГОНЪ) Pietarista ja jossa on ilmeisesti tehtaan valmistusnumero 569, mutta voi olla, että se on peräisin venäläisestä vaunusta. |
||||
|
26.08.2022 23:19 | Panu Breilin | ||
| Ei ole autovaunua. Tuossa viereisellä raiteella on suomalaisia vaunuja ja tässä venäläisten vaunujen roikassa taas on näiden kahden Vggk-vaunun lisäksi vain Vgk- ja Vtad-vaunuja. | ||||
|
26.08.2022 10:21 | Panu Breilin | ||
| Nuo katokset ovat halkokatoksia. Tässä oli sekä vesi- että polttoainetäydennyspaikka. | ||||
|
|
26.08.2022 10:18 | Panu Breilin | ||
| Näissä molemmissa vaunuissa (90845033 ja 80005044) on kyljessä teksti "termos" ja ovessa iso T-kirjain, mikä kyllä viittaisi siihen, että jäähdytysvaunuina nämä toimivat. | ||||
|
13.08.2022 11:21 | Panu Breilin | ||
| 75 = rakennuksen järjestysnumero. 11 = rakennuksen tyyppinumero (11 on yhtä kuin asemarakennus). | ||||
|
13.08.2022 10:20 | Panu Breilin | ||
| Toiseksi vanhimpaan tunneliin pääsee. Vanhin tunneli on museovaunujen säilytyskäytössä ja sen päissä on aidat. | ||||
|
08.08.2022 19:41 | Panu Breilin | ||
| Juuri siksi, että nimi kertoisi paremmin, että mistä on kyse. Nykyisin hyvin suuri osa ihmisistä luulee, että VR omistaa rataverkon tai että VR on viranomainen. En koe, että esimerkiksi Vyllä Norjassa tai Elronilla Virossa olisi erityisesti huono brändi, vaikka nimet ovatkin uusia. | ||||
|
|
08.08.2022 18:18 | Panu Breilin | ||
| Suomessa pitäisi varmaan tehdä samantapainen juttu kuin Norjassa, eli vaihtaa VR:n nimi joksikin toiseksi (Norjassa NSB vaihtui Vyksi). Tällöin ei tulisi väärinkäsityksen vaaraa, että VR-Yhtymä Oyj olisi sama asia kuin entinen Valtionrautatiet... | ||||
|
04.08.2022 21:02 | Panu Breilin | ||
| Arkkitehdeilla taitaa olla yleisesti se mielipide, ettei uutta rakennusta saa tehdä "vanhan näköiseksi". Sen sijaan pitää noudattaa kulloisenakin aikana muodissa olevaa tyylisuuntausta, jotta rakennusta katsomalla tunnistaa millä aikakaudella se on rakennettu. | ||||
