![]() |
11.01.2023 15:11 | Panu Breilin | ||
3 minuuttia taitaa olla aikaraja sille, että koska valaistus menee puolivaloille sen jälkeen, kun 1500 V -syöttö on katkennut. Tässä kuvaushetkellä vaunuissa toimi mm. ovien sähkökäyttö vaikka valaistus oli pimeänä. WC:iden pakkastyhjennykseen ei ole automatiikkaa vaan se pitää tehdä käsiohjauksella jos vaunu on jäämässä kokonaan kylmäksi. |
||||
![]() |
10.01.2023 22:57 | Panu Breilin | ||
Kyllä tästä (ulkopuolelta katsoen) vahvasti se vaikutelma tuli, että kyseessä oli 1500 V -syötön vika, eli silloin toki ei olisi ollut myöskään lämmitystä eikä ilmanvaihtoa. Kalustovika näyttää ilmaantuneen Mäntyharjulla, eli olisi saatettu olla noin 1,5 tuntia ilman lämmitystä? Liekö joku sitten vielä loukannut itsensä tuolla pimeydessä? |
||||
![]() |
10.01.2023 22:38 | Panu Breilin | ||
Esimerkiksi viikko sitten 3.1. Varkaudesta lähtenyt raakapuuvaunusto näkyy raideosuustietojen mukaan menneen Joutsenoon. | ||||
![]() |
10.01.2023 21:55 | Panu Breilin | ||
Pieksämäen teollisuuskylässä toimii suuruusluokkaa parikymmentä firmaa. Muutama isompi on lopettanut kuten sanomalehtipaino sekä tämä G. W. Sohlbergin tehdas, mutta toisaalta uusiakin on tullut ajan myötä. | ||||
![]() |
10.01.2023 19:08 | Panu Breilin | ||
Tällä tehtaalla tehtiin kotikalusteita ja myymäläkalusteita. Myymäläkalusteiden tuotanto loppui 1992 ja myöhemmin muukin tuotanto. | ||||
![]() |
09.01.2023 22:20 | Panu Breilin | ||
Karttapaikassa esiintyy välillä sellainen bugi, että kartta zoomautuu aivan väärään paikkaan vaikka sijainnin osoittava täppä kartalla sinänsä näkyy oikeassa paikassa. Itselläni tuo tämän kuvan linkki zoomautui Operalla oikeaan paikkaan mutta Firefoxilla taas tuonne Salosta koilliseen. |
||||
![]() |
09.01.2023 22:10 | Panu Breilin | ||
Tätä teollisuuskylän raidetta käytettiin tosiaan pitkän aikaa vaunujen seisotuspaikkana sen jälkeen, kun kaupallinen liikenne oli lakannut. Kaupallista liikennettä tänne oli vain tähän kuvassa näkyvään paikkaan eli (sittemmin lopetetulle) G. W. Sohlbergin tehtaalle. | ||||
![]() |
08.01.2023 13:36 | Panu Breilin | ||
Jos ajatellaan, että tämä kuva olisi Savonlinnan asemalta Hevonpäänlahden rannasta niin kuvan oikeassa laidassa tulisi näkyä korkea niemi jonka päällä nykyisin sijaitsee Savonlinnan lukio. Kuvan vasemmassa laidassa taas näkyisi mm. Sulosaari. Sireenisaari (Vasikkasaari) jonka pohjoislaidalla on korkea avokallio jäisi kuva-alan ulkopuolelle. Toisaalta Hevonpäänlahden rannassa ei ymmärtääkseni koskaan ole ollut tällaista satamaraidetta vaan satamaraide on ollut vain Haislahdessa. Myöskään vanhoissa kaavioissa, kartoissa ja ilmakuvassa ei näy satamaraidetta Hevonpäänlahden rannassa. |
||||
![]() |
07.01.2023 20:20 | Panu Breilin | ||
Italia. | ||||
![]() |
06.01.2023 14:17 | Panu Breilin | ||
Vaunuja joiden käyttöä VR ei vielä viime keväänä olisi halunnut sallia itselleen. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:55 | Panu Breilin | ||
Sehän se. Eli Tainionkosken tehdasalueelle etelästä päin johtavasta kahdesta raiteesta se lännenpuolimmainen. | ||||
![]() |
03.01.2023 22:10 | Panu Breilin | ||
Haislahden maisema on erilainen kuin mitä tässä kuvassa: https://goo.gl/maps/7dHd2wMSe27DxZXc9 | ||||
![]() |
03.01.2023 22:02 | Panu Breilin | ||
Vielä ei ole oltu lähelläkään oikeaa paikkaa. | ||||
![]() |
03.01.2023 16:11 | Panu Breilin | ||
Ei Kokkolassakaan. | ||||
![]() |
03.01.2023 12:12 | Panu Breilin | ||
Ei ole Lahdessa eikä Siikaniemessä tällaista paikkaa. | ||||
![]() |
02.01.2023 21:35 | Panu Breilin | ||
Ei ole myöskään Hyvinkäältä eikä Karhulasta. | ||||
![]() |
02.01.2023 17:21 | Panu Breilin | ||
Ei ole Nokialta. | ||||
![]() |
30.12.2022 16:56 | Panu Breilin | ||
Tuo taustalla näkyvä jyrkkä kaarre radassa sekä taustalla olevan monikerroksisen talon ulkonäkö eivät sovi Savonlinnaan. | ||||
![]() |
29.12.2022 22:46 | Panu Breilin | ||
Aiemmin tänä vuonnahan tuolla oli laajaa vandalismia: https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/k-markt-jarnvagsstation-i-haparanda-drabbad-av-omfattande-vandalisering | ||||
![]() |
29.12.2022 22:38 | Panu Breilin | ||
Korkean tavaralaiturin takana näkyy tummempana ja matalempana pätkä aseman alkuperäistä laituria. Mutta pian tosiaan tähänkin rakennetaan uusi asemalaituri palvelemaan alkavaa leveäraiteista henkilöliikennettä. | ||||
![]() |
29.12.2022 22:15 | Panu Breilin | ||
Tässä on tulevaisuudessa mielenkiintoinen paikka saada yhteiskuvaan 1524 millimetrin ja 1435 millimetrin kiskokalustoa. :) | ||||
![]() |
29.12.2022 22:10 | Panu Breilin | ||
Kovasti tuo näyttäisi Ei 22314:ltä. | ||||
![]() |
24.12.2022 15:29 | Panu Breilin | ||
Myös tässä on yksi palvelu joka näyttää junien kulkutietoja mm. junittain, asemittain, rataosittain ja reaaliaikaisen graafisen aikataulun muodossa: https://jvgfoto.se/trafikinfo/ Sinänsä perusongelma Ruotsissa on se, että ylimääräisten junien aikataulut eivät ole (enää) julkisia vaan pelkästään niden kulkutiedot ovat. Ylimääräisestä junasta tulee siis tieto vasta kun se on lähtenyt liikkeelle. Graafisia aikatauluja missä on vakinaiset junat sekä listoja vakinaisista junista ja vakinaisten junien aikatauluja löytyy Trafikverketin sivuilta: https://bransch.trafikverket.se/for-dig-i-branschen/jarnvag/tagplan-att-skapa-tidtabeller-for-tag/ |
||||
Kuvasarja: Železnice 600 |
21.12.2022 21:48 | Panu Breilin | ||
Aika huima kokonaisuus. Kaikkea on ajateltu ja kaikki ajatukset on toteutettu. :) | ||||
![]() |
21.12.2022 21:41 | Panu Breilin | ||
Onko tietoa mihin noita romuvaunuja vielä kulkee Itä-Suomessa? Imatrankosken Ovakolle? | ||||
![]() |
21.12.2022 21:37 | Panu Breilin | ||
Tässä on kyllä todella onnistunut kuva sekä tunnelman että olosuhteiden puolesta. Ihan helpolla ei synny tällaista jälkeä. | ||||
![]() |
21.12.2022 21:29 | Panu Breilin | ||
Mikä tuon vasemmalla näkyvän uuden aidan tarkoitus on? Onko entisestä kuormausalueesta tullut osa jotakin teollisuustonttia vai ollaanko ratapihaa liittämässä satama-alueeseen? | ||||
![]() |
20.12.2022 11:01 | Panu Breilin | ||
Tämä on Tk3 1111. | ||||
![]() |
10.12.2022 13:06 | Panu Breilin | ||
No dieselveturinahan tuo käytännössä toimii, eli vetää matkustajajunia. :) | ||||
![]() |
05.12.2022 14:16 | Panu Breilin | ||
Viitteitä on siitä, että Yaralla olisi jatkossa tarkoitus hankkia ammoniakki muualta kuin Venäjältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/LiVM_6+2022.aspx "Asian käsittelyn yhteydessä on tuotu esille, että kemianteollisuudella on kalustotarpeen osalta osittain vastaavanlainen tilanne kuin metsäteollisuudella. Erityisesti tämä koskee maan sisäisten ammoniakkikuljetusten tarvitseman vaunukaluston riittämättömyyttä jatkossa. Saadun selvityksen mukaan kalusto näihin kuljetuksiin voitaisiin vuokrata ETA-alueen sisältä. Ammoniakin tuotannolla ja kuljetusten toimivuudella on kerrannaisvaikutuksia mm. maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja kaivosteollisuuteen. Näin ollen valiokunta pitää välttämättömänä, että myös kemianteollisuuden Suomen sisäisissä kuljetuksissa tarvitseman vaunukaluston saatavuus voidaan turvata väliaikaisesti. Valiokunta on tehnyt esitykseen tätä koskevan muutoksen, jonka mukaan puutavarakuljetusten lisäksi OSJD/GOST-standardin mukaisia säiliövaunuja voidaan vuokrata ETA-alueelta ja käyttää väliaikaisesti maan sisäisiin kemikaalikuljetuksiin. " |
||||
![]() |
29.11.2022 23:05 | Panu Breilin | ||
CEmt-vaunuja ei enää ole näkyvissä Pieksämäellä (ainakaan ulkotiloissa), eli remontti lienee valmis, ja mitään havaintoja vihreistä CEmt-vaunuista ei ole. | ||||
![]() |
29.11.2022 22:27 | Panu Breilin | ||
Nämäkin kulkupelit olivat kieltämättä paljon tyylikkäämpiä ennen. | ||||
![]() |
29.11.2022 22:23 | Panu Breilin | ||
Jotain remonttia näille ja muille Pieksämäelle tuoduille CEmt-vaunuille tehtiin konepajalla, mutta epäselväksi jäi, että mitä tarkalleen. | ||||
![]() |
29.11.2022 21:16 | Panu Breilin | ||
Kun miettii miten selkeänä tämä ratalinjaus näkyy sekä rinnevarjostuksessa että vanhemmissa ilmakuvissa, niin kyllähän sitä voisi tosiaan pitää hyvin todennäköisenä, että näin pitkälle rakennettu ratalinjaus olisi myös aikanaan kiskotettu. Sen sijaan mitä tuohon mahdollisen kolmioraiteen Toijalan-suunnan haaraan tulee, niin vuoden 1946 ilmakuvassa sen linjaus näkyy selkeästi, mutta toisaalta rinnevarjostuskartassa siitä näkyy vain katkonaisia merkkejä. Eli se voisi ehkä enemmänkin olla kandidaatti sille, että siinä raiteen rakennus on jäänyt kesken. |
||||
![]() |
23.11.2022 12:03 | Panu Breilin | ||
Osassa yhdistelmäopastimista on sininen valo. Sinisen opasteen merkitys on "ei opasteita". https://vaunut.org/kuva/148580 | ||||
![]() |
22.11.2022 19:57 | Panu Breilin | ||
Hieno kuva. | ||||
![]() |
22.11.2022 19:54 | Panu Breilin | ||
Kovin harvinaisiksi ovat käyneet nämä hakejunat rataverkolla. | ||||
![]() |
22.11.2022 19:52 | Panu Breilin | ||
Taitaa olla niin, että kun asiakas on tarpeeksi iso (esimerkiksi Talvivaaran kaivos tai SSAB) niin myös lyhyet junat usein muuttuvat VR:n kustannuslaskennassa kannattaviksi... | ||||
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
22.11.2022 19:49 | Panu Breilin | ||
Myös pääkaupunkiseudulta ja Haminan radalta löytyy näitä kaavioita. Ovat tulossa jossain vaiheessa. Pynttäriin on merkitty yksi läpiajettava sivuraide. Säynäjärvelle on merkitty yksi pitkä läpiajettava sivuraide ja lisäksi asemarakennuksen puolelle ratapihaa kaksi pistoraidetta, yksi kummallakin puolella asemarakennusta. Kaikki näista kaavioista eivät vastaa 1950-luvun tilannetta vaan seassa on myös kaavioita aiemmilta ajoilta. Ajoitus on monesti hankalaa, kun vuosilukuja ei ole merkitty. |
||||
![]() |
17.11.2022 20:39 | Panu Breilin | ||
Vääräjoen purettujen sivuraiteiden pohjat näkyvät hyvin vuoden 1947 ilmakuvassa. Yksi lyhyt sivuraide meni suoraan joen rantaan ja toinen (sahalle mennyt) raide haarautui kauempana jokirannassa kahdeksi raiteeksi. | ||||
![]() |
14.11.2022 21:39 | Panu Breilin | ||
Jos ajattelee kuvien sijaintihaun käyttötarkoituksia, niin kai sitä useimmiten käytetään siihen, että halutaan löytää kuva joka esittää jotakin tiettyä paikkaa kuten liikennepaikkaa tai muuta kohdetta. Pyrkimys löytää se paikka missä kuvaaja on seissyt kuvaa ottaessaan lienee selvästi harvinaisempi. | ||||
![]() |
13.11.2022 22:57 | Panu Breilin | ||
Tässä on kyllä todella näyttävä juna. Monenmoista vaunukuormaa ja vielä sininen veturi keulilla. | ||||
![]() |
13.11.2022 22:55 | Panu Breilin | ||
Linja-autoilla kulkevat. Liekö tähän sitten syynä VR:n hinnoittelu vai sopivan kaluston puute? Eims- ja Ems-vaunut sekä vanhat G-vaunut joihin sai sotilaskuljetusvarustelun ovat romuna. |
||||
![]() |
13.11.2022 21:43 | Panu Breilin | ||
Maitoasema oli se tavara-aseman osa missä käsiteltiin maitolähetyksiä (maitotonkkia). Helsinkiin tuli rautateitse valtavat määrät maitoa, esimerkiksi vuonna 1937 jolloin autoliikenteen kilpailu ei vielä kovin paljon ollut vähentänyt kuljetuksia, maitoa tuli arkipäivisin noin 250 tonnia päivässä. Maidosta pääosa ohjautui Töölön tavara-asemalle, mistä syntyi tarve erilliselle maitoasemalle siellä. Vuonna 1948, kun maitoliikenne rautateillä oli alkanut jo selvästi vähentyä, siirrettiin maitoasema Töölöstä Pasilaan. Helsingin kaupunginmuseon sivustolla on kaksi hyvää kuvaa maitoasemasta siltä ajalta, kun se sijaitsi Töölössä: https://helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.35E85612-2E26-40E3-AFFD-073A0F71CBB7 https://helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.3AE7A5DC-72A5-4B88-BB50-A5C3B586A17D |
||||
![]() |
13.11.2022 09:44 | Panu Breilin | ||
Tässä uusimmassa automaattimallissa vaan on kovin vähän toimintoja verrattuna aiempaan malliin. Esimerkiksi useampaa ostettua junalippua ei pysty keräämään "ostoskoriin" maksamista varten (eli ne joutuu maksamaan yksi kerrallaan) ja netistä ostettuja lippuja ei pysty tulostamaan automaatista. | ||||
![]() |
07.11.2022 19:08 | Panu Breilin | ||
Erilaiset epäviralliset lennätys- tai kuvausrajoitukset ovat hankalia, kun kukaan ei tiedä, että missä raja menee. Joidenkin mielestä voimalaitokset ovat strategisia objekteja jota rajoitus koskisi, joidenkin mielestä teollisuuslaitokset ylipäätään olisivat sitä ja joidenkin mielestä kenties rautatietkin. Ja edelleen, että koskisiko lentorajoitus vain lennokkia, vaiko myös matalalla lentävää lentokonetta tai helikopteria? Ja mistä kohtaa rajoitusalue alkaisi, eli saisiko vaikkapa voimalaitoksen vieressä olevan metsän tai asuinalueen yläpuolella lentää? Toisaalta kaikki laillinen on luvallista, joten ei viranomainen voi sitä lennätystä tai kuvaamista estää tai kieltää. Erilaiset teollisuusalueiden kuvauskiellot koskevat myös vain niitä alueita joilla oleskelusta teollisuusalueen omistaja päättää. Esimerkiksi aidan takaa, metsän rajasta tai ilmatilasta käsin kuvaamista teollisuusalueen omistaja ei siis voi kieltää. Monista netin karttapalveluista löytyy myös hyvinkin tarkkoja ilmakuvia missä näkyy esimerkiksi voimalaitoksia. |
||||
![]() |
07.11.2022 13:30 | Panu Breilin | ||
VR:llä oli ns. puutarhaetumiehiä jotka hoitivat puutarhoja. Johtajina heillä oli piiripuutarhurit ja lisäksi ylimpänä johtajana oli ylipuutarhuri. Lisäksi varsinkin pienemmillä asemilla aseman oma henkilökunta hoiti kastelua, siivousta ja nurmikkojen leikkaamista. | ||||
![]() |
07.11.2022 13:23 | Panu Breilin | ||
Ainakin Ruotsin raitiotieseuran mukaan Kuressaaressa on ollut höyryraitiotie vuosina 1918-1940: https://www.sparvagssallskapet.se/atlas/system.php?atlas_id=1393 | ||||
![]() |
02.11.2022 11:57 | Panu Breilin | ||
Kyllähän varoitusmerkit koskevat sekä ajoneuvoliikennettä (autot, polkupyörät ym.) että jalankulkijoita. | ||||
![]() |
30.10.2022 18:29 | Panu Breilin | ||
Kai tähän haluttaessa kalustoa löytyisi jotta sen voisi veturijunanakin ajaa. Esimerkiksi Dv12 + EFiti + Eifet + Expt. Tai vaikkapa Dr16 + EFiti + Ex + Expt. Toisaalta jos tämän junan ajaisi veturijunana niin siinä pitäisi sitten olla joka kerta konduktööri, jolloin matkustajat eivät käytännössä voisi välttyä matkalipun hankkimiselta, mikä taas luultavasti johtaisi matkustajamäärien romahtamiseen. |
||||
![]() |
29.10.2022 19:56 | Panu Breilin | ||
Siinä ovat M-vaunut kokeneet paluun. :) |