19.03.2019 13:13 | Erkki Schoultz | |||
Kaisaniemen ravintola on paikallaan kuvan keskellä, mutta mikä oli siitä etelään sijaitseva valkoinen paviljonki, millä on tornimainen päätyosa? Kirjassa Valtionrautatiet (WSOY 1935) s. 212 sama rakennus näkyy aidan vieressä puiston puolella, mutta tämän kirjoittajalla ei ole siitä mitään muistikuvaa, ne kun alkavat tarkemmin vasta vuodesta 1939. Milloin lienee purettu kun ilmakuvassakaan sitä ei ole, mutta Kaisaniemen lammikko on jo muuttunut betoniammeeksi? | ||||
27.02.2019 12:16 | Erkki Schoultz | |||
Keskimmäinen laiva on joko Oihonna tai Wellamo (sisarlaivat, rakennettu Englannissa 1898). | ||||
01.07.2018 21:04 | Erkki Schoultz | |||
Hangö-Hyvinge-radan alkuperäisistä "Villin Lännen" vetureista on ainakin kuva kirjassa "Valtion-Rautatiet"(Einari Kaskimies WSOY 1935) s.47. Kuvankäsittelyohjelmalla saa kyllä alustarakenteen paremmin esille. | ||||
Kuvasarja: Timiriasew |
18.11.2017 17:06 | Erkki Schoultz | ||
Timiiristä ja vähän muustakin on olemassa kokonainen kirja "Aarni Krohn: Tsaarin Helsinki, Tammi Helsinki 1967" , 109s. ISBN-numeroa sillä ei ole. | ||||
02.09.2017 13:18 | Erkki Schoultz | |||
Junamiehen pään takana lukee "WAGON-LITS" = makuuvaunu ja neljännen vartiomiehen pään taakse piiloutuvat messinkikirjaimet "CARROZZA-LETTI" joten taitaa se makuuvaunu olla. | ||||
15.07.2017 07:04 | Erkki Schoultz | |||
Arvaus: Väli Uusikylä- Mankala. | ||||
27.05.2017 07:19 | Erkki Schoultz | |||
Tästa toimituksesta on kuvia osoitteessa: blog.luebecker-hafenforum.de | ||||
29.04.2017 12:47 | Erkki Schoultz | |||
Voiko käydä niin, että digikameran valotus on sattunut juuri vilkkuvan valon "pimeän millisekunnin" kohdalle ? Tai valot ovat yksinkertaisesti rikki. | ||||
18.10.2016 02:53 | Erkki Schoultz | |||
Kuva ei ole Katajanokalta vaan eteläsatamasta makasiinilaiturin eteläpäästä. Kuvaajan selän takana oli tuohon aikaan vielä Ullanlinnan telakka paikalla, mihin rakennettiin myöhemmin Olympialaituri. Makasiinin monisakarainen pääty on selvä maamerkki ja nosturin koukku kuului kiinteään 25 t nosturiin, mikä oli vielä II maailmansodan jälkeen käytössä. Kts. helsinkiennen.fi "1910 kuva Anni ja Tom Simberg" ja "1900 kuva eteläranta". Jos tieto Katajanokasta on peräisin Kaupunginmuseosta, on vain todettava, että joskus Homeroskin torkahtaa. | ||||
28.08.2016 16:33 | Erkki Schoultz | |||
Kuvassa näkyy asemahallin alkuperäinen hieno kasettikatto, mikä tuhoutui sodan jälkeen syttyneen ullakkopalon seurauksena ja korvattiin betonikatolla. | ||||
25.06.2016 21:59 | Erkki Schoultz | |||
Mikä on tämän kiertomuuntajan periaate ja miten se on erilainen kuin yleisesti aikanaan käytetty pyörivä muuttajakone ? | ||||
28.02.2016 13:13 | Erkki Schoultz | |||
Miksi Pasilan konepaja? Olihan Helsingin konepaja vielä silloin olemassa. | ||||
21.02.2016 14:17 | Erkki Schoultz | |||
Saksankielinen Wikipedia tuntee käsitteen "Die Siemens Vectron", eli sana olisi siis feminiinisukuinen ja der Vectron vastaavasti yksikön genetiivi. Siemensin kotisivut taas kertovat kaupoista, missä on myyty fünf Vectron, ikäänkuin sana ei taipuisi monikkoon ollenkaan. Tässä tarvitaan ilmeisesti syntyperäisen maakalaisen lausunto. | ||||
14.02.2016 15:00 | Erkki Schoultz | |||
Eikös Kalliomäen kuva ole Kuusaalta ja tämä Voikkaalta? | ||||
11.02.2016 16:55 | Erkki Schoultz | |||
Työväentalo (Paasitorni) rakennettin vuosina 1906-1908. Kuvassa sen tornin huippu näyttää vähän keskeneräiseltä. Veikkaus siis 1908. Savuava piippu kuuluu todennäköisesti Spårväg & Omnibus Ab:n voimalaitokseen, mutta se ei auta ajoituksessa. | ||||
29.01.2016 00:07 | Erkki Schoultz | |||
Georg Strömbergin virkaura oli hiukan monimutkainen. Hän toimi erilaisissa rautatietehtävissä vuoteen 1877 asti, jolloin Rautatiehallitus vasta perustettiin ja jatkoi pääjohtajana (päätirehtööri, kenraalitirehtööri ??) aina 30.6.1903 asti, jolloin vasta 80-vuotiaana jäi eläkkeelle. Mm Väinö Tanner, jonka ensimmäinen työpaikka oli juoksupoika Rautatiehallituksessa, piirtää kirjassaan "Näin Helsingin kasvavan" (Tammi 1947 s.290) henkilökuvan kunnianarvoisesta esimiehestään. | ||||
19.11.2014 14:53 | Erkki Schoultz | |||
Kuva on helmikuun pommitusten jälkitilanteesta 1944. Se löytyy googlaamalla "helmikuun pommitukset" helposti osoitteesta "files.snstatic.fi/hs/2013/7/sa kuvat/ . Ensimmäisen pommituksen aikaan oli ohutta yläpilveä ja aika kirkas ilma, joten tämä voisi olla toisen tai kolmannen pommituksen jälkeen otettu kuva. | ||||
08.03.2014 21:05 | Erkki Schoultz | |||
Kuvaa Kannattaa verrata esim . karttapaikka.fi ilmakuvaan, missä tuo kalkkitehtaan puretun raiteen pohja näkyy samoinkuin Kirkniemen asema ja Metsä-Serlan ( Sappi?) raide. Kirkniemen asema on siinä, missä raiteet yhtyvät(valkoinen rakennus). Kuvan suunta on oikea. Omat muistikuvani tältä alueelta alkavat vuodesta 1939. | ||||
08.03.2014 17:39 | Erkki Schoultz | |||
Tässä täytyy kyllä muistaa Lohjan kalkkitehtaalle aikanaan johtaneet raiteet, Metsä-Serlan rata on uudempi ja lähtee aseman eteläpuolelta eli Karjaan suunnasta. | ||||
25.02.2013 23:11 | Erkki Schoultz | |||
Löysin saman (mustavalkoisen) kortin, lähetetty 31.12.1905 Mikkelistä, mistä kuvakin on. Veturin vieressä alemmalla tasolla on pistoraide ja tavaravaunuja ja niiden takana rakennuksen seinää, mikä hyvin voisi olla Mikkelin veturitalli. Juna on siis juuri lähtenyt Kouvolan suuntaan. Maisema on 108 vuoden aikana muuttunut tosi paljon ja siksi kuva on paikallishistoriallisesti mielenkiintoinen. | ||||
16.02.2013 19:11 | Erkki Schoultz | |||
Tämä on kuuluisa kuva. Googlamalla "Viimeinen sotakorvausjuna" se löytyy useammasta kohdasta, mutta oliko juuri tämä juna se viimeinen, ei ole aivan selvää. Todennäköinen ajankohta voisi olla syyskesä 1952. | ||||
08.11.2012 22:24 | Erkki Schoultz | |||
En tarkoita, Turun kasarmi oli eri juttu, tuolla nykyisellä Mannerheimintiellä vastapäätä sokeritehdasta olivat ne puiset kasakkakasarmit vielä 1940 luvun lopulla jäljellä ja Helsingin Kaupungin Puhtaanapitolaitoksen varikon käytössä sekä yhdessä kivirakennuksessa Töölön kirjasto, suunnilleen Hesperia-hotellin paikalla. Toivon, että moderaattori tämän vielä hyväksyy, vaikka ollaankin rautatiealueen ulkopuolella. |
||||
08.11.2012 20:15 | Erkki Schoultz | |||
Tämä voisi liittyä liikekannallepanoon elo-syyskuussa 1914, jolloin kasakat lähtivät kasarmistaan Turuntien varrelta (nykyään siinä on hotelli Scandic International) sotaan itärintamalle. Tapahtumasta otti lähikuvia tunnettu amatöörikuvaaja kenraalimajuri Ivan Timirjasew, jolla tietenkin oli pääsy laiturillekin. Kuvat löytyy mm. kirjasta "Tsaarin Helsinki " (Tammi 1967) ss. 86-89. |