Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.03.2013 12:03 | Juha Kutvonen | ||
| Kuinkas viranomaiset suhtautuivat rautatiekuvaajiin? Tarvitaanko jotain lupia? | ||||
|
25.03.2013 09:44 | Juha Kutvonen | ||
| Voisiko olla Turun ja Räntämäen väliltä? Tuosta korkeajännitelinjasta tulee mieleen Raunistula: https://vaunut.org/kuva/7653 | ||||
|
25.03.2013 09:06 | Juha Kutvonen | ||
| Tilanteesta saisi mainion videon. | ||||
|
21.03.2013 15:43 | Juha Kutvonen | ||
| Kovin on vaaleaa tämä nykymuoti. | ||||
|
21.03.2013 15:16 | Juha Kutvonen | ||
| Dokumentointiystävällisyyttä lisäisi vaunun numeron sijoittaminen valkoiselle pohjalle. Korkea harmaa otsa kaipaisi jotain pintaansa, muutakin kuin kuraa ja hirviä. | ||||
|
21.03.2013 14:37 | Juha Kutvonen | ||
| Yhteislippu on nyt sentään tulossa, vaikka liikennepaikka onkin lakkautettu... | ||||
|
12.03.2013 10:46 | Juha Kutvonen | ||
| Ilmeisesti veturi on matkalla konepajalle, kuten sisarensa 2344 hieman myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/37981 | ||||
|
11.03.2013 14:37 | Juha Kutvonen | ||
| Johan eräs taho on ollut näistä vaunuista kiinnostunut, mutta asiaa virallisesti kysyttäessä on VR:n vastaus ollut "ylimääräistä kalustoa ei ole". Eli kysehän oli taannoin Proxionin halukkuudesta vuokrata vetureita ja matkustajavaunuja Pieksämäen ja Savonlinnan väliseen liikenteeseen. Kalusto olisi ollut aivan samanlaista, jolla VR tällä hetkellä liikennöi Pieksämäeltä Joensuuhun. Valtakunnalliselle kalustovuokrausyhtiölle olisi varmasti kysyntää, jos sellainen vain saataisiin aikaan. Näillä vaunuilla se saataisiin alkuun ilman miljoonainvestointeja. Romutus on kaikkein typerintä touhua tässä markkinoiden murrosvaiheessa. |
||||
|
|
11.03.2013 09:04 | Juha Kutvonen | ||
| Outoa, miten sama teräs kestää kuitenkin vetureiden ja Eil-vaunujen rakenteissa paljon pitempään. Maistan tästä vahvan selityksen maun. | ||||
|
11.03.2013 08:58 | Juha Kutvonen | ||
| Hienoa nähdä, että KSR elää vielä! Toivottavasti liikennemäärät ovat lisääntymään päin. | ||||
|
11.03.2013 08:41 | Juha Kutvonen | ||
| Talvella -94 oli muutama Sr1 vielä punaisella värityksellä, mutta kesään mennessä olivat kaikki saaneet uudet värit. Viimeinen punainen lienee ollut 3002, joka oli 80-luvulla myös yksi viimeisistä aivan alkuperäisessä värityksessä liikkunut yksilö: https://vaunut.org/kuva/47508 | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseon tilausjuna Hyvinkää- Hanko- Hyvinkää 13.10.1990 |
08.03.2013 09:10 | Juha Kutvonen | ||
| Tällä ajolla en ollut mukana, mutta näkyypä joitain tuttuja olleen kyydissä. Museon 4020 oli ajossa vielä joitakin vuosia tämän jälkeen ja näyttelyhalliin pysyvästi siirryttyään oli viime vuosiin saakka yleisölle avoinna aina rautatiemuseopäivinä, jolloin siellä saattoi katsella rautatieaiheisia diaesityksiä. | ||||
|
08.03.2013 09:01 | Juha Kutvonen | ||
| Kappas vain - rautatiehistoriallisesti varsin merkittävä asia, Suomen normaaliraiderataverkon liikennöinnin lakkaaminen, tapahtui sitten kaikessa hiljaisuudessa. Oliko kukaan dokumentoimassa viimeistä ruotsalaisjunaa Torniossa ja milloin tämä tapahtui? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseon tilausjuna Hyvinkää- Hanko- Hyvinkää 13.10.1990 |
07.03.2013 11:55 | Juha Kutvonen | ||
| Mukava kuvasarja museoajosta, joka ainakin minulta oli päässyt unohtumaan. Tuohon aikaan olivat nämä kaksi vaunua (Dm7-sarjan vanhin ja uusin) ainoat liikennekelpoiset lätät Etelä-Suomessa ennen kevättä 1991, jolloin ensimmäiset Porvoon vaunut tulivat Oulusta Helsinkiin. | ||||
|
|
07.03.2013 09:33 | Juha Kutvonen | ||
| Olisiko syynä juurikin siirtokuormauksen siirtyminen kokonaan Haaparantaan? Jospa Dr16 on liian painava, tai epäkäytännöllinen, Haaparannan raiteistolla käytettäväksi. Onko sarjaa käytetty joskus säännöllisesti Ruotsin puolella? | ||||
|
07.03.2013 09:09 | Juha Kutvonen | ||
| Tarkennettakoon, että Sv1 oli tuohon aikaan jo Hyvinkäällä muuttumassa takaisin Dv12:ksi: https://vaunut.org/kuva/47354 | ||||
|
05.03.2013 15:41 | Juha Kutvonen | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi korkeudesta päätellen olevan aluperinkin työvaunuksi valmistettu VT 55 / BR 701 "Turmtriebwagen". Perässä seuraava voisi olla BR 795/798 -kiskoautosta muutettu työvaunu. http://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_701 |
||||
|
05.03.2013 12:23 | Juha Kutvonen | ||
| Verhojen puuttuminen ilmastoimattomissa junissa saattaa aiheuttaa matkustajain keskuudessa närästystä kevään ja kesän kuluessa. Toivottavasti verhot pysyvät edes Eil-vaunuissa. Siivouksen nopeuttamiseksi seuraavaksi sitten suljettaneen vessat... | ||||
|
28.02.2013 10:43 | Juha Kutvonen | ||
| Glykolikokeiluhan todettiin ihan virallisestikin epäonnistuneeksi kaukojunakalustolla, koska aineen vaikutus lakkaa liian nopeasti pitkän matkan ajoa ajatellen. Lähiliikenteessä glykolikäsittelystä lienee kuitenkin jotain hyötyä. Nykyajan teknologia- ja viihdeuskovainen suomalainen vaihtaa puhelimensa yhden, läppärinsä kahden ja autonsa kolmen vuoden välein. Vanhan tekniikan korjaaminen ja ylläpito ei kuulu tähän oppiin; vain uusi ja entistä parempi kelpaa. |
||||
|
28.02.2013 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| "SJ's sextiotalsvagnar", eli niitä perinteisiä kuusikymmentäluvun ruotsalaisvaunuja näyttävät olevan. | ||||
|
28.02.2013 10:20 | Juha Kutvonen | ||
| Näkymä vaunun kotiasemalta: https://vaunut.org/kuva/8767 | ||||
|
27.02.2013 12:47 | Juha Kutvonen | ||
| Asunto- ja henkilöautoreissuja pitkin Europpaa tuli tosiaan harrastettua lasten ollessa pieniä - ja jo kauan ennen lapsia. Hyvin jaksoivat matkustaa pitkiäkin matkoja, kunhan välillä pidettiin riittävän pitkiä ruoka- ja leikkitaukoja. Varsinkin kampperilla kuljettaessa oli lasten huolto helppoa :) | ||||
|
|
27.02.2013 12:07 | Juha Kutvonen | ||
| Toisaalta alipaine-WC:n ja ilmastoinnin puuttuminen, sekä vanhentuneet MD-telit eivät ole este käyttää Eil-vaunuja vielä vuosikymmeniä VR:n kanta-asiakkaiden ilona... | ||||
|
27.02.2013 08:13 | Juha Kutvonen | ||
| Tietenkin se toimisi meilläkin. Kyse on pelkästään tahdosta, tai sen puutteesta. | ||||
|
26.02.2013 09:42 | Juha Kutvonen | ||
| Kuvelampi oli Syrjän alainen seisakevaihde, jolla työskenteli VR:n varasto-osaston väkeä puutavaran hankinnassa. Varkaus - Viinijärvi -rataosuuden päällysrakenteen uusimistyön yhteydessä 1960-luvun alkuvuosina Kuvelammelle avattiin kivilouhimo, josta ajettiin raidesepeliä kyseiselle osuudelle. Louhoksen raide erkani itään mentäessä oikealle jonkin matkaa Kuvelammelta Syrjään päin. Alueella kasvaa runsaasti marjoja, joten Kuvelammen seisake oli aikoinaan marjastajien suosiossa. Sota-aikana Varkauden ja Syrjän välillä ajettiin jopa erillisiä "marjajunia", joiden matkustajat jätettiin aamulla radan varren marjapaikoille ja otettiin paluumatkalla kyytiin. Mm. isoäitini oli näillä matkoilla mukana. |
||||
|
22.02.2013 15:24 | Juha Kutvonen | ||
| Tämänpäiväiset hinnat Iisalmi - Sukeva -junakyydille ovat: Pikajuna 7,28 €; IC Eko 8,81 € / Ekstra 11,89 €. Mainittakoon vielä, että pikajuna on minuutin IC:tä nopeampi tuolla osuudella (22/23 min). | ||||
|
21.02.2013 09:29 | Juha Kutvonen | ||
| Olisikohan Humppilan kalustohallissa Hr11:n kokoinen tila vapaana? https://vaunut.org/kuva/57100 |
||||
|
|
20.02.2013 15:54 | Juha Kutvonen | ||
| Niin, nyt olisi vielä mahdollista välttää toistamasta 100 vuotta sitten tehtyä virhettä, jolloin Suomen ensimmäinen höyryveturisarja hävitettiin viimeistä konetta myöten. Jos 100 vuoden kuluttua kysytään, olisiko Suomen ensimmäinen diesellinjaveturi pitänyt säilyttää, niin veikkaisin vastauksen olevan "tietenkin - miksi ihmeessä niin ei tehty!". Lohdutukseksi voi tietenkin ajatella, ettei juuri muissakaan maissa ole ensimmäisiä höyryvetureita ymmärretty säilyttää, mutta niistä on kuitenkin valmistettu replikoita. Taannoisen (Rautiaisen Jounin järjestämän) Hr11-keräyksen tulos oli muistaakseni sellainen, että lahjoitusvarat olisivat riittäneet vain noin viidesosaan kunnostuksen kokonaiskustannuksista - eikä vielä puhuttu edes ajokuntoon saattamisesta. Hankkeen taakse pitäisi siis saada vaikutusvaltaisempia tahoja. Aivan ensimmäinen askel olisi pysäyttää veturin tuhoutuminen siirtämällä se säältä suojaan ja sen luulisi olevan ennemminkin järjestely- kuin rahakysymys. |
||||
|
19.02.2013 13:28 | Juha Kutvonen | ||
| Tunnisteissa on väärä veturityyppi. | ||||
|
Kuvasarja: Intermodaaleja Route 66:lla |
18.02.2013 15:40 | Juha Kutvonen | ||
| Hienoa, että ainakin Pohjois-Amerikassa rautateiden rahdinkuljetus elää ja voi hyvin. Tässä BNSF:n Intermodaaleja N-mittakaavassa, aidoilla äänillä höystettynä: http://www.youtube.com/watch?v=19dB34eIPn0 |
||||
|
18.02.2013 11:55 | Juha Kutvonen | ||
| Ja sinisyyttä riittää Vihtarissa edelleen, väliaikaisen punaharmauden jälkeen. | ||||
|
18.02.2013 09:18 | Juha Kutvonen | ||
| Tässä taidetaan olla Otalammen ja Selkin välillä, vrt: https://vaunut.org/kuva/41914 | ||||
|
18.02.2013 09:13 | Juha Kutvonen | ||
| Näyttää erehdyttävästi Nikkilältä. | ||||
|
15.02.2013 09:26 | Juha Kutvonen | ||
| Alunperin tässä oli myös eroja mm. valonheittimissä ja laitetilan ikkunoissa: https://vaunut.org/kuva/35257 Vetokaluston numerointikäytäntö muuttui Hr12:n ja 13:n välissä. |
||||
|
14.02.2013 16:18 | Juha Kutvonen | ||
| Järvenpään viljasiilot purettiin viime vuonna yli 20 vuoden poliittisen väännön ja suunnittelun jälkeen. | ||||
|
14.02.2013 16:08 | Juha Kutvonen | ||
| Onhan meillä P 273/274 Santa Claus Express: http://www.raildude.com/en/helsinki-riihim%C3%A4ki-tampere-rovaniemi/pikajuna-273-santa-claus-express/night-trains-city/10293/171 - Kolarin junat taisivat jossain vaiheessa kulkea nimellä Aurora Borealis Express, mutta nyt en ole sattunut näkemään onko niiden reittikilvissä vielä tuo nimi. Ainakin "joulupukkiexpress" on vielä kilvitetty näin, vaikka nimeä ei kai virallisesti enää käytetä. |
||||
|
08.02.2013 15:57 | Juha Kutvonen | ||
| Huomiovalojen ja -värien lisäksi olisi myös äänimerkkien antaminen (amerikkalaiseen tapaan) mahdollista, mutta sellainen taitaa ärsyttää meitä rauhallisia suomalaisia liikaa... | ||||
|
08.02.2013 12:53 | Juha Kutvonen | ||
| Totta, teletötteröinti on yleistynyt huomattavasti vasta viime vuosikymmeninä, ehkä jo liikaakin. Tässä aikoinaan harvinaisella 300-millisellä linssillä otettu kuva höyryajalta: https://vaunut.org/kuva/19617 | ||||
|
|
08.02.2013 09:50 | Juha Kutvonen | ||
| Toisaalta, niin kauan kuin tasoristeyksiin ajetaan liian suurella nopeudella sivuille katsomatta, on aivan samantekevää, mitä veturin keulalla on. Lähestyvän junan havaitsee varmasti, jos on yhtään näkökykyä, mikä yleensä on edellytys ajokortin myöntämiselle - asennevammat niitä vahinkoja aiheuttavat. | ||||
|
06.02.2013 16:27 | Juha Kutvonen | ||
| Minua kiinnostaisi tietää enemmän väitetystä sota-Köffistä Suomessa. Saalastin Köf on eri asia. | ||||
|
|
06.02.2013 15:32 | Juha Kutvonen | ||
| Niinkö? Saksalaisten joukkojen käytössä Lapissa? | ||||
|
06.02.2013 09:47 | Juha Kutvonen | ||
| Aitonevan tapauksessa lahjakirjan ehdot taisivat olla niin tiukat, ettei vaunuja saisi käyttää edes museoliikenteessä. Kymmenkunta teräsvaunua on hyvin vähän, jos ajatellaan museoliikenteen varaosa- ja kalustotarpeita vuosisatoja tästä eteenpäin. Puuvaunujakaan ei liene säilynyt tarpeeksi, jotta museoliikennettä olisi mahdollista ylläpitää, saati laajentaa, pitkällä aikavälillä. |
||||
|
05.02.2013 12:54 | Juha Kutvonen | ||
| Huikon seisakkeella elinaikaa enää muutama päivä ja junien ulkomainoksilla muutama vuosi. Minun piti kuvata Huikko viimeisenä päivänä ennen lakkautusta. Olin siellä sunnuntaina 27.5. ja ihmettelin, miksi H-junat ajavat pysähtymättä ohi, kunnes tajusin aikataulukauden vaihtuneen juuri edellisenä yönä. Jotenkin kuvittelin muutoksen tulevan voimaan vasta maanantaista alkaen... | ||||
|
|
05.02.2013 12:31 | Juha Kutvonen | ||
| Muistaakseni ainakin Aitonevan A50, Rkt ja Eit menivät VR:ltä lahjoituksena sillä ehdolla, ettei niitä enää palauteta liikenteeseen. Siis nämä vaunut: https://vaunut.org/kuva/68319 | ||||
|
04.02.2013 13:52 | Juha Kutvonen | ||
| Kuinkahan ruotsalaisilta onnistui lätän ajaminen ohjausvaunusta, jossa moottorin ääntä ei kuulunut lainkaan...? | ||||
|
30.01.2013 14:14 | Juha Kutvonen | ||
| Tuossa Eljaksen vaunulistassa Pasilalaisten teräsvaunujen painoerot herättävät kysymyksiä. Esim. Eit 23031:n ja 23032:n taarapainojen ero on kaksi tonnia. Mistä näin suuri ero mahtaa johtua? | ||||
|
|
30.01.2013 13:56 | Juha Kutvonen | ||
| Tuo keskustelu olikin unohtunut, eli ilmeisesti vaunuja olisikin ollut ainakin viisi: Cit 2351, CEit 2653, Eit 23007, 23008 ja 23010. Lisäksi mahdollisesti CEit 2654 ja Eit 23009. Harmillista, ettei tätä yksityiskohtaa ole aikoinaan kattavasti dokumentoitu. | ||||
|
|
30.01.2013 12:10 | Juha Kutvonen | ||
| Lisää helmapelti-Esseistä: https://vaunut.org/kuva/16157 | ||||
|
|
30.01.2013 11:55 | Juha Kutvonen | ||
| Täyshelmaiset Esslingenit olivat CEit 2653 ja Eit 23010. Asjaa on käsitelty mm. tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuva/30128 Tuosta CEit-vaunun reittikilpikokeilusta en tiennytkään. Rautatieliikenne-lehden CEmt 24001:n esittelyssä kerrotaan sen olevan ensimmäinen vaunu, jossa tällaista järjestelyä kokeillaan. |
||||
|
|
29.01.2013 12:22 | Juha Kutvonen | ||
| Puuvaunujen tapaan "VR SUOMI" -tekstit, numero ja reittikilpi vielä vaunun keskellä, mutta jo seuraavana vuonna oli käytäntö muuttunut: https://vaunut.org/kuva/80383 Reittikilpien sijoitusta vaunujen päädyissä kokeiltiin ensimmäisenä CEmt-sarjassa 1970 ja ilmeisesti varsin pian myös vanhoihin teräsvaunuihin tehtiin vastaavat muutokset, mutta onko tiedossa, mistä numeroista alkaen tekstitys- ja reittikilpimuutokset tehtiin uusiin päivävaunuihin? Olivatko esim. kaikki "sileäkattoiset" teräsvaunut (CEmt:iä lukuunottamatta) alunperin tässä "puuvaunuasussa"? |
||||
|
25.01.2013 10:27 | Juha Kutvonen | ||
| Vastaavanlainen tilanne välilaiturilta kuvattuna - tosin junat ovat eri raiteilla: https://vaunut.org/kuva/14469 | ||||