26.09.2014 22:51 | Martin Hillebard | |||
Minun lapsuusvuosinani 1950 -luvulla sekä viellä pitkälle 1960- ,Helsingin ratapihojen asetinlaite oli se pienikokoinen punatiilinen torni joka on vielläkin nähtävissä lähellä Pasilan veturivarikkoa = mitä siitä on jäljellä, Radan länsipuolella, Ja liki Nordenskjöldinkadun ratikkapysäkkiä. Se oli nk. kankiasetinlaite, Yksityiskohtia en tunne. Siihen aikaan oli semafoorit (=siipiopastimett) ja mekaanisesti lankojen kautta käännettävät vaihteet. Elektroniikkaa ei nykyisessä mielessä tunnettu. Minulle mainittu Linnunlaulun viereinen torni jäi oudoksi. Ja kuinka sieltä liikennettä nyt ohjattiin. |
||||
26.09.2014 22:22 | Martin Hillebard | |||
Kiitos Tapio. Minulla on käsitys että aikamme elektroniikka alituiseen pottuilee varsinkin kun ei olisi tarvis. Olen aina uskonut että oman lapsuus- ja nuoruusaikani Valtionrautateitten tekniikka oli käytännössä idioottivarmaa, Näin ei siis ilmeisestikään, kuitenkaan ole ollut. VÄLIMERKKI Höyryveturit olivat erittäin käyttövarmoja pakkasella kuin pakkasella, Dieseleistä muistaakseni myös Hr 12 ja tosin ranskalaisperäinen Hr 13. Porkkanoiden = Dm 8 - 9 kanssa meillä oli ongelmia.VÄLIMERKKI Toinen asia on, että Sinun faijasi aikana, taisi useimmiten riittää järjestää äijät vikaa korjaamaan, wanhanajan työkalut kourassa. Nykyään pitää kai kutsua, jokin data -ekspertti. |
||||
26.09.2014 22:03 | Martin Hillebard | |||
Matkustajiksi zombieiksi pukeunutta porukkaa. | ||||
26.09.2014 16:37 | Martin Hillebard | |||
Käsitykseni mukaan jokea Seinäjoki on kauan sitten todella kutsuttu ruotsiksi Väggån, tai ehkä Väggälven. Merkityksenä olisi ollut "rajajoki", en tiedä minkä välillä, joidenkin heimojen? Suvussa on muistitieto, että meikäläisiä olisi joskus elänyt niillä tienoilla, ja että olisivat ottaneet latinalaiselta kalskahtavan nimen Vegelius. Tätä tapahtui ainakin, kun joku jonkin perheen pojista oli lukenut teologiaa - tai mikä sen vastine kauan sitten olikaan - ja päätynyt pappis-säätyyn. |
||||
23.09.2014 22:21 | Martin Hillebard | |||
Tähän aikaan oli vielä paljon höyryvetureita ajossa. Taitavat kuvanotto-hetkellä lepäillä talleissaan. | ||||
23.09.2014 21:58 | Martin Hillebard | |||
Kummallista. Minulla on muistikuva että nuo valkeat kyljet, olisivat olleet keltaiset. No kai se on vain se dementia, joka vaivaa. |
||||
22.09.2014 22:40 | Martin Hillebard | |||
Nuo kuvassa näkyvät aparaarit olivat lankojen kiristimiä. Siis vaijereitten joilla mm. käännettin vaihteita. Mekaanisesta asetinlaittesta. | ||||
21.09.2014 23:13 | Martin Hillebard | |||
Jimi, Kerran reissasin kaksiovisessa Ei:ssä portailla istuen. Konduktööri avasi oven ja pyysi nähdä kuukausilippuani ... eikä komentanut minua pois siitä. Kyllä ennen oli jotenkin niin paljon vapaampaa. |
||||
21.09.2014 23:05 | Martin Hillebard | |||
Alles verboten. | ||||
21.09.2014 14:48 | Martin Hillebard | |||
Matkustin näissä aika paljon 1960 -luvulla. Lämpiminä suvipäivinä oli mahdollista reissata vaunun portailla istuen. | ||||
14.09.2014 22:27 | Martin Hillebard | |||
Todella kaunis kuva. | ||||
09.09.2014 22:28 | Martin Hillebard | |||
Minä astuin junasta Cefalùn asemalla viimeksi muistaakseni vuonna 1973. Silloin oli Sisiliassa viellä höyryvetureita ajossa ... pienessä mittakaavassa. | ||||
Kuvasarja: Kultajuna Fort Montanaan |
09.09.2014 22:06 | Martin Hillebard | ||
Tässä yhteydessä voisi todeta, että Suomessa on ollut yritteliäisyyttä kuvallisen tiedonvälityksen alalla muuallakin kuin valtion monopolin toimesta. Jos oikein muistan, niin telkkarin koelähetykset alkoivat maassamme ylipäätään Tampereella nk. teekkareitten, eli Teknisen korkeakoulun, opiskelijoitten toimesta. Alkuvuosi oli jossei muistini petä 1958 (???) ja toiminta päättyi joitakin vuosia myöhemmin siihen, että jossakin muodossa senaikainen valtionkapitalismimme (nykyinen YLE) onnistui nielaisemaan yrityksen ja näin surmaamaan vaarallisen vapaan sanan -kilpailijan. |
||||
09.09.2014 21:53 | Martin Hillebard | |||
Aika hyvin. | ||||
09.09.2014 21:51 | Martin Hillebard | |||
Hyvinkään - Karkkilan Rautatiellä oli kyllä liikenteen viimeisinä vuosina jotenkin niin Villin Lännen oloista. Veturit olivat kyllä tyypillisen suomalaisia, mutta ne neliakseliset vaunut joita VR ei juurikaan käyttänyt, ja sitten se junan viimeisenä keikkuva "caboose". Ja ehkä jotenkin sen pienen rautatieyhtiön rento meininki. |
||||
07.09.2014 14:06 | Martin Hillebard | |||
Tämän voisi laittaa johonkin rautatieaiheiseen kalenteriin. | ||||
03.09.2014 23:57 | Martin Hillebard | |||
Huh. Sitä asiaa en tunne. Viimeinen veturin tehtävä jonka tiedän oli elokuvan "Detsemberkuumus" purkittamisessa. Alkuperäisiä aito-Eestiläisiä vetureita ei tietääkseni ole säilynyt. Ne korvattiin ilmeisesti neuvostomiehityksen perästä 1940 -luvulla suurvallan aivan toisen -mittakaavaisilla tuotteilla. Eestissä on myös rautatieharrastajia, En ole perehtynyt heidän toimintaansa yhtään mutta olen leikkinyt ajatuksella, että voisimme lahjoittaa heille jonkin suomalaisen veturi-yksilön. Tässähän oli juuri sivustolla monipuolinen kuvasto Haapamäeltä, ja jossa moni kone seisoo surkuteltavassa tilassa jossakin metsänlaidassa. "Heitän" täten ajatuksen kehään. Olisin kiitollinen kommenteista. |
||||
03.09.2014 12:19 | Martin Hillebard | |||
Useimmissa Ristoissa, sekä Pekoissa, on ... oli suuret nk. Wagner -tuulipellit. Jossakin vaiheessa Hr 1 # 1014:lle vaihdettiin tällaiset pienemmät Witte -tuulipellit ilmeisesti kokeellisessa mielessä, ja rulla-Pekkoihin ## 1020 ja 1021, ja rulla-Ristoihin 1093 - 1096 ne asennettiin jo uutena. Näitä englanniksi Smoke deflectors on ilmeisesti Suomessa kutsuttu parilla kolmella eri nimityksellä. Minun kouluvuosinani kutsuimme niitä yksinkertaisesti "siivet". |
||||
02.09.2014 17:14 | Martin Hillebard | |||
Käsitykseni mukaan Joutsen on 2 - 10 - 0 neuvostovalmisteinen veturi, ulkoasultaan melkoisesti Trumpan oloinen. Se sai luokkatunnuksen L, Veturin oli piirtänyt kuuluisa veturinsuunnitelija LEBENDJEV. Täten sarja sai lempinimen Lebed = joutsen venäjäksi. Niitä on tietääkseni ainakin Eestissä viellä kolme jäljellä joista yksi "Kasper" ainakin viellä hiljan ajokuntoinen. | ||||
02.09.2014 14:05 | Martin Hillebard | |||
Minä makasin itse Lastenlinnan sairaalassa muistaakseni 1956, tautina oli pleuritis eli keuhkopussin tulehdus. Silloin tuota veturia ei kyllä viellä siellä ollut, olisin muuten sen kyllä havainnut. Juu, kyllä ne varustimet varmaan on irroitettu jo varhaisessa vaiheessa, ehkäpä VR:n itsensä toimesta. Vertauksen vuoksi, tutustuin joskus 1970 -luvulla Tampereen Sorsapuistossa silloin seisseeseen (oliks' oikein?) ex- Rosenlewin Harvialan 750 mm radan 0 - 6 - 2 T -veturiin joka nyt lie Minkiöllä, tai Humppilassa. Eipä senkään hytissä paljon ollut jäljellä hallintalaitteistosta. Taitaa veturin mahd. remonttiin tulla joitakin kalliita hankintoja. Vai onko suunnitelmissa, panna tämä käyttökuntoon? |
||||
01.09.2014 22:35 | Martin Hillebard | |||
... messingit varastetut vai. Takana seisoo "Hitler" luokan Pr 2 # 1800. Näitä piti kai Hitlerin Saksan toimittaa Eesti raudteelle viisi kappaletta mutta kun sotaseikkailut muuttivat luonnettaan, niin päätyivät Suomeen. Jossakin vaiheessahan, sakut muuttivat kaikki Eestin 5' = 1524 mm rautatiet keskieurooppalaiselle raideleveydelle 4' 8 1/2" eli 1435 m. Ja toimittivat Jatkosodan aikana Suomeen lukuisia vetureita jotka eivät enää olleet käyttökelpoisia heidän valloittamillaan alueilla, mutta kylläkin meidän raideleydellämme ... ainakin teoriassa. Tosiasiassa monet veturit saapuivat rikkinäisinä, jopa kokonaan ilman kattilaa, tai tenderiä, Yritä nyt siis tästä rakenus-sarjasta jotakin kokoon panna. No niin Pr kakkosista on monilla muistoja 1960 -luvulle asti. Eliashan on näitä, Paljon dokumentoinut. Itse en muista, Yhtäkään ajossa nähneeni. |
||||
01.09.2014 22:08 | Martin Hillebard | |||
"Tonni" | ||||
31.08.2014 22:29 | Martin Hillebard | |||
Amerikoissa kutsuttiin ennenvanhaan johdinautoa joskus Trackless Trolley eli Raiteeton Raitsikka. Ehkäpä tämä on nyt Raiteeton Rata-auto. Minä näin rata-auton Pääradalla viimeksi 1960 luvun alkupuolella. Suuri, musta, al Capone ajan tyyliä. Jokaisella ajallahan omat nämä "riski"kapitalistinsa. Sekä näiden perässähiihtäjät. Tai hännänkannattajat. |
||||
31.08.2014 22:16 | Martin Hillebard | |||
Jotenkin tuntuu se on niin väärin. Näitä Jumpoja oli Suomen itsenäistymisen ajoilta ja kai 1970 nurkille ajossa, ja niitä valmistettiin luokkaa 160 kappaletta, jopa vientiin: Latviaan - viisi veturia. Nyt on kai neljä tai viisi jäljellä ja tämä 933 ainoa ajokuntoinen. Kun kriisivarastoja käytiin purkamaan niin siellä oli kai viellä KAIKKI Tr 1 eli 1030 - 1096, ja Tk kolmosista periaatteessa koko uudempi sarja 1100 ... 1170 elossa. En tiedä mikä päätös-ketju johti NÄIDEN uskollisten juhtien häviämiseen. |
||||
30.08.2014 17:54 | Martin Hillebard | |||
Huomatkaa tuolla nurkassa "Henkilövaaka painolippuineen". Jotenkin on täällä aika pysähtynyt ... toivottavasti aseman kelloa lukuunottamatta. | ||||
30.08.2014 17:49 | Martin Hillebard | |||
Pääradalla, ainakin Keravan, Järvenpään ja Hyvinkään asemille on rakennettu jalankulkutunneleita, joitten maanpäällisiä rakenteita ei millään tavalla ole sopeutettu alkuperäiseen miljööseen, tai asemarakennusten arkkitehtuuriin ... tai ehkä sellaisen toivominen on vain joitakin elitistisen hienostelevia katsantokantoja. Tämä Joensuun asema on nyt sen oloinen, kuin edellä mainitsemani viellä 1960 -luvulla. Meillä Järvenpäässä oli kyllä rauta-aita raiteitten 1 ja 2 välissä, ja ylittämispaikan kohdalla oli rautainen veräjä jonka asemamies kävi rämäyttämässä kiinni juuri kun paikallisjuna Helsingistä oli valmis jatkamaan kohti Riihimäkeä. Muutenkin, kyllä tervein aistein varustetun, pitäisi olla aika vaikeata olla havaitsematta liikkeelle lähtevää/ohittavaa junaa. Viimeksi mainitut tapasivat sitäpaitsi viheltää kimakasti, asemalla liikkujia varoittaakseen. |
||||
30.08.2014 17:21 | Martin Hillebard | |||
Minulle sattui pari päivää sitten aika hauska juttu. Olin ulkoilemassa perheenjäsenen kanssa, joka viime päivinä on jossakin määrin joutunut turvautumaan pyörätuolin käyttöön. Olimme lähdössä ylittämään vanhaa maantietä "Södra Kungsvägen", mutta kun näin punaisen bussin lähestyvän kiireistä vauhtia, niin jäin vähän etäämmälle odottamaan, Bussilla on aikataulu meillä ei. Kuljettaja kuitenkin äkkäsi meidät jo kaukaa, ja pysäytti ajokkinsa varmaan 50 metriä ENNEN suojatietä, vaikka varmaan näki, että aioin antaa hänen ajaa ensin. No kun vaunun taakse alkoi kehittyä yksityisautojen jono - oli iltapäiväruuhkan tunnit - niin lykkäsin pyörätuolin kiireen vilkkaa maantien yli ja heilautin iloisesti kättä bussikuskille. Eri maissa on kyllä eri liikennekulttuurit. Eikä täälläkään kaikki tiellä liikkujat herrasmiehiä ole... |
||||
30.08.2014 17:05 | Martin Hillebard | |||
Monissa suomalaisissa vetureissa on ollut Knorr'in esilämmitin, En tiedä onko niitä millään tavalla luetteloitu. Kapistuksen toiminta perustui siihen, että noin seitsemmännes osa sylinterien poistohöyrystä johdettiin esilämmittimen läpi, jossa se kuumensi messinkiputkissa kulkevan kattilan syöttöveden 90 - 95 asteesen C eli lähelle kiehumapistettä. Keinotekoisen vedon tuliputkissa ym. luomiseen jäi siis vielä 6/7 poistohöyryn energiasta. Vesi syötettiin tenderistä - en tiedä oliko näitä tankkivetureissa - höyrykäyttöisellä pumpulla. Muistan lukeneeni, että imuri ei suostuisi syöttämään jo kuumaa vettä kattilaan. |
||||
30.08.2014 16:44 | Martin Hillebard | |||
Olisipa mielenkiintoista tietää, minkälaisin perustein VR uusii vaunukalustoaan? Onko siinä jokin "periaate", että tämä ja tämä sarja on nyt wanhentunut ja pitääkin hävittää? Uskallan arvata tai lähimain tietää, että romutukseen menevistä vaunuista moni on edelleen teknisesti ihan liikenneturvalllisessa kunnossa, ja jossei yksityiskodissaan enää täysin vastaa tämänpäivän tarpeita, niin voipihan niitä tietyssä määrin uudelleenrakentaa, tai ainakin henkilövaunuja uusia sisustuksen osalta. Taaskin saa verrata Ruotsiin jossa näistä asioista saa lukea ihan tavallisista sanomalehdistä. Nuo X 2000 -junasarjat - kallistuvakoriset, ssn 200 km/t - ovat jo varsin iäkkäitä, mutta niitten käyttöä jatketaan edelleenkin. Sisutukset on täydellisesti uusittu, En ole ehtinyt koeajolle mutta näkeepähän niistä kuvia. Toinen juttu on, että SJ on myynyt yksityisille operaattoreille vanhoja neliakselisia päivävaunujaan, joita näkee päivittäin ainakin Tukholman keskusasemalla eri väreissä. Itse matkustin iäkkäimmillä näistä jo 1970-luvulla mutta ovat vaan vielläkin Still going strong. Joskus näkee jopa vaunun, joka on sisustettu ravintolavaunuksi melkoisen retro tyyliin. |
||||
28.08.2014 21:55 | Martin Hillebard | |||
Sakuilla taitaa vielläkin olla Autobahnilla nopeus ilman rajotuksia. Mikä mentaliteetti.... | ||||
24.08.2014 21:37 | Martin Hillebard | |||
Minä pyörin aika paljon Hyvinkäällä HKR:n viimeisinä toimintavuosina, ja olin jopa mukana viimeisen virallisen tavarajunan Hyvinkäältä Karkkilaan matkassa - kyseisessä konduktööri- tai tavarajunan kyseessä ollessa ehkä enempikin miehistövaunussa. Päivämäärää en tähän hätään löydä, taisi olla elokuulla 1967. Vaunu otti myös rahtia mutta tuota vaakaa en kyllä muista. Luotettavasti kappaletavaran määrä oli lopussa erittäin alhainen, Kansakunta oli laajalti siirtynyt omien autojen käyttöön. Näitä lava-vaakoja oli toisaalta aikoinaan käytössä joka puolella itse punnitsin itseni viimeksi Sydneyn/Australia keskusasemalla joskus 1990 = 140 paunaa. Luulen että tämä vaaka on tosiaan, pantu vain sääsuojaan parempia eläketiloja odotellessaan. Aika hassua. En ole käynyt Minkiöllä sitten 1980 -luvun, ja jotenkin minulle on muodostunut käsitys että HKR vaunu# 5 on ollut entisöity jo kauan sitten ja liikenteessä. Näin ei siis ilmeisesti ole ollut. Sorry Jyrki tällaisia höppänöitähän me saarelaiset olemme. Ei aavistustakaan mitä mantereella tapahtuu. Oma rautatiemme Lidingöbana on sekin täysremontissa niin että kaupunkiin täytyy lähteä toisilla kulkuvälineillä. Kuten höyrylaivoilla. |
||||
23.08.2014 22:12 | Martin Hillebard | |||
Juna seisoo raiteella # 13. Amerikassa monet kansalaiset ovat niin taikauskoisia, että hotelleissa ei ole kerrosta 13 vaan esim "12 A". . Tuo vihreä höpön pöpö. Se oli uutuus kauan sitten. Muille kuin takametsien miehille. |
||||
23.08.2014 21:47 | Martin Hillebard | |||
Kuva on päivätty 22 kuluvaa kuuta 2014 eli eilen. Onko vaunu palanut hiljattain vai mitä??? | ||||
22.08.2014 23:05 | Martin Hillebard | |||
Yksi muistelus. Koko tarina on julkaistu vuosia sitten Resiinassa "Saunakallion Poika". Vuosi oli 1967 ja Riihimäen veturijonoissa seisoi sekä varmuusvarastoon meneviä, että ikävä kyllä romutettavia uskollisia palvelijoita. Yksi viimeksimainituista oli Schwartzkoppfin Hv 2 numero 585. Jonka sinä päivänä "Mulli" Vr 5 (numero ilmenee jutusta) veti kahden niinikään Hv 2 sisarensa kanssa romutettavaksi Riihimäen ratapihan pohjoispäähän. Istuin veturin hytissä tämän sen viimeisen matkan. Jossa kaikki oli ihan hyvässä kunnossa viimeiseen hetkeen saakka. Löysin sieltä myös polttoainehiili- kuittivihkosen jonka luonnollisesti "evakuoin". Jostakin syystä annoin sen sittemmin 1960 -luvun parhaimmalle kaverilleni Järvenpäässä = Halosen Kimmolle. Itse pidin vain yhden lehden. Sekin on jossakin muutossa kadonnut. Ovat muistojemme lehdet kuolleet ... kivihiilentuoksuisen savun jo kauan sitten, Vei mennessään tuulonen. |
||||
22.08.2014 22:35 | Martin Hillebard | |||
Siis MITÄ??? | ||||
22.08.2014 22:31 | Martin Hillebard | |||
Tämä on yksinkertaisesti kamalan näköinen paikka. | ||||
21.08.2014 23:22 | Martin Hillebard | |||
Lapsuuteni/koulunuoruuteni ajoilla puhelin/lennätinlinjoilla oli pisteissä joissa asentaja joutui useammin nousemaan pylvääseen, tämänkaltaisia askelmia. Kohdissa joissa linja haarautui, tai siellä ylhäällä oli jotakin tekniikkaa jota piti käydä "tsekkaamassa". Ne askelmat olivat kuitenkin ulkopäästään varustettu ylöspäin kääntyvällä pykälällä. Tämä on siis jotakin muuta. |
||||
21.08.2014 23:11 | Martin Hillebard | |||
Veturi näyttää olevan varustettu kattilan syöttöveden (Knorrin - ?) esilämmittimellä. | ||||
19.08.2014 22:00 | Martin Hillebard | |||
Emerald green tarkoittaa sananmukaisesti smaragdinvihreää: Smaragdi on eräänsukuinen jalokivi joka säteilee kauniisti kun auringonvalo kohtaa sen. Amerikkalaisessa TRAINS -lehdessä oli kauan sitten artikkeli, jossa rautatieopastimen vihreää valoa rinnastettiin, the Green of the Emerald. Ainakin minun elinaikanani, Syntynyt 1949, ei tällä käsitteellä ole ollut MITÄÄN tekemistä suomalaisten veturien värityksen kanssa. Noista teoreettisista papereista en ole ikänä kuullut puhuttavankaan. 1950- 1960- luvulla käytössä olleitten, kotimaassa rakennettujen veturien väri oli lähinnä kuusenhavun vihreä. USA:sta tuotujen Tr 2 ja Vr 4 sittemmin uudelleenrakennetujen Vr 5, oli kokomusta. |
||||
18.08.2014 22:40 | Martin Hillebard | |||
kommentti Panun kuvaan Ilmeisesti VR:n eri aikoina käyttämien värien ns. pigmenttien ominaisuudet ovat olleet monenlaiset. Itse muistan että ulkona näytteillä seisoneet alunperin "veturinvihreät" veturit olivat vuosien kuluessa haalistuneet sinisiksi! . Tämä Ei nyt ole veteraanin alkavaa dementiaa. Muistan ihan hyvin veturinvihreän oikean sävyn - lähinnä ehkä kuusenhavun- ja onhan näistä kuviakin säilynyt toivottavasti ei haalistuneita. . Toinen asia on, että kun näen tänään kuvia Haapamäellä säilytettävistä höyryvetureista, niin monen vihreä väritys on täysin päin p---ua eli liian vaalea. Kukahan näistä asioista päättää, ja kuinka paljon tietää tänään jo aika vanhoista asiantiloista. Tai välittää. |
||||
18.08.2014 22:23 | Martin Hillebard | |||
Juu, kyllä me rymistelemme näillä edelleenkin varsinkin ruuhka-aikoina. Huomioit varmaankin myös ääni-miljöön... | ||||
18.08.2014 22:11 | Martin Hillebard | |||
Lukemani mukaan höyryveturin kattilaa on "puhallettava" tietyin väliajoin - siis nuohottava tuliputkia niihin kertyneestä lentotuhkasta. Tämä "sutari" tapahtuu siten, että lämmittäjä viskaa tulipesään muutaman lapiolllisen HIEKKAA - tuhkan irtautuessa syntyy musta savupilvi joka saa ympäristönsuojelijat kalpenemaan, tai myös radanvarren emännät joilla on valkopyykkiä narulla kuivumassa. Tätä ilmiötä voidaan käyttää hyväksi elokuvan tekemisessä, antamassa kuvaa julmasti raskaan junansa kanssa jyrkässä nousussa taistelevasta veturista. Normaalissa arkiajossa, kun lämmittäjä on ammattinsa osaava, savu/höyry saattaa olla lämpimällä säällä lähimain näkymätöntä - pakkasella syntyy ainakin Suomen leveysasteilla todella komeita valkeita höyrypilviä. |
||||
17.08.2014 22:09 | Martin Hillebard | |||
Nuo vanhanajan mittayksiköt ovat aika huvittavia. Nythän on kaikki puristettu osaksi metri-järjestelmää. | ||||
17.08.2014 22:04 | Martin Hillebard | |||
Oikeanpuoleisin on ainakin Cadillac "dollarihymy" 1950-luvulta? | ||||
16.08.2014 22:31 | Martin Hillebard | |||
Nämä "Heikit" Hv 1 - 2 ja 3 olivat maamme itsenäistymisen ajalta ja hamaan 1960-luvun alkuun jotenkin niin tyypillinen näky eri puolilla VR:n rataverkkoa. Viellä viime hetkilläkin, Hv ykköset Pohjanmaan pikajunissa. Schwartzkopffin Kakkoset Pääradan henkilöjunissa välillä Helsinki - Riihimäki. Ja kolmoset ... towards the bitter end eli katkeraan loppuun saakka. Välillä Parikkala - Savonlinna viellä 1970 korvilla. Muistaakseni, Eliaksen mukaan näitä rakennettiin kaikenkaikkiaan 99 kappaletta. Seuraavan sukupolven suuri-vetopyöräisiä eli Hr 1 ehti syntyä vain 22 kappaletta. |
||||
16.08.2014 22:11 | Martin Hillebard | |||
Poikatyttö (tomgirl)...? | ||||
16.08.2014 22:08 | Martin Hillebard | |||
Kyllä minä näen että # 666 on Kana. Englanniksi hen. Ruotsissa on tosiaan muodissa taas uusi höpöhöpö: että sukupuoli ei saisi ilmetä siitä personaalipronominista, Han = miespuolinen ja hon = naispuolinen. Suomessahan on vain HÄN ja nyt siis pitäisi myös ruotsiksi olla hen. Kun ei ole tarpeeksi mielekästä tekemistä voi aina omistautua ennen tuntemattomien ongelmien luomiselle. Siinä moni ruotsalainen journalisti on ikävä kyllä asiantuntija. Oma mielenkiintoni Hv 3 # 999'n suhteen johtuu siitä, että veturi veti pikajunia lähes päivittäin kotimme ohitse Järvenpäässä, viellä vuonna 1959. |
||||
15.08.2014 23:09 | Martin Hillebard | |||
Vasemmalta oikealle. Olisiko halkojenkuljetusvaunu. Sitten kaksi litt. M sen ajan soravaunut (lapiopelillä). Ehkä entinen Gd, tai jokin vielläkin vanhempi - palvellut valkeista nurkkamerkinnöistä päätellen nk. likaisen tavaran kuljetusvaununa. Sittemmin virkatarvevaununa. Vanhojen umpitavaravaunujen elämänkaaren loppuvuodet saattoivat olla juuri semmoiset. | ||||
15.08.2014 22:51 | Martin Hillebard | |||
Finlayson - Forssan tekstiilitehtaalla oli aikoinaan käytössään Gb tuotteittensa kuljettamiseen, ja se oli kuulemma sisältä kangasverhoiltu. Matka Humppilaan ja edelleen VR:n rataverkolle tapahtui juuri täten lavetin päällä. Vaunun kohtalot sittemmin eivät ole tiedossani, numero varmaan löytyy jostakin taulukosta. - Kuvan vaunu on alunperin juuri 1960-luvulle saakka tuiki tavallinen yleis-umpivaunu Gb; kun nämä vähin erin siirtyivät pois kaupallisesta käytöstä niin jotkut jäivät viellä virkatarvevaunuiksi BG, ja XG. B ja X oli punaisella samoin vaunun numeron nolla. |
||||
13.08.2014 22:53 | Martin Hillebard | |||
Englanissa ei sukupuolisyrjintää esiinny veturien keskuudessa, sillä vetureita kutsutaan aina "she" siis naispuolinen "Hän". Kuten myös laivoja. Ja ne Imperiumin ajan lordit myös kuulemma 1920' vuosikymmenen Rolls - Royce'jaan. Vetureilla on siitä huolimatta usein miehiset nimet. "Sir Nigel Gresley" = kuuluisa veturi -suunnittelija. |
||||
13.08.2014 22:40 | Martin Hillebard | |||
Ulkopitäjäiselle tuo Hv on täysin uusi tuote. Kuka rakensi? |