3399-93468 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.10.2013 18:24 Martin Hillebard  
  Huomatkaa taustan tiilifasadi-talojen fusku-muuraus. Taaskin alamittaista ruukkia, joka on lähtenyt valumaan ja tärvellyt julkisivun. Mikä firma tällä kertaa?
# 554 edustaa kotimaista tuotetta jota valmistettaessa laatu oli viellä kunnia-asia.
kuva 30.10.2013 13:07 Martin Hillebard  
  Tuulipeltien tarkoitus on ohjata piipusta tuleva savu ja höyry niin, ettei se laskeudu kuljettajan ja lämmittäjän eteenpäin linjalle- näkökenttään.
kuva 29.10.2013 20:16 Martin Hillebard  
  Ardeltia havannoin työssä ja toimessa vielä 1960 -luvulla muistaakseni jossakin ratapölkkyjen lastaushommelissa. Ne suuret kraanat olivat kai onnettomuustapausten varalle (Kuurila 1957!). En tiedä olisivatko sinikorisen pikkunosturin rahkeet riittäneet, kumoon kaatuneen Kanan nostamiseksi taas kiskoille.
Ardelt on kai jossakin tallessa. Toimintakykyisenä.
kuva 29.10.2013 20:06 Martin Hillebard  
  Tämä on ensimmäinen Pekka johon asennettiin Witte tuulipellit - kokeeksi. Ne oli alussa kiinnitetty jonkinlaisella metallilanka -viritelmällä ja koeajojen yhteydessä niitten asentoa voitiin muuttaa, parhaan mahdollisen efektin luomiseksi. No niin, 1015 ... 1019 varustettiin edelleen Wagner savunnostolevyillä, ja vasta ## 1020 ja 1021 näillä pienemmillä.
Seisoin vuonna 1957 joittenkin toisten naskalien kanssa radanvarressa ja katselimme kun # 1021 tuli pikajunan kanssa uutuuttaan kiiltävänä todennäköisesti neitsytmatkallaan kaupallisessa liikenteessä. Erään naapuruston kaippareista isi oli veturinkuljettaja ja mitä Valtionrautateitten asioihin tulee, sen ajan viidakkolennättimen hoitaja. Tiesimme siis täsmälleen koska uusi(n) Ukko-Pekka esittäytyisi.
Kyllä se niin vastasi vielä silloinkin käytettyä ilmaisua "nykyaikainen höyryveturi".
kuva 29.10.2013 19:47 Martin Hillebard  
  Vuoden 1960 kieppeillä vaunut litt. Gd olivat kyllä ihan toisen oloisia. Jos jotakin vihreää oli, se oli ehkä seisomaan jätetyn vaunun katolla kasvava sammal.
kuva 29.10.2013 13:49 Martin Hillebard  
  Pöydällä näkyvä L. M. Ericssonin puhelinkone oli siihen aikaan ihan tavallinen yksityiskodeissa. Sitten tulivat näppäinpuhelimet, ja myöhemmin langattomat kännykät.
Tuota kiekkoa pyöräytellessä, automaattikeskuksessa vastaanottajan numeron valitsivat sähkömekaaniset nk. selektorireleet. Ra-ta-ta-ta-ta. Jos satuit vetelehtimään keskus-rakennuksen seinämällä, niin ääni kuului ihan selvästi ikkunaruutujen takaa.
kuva 29.10.2013 13:39 Martin Hillebard  
  Itse luin "yhteiskoulussa" nk Pitkän saksan syksystä 1961 ja eteenpäin. Siihen aikaan höyryveturi oli kaikkialla Euroopassa sääntö, ei poikkeus - Sveitsiä lukuunottamatta - ja Märklinin kataloogin sivuilla ylivoimaisesti hallitseva 1:87 vetovoimamuoto.
Samoihin aikoihin luin jostakin eri vetovoimamuotoja vertailevasta tekstistä suunnilleen seuraavaa "maissa joilla on runsaat omat kivihiili-esiintymät, kuten Saksassa, tuskin koskaan harkitaan täydellistä höyryvetureista luopumista". - Ei mennyt montakaan vuotta, kun ennustajan kristallipallossa häilähtelivät ihan toisen oloiset kuvat.
kuva 28.10.2013 19:34 Martin Hillebard  
  Elämäni ensimmäinen lentomatka oli Tampereelta Turkuun joskus 1970 -luvun alulla. Kone oli tyyppiä Convair Metropolitan, ulkonäöltään ja päämitoiltaan about DC 3 ehkä hieman suurempi. Yksi näkyvä ero oli että, kun "Dakota" on varustettu siipien laskutelineitten ohella myös kannuspyörällä, niin Convairissa oli nokkapyörä. Kentällä DC kolmonen "istui" nokka pystyssä, Convair taas vaakatasossa.
Ensi matkaan liittyy erikoinen muisto. Lensimme suhteellisen matalalla ja oli mahdollisuus tarkastella maastoa. Toijalan ratapiha. Yht'äkkiä auringon säteet heijastuivat kirkkaana välähdyksenä jostakin, ja sen perästä raiteitten ylle pelmahti valkea höyrypilvi.
Toijalan Ankka teki viimeisiä palvelusvuosiaan.
kuva 28.10.2013 19:12 Martin Hillebard  
  Tukholman ydinkeskustassa purettiin 1950/60 lukujen taitteessa noin 800 rakennusta osa 1600-luvulta jopa nk palatseja. Pienemmissä kaupungeissa on myös vandalisoitu Jounin mainitseman "edistyksen" nimissä - ei näitä kukaan kiellä.
Tarkoitukseni ei ollut aloittaa Vaunut.org sivustolla maaottelua,varsinkin kun sukutaustani vuoksi voisin kannattaa kumpaakin puolta suurinpiirtein yhtä paljon. Mitä rautateihin tulee, kasvoin Pääradan, en jonkun Stambanan'in varressa. Minulla on erittäin vahvat tunnesiteet Suomen rautatielaitokseen ja kommenttini on usemmiten tarkoitettu rakentaviksi.
kuva 28.10.2013 18:57 Martin Hillebard  
  Tuli Märklinin kataloogiin ... 1960 -luvun lopulla?
kuva 28.10.2013 09:58 Martin Hillebard  
  Rautatien alkuaikoina - ja pitkään siitä eteenpäinkin - rakennettiin mm. ratavartijoitten vahtitupien yhteyteen pienoinen navetta jonka asukkina ehkä vain yksi lehmä. Vahtituvat sijaitsivat pitkin linjaa ja useimmiten ns tiettömien taipaleitten takana maassa joka vielä suuresti eli luontais- tai paremminkin perheviljelmä-taloudessa. Ei ollut lähikauppaa mistä ostoksensa suorittaa. Huushollin ainoa käytettävissä oleva kulkuväline oli resiina...
kuva 28.10.2013 09:50 Martin Hillebard  
  Mikä lie ollut asemahuoneen alkuperäinen väri?? Tämä tuvanpunainen tuli vasta Museorautatien aikana.
kuva 27.10.2013 20:27 Martin Hillebard  
  En tunne Suomen nykyistä rakennuslainsäädäntöä, ja itse havainnoimieni (rakennus)suojelukohteitten laskemiseen ei monta sormea tarvita - päinvastoin kuin kaiken viime vuosikymmeninä revityn. Tuon teknisen puolen tunnen vain siksi että toimin joskus vuosia sitten ko. rautaromun vientimyyjänä.
kuva 27.10.2013 17:27 Martin Hillebard  
  Säännöllinen lentoliikenne Eestin ja muun maailman välillä alkoi pian maan itsenäistymisen jälkeen. Ruotsalainen Svenska Lufttrafikbolaget aloitti liikennöinnin reitillä Tukholma - Tallinna vuonna 1921. Kalustona oli ponttooneilla varustettu Junkers F 13, sekä kaksi lentovenettä tyyppiä Savoia S-16. Nämä eivät tarvinneet lentokenttiä, jotka tuohon aikaan olivakin harvassa kuin kanan hampaat, vaan operoivat ns lentosatamista käsin. Lentovene on tyyppi, joka laskeutuu runkonsa varaan; siipien alla on vain pienemmät kellukkeet ettei masiina pääse märällä "kentällään" keikahtamaan kumoon.
Mainittakoon että 2. kesäkuuta 1924 alkoi A-b. Aerotransport liikennöidä Tukholmasta Helsinkiin. Suomessa perustettiin Finnairin edelläkävijä Aero Oy ja nämä kaksi firmaa harjoittivat yhteisliikennettä. Sittemmin alkoi Aero lentää myös Tallinnaan.
Eestissä alkoi toimintansa lentoyhtiö Aeronaut vuonna 1928. Silloin ei kaupallinen ilmailu enää ollut uutuus ja lentokenttiäkin oli jo ehditty raivata sinne sun tänne. Jossakin vaiheessa semmoinen tehtiin myös Helsinkiin: Malmin lentokenttä.
kuva 27.10.2013 13:26 Martin Hillebard  
  Karttaan on merkitty myös sekä lento- että laivalinjoja. Mielenkiintoista kylläkin vaikuttaa siltä että Peipsi järveltä on ollut mahdollista purjehtia Emajõgea ylävirtaan Tartun yliopistokaupunkiin, ehkä etäämmällekin. Pienellä höyrylaivalla siis.
Suuri osa kartalla näkyvistä rautatielinjoista oli tällä "Esimene Eesti iseseisumise ajal" siis maailmansotien välisellä, kapearaiteisia 750 mm. Neukkumiehittäjät hävittivät ne sittemmin tyystin, osa levennettiin 5' eli 1524 mm leveäraiteisiksi.
kuva 27.10.2013 12:59 Martin Hillebard  
  Ehkä liioittelen mutta minulle se Valtionrautatiet 1950/60 -lukujen taitteeseen oli osa suomalaisen yhteiskunnan no niin, "imagoa". Eikä sitä olleet mitkään konsultit tms luoneet; se oli vain kasvanut esiin jostakin.
Suomi-Filmin kukoistusaikana luotiin useampiakin mustavalkoisia filmejä joissa kiskoilla eteenpäin rymistelevä juna monenkirjavine matkustajinen oli eräässä pääosassa. Sodan käyneitten muistelmissa joita kuulin silloin kun se oli vielä mahdollista, oli usein olennaisena osana jokin junareisu ja mihin asiakokonaisuuteen se liittyi. Parhaat kertojat loihtivat nuoren kuulijan mielikuvituksen silmien eteen kaasulamppujen himmeässä valossa torkkuvat, väsyneet soturit, kiskojen kolkkeen ja vaunun katon tuulettimien tahdissa heiluvat nyörit.
Tämä ei ole tarkoitettu romantisoinniksi, onpahan vain spontaaneja kommentteja siitä miten ennen "tuntui".
Aloitettuani opiskelu/työelämässä 1960-luvun loppua kohti saatoin viellä kokea aamuvarhaisen työläisjunan: säkkipimeästä näkyviin tulevan Pekan tai Riston keulan valonheittimen ja puskinlyhdyt, kirkas vihellys ja laiturin ohi vierivän suuren veturin kuuma henkäys. Ja sitten vajaan tunnin juoksulla... tuttu ja turvallinen... Ei -vaunu heiluvine tuulettimien nyöreineen. Vaikka kenttäharmaan edestä, matkatoverit olivat enimmäkseen duunareita ja kai joitakin aikaisia konttoristejakin.
Se oli silloin. Niinpä - niin, Tor ja kaikki muutkin. Joku omatekoinen filosoofi on sanonut, etä ainoa pysyvä täällä maailmassa on, jatkuva muutos.
kuva 27.10.2013 12:26 Martin Hillebard  
  Iltapäivän tunteina laskeutuu Tukholman kansainväliselle Arlandan lentokentälle suurehko määrä kansainvälisen liikenteen lentoja. Kun tuuli on lännestä tai lounaasta, niin ne suorittavat laskukiitonsa Lidingön saarikotimme ylitse etelästä pohjoisen suuntaan ja kääntyvät senjälkeen "paapuurin puolelle" loppukiitoa varten vasten tuulta. Venäjältä päin tulee heikäläisten koneita ja nimenomaa nelimoottorisen potkuriturbiini -Tupolevin ääni on omaa luokkaansa. Minulla tulee joskus sodanajan pommiraketin V 1 ääni mieleen joka vertaus varmaan ontuu koska olen kuullut sen ääntä vain vanhoista filminpätkistä.
Täällä on yksi porukka joka hankki omistukseensa vanhan DC kolmosen siis noin sodanaikaisen kaksimoottorisen ilmojen yleistyöjuhdan. He lentävät sitä ainakin kesäisin ja, joskus kun olemme "pic-nicillä" jollakin merenlahden rantaniityllä niin pojat tulevat lähes puunlatvoja hipoen masiinoineen. Kyllä mäntämoottorien jylinä on upeaa kuultavaa.
kuva 27.10.2013 12:00 Martin Hillebard  
  Nosturin apuvaunu näyttäisi olevan alunperin Ok neliakselinen avotavaravaunu. Näille oli varattu numerosarja 70'101 ... 71'800 ja keskimääräinen taarapaino oli 13.7 tonnia. Ok vaunujen havainnointi tavarajunissa 1960 -luvulla oli pikemminkin poikkeus kuin sääntö - neliakselisia umpivaunuja näki vain neukkujen sellaisia.
Mikäli tämä vaunu on ent. Ok niin siitä on ainakin päädyt poistettu.
kuva 27.10.2013 11:45 Martin Hillebard  
  Yksinkertainen teräskatos on tosiasiassa erittäin halpa ja yksinkertainen pystyttää - syntyy todennäköisesti jopa talkootyönä jos kaveruksilla on vähänkin rakennus- tai remontti kokemusta "pysyy työkalut kädessä". Raaka-aineena on esim. Rautaruukin Värivalmis ohutlevy // 7mm; Suomessa on useampiakin pajoja jotka kylmävalssaavat tästä nk. Teräksistä poimulevyä. Samasta levystä he "bokkaavat" nk. Kevyt-ortta jota saa ainakin C ja Z profiilina myös mutkikkaampina versioina. Vähäisestä ainevahvuudesta huolimatta kevytorsi -palkki on erittäin tukevaa enemmän tai vähemmin kotelopalkki -rakenteensa johdosta.
Ruukin Värivalmis tulee kuumasinkitettynä ja muovitettuna ja värejä on mistä valita, niin että vaunujen suojuksen voi myös laatia, esteettisen. Ei tarvitse tyytyä sinkitetyn harmaaseen pintaan. Rakennelma voidaan kasata itseporautuvia, itse-jenkaavia ruuveja käyttäen.
kuva 27.10.2013 11:15 Martin Hillebard  
  Mikä on yleisin ilmaisu Suomen kaupungeista painettavissa kuvateoksissa - sidesanojen jälkeen? Kai se on se "Purettu".
kuva 25.10.2013 21:40 Martin Hillebard  
  "Sosialistinen harmaus" - nimitys ei ole itse keksimäni - ei siis onnistunut täysin. Sini/valkoinen viittaa Suomen lipun väreihin - vrt. Finnairin "visuaalinen imago" - niitä kutsutaan myös kansallisvärit, mutta ainakin Eit ym vaunuissa kontrasti mielestäni oli erittäin alhainen, ja jossakin keskitalven hämärässä ja lumimaisemassa kokonaisuus oli kyllä aika harmaa. No tulipahan perästä Porkkanaa, Sm 1 aika lämminsävyinen koloreeraus ja myöhemmin punavalkeat karkkitangot (Ruotsissa "Polkagrisar") vaunuiksi ja nyt uusimpana tämä mantra-vihreä.
Tuo käsite visuaalinen imago, joka sisältää muotoilua, värejä, logotyypin ja muuta jonka oletetaan välittävän asiakkaalle toivottu kuva mitä tuote/palvelu sisältään pitää. Se hävisi VR:ltä täysin 1960 vuoden tienoilla, oltuaan siihen saakka useampia sukupolvia se tuttu, turvallinen ja luotettava. Siitä eteenpäin on edellämainittu ollut yhtä amatöörimaista hoipertelua laidasta laitaan. Mielenkiintoista nähdä tulevaisuuden toikkaroinnit.
kuva 25.10.2013 20:56 Martin Hillebard  
  Japp. Ainoastaan neljä viimeistä ## 1093 ... 1096 varustettiin rullalaakerein, sekä Witte tuulipellein -siihen loppui höyryveturien valmistus Suomessa. 1096 toimitettiin VR:lle joulukuussa 1957.
kuva 24.10.2013 20:33 Martin Hillebard  
  Onpa tänne Luojan korpeen (1800-luvun lopulla??) pystytetty niin maan perusteellisen komia asematalo. Haapamäestä tuli sittemmin risteysasema, mutta onko täällä koskaan mitään erityistä "paikkakuntaa" ollut - ennenkuin myöhempinä aikoina?
Itse olen käynyt täällä vain pari kertaa ja silloinkin pikajunan vaunussa läpikulkumatkalla. Ainakaan ensimmäisestä reisusta en muista mittään, se oli noin v. 1950 enkä osannut viellä edes puhua, saatikka bongata rautatieaiheita.
Kiskonjatkeitten rytmi lie jäänyt jonnekin alitajunnan sopukoihin.
kuva 24.10.2013 20:19 Martin Hillebard  
  Pääradalla näitä käytettiin iltapäivän pitkissä ja raskaissa ns. työläisjunissa Helsingin ja Riihimäen välillä. Tietyillä osuuksilla nämä junat pysähtyivät joka seisakkeella, eli riittävän kiihtyvyyden vaatimaa raakaa voimaa tarvittiin.
Havaintoja on tehty jopa pikajunissa ja niin myöhään kuin 1960-luvulla.
kuva 24.10.2013 13:32 Martin Hillebard  
  Poimin tiedot Finnjet'in konetehosta nettisivulta jonka mukaisesti turbiinien teho olisi ollut juuri 55 200 hevosvoimaa - samassa ruudussa kerrottiin että dieseleiden oli 23 040 KILOWATTIA, ja "yhteisteho" 55 160 kW. Sivu oli siis erheellisesti laadittu eivätkä merenkulun konetekniset tietoni ole riittävät tällaisen spagettin selvittämiseen.
Yleensä etsin faktatiedot kirjahyllyjeni hakuteoksista kun se mahdollista on. Weebitiedostot vilisevät epätarkkuuksia myös suoranaisia virheitä.
kuva 24.10.2013 13:20 Martin Hillebard  
  "Mierontiestä" on lyhykäisesti juttua ja jokunen kuva kuvateoksessa Muistojen Pori - kuvia kaupungin entisestä, ISBN 951-95837-0-X Satakunnan Kirjateollisuus Oy Pori 1986. Porin - Haapamäen radan rakennustyöt alkoivat virallisesti 2. tammikuuta 1929. Ratatyö kesti kauan, lähes kymmenen vuotta - viimeinen kiskonaula lyötiin 20. kesäkuuta 1938 182 km Porista, ja 11 km Haapamäeltä. Rata ehti siis olla käytössä runsaan vuoden ennen II maailmansodan, ja kohta Talvisodan, puhkeamista.
Ratajakson liikennöinnistä ei vaikuta paljon materiaalia julkaistun - puutavaraa sillä ainakin on kuljetettu. Kirja mainitsee loppukaneetiksi vain että
"Jo 1960 -luvulle tultaessa autokannan kasvu ja maaltamuutto hiljensivät henkilöliikenteen, jonka kohtalo sinetöityi toukokuun lopussa 1981" - siis tavalla joka selkiää oheisista mustavalkokuvista. Ratajakson myöhemmistä kohtaloista voi vain kertoa, että Se on surullinen tarina joll' ei oo' vertoa. Itse olen koko Suomen karttalehdellä erottavani näillä leveysasteilla "presumtiivisen" (mahdollisuutena ennakoitavan) poikittaisyhteyden koko Suomen läpi Pohjanlahdelta aina itärajalle saakka, mutta kai se on taas jotakin rautatiefänin pilvilinnoja joka ei perustu päivän vallitseviin tosiasioihin.
kuva 23.10.2013 22:17 Martin Hillebard  
  Joka tapauksessa vaunun kyljessä on edelleen nähtävissä postiluukku, johon sai tipauttaa kirjeensä junan seisoessa koti-asemalla. Tämä oli ilmeisesti siis nk. Travelling Post Office, jossa lähetyksiä lajiteltiin junan tehdessä matkaa.
Teräskuoristen Pot-vaunujen tullessa tykkäsin huonoa, kun ne(kin) olivat siniharmaita. Jotenkin sitä sosialistista kaiken samankaltaistamista. Jos nekin olivat Tepon mainitseman organisaation omaisuutta, niin kyllä ne mielestäni olisi pitänyt maalata Postin klassisella tunnusvärillä.
Ruotsin SJ:llä liikkuu tänäkin päivänä paljon postia rautateitse ja ne monet sadat vaunut ovat kirkkaankeltaisia = Ruotsin postilaitoksen tunnusväri.
kuva 23.10.2013 21:59 Martin Hillebard  
  Sepä se. Kiitos Petri. Vladimir Iljitshin kuva tuulipellissä ja kaikki.
kuva 23.10.2013 21:41 Martin Hillebard  
  Kaasuturbiineita on kokeiltu liikennekäytössä mutta missään ei ole tietääkseni siviilikäytössä päästy sarjatuotantoon, suurimpana syynä ilmeisesti juuri tuo että kone on taloudellinen vain käydessään täydellä teholla. Rautatiekäytössähän tehontarve vaihtelee suurestikin taipaleen taittuessa.
Meitä lähin esimerkki lienee rahti/matkustaja-alus FINNJET joka valmistui Wärtsilä Marine'lta vuonna 1977 ja asetettiin liikenteeseen välille Helsinki - Travemünde/Saksan Liittotasavalta. Se oli varustettu kahdella Pratt & Whitney FT 4C-1 DLF kaasuturbiinilla ja kykeni niitten turvin ylläpitämään jopa 30.5 solmun nopeutta. Laivan hienous piili siinä, että se taittoi taipaleensa satamasta - satamaan 22 tunnissa; lossaus ja lastaus (=ro - ro) sekä "catering" ottivat vain kaksi tuntia jonka jälkeen alus oli valmis lähtemään paluumatkalle. Käyttösuhde oli siis erittäin korkea = yksi täyspitkä seilaus per vuorokausi.
Matkustin kerran Finnjetillä Travemündestä kotiinpäin mutten tullut koskaan keneltäkään kysyneeksi yksityiskohtia laivan käyttö"filosofiasta", enkä ajotaloudesta. Tuolla Itämeren linjalla ei joka tapauksessa ollut saaria joiden välitse olisi pitänyt puikkelehtia joten ilmeisesti oli mahdollista ajaa koko ajan täydellä teholla, satama-altaita lukuunottamatta. Kaasuturbiinien yhteistehoksi ilmoitettiin 55 200 hevosvoimaa.
Omistajiensa ylpeyden loistokausi alkoi himmetä valitettavan pian niitten 1970-luvun öljykriisien seurauksena. Se varustettiin 1981 tai 1982 myös kahdella Wärtsilä VASA 18V32 dieselillä, jotka mahdollistivat vain 18.5 solmun nopeuden. Koneistojen käyttö vaihtoehtoisesti oli mahdollinen vallitsevasta tilanteesta riippuen.
Laivasta löytyy kiinnostuneille lisätietoa nettisivuilta. Sitä alettiin romuttaa Alangissa Intiassa 19 kesäkuuta 2008. Alus oli ilmeisesti lujaa tekoa sillä romutustyö kesti yli vuoden.
kuva 23.10.2013 12:55 Martin Hillebard  
  Huomatkaa arkkitehtuuri. Jossakin näistä kortteleista pitäisi olla kaupunkitalo, joka on rakennettu samojen piirustusten mukaan kuin ns. Wulffin kulma Helsingissä. Itse en ole taloa onnistunut tunnistamaan, ehdokkaita on tällä "Strandvägen" rantabulevardilla useampiakin.
Linja on # 7 ja kantakaupungin ainoa. Tällä liikennöi myös eri-ikäisiä museoratikoita.
kuva 23.10.2013 12:46 Martin Hillebard  
  Asiaa tietämätönkin voi kuvasta päätellä, ettei vaunu palvele enää alkuperäisessä tehtävässään. Kyljestä on kadonnut litteramerkintä Po, sekä VR SUOMI valurautaisin kirjaimin.
Ja se klassinen postinkeltainenkin on haalistunut.
kuva 23.10.2013 12:36 Martin Hillebard  
  Täytyypä merkitä lastenlastenlastenlapsille, valmiiksi pöytäkalenteriin.
kuva 23.10.2013 12:29 Martin Hillebard  
  Ruotsalainen Nyqvist & Holm toimitti viisisataa kappaletta pienipyöräisiä 0 - 10 - 0 olikohan samaa sarjaa??
kuva 23.10.2013 12:26 Martin Hillebard  
  Kuvasin tämmöisen ihan 1960-luvun lopussa kun se toi junan rajan yli IMATRANKOSKELLE. Meitä oli neljän kopla kaakkois-Suomessa höyrysafarilla automobiililla ja "kaatojakin" tuli! Omani on jossakin tämän sivuston kätköissä hakukoodia en osaa antaa.
Junan tulosta saimme asemalle tiedon SÄHKÖLENNÄTTIMELLÄ jonka väitettiin olevan Länsimaitten viimeinen rautatie-sellainen lajissaan. Aparaatti lie tänään Rautatiemuseossa.
kuva 23.10.2013 12:20 Martin Hillebard  
  Yksi 2 - 6 - 2 seisoo näytillä Haapsalun rautatiemuseossa. Tuo heinäsirkan vihreä on kyllä vähän outo meikäläisen tottumuksiin (menneiltä vuosilta).
kuva 20.10.2013 20:20 Martin Hillebard  
  Eipä menneisyys siitä muuksi muutu jos aletaan kuvia särkemään. Tai muuttelemaan paikannimiä.
kuva 20.10.2013 20:17 Martin Hillebard  
  Halkopiippuisen veturin poistohöyryääntä ei voi kuvata se täytyy kokea. "Läähätys?"
kuva 15.10.2013 19:22 Martin Hillebard  
  Ruotsi oli 1700-luvun alkupuolelle suurvalta, johon myös Suomi kuului intergroituna osana. Noissa joukko-osastoissa saattoi hyvinkin enemmistö miehistä olla "etnisiä" suomalaisia.
Rintamalla vetäytymiseen on useimmiten järjelliset syyt. En oikein usko näiden kaverusten käpykaartilais-luonteenominaisuuksiin.
kuva 15.10.2013 19:10 Martin Hillebard  
  Ruotsissa aika moni hymyilisi tuon vaunun litteralle. Beehoo on täällä vaatekappale jota naiset menevät ostamaan Hennes & Mauritz -puodista.
kuva 15.10.2013 18:38 Martin Hillebard  
  Olisikohan jonkinlainen tyypillinen käyttöaika Valtionrautateitten vetureille ollut viitisenkymmentä vuotta? Aikana jona dieselit eivät vielä alkaneet syrjäyttää näitä, vaan ehkäpä suurin syy oli että veturit jäivät liian pieniksi ja heikkotehoisiksi uuden ajan vaatimuksiin nähden. Kuten juuri 4 - 4 - 0 suuripyöräiset. Tai tavarapuolella Blikstit ja Bristollarit.
Vanhin VR:n veturi jonka tiedän nähneeni liikenteessä, oli Hk 3 # 485. En muista tarkkaa valmistusvuotta, mutta nämä tehtiin vv. 1905 - 1909. Se oli 1960-luvun alkupuolella ja veturi oli työ(sepeli?)junan nokalla Järvenpään asemalla. Yksilö oli siis jo ohittanut kunniakkaan 50 -vuoden iän.
kuva 13.10.2013 13:37 Martin Hillebard  
  A 4 -sarjan veturista on pienoismalli (1 : 10 ?) Rautatiemuseossa. Yksityisradalla (sen lyhykäisen ajan) palvellessaan vetureilla oli nimet: pienoismalli kuvaa yksilöä "Arnold von Trapp". Minulla ei ole aavistustakaan, jäivätkö nimet käyttöön myös VR:n vuosiksi.
Ulkomuodoltaan A 4 on todellinen "Villin Lännen" veturi, kuten mallia katsellessaan voi todeta.
kuva 12.10.2013 13:18 Martin Hillebard  
  Kun Suomen ensimmäiset veturit toimitettiin Englannista, niin näissä 4 - 4 - 0 joille annettiin tyyppimerkintä A 1 oli ilmeisesti alussa tuollaiset "kirkonikkunat" hytin sivuilla. Ainakin vuosien 1865 - 1870 tienoilla otetussa valokuvassa näkyy veturi "Pohja" Hämeenlinnan silloisella asemalla ja vaikuttaa, että hytti muuten on puinen. Pienoismalli (1 : 10?) "Ilmarisesta" joka kauan sitten oli vitriinissä näytteillä Helsingin asemalla näkyy selvästi tämä rakenne.
Minulla on hyllyssäni Valtionrautateitten kuvitettu Kalustoluettelo/veturit painettu VR:n satavuotisjuhlallisuuksien yhteydessä 1962. Siinä on kuva veturista nr. 1 "Alutar" josta näkee että veturilla on teräslevyseinäinen hytti ja sivuikkunat ovat nyt neliskanttiset. Kuvaa vaikuttaa retushoidun mutta tekniset yksityiskohdat erottuvat selvästi.
Ilmeisesti A 1:t saivat siis kohtapiakkoin uudet hytit Suomessa. En ole tosin koskaan missään kuullut tästä mainintaa, ja valokuvia A ykkösistä olen niitäkin nähnyt vain ihan harvan ja muutaman.
kuva 11.10.2013 21:33 Martin Hillebard  
  Niinpä-niin. Olisipa edes yxi Nelkku säilynyt jälkipolville. Tämä olisi ollut suhteellisen helppohoitoinen ja -matalakustannuksinen jollekin harrastajaporukalle. Nostalgia-ajojen "ekonomia" olisi varmaan myös jäänyt ihan hyvin hanskaan.
Mutta kun ei niin ei. "Tekniikan Maailma" - lehti kuvasi Suomea 1960-luvulla Sarvikuonojen maaksi jossa lyötiin usein sarvi monen hyvän projektin kylkeen.
Ehkä näiden romuttamisella, joku nakkisormi-merkonomi tienasi jonkun pennosen.
kuva 10.10.2013 22:24 Martin Hillebard  
  Kiitos Vesa. Vaikuttaa että toiminta täällä on vanhoista ajoista huomattavasti laajentunut, ja monipuolistunut.
kuva 10.10.2013 13:32 Martin Hillebard  
  Vierumäellä oli aikoinaan urheiluopisto. Mahtaako olla jäljellä?
kuva 09.10.2013 12:23 Martin Hillebard  
  Kutsutaanko tätä edelleenkin "Leningradin asema???" Itse Leningrad on ollut Pietari, tai siis St. Petersburg, jo vuoden 1990 nurkilta lähtien. Ja tietenkin varhemmin, rakennusmestarinsa tsaari Pietari Suuren ajoilta, Venäjän vallankumouksseen saakka.
kuva 09.10.2013 12:16 Martin Hillebard  
  Onko tuo valonheittimen ja puskinlyhtyjen "polttaminen" keskellä kirkasta päivää nyt ihan välttämätöntä? Turbogeneraattori kuluttaa sekin höyryä.
kuva 09.10.2013 12:04 Martin Hillebard  
  Vesitorni on rakennettu yhden ajan tyyppipiirustusten mukaan, vuotta en tiedä mutta tyylistä päätellen ehkä pian sodan jälkeen. Muistelen että ne muut näkemäni olisivat olleet tasakattoisia - liekö tätä sittemmin hieman korotettu?
kuva 05.10.2013 21:56 Martin Hillebard  
  Palatkaamme asiaan. Muistaako joku perustajajäsenet Kauko ... ush muistini pettää täysin tänä myöhäisenä lauantai-iltana. Ne leppoisat kokoontumis -illat Helsingin rautatieaseman läntisen siiven kellarissa. Josta Kerhomme sittemmin häädettiin menemään.
Joku toinen voisi ehkä kertoa enemmän missä (aika häpeällisissä) muodoissa. Erään "sormusen Herran" muodossa. Sijalle tuli jokin urheilijoitten hielle haiseva rättivarasto.
Pienoisrautatiekerholla oli nk herrasmies-sopimus VR:n kanssa että toimia niin kauan siinä kuin siinä tahdomme. Mitään kirjallista sopimusta ei koskaan tehty.
"Suomalaisen miehen SANA." Vedä käteen hyväuskoinen idiootti.
kuva 04.10.2013 21:20 Martin Hillebard  
  Hannu: tarkoitatko Helsingin Pienoisrautatiekerhoa?Jossa olin jäsen kouluvuosinai 1960-luvulla.
kuva 04.10.2013 21:10 Martin Hillebard  
  Korson nimen sanotaan tulleen kauan sitten ruotsinkielen käsitteestä Korsrå eli että tässä olisi kauan sitten sijainnut kahden pitäjän rajapyykki.Rå på svenska = ruotsiksi.
<<   >>