Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.08.2014 22:40 | Martin Hillebard | ||
| Ulkopitäjäiselle tuo Hv on täysin uusi tuote. Kuka rakensi? | ||||
|
13.08.2014 22:27 | Martin Hillebard | ||
| Onko tämä säilynyt? | ||||
|
11.08.2014 22:37 | Martin Hillebard | ||
| Että veturin etupuskimet ovat vaurioituneet viittaisi kyllä yhteenajoon. | ||||
|
11.08.2014 22:26 | Martin Hillebard | ||
| Puhelinpylväs muistelee aikaa, kun hänenkaltaisensa edustivat länsimaailman korkeinta teknologiaa. Veturit tallissa ... Eestiläisellä trubaduurilla Georg Ots'illa on yksi hyvä kappale tästä. "On hetki jolloin raukee maa..." |
||||
|
|
10.08.2014 21:54 | Martin Hillebard | ||
| Veturi on ainakin Tv 1 "Jumpo" sitä viimeisintä sarjaa jotka numeroitiin 1200- . En muista kuinka monta juuri näitä rakennettiin - noin tusina - mutta viimeinen valmistui vuonna 1945. | ||||
|
05.08.2014 22:31 | Martin Hillebard | ||
| Asuin Porissa marraskuulta 1984 tammikuulle 1987. Yhtenä päivänä naapuri kyöräsi ulos suurehkoja määriä tyhjiä puteleita kierrätykseen vietäviksi. Katseeni nähtyään kommentoi: - En minä vaan tiedä mistä nämä ovat meille tulleet ... Itse en ole viellä elämässäni tyhjää pulloa kotiimme tuonut. |
||||
|
05.08.2014 22:23 | Martin Hillebard | ||
| Luulen että huoneentaulun laatija on tarkoittanut väkeviä juomia = huom. kuvan puteli. Saunakalja on tosiaan vanha traditio. uskoo saunoja numero 1 000 001. |
||||
|
02.08.2014 23:12 | Martin Hillebard | ||
| 1170 oli ajossa erittäin myöhään Pasilan varikolta käsin, osallistui muistaakseni jonkin amerikkalaisen elokuvan filmaamiseen 1960/1970 -lukujen taitteessa. Itse olin mukana eräällä merkillisellä retkellä jossa veturi kiskoi nykyään Rautatiemuseossa seisovia vaunuja Helsingistä Lahteen ehkä edemmäksikin. Muistini pettää yksityiskohdista. Juhani Katajisto dokumentoi sitä reissua sekä filmille, että magnetofoninauhalle. Veturi on käsitykseni mukaan kaikkein uusin Tk 3 valmistunut vuonna 1953. |
||||
|
02.08.2014 23:02 | Martin Hillebard | ||
| Kultaisella, juu. 1) Tuo keltainen pelto, on rypsiä? 2) Horsmat kukoistavat (ruotsiksi "Rallar-ros" = Topparoikan Ruusu). 3) Puhelinlangat viellä laulavat. Ja lähestyvän Hurun dieselin maskuliininen jyrinä. Olihan se aikaa. |
||||
|
02.08.2014 22:47 | Martin Hillebard | ||
| Hesarissa oli hiljan juttu kuinka monella asemalla lopetetaan lipunmyynti. Näissä maisemissa lähin oli Kerava. "Nyt ei ole sitäkään." |
||||
|
30.07.2014 23:02 | Martin Hillebard | ||
| Tai tästä ympäristöstä ylipäänsä löytää. | ||||
|
30.07.2014 22:51 | Martin Hillebard | ||
| Varhaisissa SampoRosenlew -leikkuupuimureissa tapasi Volkswagenin valmistamia moottoreita. | ||||
|
26.07.2014 23:06 | Martin Hillebard | ||
| 1960-luvulla - kouluvuosinani - perheemme vietti monet kesät Savossa - kevätlukukauden päätyttyä matkattiin kohta Järvenpäästä paikallisjunalla, ja edelleen Hyvinkäältä, myöhemmin Riihimäeltä Kalakukolla Mikkeliin. . Kouvolassa jäi hetki aikaa havainnointiin, ja myöhemmin kun nuorimies sai mahdollisuuden suunnitella aikataulunsa itse, myös valokuvaamiseen. . Lähes joka pilttuusta, todella "kurkki höyryveturin mahtava keula". Niitä seisoi myös talliraiteilla; jotenkin sain kuvan etä tämä oli letkeätä lomakautta eikä ajoja niin paljon. . Ratapihalla hyöri vaihtotyössä Kanat ja jokunen Kukko. Savon radalla oli ajossa matkustajajunat H 771/H 772 (muistanko junannumerot oikein??) arkipäivän vetovoimana Hr 1 ## 1020, ja 1021. . Että tämä kaikki tulisi kohta täydellisesti häviämään tuntui mahdottomalta käsittää. Onhan se vieläkin jotenkin, kuin ihan eilen. Näinä ihanan kuumina kesäpäivinä ... puoli vuosisataa myöhemmin. |
||||
|
24.07.2014 22:06 | Martin Hillebard | ||
| Olen kuullut että herkkusieniä, ja mahdollisesti nk. siitake- kasvatetaan vanhoissa kaivoskäytävissä (Puolassa?) Ehkäpä tässä olisi hyvä uusi liikeidea. Kasvu-alustaa kyllä piisaa. Porin - Haapamäen sen oikeasta käytöstä hylätty rautatie... |
||||
|
23.07.2014 22:19 | Martin Hillebard | ||
| Tämä kuva tuo jotenkin mieleen filmiklassikon "Afrikan Kuningatar". Dm seiskan varusteista, Ei taitanut löytyä viidakkoveistä "Machete". | ||||
|
|
23.07.2014 22:13 | Martin Hillebard | ||
| Kuva on ehdottomasti julkaisemisen arvoinen. Moni on Kouvolan varikolla kuvannut, mutta tämä on ensimmäinen jonka näen tallin katon näkökulmasta. | ||||
|
21.07.2014 22:39 | Martin Hillebard | ||
| Ruotsin lehdistössä oli juttua näistä hankkeista, vaan nyt ei ole aikoihin kuulunut mitään. Kyllähän niistä ympäristöasioista pauhataan, mutta totuus on usein ihan toinen. | ||||
|
20.07.2014 23:02 | Martin Hillebard | ||
| Porin ulkosatamien merkitys Suomen rahtiliikenteelle on monille tuttu, mutta harva tietää mitä historiaa täällä on myös nähtävissä. Kuten Reposaari/Räfsö hyvin säilyneine pikkukaupunki-miljöineen (Suomen oloissa tosi harvinaista). . Tähän suunniteltiin aikoinaan Tasavallan uutta pääkaupunkia joka hanke ei koskaan toteutunut. Muuten näyttäisi kyllä talousmaantiede ihan toiselta. Sekä maamme rataverkon rakenne. |
||||
|
20.07.2014 22:52 | Martin Hillebard | ||
| Tausta? kysyy "ulkopitäjäläinen" (utsocknes) | ||||
|
20.07.2014 22:35 | Martin Hillebard | ||
| Vanhana valokuvaajana "Alte Kameraden" epäilen että lovi on optinen harha: Käyntisillan heittämän varjon reuna osuu juuri tuohon. . Kukaan tervejärkinen veturinkuljettaja ei lähtisi ajoon vetopyörän katkisen pyöränrenkaan kanssa. Se ajo ei ylipäätään jatkuisi, erittäin pitkään. . Baureihe 52 on niitä Aatun sotavetureita Kriegslokomotiven. Niitä oli jälkeen sodan ajossa kaikkialla, ja pitkälle 1960- luvulle - Itäblokissa vielläkin myöhemmin. |
||||
|
|
20.07.2014 22:21 | Martin Hillebard | ||
| Ehkäpä näin pohjoisessa ei ole samalla tavalla niitty- piennar- radanvarsi! -y.m. kasveja jotka leviävät nopeasti ja tehokkaasti paikkoihin joissa on vähänkin ravinnoksi kelpaavia mineraaleja. Jopa sorassa, ja ehkä myös rautatien sepelissä! | ||||
|
19.07.2014 22:45 | Martin Hillebard | ||
| Hot rod vaihtoehto Street rod. Nämä ovat ruotsalaisten rakentelijoitten keskuudessa, olleet suosittuja jo vuosikymmenet. . Ei, Nämä eivät ole uhka rautatieliikenteelle. |
||||
|
18.07.2014 23:00 | Martin Hillebard | ||
| Vasta tänä iltana havaitsin, että veturissahan on vetopyörät KEHYKSEN SISÄPUOLELLA! Kuten Jokioisten rautatien molemmissa Tubize'issä. Kone on muutenkin jotenkin, erittäin wanhakantainen rakenteeltaan. Mitä ihmeellisimpiä konstruktioita, Säilyi kuitenkin manner-Euroopassa pitkälle 1960 -luvulle, nk. sosialistisissa maissa vieläkin pitemmälle. Kouluvuosinani (1960 -luvulla) oli ajossa jopa yli satavuotiaita höyryvetureita. Arkikäytössä, kuten sanottua. |
||||
|
18.07.2014 22:36 | Martin Hillebard | ||
| Olisiko tämä Art Deco -tyyliä, joka tuli Jugendin jälkeen about 1920 -luvulla ja oli viimeinen tyyli ennen Funkiksen laatikkotehtailua? En muista sitä koskaan asemarakennuksissa nähneeni. Ehkä kuuluisin tyyliä edustava rakennus on Empire State Building pilvenpiirtäjä New Yorkissa. | ||||
|
17.07.2014 23:27 | Martin Hillebard | ||
| Meidän wanhanajan journalistien maailmassa, Lehtikuva oli jotakin joka napstaistiin, Julkaistiin seuraavan aamun lehdessä tai sitten ei. Joka tapauksessa otos - paperikuva - päätyi sitten yhtymän arkistoon, jossa se saattoi lojua vuosia jopa vuosikymmeniä. Sitten tulee aika jolloin joku harrastelija/tutkija päättää laatia kuvateoksen kotiseutunsa/jonkin hänelle tutun esim. teollisuuden historiasta. Ottaa yhteyttä veteraaneihin, joilla tietää olevan tietoa kuvamateriaaista. Itselläni on tähän näkökulma Porin puolelta. Tämä kuva vaikkei siis aikoinaan tyydyttänyt ottajaansa, on palvellut yhtä tarkoitusta. Siinä on tallentunut hopeakalvolle palanen maamme kuljetuslaitoksen historiaa. |
||||
|
15.07.2014 22:34 | Martin Hillebard | ||
| Majakoissa on jo kauan ollut käytössä ns. Fresnell -linssi, jonka tehtävänä on suunnata valonsäteet enempi tai vähempi yhteen suuntaan. Hämmästyttävää kylläkin, muistan nähneeni sekä Friggs'in Tk kolmosten, että Trumanien puskinlyhdyissä saman rakenteen (mikä se on löytyy tiedostoista). Paraabelilinssi, on meikäpojalle kyllä 100% uusi asia. | ||||
|
12.07.2014 23:37 | Martin Hillebard | ||
| Olen Ilkan kanssa samaa mieltä. Painettua tekstiä lukemaan tottuneelta = koulunsa käynyt 1950/60 -luvulla on loogista mennä ylhäältä alaspäin, Ei takaperin. | ||||
|
12.07.2014 23:29 | Martin Hillebard | ||
| Oy W. Rosenlew Ab:n muistoja. . "Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin". 1984 - 1986. |
||||
|
12.07.2014 23:19 | Martin Hillebard | ||
| Olen samaa mieltä Timon kanssa. Ei tämä millään tavalla ratkaisultaan muistuta, sen ajan yksityisasunto-tyyppejä. Nimenomaa virka-asunnoista puhuttaessa. | ||||
|
12.07.2014 00:01 | Martin Hillebard | ||
| Ikävä kyllä minunkin nuoruudessani Suomessa oli opettajia, jotka määrittelivät todistuksia jonkin "Gaussin käyrän" mukaan, ei sen perästä mitä oppilas oli todella osannut. Eli tietylle osaamisen tasolle, Annettiin tietty prosentti päästötodistuksia. Järjestelmä oli luonnolisesti täysin epäoikeudenmukainen ... kuten niin paljon muutakin senajan Suomessa. Luojan kiitos minulle tarjoutui tilaisuus karistaa tämän Pahuuden pikku tasavallan pölyt jaloistani syksyllä 1971. Siitä asti olen asunut Ruotsissa Lidingön saarella ja tämä on ainakin ihmisten maa. Suomi kuuluu niistä vuosista suuresti kehittyneen ... olisi vaan kiva tietää millä tavalla. |
||||
|
|
11.07.2014 23:43 | Martin Hillebard | ||
| Epäilen, että veturi ei ainakaan ollut suomalaisvalmisteinen. En ole koskaan meikäläisissä, nähnyt pyöreää tulipesän luukkua. | ||||
|
09.07.2014 22:21 | Martin Hillebard | ||
| Oikeassa olet Jorma, ja Ruotsista löytyy myös aktiivikäytössä kalustoa joka muualla luulisi jo saatetun, Historian pölyisiin kammareihin. Minulla oli eilen asiaa Tukholman eteläpuolelle, ja suurella tavara-ratapihalla (en muista nimikettä) havainnoin kaksi Nohabin paksukuono -dieseliä siis samaa tyyppiä joka oli koeajossa Suomessa lapsuudessani vuonna 1959. Still going strong. Nämä kuuluivat ilmeisesti jollekin yksityiselle "operaattorille" tunnistus oli vaikeaa seisoivat hieman liian kaukana. Korin yleisväri oli punainen. |
||||
|
09.07.2014 21:55 | Martin Hillebard | ||
| Näitä oli aikanaan myös Jokioisten -Forssan rautatiellä. Kutsuttiin, Lavettivaunut. | ||||
|
06.07.2014 00:38 | Martin Hillebard | ||
| Totta Jarmon kommentti oli 100 % rautatieaiheinen eikä mitenkään yhteydessä kielikysymyksiin. On hämmästyttävää kuinka arka, jopa tulehtunut aihe suomen/ruotsinkielten keskinäinen suhde on viellä tänäkin päivänä. Tulitikku ruutivarastoon oli hauska kommenttini Varkaus/Stöld sinänsä ihan mahdottomana aseman-nimenä, Varkaus tarkoittaa todennäköisesti alunperin jotakin aivan muuta joka on kadonnut historian hämärään. Jokin aika takaperin olisko ollut viime syksynä, näillä sivuilla heitettiin kompaa suomalaisista aseman-nimistä leikisti englannin (taisi olla myös ruotsin-) kielisinä "käännöksinä". Ensi palkinnon mielestäni otti Haukilahti "the Dog went mad" en muista kuka sen kirjoitti. Varkaus olisi luonnollisesti ollut, "Theft". |
||||
|
|
05.07.2014 00:42 | Martin Hillebard | ||
| Kello on puoli kaksitoista yöllä kun avasin tämän sivun. Tuo vitsiksi tarkoitettu kommenttini Varkaus = Stöld on siis aikaansaanut kielisodan joka vetää vertoja 1800/1900 -lukujen vaihteen sellaiselle. Ymmärrän hyvin että Ylläpito on vaihtanut tämän sivuraiteelle. Ehkä viitsin huomenna kahlata läpi kaiken. Hyvää yötä Suomi/God natt Finland. |
||||
|
05.07.2014 00:20 | Martin Hillebard | ||
| Minun kouluaikanani ... no onhan siitä vuosia ... oikea muoto oli paasi/paatta. En tiedä mikä sääntö oikeuttaisi "paadea" vaikkakin kieli on muuttunut, kuten kielet tekevät koko ajan. Eesti kielessä genetiivi saatta olla aika metka. Esim. Ritari = rüütel mutta Ritarikatu on Rüütli tänav. Josta tänav useimmiten jätetään pois eli katu on vain Rüütli. Crusellinsillan pysäkki olisi vuorostaan Cruselli Silla Peatus. Kuka muuten oli tämä Crusell? |
||||
|
05.07.2014 00:04 | Martin Hillebard | ||
| Vv 13 matkustajajunassa kuullostaa aika kiirettömältä menolta. Että viellä 1980 -luvulla... Voe tokkiinsa. |
||||
|
03.07.2014 22:38 | Martin Hillebard | ||
| Ruotsalainen lastenkirjailija ASTRID LINDGREN kirjoitti viimeisinä vuosinaan satiirista kompaa maansa politiikkojen toilauksista. Tällä sivulla ilmenevät virkanimitykset yhteiskuntasuhdejohtaja, ja omistajaohjausministeri, ylittänevät Peppi Pitkätossun henkisen äidinkin mielikuvituksen rajat. . Johan Ludvig Runeberg kirjotti vain, Tää korutont' on kertomaa Se ota, rakas synnyinmaa. |
||||
|
03.07.2014 22:19 | Martin Hillebard | ||
| Englannista löytyy runsaasti tällä menetelmällä rakennettuja taloja. Metodia kutsutaan Wattle and daub. Vai oliko se toisinpäin, hitto vieköön... | ||||
|
03.07.2014 22:06 | Martin Hillebard | ||
| Tämä voisi todella olla nk. foto-montage leikkaa ja liimaa -menetelmällä. Huomatkaa muuten että taustalla näkyvän tiilirakennuksen ikkuna on vääntynyt tavalla joka taatusti ei vastaa todellisuutta. | ||||
|
03.07.2014 21:54 | Martin Hillebard | ||
| Train Articulè Lèger Goicoechea et Oriel. Sorry korostusmerkit ovat väärin päin. | ||||
|
02.07.2014 22:35 | Martin Hillebard | ||
| Tavallinen auto OLI hengenvaarallinen onnettomuustilanteissa, mutta rautatiellä liikennöitiin ohjesäännön mukaisesti. | ||||
|
|
02.07.2014 21:55 | Martin Hillebard | ||
| Eipä tässä ympäristössä, vanha tahtoisi junaa odotella. . Aseman nimi toisella kotimaisella: Stöld. |
||||
|
01.07.2014 22:06 | Martin Hillebard | ||
| "Pässi" oli aikoinaan Suomessa melkein minkä tahansa vaunuja edes takaisin työntävän "puskevan" pikku veturin yleis-nimitys. Hämmästyttävää kylläkin jopa noin 45 km pitkällä Hyvinkään - Karkkilan Rautatiellä "Karkkilan Pässi". Valtionrautateitten vaihtoveturit nimettiin enimmäkseen eri kanalintujen mukaan. |
||||
|
30.06.2014 22:20 | Martin Hillebard | ||
| Isoisäni Bengt Ferdinand (suomalaisittain v. 1908 jälkeen enimmäkseen Pentti) oli Finlaysonin tehtaan-edustaja, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että hän "Hupmobile" -autollaan kiersi osia Suomen nientä ja myi yrityksen tuotteita. . Perheen koti oli silloisella Forssan Ruukinkadulla - se on kai vielläkin olemassa - puutalossa jonka takana kulki tehtaille vievä Forssan sähkörata. Joka taas oli vuorostaan yhteydessä vanhaan Jokioisten - Forssan Rautatiehen joka edelleen on osittain olemassa Museorautatienä kiitos harrastajien kovien työpanosten. . Tietääkseni sähköistys ei koskaan ulottunut JFR matkustaja/rautatieasemalle. En myöskään käsitä miksi matkustajajunat olisivat jatkaneet tehdasraiteille, Ei siellä ollut asemia ja kuorman-ulottuma lie myös kyseenalainen. . Mahtaako joku toinen, tuntea paremmin näitä asioita. (Kaikkien näitten vuosien jälkeen!) |
||||
|
30.06.2014 21:54 | Martin Hillebard | ||
| Tämä ehkä edustaa tuotekehittelyä aikana, kun näitä veturisarjoja rakennettiin. Muistelen nähneeni noita pressu-ratkaisuja maantiekulkuneuvoissa jopa tavallisissa henkilöautoissa 1960 -luvulla - Suomessahan lämpötila-erot kesä/talvi välillä saattavat olla mielettömän suuret luokkaa - 30 + 30, Sotatalvina oli vieläkin rajummin. Kaikkialla on luonnollisesti ollut termostaatit jo kauan, mutta mitä teet kun on "tulipalopakkanen" ja ajoviima puhuu suoraan jäähdyttäjän/epäsuorasti sylinteriryhmän päälle. Säleiköt muistan Hr 13/Dr 13 -vetureista, Kuinka ne automaattisesti lonksahtelivat auki/kiinni jopa tavallisena leppeänä kesäpäivänä. |
||||
|
30.06.2014 21:38 | Martin Hillebard | ||
| Is she the OMEN...? | ||||
|
|
30.06.2014 21:27 | Martin Hillebard | ||
| Varhempien sukupolvien -sellaiset olivat tavallisesti kaupallisten autotehtaitten sarjavalmistuksesta sisäänostettuja, ja jotka sitten "konvertteerattiin" rata-autoiksi. Eli varustettiin rautaisilla laippapyörillä, ja ohjauspyörä "ratti" jäi luonnollisesti tarpeettomaksi. Näitä oli käytössä useissa (useimmissa?) rautatiemaissa. Auton alle saattoi olla asennettuna "sisäinen kääntöpöytä" jolla vaunu nostetiin ylös raiteelta ja kiepautettiin 180 astetta käsipelillä tulosuuntaansa. Peruuttaminen kilometri(maili)kaupalla ei olisi ollut mikään hauska tehtävä. Rau Rto 11 oli alun alkaen omaan tehtäväänsä rakennettu eli "double-ender" = kulkee yhtä hyvin molempiin suuntiin. |
||||
|
30.06.2014 21:13 | Martin Hillebard | ||
| Näin 1960 -luvulla höyryvetureita Valtionrautateitten konepajoilla nk. luokkakorjauksissa, Kyllä tämä vaikuttaa siltä että veturia ollaan panemassa ajokuntoon. "Kosmeettisissa" toimenpiteissä, ei veturia pureta tällä tavalla. Savukammion sisällä, Oikeanpuoleiseen sylinteriin johtava (valta?)putki on kuin suoraan tehtaalta toimitettu. . Toivokaamme että "perästä kuuluu". |
||||
|
29.06.2014 22:41 | Martin Hillebard | ||
| Vv 13 -sarjaa valmistettiin vuosina 1953 - 1960 ilmeisesti vain Valmetin tehtaalla. Suurin akselipaino oli 13.3 tonnia, suurimmaksi nopeudeksi mainitaan 30 km/h; moottorin teho oli 350 hevosvoimaa. Työpaino oli 40.o tonnia, Kokonaispituus 7.65 metriä. Vv 14 niistä ei ole minulla mitään tietoja eikä omakohtaisia muistikuvia. |
||||
|
29.06.2014 22:22 | Martin Hillebard | ||
| Siis uuden rivin sisäänveto ei VIELÄKÄÄN onnistu. Yritin pisteellä ja neljä tyhjää - ei sittenkään. Eiks' tästä MILLÄÄN saisi jotenkuten journalistisen ammattimaisuutta muistuttavaa sivustoa? Kun kirjoitan tavallista Epostia niin ei sieltä KOSKAAN lykätä tiiliseinää!!! |
||||