Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.01.2014 22:11 | Martin Hillebard | ||
| Kutsuttiin ennenvanhaan Rosenlewillä Harvester eli sadonkorjaaja. Kaataa karsii tukkipuut. Mittayksikkö ft = foot = jalat paljastaa kohdemaat- |
||||
|
15.01.2014 21:04 | Martin Hillebard | ||
| Kaikki ei kyllä seilaa Punaisilla laivoilla. On toinenkin linja.... | ||||
|
15.01.2014 20:58 | Martin Hillebard | ||
| No sittemmin norjalaiset löysivät öljyä Pohjanmerestä. Nyt näiden rääppeet joutavat meille, varsinkin raitsikoista köyhään Ruotsiin. | ||||
|
15.01.2014 20:52 | Martin Hillebard | ||
| Pojan arvostelukyvyttömyyttä korostaa vielä se, että eihän hän voi tietää, kuinka nopeasti junat tässä kulkevat. Ja kaupunkisuunnittelijoitten vastuuttomuutta pari varhempaa kommenttia. | ||||
|
|
15.01.2014 16:30 | Martin Hillebard | ||
| Olikohan vaunun alkuperäinen raideleveys 5' alias 1524 mm? Göteborgissa ainakin on käytössä normaali = 4' 8 1/2 " alias 1435 mm. Neukkulan raitioteistä näkee mielestäni erittäin vähän painettua, vaikka järjestelmiä oli vaikka huru mycket monessa kaupungissa. |
||||
|
15.01.2014 16:17 | Martin Hillebard | ||
| Purjelaivojen aikakaudella oli tavallista, että tyhjänä tai melkoisen kevyenä purjehtivan aluksen ruumaan sijoitettiin painolastia, merimiesten kielellä paarlastia = engl. Ballast. Se saattoi olla ihan tavallista lähtösataman tienoilta lapioitua maalajia, ja jonka mukana silloin seurasi runsaasti paikallisten kasvien osia, juurenpätkiä ja siemeniä. Kun laiva sitten oli saapunut hakemaan rahtia, vaikkapa Sompasaaren rantamilta, lapioitiin paarlasti ulos ruumasta johonkin sopivaksi katsottuun paikkaan, arvatenkin hieman sivummalle laitureista. Etelämpää tuoduista kasveista, siemenet itivät, juuret alkoivat kasvaa mittaa ja osa selvisi hengissä talvien yli; uusi paikallinen "biotyyppi" oli tapahtunut tosiasia. - Tukholman saaristossa on tällaisia kohtia useitakin, esim. jossakin suojaisassa lahdenpoukamassa. Ne saattavat olla hyvinkin vanhaa perua, keskiajan Hansa -kauppajärjestön laivojen "Hansa-koggien" ajoilta. Usein paikannimi paljastaa kauan sitten unohtuneen satamapaikan sijainnin, esim. Kuggviken = (Hansa)koggien lahti. En tunne yhtään Sompasaaren varhaishistoriaa mutta ne kasvit ovat hyvinkin voineet saapua sinne kuvaamallani tavalla. |
||||
|
14.01.2014 21:11 | Martin Hillebard | ||
| Hupps. Eihän näitä meidän ajallamme ollut. Saksassa oli kuulemma jota veti/työnsi höyryveturi. |
||||
|
14.01.2014 21:08 | Martin Hillebard | ||
| Kuinka sympaattista. Minun ajallani riitti Hv 2 + puukoriset vaunut. Pääasia lie että oppivat, "Junassa on hauskaa matkustaa". | ||||
|
14.01.2014 16:48 | Martin Hillebard | ||
| Tukholman metrossa joskus, jokin ovipari kieltäytyy toimimasta kesken työpäivän. Tällöin ei toki koko kahdeksanvaunuista - vanhempi malli - tai 3 x kolminivelistä, uudempi, vedetä liikenteestä vaan vikastunut ovipari lukitaan, ja työntekijä lyö päälle isokokoiset tarralaput ur funktion, ei toimi ja siirtykääpä siis toiselle ovelle. Tietenkin max noin 70 km/t suppealla rataverkolla liikkuvan, ja pitkämatkalaisen Pendolinon toimintaympäristöt ovat erilaiset, mutta jotenkin taas tulee mieleen käsitys ylimitoitetuista toimenpiteistä. Että taasko kärpänen koetaan härkäsenä. |
||||
|
14.01.2014 16:34 | Martin Hillebard | ||
| Tänään ilmestyi Keskusteluun/Ulkomaat uutinen jotta Tallinnan raitiotiet pannaan remonttiin, ja Epsanjasta tilataan kuusitoista uutta vaunua. Artikkelissa on jokunen kuvakin. | ||||
|
13.01.2014 21:59 | Martin Hillebard | ||
| "Poholajaisuus" on osa maamme historiaa ja erittäin omaperäinen sellainen. Kysymys herää mistä nämä ihmiset alunperin tulevat. Eivät ole Suomen alkuheimoja Hämäläiset, Varsinaissuomalaiset tai idemmän Karjalaiset. Tai myöhemmin muodostuneet Savolaiset. Ehkä yksi mahdollisuus on, Siinä rannikolla sekaantuivat viikinkien, ja muinais-suomalaisten geenit. Niin hyvässä, kuin pahassakin. "Tultiinpahan... tappelemahan". Liekö sivustolla, Minua paljon lahjakkaampia heimojemme tutkijoita.... |
||||
|
13.01.2014 21:41 | Martin Hillebard | ||
| Ilkka, En tiennyt että Sinulla oli siihen aikaan lentokone käytettävissäsi. Itse luuhasin kyllä talleilla Kanoja bongaamassa. Satamasta ei minulla ole, mitään muistoa. |
||||
|
13.01.2014 21:33 | Martin Hillebard | ||
| On lukemisen arvoinen! | ||||
|
|
13.01.2014 21:27 | Martin Hillebard | ||
| Tämä on jonkinasteinen standardi-vaunu Tallinnan raitiotiellä. Muistuttaa Helsingin -vastaavia 1970 luvun alulta kolhoine muotoilenuineen. Alussa kaksinivelinen mutta jäljestä lisättiin tuo keskiosa. Tänään näkee molempia versioita liikenteessä. | ||||
|
13.01.2014 21:20 | Martin Hillebard | ||
| Kuva on otettu pohjoisen suuntaan, kaukana näkyy kaksi Vana linn kirkot. | ||||
|
|
12.01.2014 22:10 | Martin Hillebard | ||
| Mitä minä sanoin.... No lapsena kauan sitten olimme jonkun kesän Kuortaneella ja se oli ihan mukava paikka. Opin jopa lukemaan ... vuosi oli 1954. Lukemaan mitä? Juhani Ahon "Rautatie". Joillekin Kaitselmus määrää, kohtalon jo varahin. |
||||
|
12.01.2014 22:01 | Martin Hillebard | ||
| Hyvät ystävät, Tämä on todellakin Rautatie, tai sen esiaste sillä kiskot ovat puuta. Näitä käytettiin jo 1500 -luvun alulla saksalaisissa vuorikaivoksissa. Ne saattoivat olla hyvinkin lyhyitä ja niitä myöten työnnettiin käsin hiili- tai malmirattaita. Vaunuja kutsuttiin nimellä "Hunte". Saksalaiset kaivostyöläiset veivät tiedon näistä Englantiin. Mitä tästä sitten kehittyi ... pitkän ajan kuluessa koko se homma josta nyt päivittäin Vorgissa keskustelemme. Kyllä, näissä puuradoissa oli myös vaihteita. Olisipa mielenkiintoista tietää juuri tämän, hm, ratajakson raideleveys... |
||||
|
12.01.2014 21:38 | Martin Hillebard | ||
| Luin ihan hiljattain että tämä EI sittenkään olisi ollut maailman ensimmäinen sähköinen rautatiekulkuneuvo, vaan että jossakin Englannissa, tai ehkä Skotlannissa, joku olisi saanut moottorivaunun kulkemaan sähkön voimalla vielä monta vuotta aikaisemmin. Tämä ilmestyi ennen joulunpyhiä, ja viskasin artikkelin menemään koska se ei silloin tuntunut ajankohtaiselta. Onko kellään lisätietoa? Sorry "Sakut" taisi jälleen tulla turpiin mitä historiankirjoitukseen tulee. |
||||
|
|
12.01.2014 21:21 | Martin Hillebard | ||
| Lapua. Pohjanmaan lakeuksia vapaine talonpoikineen, häjyineen ja aikoinaan jopa nuijasotureineen. En usko että tulen koskaan tuosta junasta laiturille laskeutumaan. Näkeehän tuota betonimöykkyä muuallakin. |
||||
|
11.01.2014 21:37 | Martin Hillebard | ||
| Tuo prosenttiluku selittänee asian. - Jees, lähetettyäni kommentin ruutuun ilmestyi tosiaan kuva tavarajunasta Pietarsaaren suunnasta. Maailman %% ruotsinkielisin kunta kuuluu olevan Korppoo/Korpo ei paljon sadasta puutu. Ruotsissa kun on niin paljon siirtolaisia, ja Lapissa myös saamelaisia & Tornionjoen laakson suomalaisia niin ennätys lankeaa tälle Pohjanmaan rannikko/saaristokunnalle! |
||||
|
11.01.2014 21:24 | Martin Hillebard | ||
| Joidenkin bioloogien, luonnontieteilijöitten mukaan näköaistimme havaitsee kaikista parhaimmin tietyn kellanvihreän sävyn - muistaakseni se on tuosta kuvassa näkyvästä vielä hieman enemmään keltaiseen vivahtava. Lienee jokin ikivanha lajin säilymiseen liittyvä nk luonnollinen valinta. - Niin että jos noita lappusia nyt välttämättä täytyy veturien ja moottorivaunujen keulille kiinnitellä, niin ei se ihan huuhaa juttukaan ole. Charles Darwinilla olisi ehkä jokin selitys asiaan mutta hänhän ei enää ole joukossamme. |
||||
|
|
11.01.2014 21:14 | Martin Hillebard | ||
| Pännäinen, ruotsiksi Bennäs, on ainakin vanhemmissa kartoissa liikennepaikka, josta haarautui lyhykäinen ratajakso Pietarsaaren, eli Jakobstad, pieneen rannikkokaupunkiin. Ehkäpä seudulla on ruotsinkielinen enemmistö? Kaupungeissa yleensä kadunnimet ovat ensiksi sillä kielellä jonka yli 50 % asukkaista mainitsee äidinkielekseen. Onko se Pietarsaaren radanpätkä ym. enää olemassa?? Matkustajaliikenne näkyy ainakin hoidettavan pikkubussilla. |
||||
|
11.01.2014 20:51 | Martin Hillebard | ||
| Mikä on Suomen TERÄVIN paikkakunta? Piikkiö... | ||||
|
11.01.2014 18:49 | Martin Hillebard | ||
| Vielä "eilen" tämä oli arkiliikennettä. Kiva että illusioni on edelleen jäljellä. | ||||
|
11.01.2014 18:46 | Martin Hillebard | ||
| Saapumisajan perusteella se klassinen Kalakukko. 1960 -luvulla... | ||||
|
10.01.2014 21:12 | Martin Hillebard | ||
| Ja osoittautui siis ajan myötä hyväksi ratkaisuksi. Aikana jolloin monien käsityksen mukaan rautatie oli menneisyyteen kuuluvaa tekniikkaa, ja kumipyöräliikenne tulevaisuutta. Mielestäni Suomenniemellä olisi edelleen sijaa uusille projekteille. Heinola - Mäntyharju?? Joka vapauttaisi kapasiteettiä yksiraiteiselta Savon radalta. Ja myös poikittaisyhteydet. Porista itään... * * * Muita ehdotuksia?! |
||||
|
10.01.2014 21:02 | Martin Hillebard | ||
| Tämä tuskin vahvistaa teorioita Maapallon ilmaston yleisestä lämpiämisestä. Muistanemme viime talven. Tämä on nyt tähän saakka epätavallisen leutoa. | ||||
|
09.01.2014 22:54 | Martin Hillebard | ||
| En tiedä Jimi. Tämän päivän lapsukaislle semafoorit, ja puhelinlangat, ovat dinosaurusten aikaa. Joka sinänsä päättyi 60 000 000 vuotta sitten. |
||||
|
09.01.2014 22:48 | Martin Hillebard | ||
| Ristoja valmistettiin vuosina 1940 - 1957, numerot 1030 - 1096. Ainoastaan ## 1093 - 1096 oli varustettu rullalaakereilla, sekä "pienillä" Witte tuulipelleillä - sitä vanhempaa mallia kutsutaan Wagner. Mieleen juolahti ihan tyhmä kysymys. Jos konepajassa kattila vaihtui 1030 - 1092 Riston, ja rulla- vastaavan välillä, niin miten sählittiin tuulipeltien kanssa? Wittejä en kyllä koskaan nähnyt muissa kuin näissä uusimmissa. |
||||
|
09.01.2014 22:32 | Martin Hillebard | ||
| Minulla on muistikuva vain suuresta 2 - 10 - 0 Saunakalliolta 39 km Hki pohjoiseen. Punainen tähti savukammion luukkua koristamassa. Vuonna 1955 tai silleen. Jolloin olin kuusivuotias. Piukkapöksyihin tutustuin vasta Eestin vapauduttua 1990 "tai silleen". |
||||
|
|
09.01.2014 11:53 | Martin Hillebard | ||
| Mitä tästä opimme? Aika on suhteellinen käsite. | ||||
|
07.01.2014 22:15 | Martin Hillebard | ||
| Muuraraishappo? Hyvä Mikko minä oleva wanha Rosenlewiläinen aikoinani "Porin piru". Mitä kaikki tämä terminologia tarkoittaa? | ||||
|
07.01.2014 22:09 | Martin Hillebard | ||
| Miks'ei kukaan kommentoi? Oma sukuni on vanhoja tehtaalaisia tosin paljon eteläisemmässä Suomessa. | ||||
|
07.01.2014 13:14 | Martin Hillebard | ||
| Minulla oli ilo osallistua Liverpool - Manchester -rautatien 150 -juhlasynttäreihin vuonna 1980 mm. RAINHILL'issä ja siellä ajettiin komea veturi-kavalkadi, jonka vanhin osanottaja oli 0 - 4 - 2 LION keltaiseksi maalattu ja kuljettajan hyttiä eli ollut, ainoastaan "footplate" jolla kuljettaja & lämmittäjä seisaaltaan tekivät työtään. Veturin sanottiin olevan ainut säilynyt rataosan alkuperäisistä, rakentaja Todd, Kitson & Laird valmistui vuonna 1838, sekä tuona päivänä maailman vanhin ajokuntoinen veturi. Onko Lion nyt niin evp. ettei enää ajele? Tätä A vitosta en muista koskaan nähneeni, Ainakaan se ei ollut kulkueessa mukana tuona ikimuistettavana päivänä syyskuulla 1980. Alkuperäiset avajaiset tapahtuivat viikolla jonka ensimmäinen arkipäivä oli maanantai 13. syyskuuta, 1830 ja silloin ei tosin kumpaakaan näistä oivallisista rautaheposista oltu ehditty vielä rakentaa. THE ROCKET kylläkin mutta ei tainnut olla edes kunnolla "sisäänajettu"... 1952 valmistui hauska elokuva the Titfield Thunderbolt jossa Lion esitti eräänlaista pääosaa. Filmin juonena oli kilpailu lakkauttamisuhan alaisen pikku rautatieyhtiön, ja omnibussilinjan välillä. Linjurimiehet olivat tietenkin filmin bad guys, Pahat pojat jotka filmin loppumetreillä "saivat palkkansa". - - - Näin elokuvan Suomen Television lähetyksessä aikana jolloin SE tekniikka oli uutta eli joskus 1960 -luvulla. Tarinan suomenkieliseksi nimeksi oli valittu Täydellä höyryllä. |
||||
|
06.01.2014 15:20 | Martin Hillebard | ||
| Ilmeisesti siis vaunun saavuttua määränpäähänsä, sivuluukkujen lukitus avattiin, ja "Nummi-kippi" kallisti vaununkorin jolloin lasti purkautui. Mistähän tuo hydrauliikkakin sai käyttövoimansa ... kuorma-autoissahan on oma pumppu joka lykkää painetta hydrauli - sylinteriin. Eipä tullut silloin otetuksi asiasta selvää, varsinkin kun näiden vaunujen lastaus- lossaus-pisteitä oli aika harvassa mm tietyillä tehtailla joiden laaneille rautatieharrastajalla ei juuri muuta asiaa olisi ollutkaan. | ||||
|
06.01.2014 15:05 | Martin Hillebard | ||
| Siinäpä tuo silloin tuttu hahmo - pitkä aika siitä kun viimeksi tavattiin. T-paidan pistivät kointoukat poskeensa jo kauan sitten. | ||||
|
06.01.2014 14:50 | Martin Hillebard | ||
| Ei mikään ihme. Minä kuulen Vv 1 -sarjasta nyt ensi kertaa elämässäni. | ||||
|
|
05.01.2014 21:19 | Martin Hillebard | ||
| Kukaan ei ole vielä maininnut, kuinka nämä korkealaitaiset avovaunut määränpäässään tyhjennettiin. Minä muistan vain mainostekstin "Kas! Siinäkin on Nummi - kippi!" | ||||
|
|
05.01.2014 20:29 | Martin Hillebard | ||
| Veikko Ennala oli aikansa tosiaan värikäs lehtimies-hahmo joka hankkiutui eri tilanteisiin ja kirjoitti niistä juttuja joita kansa myös luki. Apu -lehden nykyinen oikeuksien haltija voisi oikeastaan julkaista näistä vihon faksimilenä eli näköis -koosteen. | ||||
|
|
05.01.2014 20:24 | Martin Hillebard | ||
| Sorry Max, Ei Sinunkaltaisellesi ole sijaa Suomenniemellä. Täällä pätee Aleksis Kiven sanojen mukaisesti "Mi' ikävyys, mi' hämäryys..." Harmaata ja nelinurkkaista. |
||||
|
|
05.01.2014 15:22 | Martin Hillebard | ||
| Siitä on niin pitkä aika ja enkä 1960 -luvulla juurikaan pitänyt tilastoa Järvenpään läpi kulkeneista junista - muualla rataverkolla liikkuessani kylläkin, meitä oli muutama jotka laadimme niinkutsuttuja Matkakertomuksia reissuiltamme. Karhukoira -parivetojunista muistan vain pohjoiseen menevät. Iltapäivällä tai ehkä illalla. OK jos juna tosiaan meni noin myöhään niin ilmeisesti muistikuvaa sekoittaa se tosiseikka että illat olivat valoisia ainakin toukokuun alusta ja pitkälle elokuuhun. Jp:n leveysasteilla. Tilapäinen tämä tavarajunavuoro ei kyllä ollut, Se meni ainakin joka arki-ilta(päivä?). Se tuli aina havainnoitua juuri sen valtavan mörinän ansiosta, joka kaikui asemakylän myöhemmin kaupungin kattojen yllä, jo ennenkuin juna ilmestyi näkyviin kotimme kohdalla kilometrillä 37. Junaa etelään päin en muista. Koulupojan oletettiin nukkuvan öisin jotta olisi jaksanut seuraavana päivänä. Alastulo jyrkkää Saunakallion mäkeä ei sitäpaitsi ollut kovinkaan voimia vaativa yritys; pikemminkin hyvin toimivia jarruja. |
||||
|
|
05.01.2014 15:01 | Martin Hillebard | ||
| Helsingin Metron alkuvaiheessa julistettiin kilpailu laitoksen liikemerkin, logotyypin luomiseksi. Ylivoimaisesti hauskin oli sarjakuvahahmoinen MYYRÄ, ulkomuodoltaan lähinnä maamyyrä. Joku yrittäjä myi jopa valkoisia T-paitoja, joihin oli painettu tuon "kontiaisen" piirretty kuva ja alla teksti "Myyrä fan club" ... suosittu ainakin minun porukoissani. Eihän se ehdotus kilpailua voittanut, ei. Vaan jokin mielikuvitukseton, ikävä nelinurkka. En tiedä onko Helsingissä nykyään lupa hymyillä julkiseen kulkuneuvoon astuessaan, ilman että epäillään asianomaisen olevan humalassa. |
||||
|
|
05.01.2014 13:41 | Martin Hillebard | ||
| Veturisarjaa kuulemma kutsuttiin myös Yöhävittäjä. | ||||
|
04.01.2014 20:40 | Martin Hillebard | ||
| Täällä sijaitsi ennen vaakatehdas. | ||||
|
04.01.2014 20:37 | Martin Hillebard | ||
| Korson aseman nimen sanotaan tulevan siitä, että tässä oli kauan aikaa sitten kahden pitäjän raja. Rajapyykki (=merkki) on ruotsinkielessä Rå. Korsrå = kaden pitäjän rajan poikki. | ||||
|
04.01.2014 20:25 | Martin Hillebard | ||
| Olet oikeassa Leo. Minua ihmetytti myös tuo oikeinkirjoitus. Olen viimeisiä Pitkän saksan lukijoita 1960 -luvun Yhteiskoulussa ennenkuin TV yleistyi ja kaikki saksalainen demonisoitiin anglosaksien toimesta. Tai erään nk etnisen porukan joka nykyään kuuluu kontrolloivan tiedoitusvälineitä kaikkialla. Niinkuin tätäkin. Taitaa kohta kommentti kadota. Shalom haverim! |
||||
|
04.01.2014 20:14 | Martin Hillebard | ||
| Onko taulu merelle päin? Niin että saapuvan laivan kippari voi lukea sen komentosillaltaan kiikarin kanssa, tai ehkä jopa ilman, ja kuuluttaa sitten matkustajilleen jatkoyhteydestä. | ||||
|
04.01.2014 20:10 | Martin Hillebard | ||
| Mitä PARKKIIN?? Sinne viedään autot. Junat ajetaan ratapihalle. | ||||
|
04.01.2014 20:08 | Martin Hillebard | ||
| Voi pojat täällä Tukholman Keskusasemalla nämä ovat arkipäivää. Vai kaipaako joku ns. sosialistista harmautta. | ||||
|
|
04.01.2014 20:04 | Martin Hillebard | ||
| Näitä aikoinaan Vv 15/Vv 16 veturimiehet 1960 -luvulla kutsuivat "Karhukoirat". Muistan itse iltapäivä-tavarajunan läpi Järvenpään, pohjoisen suuntaan. Juuri niin ne kaksinvedossa mörisivät - tai pikemminkin karjuivat jyrkkään Saunakallion mäkeen lähdettäessä. | ||||
|
|
04.01.2014 14:11 | Martin Hillebard | ||
| Tuon oikealla näkyvän, ruokalan kai, nimi Blauer Engel tuo mieleeni jonkun sota-ajan saksalaisen kokoillan-elokuvan. Jokin viesti siihen kyllä liittyy. Ainakin vanhemmille kansalaisille, saksalaisille ja ehkä toisillekin. | ||||