11.11.2013 22:44 | Timo Keski-Petäjä | |||
Moottorivaunun teho Sm 1: 4 x 215 kW; Sm 2: 4 x 155 kW; Junapaino Sm 1 + Eio istumapaikat täynnä n. 107,5 t; Sm 2 + Eioc istumapaikat täynnä 91,6 t; Suurin akselipaino Sm 1 18,8 t; Sm 2 16,5 t (lähde sama kuin alla). ”3.3. Telin rakenne Sähköinen vetokoneisto on sijoitettu kokonaisuudessaan moottorivaunuun, jonka molemmat 2-akseliset telit ovat vetäviä, vain käsijarrunsa puolesta eroavia vetotelejä. Ohjausvaunun telit taas ovat juoksutelejä. Sekä veto- että juoksutelejä on kahta perustyyppiä, Sm 1 ja Sm 2 –telejä. Edellisiä, joissa ensiöjousitus on järjestetty kierrejousilla ja toisiojousitus vääntövarsijousilla on vaunuihin 6050/6250 saakka, jälkimmäisiä, joissa ensiöjousitus on järjestetty kulmavivuin ja kumipuristusjousin sekä toisiojousituksena ilmajousityynyt on vaunuista 6051/6251 alkaen. Sekä Sm 1 että Sm 2 –telityypissä on kääntymätön kehto, johon vaunun koriin kiinnitetty telitappi on laakeroitu. Kori nojaa kehtopalkkiin telin sivupalkkien kohdalla liukukappaleen ja liukulevyjen välityksellä. Sm 2 –telissä on liukukappaleen tilalla rulla. Keskiötappi ei siis kanna pystysuoria voimia. Ajomoottorin kehittämä vääntömomentti siirretään akselinkäyttölaitteen välityksellä pyöräkerralle. Mekaanisen voimansiirron osalta eroavat Sm 1 ja Sm 2 –junat huomattavasti toisistaan. Sm 1:ssä on ns. Federantrieb-tyyppinen akselikäyttö ja Sm 2:ssa taas ns. onttoankkuriajomoottori. Telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin ja pyöräkerran välinen jousto eliminoidaan Sm 1 ja Sm 2 –junissa eri tavoin, jälkimmäisessä ennen hammasvaihteistoa ja edellisessä sen jälkeen. Pyöräkerroista siirtyy vetovoima akseliohjaimien avulla telin kehykseen ja siitä edelleen pituusohjaimen kautta kehtopalkkiin ja edelleen keskiötapin kautta vaunun koriin. Sm 1 ja Sm 2 –junien käyttöjarru on sähköisesti ohjattu paineilmajarru, joka junan jokaisessa pyöräkerrassa vaikuttaa kahteen jarrukiekkoon. Juoksutelissä jarrukiekot on sijoitettu pyörien väliin pyöräkerran akselille. Vetotelissä jarrukiekot on tilanpuutteen vuoksi jouduttu sijottamaan varsinaisten kulkupyörien yhteyteen niiden sivupintoihin. Juoksutelit on lisäksi varustettu magneettisilla kiskojarruilla, joita käytetään vain hätäjarrutuksessa.” Lainauksen lähde: Valmet Sm 1 ja Sm 2 –junat. Kuljettajan ohjekirja. Kaukapaino Oy. Tampere 1979. s. 68. |
||||
31.10.2013 17:32 | Timo Keski-Petäjä | |||
Hyvä pointti; eihän siinä mikään vetovastuu vaihdu. Vaihdoin tekstiin sanan "ohjastus"; se kuvannee paremmin. Tai voisihan sitä sanoa, että toisesta päästä kohta työnnätytetään :) | ||||
30.10.2013 07:04 | Timo Keski-Petäjä | |||
Tuossa grafiikassahan Edo-vaunullakin on oma numeronsa, ja lisäksi tuo "nokka" vain on aina kulkusuuntaan; matkustaja ei tiedä sen olevan ohjausvaunu, ennen kuin se vilahtaa asemalla ohi. - Matkustajan näkökulmastahan "nokka" infotaulun junan rungossa on vain junan kulkusuunnan merkki (oudolla asemalla monet eivät edes miellä junan tulosuuntaa asemalle muuten). Kulkusuunnan symboli "kiinnittää" taululla näkyvien kirjainten avulla vaunut laiturin vastaaviin kirjainalueisiin ja auttaa hakemaan suurinpiirtein oman vaunun paikan. - Varmaan Edojen yleistyessä moni miettii mielessään, että mitenkäs se nyt peruuttamalla tulee :) | ||||
29.10.2013 21:43 | Timo Keski-Petäjä | |||
Tarvettahan tälle ei välttämättä ole? - Noista IC2 165 oli Edo-ohjausvaunulla varustettu, ja siinä oli normaalisti numerona 1. - Näyttäisi alustavasti siltä, että ainakin pääradalla Edo on Helsinkiin päin mentäessä aina se pää, joka ajaa lähimmäs aseman päätyä. Olisihan se sikäli loogista, että veturi ei esim. vikaantuessaan joudu "pussiin" rungon taakse. | ||||
27.10.2013 23:01 | Timo Keski-Petäjä | |||
IC2 90:ssä kulki Edo 28601 ja veturina / tuupparina Sr2 3230. - Kävin ottamassa tyypit. Kyyti oli kyllä siistiä ja hiljaista. Asemalta lähteminenkin oli uskomattoman hiljainen (kuvan yhteydessä on linkki videoon lähdöstä Toijalan asemalta): http://vaunut.org/kuva/87510?u=3246&d=27.10.2013 | ||||
27.10.2013 14:40 | Timo Keski-Petäjä | |||
Hieno saalis! Näin tämän (ohimennen auton ikkunasta) palaavan Helsingistä takaisinpäin IC2 87:ssa. Tulisikohan taas takaisin IC2 90:ssä? | ||||
26.10.2013 22:45 | Timo Keski-Petäjä | |||
Hieno läksiäiskuva. | ||||
24.10.2013 21:27 | Timo Keski-Petäjä | |||
Tarkasti ottaen se menee näin: ”Kiskobussikaluston sähköjärjestelmän nimellisjännite on 24 V. Pariston varauksen takia moottorivaunujen generaattorin jännite pidetään säätäjän avulla n. 29 V:na. Generaattorin teho on tarkoitettu riittämään yhden vetovaunun ja yhden liitevaunun tarpeisiin. Vanhempien generaattorien virranantokyky on 60 A ja uudempien 85 A. Generaattori saa pyörimisliikkeensä dieselmoottorista hammaspyörästön välityksellä. Paristot ovat lyijyparistoja. Vetovaunujen paristojen kapasiteetti on n. 210 Ah/5h ja liitevaunujen paristojen kapasiteetti n. 140 Ah/5h… generaattorin virta jakautuu generaattorin varokkeen jälkeen veto- ja liitevaunujen paristojen varausvirtaan ja kaikkeen muuhun käyttöön tulevaan, ”verkkovarokkeen” kautta kulkevaan virtaan. Niissä vetovaunuissa, joissa on 85 A:n generaattori, tulisi kaikissa olla kaksi rinnakkaista verkkovaroketta, toinen vetovaunun ja toinen liitevaunun virrantarvetta varten… Jos yksinään kulkevasta vetovaunusta palaa verkkovarokkeesta sulake, niin tämän seurauksena (1) dieselmoottori pysähtyy, (2) jarrut ”menevät päälle”, (3) valaistus sammuu (valaistusaikana), (4) lämmityslaitteet sammuvat ja pysähtyvät, mikäli ovat käynnissä. Useammasta vaunusta kootussa rungossa näin ei tapahdu, sillä kaikkien vetovaunujen generaattorit toimivat rinnan syöttäen läpikulkevia virranjakojohtoja… Yhdenkin generaattorin pettäessä on näin ollen valaistusaikana tarjolla vaara, että muut generaattorit ylikuormittuvat. Myös paristot voivat generaattorien seisoessa toimia rinnakkaisina virranantajina; liitevaunujenkin paristot, kunhan vain ”tasavirta-verkkokytkimet” ja paristonerottimet ovat kiinni. … Ulkoverkkoliitäntä on sensijaan pelkästään vaunukohtainen. … Kun ohjausjännite on niin alhainen kuin 29 V, niin siitä ei ole varaa menettää kovin montaa volttia jännitehäviöihin. Tästä syystä voidaan samaan runkoon kytkeä enintään kymmenen vaunua, siis viisi vetovaunua ja viisi liitevaunua. Kahta liitevaunua useampaa ei saa kytkeä peräkkäin.” (Lainauksen lähde Valtionrautatiet 1971: Dieselveturit ja moottorivaunut II, s. 757-759). |
||||
24.10.2013 21:02 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitti numerosta! | ||||
23.10.2013 20:17 | Timo Keski-Petäjä | |||
Raiteensulun merkki: "Merkin valkoinen tausta on asennettava suuntaan, jossa raiteensulku ei sulje raidetta, ja punainen tausta suuntaan, jossa raiteensulku sulkee raiteen." (s. 95 julkaisussa Ratahallintokeskus (2009) Ratatekniset merkit, osa 17: Radan merkit, http://tinyurl.com/pcksrc8 ) | ||||
Kuvasarja: EFiab 11655 - ja 11594 |
23.10.2013 14:17 | Timo Keski-Petäjä | ||
Kiitos tästä hienosta dokumentaatiosta! | ||||
18.10.2013 15:14 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitokset kommentista! - Hyvin olit löytänyt kartalta aivan täsmällisen paikan; se on nykyisin hieno lenkkipolku ja hevosajorata, jossa avara maisema tarjoaa aina uutta. Nykyinen Turku-baanakin menee tuolla aivan kuvan oikean reunan ulkopuolella peltojen poikki. - Olisipa vielä tässä kuvassa kiskot ja kalustoakin, niin olisi mahdollisuus päästä samanlaiseen tunnelmaan kuin 1.12.1985 kuvaamassasi talvitunnelmassa, jonka löysin arkistosta: http://www.vaunut.org/kuva/71298?u=1716 | ||||
17.10.2013 13:38 | Timo Keski-Petäjä | |||
Tästä kuvasta näkee tuota vaihetta, jossa pelkät tiiliseinät olivat jäljellä: http://vaunut.org/kuva/87128 | ||||
16.10.2013 23:21 | Timo Keski-Petäjä | |||
... T 3722? | ||||
16.10.2013 20:42 | Timo Keski-Petäjä | |||
No nyt tajusin; numerointihan meneekin vaunuittain tuossa sisällä :) | ||||
16.10.2013 20:05 | Timo Keski-Petäjä | |||
Mikäs tässä on syynä, että kylkeen on maalattu "Sm3 7118" (samoin kuin tässä kuvassa vuodelta 2005: http://vaunut.org/kuva/19498?tt=4&i1=Sm3&i2=7018), mutta tämä on kuitenkin 7018 (Fi-VR 9410 7000018-2)? | ||||
16.10.2013 18:17 | Timo Keski-Petäjä | |||
... näillä mennään: http://vaunut.org/kuva/86666?u=3246 | ||||
13.10.2013 23:03 | Timo Keski-Petäjä | |||
... mikähän muuten on tällaisen junan tunnus? Valkeakoskelta ja Valkeakoskellehan kuitenkin kuljetetaan melko säännöllisesti vaunuja. | ||||
13.10.2013 14:06 | Timo Keski-Petäjä | |||
Uudella aikataulukaudella säilyy Turku-Tampere välillä kulussa P 903 (josta Tpe vaihto Pieksämäelle S 81:een). P 911 (kautta Tpe Pieksämäelle) muuttuu IC 911:ksi. - Kuitenkin nykyinen Turku-Tampere välin IC 923 (josta Tpe vaihto Pieksämäelle S 91:een) muuttuukin P 923:ksi. - Uutinen olisi siis tarkasti ottaen: Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki-välillä sininen pikajunakalusto korvataan InterCity-junilla, mutta Turku-Tampere-välillä yksi InterCity-vuoro muuttuu takaisin pikajunaksi. - Parempi tietysti uutisoida, että voitimme hopeaa, kuin että hävisimme kullan. | ||||
12.10.2013 23:19 | Timo Keski-Petäjä | |||
Sehän on mielenkiintoinen ratkaisu. Toista veturia ei tarvitse ajaa ruuhkan keskellä rungon keulille suunnan vaihtuessa, vaan sen voi tehdä rauhassa ennen paluumatkaa Turkuun. Kun vielä Helsinki-Tampere -välin ohjausvaunut lopettavat marsurallin IC2 -rungoilta... | ||||
09.10.2013 07:06 | Timo Keski-Petäjä | |||
Upeaa pintaa. Taitaa olla koivua? | ||||
08.10.2013 21:18 | Timo Keski-Petäjä | |||
Käytin alunperin kuvatekstissä kulkutien pää -termiä. Tämä merkkihän ei osoita sitä: "Seislevyä (T-151A) on käytettävä osoittamaan paikka, jota ei saa ohittaa. Merkkiä on käytettävä valtion rataverkon rajalla näkymään valtion rataverkon suunnasta, kun valtion rataverkkoon yhteydessä olevalla yksityisraiteella ei ole voimassa olevaa yksityisraideliityntälupaa." - Asia on nyt korjattu kuvatekstiin. Kiitos huomiosta. | ||||
08.10.2013 21:01 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitos korjauksesta. Muutin kuvatekstiin. | ||||
08.10.2013 00:54 | Timo Keski-Petäjä | |||
Hups! Oli tuo kuvauspäivä väärin; kiitos kun huomasit : ) | ||||
07.10.2013 23:47 | Timo Keski-Petäjä | |||
... sillähän tässä tätä jo vähän fiilistelenkin; tuohon on jotenkin niin tottunut. - Mutta todella hienoa, että 11655 saa asiallisen elämän ja pääsee kolkuttelemaan rataverkolle. | ||||
07.10.2013 21:09 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitos tiedoista! Lisäsin numeron. | ||||
Kuvasarja: Keitele-Museon Kalvitsa-päivän Lättäajelu... |
06.10.2013 22:49 | Timo Keski-Petäjä | ||
Kiitos Ari-Pekka. - Okei, Visa! - Oli asiallinen reissu ja syksyinen sääkin oli kyllä mahtava. - Sinulla oli hieno kuvasarja reissusta tuo http://tinyurl.com/kb798je. Olit napannut sen surullisenkuuluisan Hankasalmen tulo-opastimenkin! | ||||
02.10.2013 21:59 | Timo Keski-Petäjä | |||
Upea letka! - Nuuskin vähän sivuston arkistoa: susilauman ensimmäinen saapui maahan 4.9.1973 Vainikkalassa, mistä se hinattiin Vr12:lla Hyvinkäälle (ks. http://vaunut.org/kuva/54354?tt=2&i1=Sr1&i2=3001). Veturi teki ensimmäisen linjakoeajonsa 20.9.1973 (ks. http://vaunut.org/kuva/41673?tt=2&i1=Sr1&i2=3001). Tyyppikoeajojen jälkeen Sr1 3001 otettiin käyttöön 3.12.1973. - Täällä http://vaunut.org/kuva/86687?tt=2&i1=Sr1&i2=3001 sitten jo kuljetaankin nykyajassa: 40 vuotta ja n. 1 kk veturin maahantulon jälkeen. - Ei paha. Paljonkohan mahtaa olla kilometrejä takana? | ||||
01.10.2013 23:33 | Timo Keski-Petäjä | |||
Jäin pois jo Toijalassa... | ||||
01.10.2013 22:38 | Timo Keski-Petäjä | |||
Upea tunnelma ja valaistus! | ||||
08.09.2013 21:44 | Timo Keski-Petäjä | |||
Vielä mielenkiintoista historiaa tästä veturista: http://vaunut.org/kuvat/?tag0=1%7CHr13%7C2335; joskus vuosien 1973 ja 1975 välillä veturille on sattunut jokin haveri, koska tässä kuvassa vuodelta 1975 on veturin numero maalattu käsin keulille: http://vaunut.org/kuva/53723?tag0=1%7CHr13%7C2335 | ||||
08.09.2013 21:15 | Timo Keski-Petäjä | |||
2335:ssä olivat vielä helmikuussa 1987 nuo aukot sulkematta: http://www.vaunut.org/kuvat/?tag0=1%7CDr13%7C2335, joten kuva on otettu joskus sen jälkeen. Minkätyyppisissä konepajakorjauksissa sulkemisia tehtiin? Siitä voisi päätellä pikkasen lisää ajankohdasta, jos tietäisi veturin huoltohistoriaa... | ||||
08.09.2013 20:57 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kun tuo siis on 2335, niin peittyvätkö nuo aukot jollakin peitelevyllä tarpeen mukaan? | ||||
08.09.2013 20:12 | Timo Keski-Petäjä | |||
Veturin numeroa yritin tihrustaa. - Se voisi olla 2339. Valonheittimen viereisten luukkujen muoto on sama kuin tässä kuvassa: http://www.vaunut.org/kuva/65709?tag0=1%7CDr13%7C. Viimeinen numero on mielestäni 9 tai 4, mutta verrattuna 2334:ään, luukut ovat eri tyyppiset: http://www.vaunut.org/kuva/43461?tag0=1%7CDr13%7C2338 (kuvan tunnisteessa on väärä numero veturille). | ||||
08.09.2013 15:01 | Timo Keski-Petäjä | |||
... no on kyllä upeaa niin Marsun kuin katsojankin upota syksyn tunnelmiin! | ||||
08.09.2013 13:41 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitos tarkennuksesta. - Siis 22799, 22757, 22763, 22797 ja 22612 ovat Ei-vaunuja? | ||||
07.09.2013 11:26 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitti! | ||||
07.09.2013 11:24 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitti! | ||||
06.09.2013 22:48 | Timo Keski-Petäjä | |||
Matkustin tuossa heti veturista seuraavassa vaunussa. - Oli kyllä P928:ssa komea sininen runko, joka jätti Toijalan asemalla vain ehkä kolmen vaunun verran kakkoslaiturista käyttämättä | ||||
06.09.2013 06:52 | Timo Keski-Petäjä | |||
... korjasin vielä tuon ratatyölupa-asiankin tekstiin; kiitos! | ||||
05.09.2013 21:11 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitti työkoneen tyypin täsmentämisestä! Korjailin teksteihin. | ||||
28.08.2013 20:57 | Timo Keski-Petäjä | |||
Matkustin Toijalaan (siis IC2 176:lla), eikä mitään tavallisuudesta poikkeavaa tuntunut kyydissä. - Olihan toki myötämäki ja aurinkoistakin :) | ||||
26.08.2013 23:07 | Timo Keski-Petäjä | |||
Dv12 2648 tosiaan töissä täällä Toijalassa 26.8.2013: https://www.youtube.com/watch?v=1VMNw-SpWBI | ||||
24.08.2013 14:56 | Timo Keski-Petäjä | |||
Tämä selvä! - Näissä uuden merkintätavan mukaisissa on siis aina tuo kolmas numero 5 (= raivausauto). | ||||
24.08.2013 13:14 | Timo Keski-Petäjä | |||
Kiitos linkistä ja skannauksesta. Mielenkiintoista tietoa. Tuosta Fireimages-sivulta sai käsityksen, että entiset raivauskaluston tunnukset vaihtuivat jossakin vaiheessa, esim. juuri tämä ajoneuvo oli ennen VR75, ja sai uuden tunnuksen RR705. Oliko tämä Railway Rescue (RR) -merkintä jonkin asetuksen tms. seurausta? Visiirin artikkelissa kerrottiin, että ajoneuvon kalustoon kuuluu erityisesti Suomen oloihin kehitetty sivuttaissiirtojärjestelmä, jolla ylös nostettua vaunua voidaan siirtää sivusuunnassa siirtokiskoa pitkin. Kiinnostaisi tietää, miksi tämä on erityisesti Suomen olosuhteissa tärkeää pelastusvälineistöä? Liittyykö jotenkin siihen, että meillä on suurin osa rataverkosta yhtä raideparia? |
||||
23.08.2013 22:24 | Timo Keski-Petäjä | |||
... eli ennen teippausta RR705 oli siis kuten tämä Mersu Kouvolassa 2004: http://vaunut.org/kuvasivu.php/8736.html?kuvaus=raivaus&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=0&x= |
||||
23.08.2013 22:07 | Timo Keski-Petäjä | |||
Tällaisia ajankohtia ainakin löytyi: 14.6.2006 Sisu korvautuu Ilmalassa Mercedes-Sauruksella: http://vaunut.org/kuva/26263?tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo Kuitenkin vielä Joensuussa 4.6.2012 keltainen Sisu: http://www.vaunut.org/kuva/75396?tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo Vuonna 1993 kolmeakselinen Sisu korvasi Ilmalassa kaksiakselisen (molemmat sukupolvet vielä keltaisia): http://vaunut.org/kuva/13026?tag0=17%7CSekalaiset%7CMuu+ajoneuvo |
||||
18.08.2013 22:06 | Timo Keski-Petäjä | |||
Olipa upea saalis tuo sinun dieselvetokuva! | ||||
18.08.2013 22:04 | Timo Keski-Petäjä | |||
Lisäsin vielä tilanteeseen liittyvän videon matkamuistoksi :) | ||||
18.08.2013 21:28 | Timo Keski-Petäjä | |||
Hauska sattuma! - Kiitos kalustonumerosta! | ||||
18.08.2013 21:28 | Timo Keski-Petäjä | |||
Oikea huomio! Kiitos - korjasin tiedot. |