1499-115085 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.12.2016 17:32 Reino Kalliomäki  
  Paikka ei ole Teuva. En tunnista matkailuvaunun tyyppiä. Trr-Lko 36 on "Suomen Veturit 2":sen mukaan vuodesta 1970 Trr-372. Tämä kuva on muistaakseni otettu 1966, eikä paikkakunta liity vaunujen valmistukseen. Ovela ajatus.
kuva 26.12.2016 17:17 Reino Kalliomäki  
  Oikein, Arttu! Tämä oli vain tiedettävä. Valmistajannumeroa en löytänyt. Kevyemmän vaihtomoottorin takia etuakselia on siirretty hiukan taaksepäin, siitä kai "omatekoinen" ensituntuma. Lisään pari-kolme kuvaa tehtaan saviradasta.
kuva 26.12.2016 01:46 Reino Kalliomäki  
  Vanhoja ilmaisimia. Kun en asiasta tarpeeksi tiedä, laitan linkit sivuilta kysymällä löytämiini. Ehkä joku alan ekspertti kertoo tarkemmin. Tässä tapauksessa semafoorit toimivat vaijerilla, nämä näemmä sähköjohdoilla. https://vaunut.org/kuva/6939?t=jlmaisin ja https://vaunut.org/kuva/6937?t=jlmaisin
kuva 25.12.2016 23:25 Reino Kalliomäki  
  Ei ole Virenoja, tiilitehdas kyllä. Lisävihjeenä kuva: https://vaunut.org/kuva/116097?a=1
kuva 25.12.2016 22:39 Reino Kalliomäki  
  Rakennuksia näkyy sivuille ladatussa kuvassa. Sanoin maalaria "laiskaksi", koska kun Lko-KK muutettiin Trr-Lko - merkinnäksi, hän on korvannut vain -KK merkinnän Trr:llä. Lienikö muita LkoTrr - vetureita?
kuva 25.12.2016 22:30 Reino Kalliomäki  
  Kellossa tosiaan lukee "Tampere", ja latausmerkintä paljastaa ajan. Ei ole Tampere, eikä Vilppula. Lämpenee. Viereinen kuva samalla filmillä on täysin paljastava, näytän sen myöhemmin. Juttu on hiukan uskomaton.
kuva 25.12.2016 16:00 Reino Kalliomäki  
  Ovatko matkailuperävaunut Soliferejä?
kuva 25.12.2016 15:55 Reino Kalliomäki  
  Ei ole Vihtari. Kello vihjaa .
kuva 23.12.2016 20:41 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuva, samaa mieltä Jarin kanssa. VR:n istuttamat puutkin ovat ehtineet isoiksi ennen liikenteen lopettammista. Ihan tekisi mieli olla mukana!
kuva 17.12.2016 23:06 Reino Kalliomäki  
  Tuo lippu "XZ" oli mainos. Tuote on ollut vaunua pitkäikäisempi.
kuva 16.12.2016 20:40 Reino Kalliomäki  
  RLR:n "Leporannan vihkiäisjuna" 1926 on pisin tähän mennessä löytämäni kapearaiteinen matkustajajuna: 14 vaunua. Kymmenminuuttisen filmin linkki on keskustelusivulla jo vuonna 2009: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=728.msg3782 . Johtoveturina "5":nen, jonka taisikin tehdä Henschel (Hanomagille). https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7185.msg77613
kuva 12.12.2016 11:39 Reino Kalliomäki  
  Kuinka pitkiä olivat kapearaiteisten ratojen matkustajajunat? Vielä pidempiä erityistilanteissa. Tuo vihreä vaunu on varmaankin mukana tässä https://vaunut.org/kuva/115766
kuva 10.12.2016 20:29 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuva! Päivänsäde ja menninkäinen?
kuva 09.12.2016 23:46 Reino Kalliomäki  
  Meilikommentti (SKS)
Se yläindeksikirjain on T ja tarkoittaa jarruja (торможение/tormozhenie). Veturiin lisättiin sähköjarru ja jäähdytysveden automaattinen lämpötilansäätö. Protot valmistuivat 1980-luvun puolivälissä ja sarjatuotanto 1987 alkaen.
kuva 08.12.2016 00:56 Reino Kalliomäki  
  Taitaa olla tulossa, ihan kuin etuvalot palaisivat. Muuan iäkäs tuntemani Keravalta kertoi käyneensä ruotsinkielisessä koulussa Porvoossa, silloin sodan jälkeen aikataulut sopivat. Sota-aikana hänet usein lähetettiin aamujunalla , koska hän oli nopea. Kaikille ei torilla kaloja riittänyt.
kuva 07.12.2016 00:24 Reino Kalliomäki  
  Pirteä näky ! Tehot on taatusti päällä!
kuva 06.12.2016 12:43 Reino Kalliomäki  
  Vanha rata kulki aivan Pitkälammen rantaa, penkka näkyy kuvassa. Nykyään kentällä on suorastaan puusto, mutta en ole käynyt ylhäällä aikoihin.
kuva 05.12.2016 14:58 Reino Kalliomäki  
  Piti kommentoida lähdön tunnelman runsautta, kun aloin tavata mainosta sinisen vaunun kyljestä: "atsium rolafga?"
kuva 03.12.2016 01:35 Reino Kalliomäki  
  Tämän sukuisen laitteen arvelin nähneeni jo Vr11-veturissa? https://vaunut.org/kuva/115594?a=1
kuva 03.12.2016 01:32 Reino Kalliomäki  
  LVR:llä tätä kutsuttiin hauskasti nimellä "Groda" (Sammakko). Sittemmin se oli Isosaaressa (Puolustusvoimat). Lavetti tulee sieltä. Hitaus ei mahtanut olla haitta järeitä putkia kuljetettaessa.
kuva 01.12.2016 23:59 Reino Kalliomäki  
  Muoti on väkevä asia. ei sitä heiluttele tuulet eikä tuiskut. Hyvä keino ajoittaa. https://vaunut.org/kuva/90262?tag0=0%7CHr1%7C1002
kuva 01.12.2016 15:10 Reino Kalliomäki  
  Vuonna 1967 kävin Helsingissä. Siellä opiskeleva vanhempi veljeni huomasi sitten pienen lehtijutun Veturien Ystävät r.y:n perustamisesta. Seuraavan vuoden olin Mikkelissä. Siis kesä 1967 on ainoa mahdollisuus. Pahoittelen virheellistä vuosilukua, korjaan.
kuva 30.11.2016 06:31 Reino Kalliomäki  
  Oi. Eikös Linnanmäen vanhakin maailmanpyörä näkynyt tähän? Se tehtiin 1964. Lättä Tikkurilaan on mm. 1962 aikataulussa H 163, jolloin paikku vetäisi junaa H 219 Riihimäelle klo 17.15.
kuva 29.11.2016 16:24 Reino Kalliomäki  
  Yksinkertaisen eleettömän miellyttävä väritys. Ja hyvä kuva, männynrungot tasaavat sävyjä. Hieno kuva!
kuva 29.11.2016 12:57 Reino Kalliomäki  
  Löysin lopulta kopioni ”Teknikern”-lehdestä. Artikkelissa on 3 kuvaa, joista yksi on tämä. Painetussa kuvassa on merkintä ”L&H”, korjaan sen kuvaajaksi. Veturin teknisiksi tiedoiksi annetaan: 50 hv, vesi-”elevaattori” imuletkulla. Sylinterin halkaisija sekä iskun pituus 210 mm ja 300 mm. Vetopyörän halkaisija 620 mm, akseliväli 2400 mm, höyrynpaine 42 atm (kattilantarkastaja v. 1922 Syskyjärvellä : 12 kg), tulipinta 20,6 m², arinapinta 0,39 m², vesitilavuus 1390 l, polttoainetila 1400 l, työpaino 10 800 kg, ja vetovoima 1540 kg. Messinkiputket ja kuparinen tulipesä, ja (aivan oikein, Pave!) luonnollisesti arina on säädetty turpeen poltolle.
Vaunuista 8 on jarruttomia, ja neljässä on kierrejarru. Vaunujen pituus on 6 m, leveys 2 m, ja niihin mahtuu 18 m³ turvetta, jolloin vaunu painaa 7000 kg. Vaunut ovat 2-akselisia, jousitettuja ja pyörän koko on 500 mm.
Radan kiskot painavat 12,8 kg per m. Lähtövaihteen korkeus merenpinnasta on 6,77 m, ja melko pian noustaan 22,5 metriin. Nousu on saatu rajoitettua arvoon 1:64 , jyrkin nousu radalla on 1:50 . Radan pituus on 7922 m , sivuraiteineen 8500 m. Kuvissa näkyy käytettävän LVR::n soravaunuja. Rata siis jatkui jonkin matkaa turvetehtaan ohi. Radan ja kaluston toimitti Helsingin Arthur Koppelin toimisto, Ivar Lindfors johtajanaan. Kun Riihimäellä suolle hankittiin useita moottorivetureita, niin kuinkahan oli täällä?
"L&H" tarkoittaakin kuvan painolaatan valmistajaa: Ab. Lilius & Hertzberg Oy
kuva 28.11.2016 13:59 Reino Kalliomäki  
  Taustalla radan varrella näkyvä punainen talo on täsmälleen Kuggomin (LVR) aseman kohdalla. Sama etäisyys Loviisan kirkolle kuin 1910 Taloudellisessa kartassa, johon pysäkki on merkitty. Tie on silloin ollut eri paikassa! Verratessa karttoja luulin ensin radan vaihtaneen paikkaa. Sivuraiteen pituus Röisuon veturitallille on "Retkikartan" työkalulla mitaten 7530 metriä. Veturitallin huoltomonttu (kivipaasirakenteinen) on yhä jäljellä matalassa traktoritallissa.
Iso Tietosanakirja (1911-22-38) kertoo, että Röjsjö Ab myytiin 1919 Elektrometallurgiska Ab:lle, jonka tarkoituksena oli kehittää toimintaa. Merkittävää roolia näyttelee myös A.Terichoff´in saha (ja mylly), joka myi tavaravaunuja LVR:lle, ilmeisesti ennen vuotta 1916. Vaunuja oli käytetty hänen omassa liikenteessään LVR:llä!(Kapeat kiskot)
Kiitos Tomille kissan nostamisesta pöydälle! Ehkä asia vielä selvenee.
kuva 27.11.2016 16:50 Reino Kalliomäki  
  Sama kuvitelma. Alkuperäisen tirkistely luupilla ei selvennä asiaa. Röjsjö Ab perustettiin 1901, Wiki kertoo toiminnan loppuneen jo 1905, ja radan puretun 1916 (ven. linnoitustöihin, paikallinen muistilegenda), ja että yhtiö lopetettiin 1922. Toinen paikallinen muistelija kertoi, että rata rakennettiin uudelleen 1920-luvulla, ja että vetureina toimivat LVR 10 ja 1 . Kolmekymmentä-luvusta eivät lähteeni maininneet mitään, sitten, että rata purettiin "sota-aikana". Kuitenkin vuonna 1950 painetussa kartassa se on merkittynä. Tomin kertoja muistelee, ettei 1930-luvulla ollut toimintaa. En ole koskaan vasiten pohtinut LVR:ää, tai Röisuota. Ja em. tiedot aiheuttavat sekasotkun.
Tarkistin vuoden 1923 (sattui olemaan käsillä) Teollisuuskalenterin: "Röjsjö Ab, Loviisa. Sähkö - Röjsjö ; puh. 154, perustettu 1901, osakep. 300000:-. Erik. valm. turvepehku. Toim. Joht. Birger Serlachius". Lisää sekasotkua? Ei kuitenkaan ihme, että veturi on seuraavaksi Serlachiuksen metsäradalla.
Sitten löysin netistä (Turvetoimisto) maininnan, että Röjsjö Ab käytti osakeyhtiö Paluksen patentoimaa polttoturvemenetelmää.
Riihimäen Paloheimo perusti Paluksen ostamaan ruotsalaisen patentin. Yhteys syntyy Paloheimon polttoturvetehtaaseen, joka puolestaan liittyy sinne hankittuihin Warrant-vetureihin https://vaunut.org/kuva/108409?u=3399&lk=2&lv=2016 .
VR asensi kolmeen veturiin kokeeksi ruotsalaisen järjestelmän. Siitä ei ole juuri mitään kirjoitettu. Riihimäellä puuhaillut ruotsalainen insinööri Ekelund pääsi pahaan maineeseen ensimmäisenä tunnettuna kirjepommin lähettäjänä, taisi olla niin, että hänen vastustajansa kuoli. Ehkä tämänkin takia meillä vaiettiin. (Svensk mosskultur, Torvbubblan 1900 -1925 (Leif Runefelt), Bibliotek,archiv och historiska Project)
Menee mielenkiintoiseksi .
kuva 26.11.2016 21:59 Reino Kalliomäki  
  Varmaan on näin. Mv-taskuissa on vuosiluku merkitty, mutta dioihin en sitä koskaan tehnyt. Tarkistelen uudelleen. C.E.Holmbergin paksussa "Lovisa- Vesijärvi Järnväg"-kirjassa mainitaan, että suunniteltu sivuraiteiden pituus oli 8700 m ja soraraiteiden 1887 m, yhteensä siis 10587 m. Kuvassa 109 esitetään Valkoon vuosina 1901 - 1903 rakennetut lisäraiteet. Pikaisesti arvioiden alle 3 km. 1932 pituuteen oli vielä tullut lisää jotakin 3-4 km, lähinnä lautatarhoille. Sivuratapituus olisi silloin osapuilleen 17 km. Mutta yli 24 km? Lahdessa ei tainnut olla yhtä isoa lautatarhaa?
Kuggomin tavaraliikenne v. 1903 ei ole kovin suurta, mutta paljon enemmän, kuin kyläseisakkeelle kuuluisi. Tavaran laatu ei käy ilmi. V. 1903 veturien käyttämäksi polttoaineeksi eritellään: kivihiili 6022,20 hl, sekahalko 4749,90 m³, ja polttoturve 24106,00 hl.
Tulee olemaan mielenkiintoista saada lisätietoa Röisuosta!
Kuvittelin kuvan vaihdon fiksuksi, mutta... Alkuperäinen kommentti on kuvassa https://vaunut.org/kuva/63647
kuva 26.11.2016 20:18 Reino Kalliomäki  
  Kesän vehreys naamioi paikan. Rata nousee vaihteelta noin 14 m 1,5 km matkalla. Röisuolta päin tullessa ratalinja päättyy sorakuoppaan, jonka reunalla kulkee tie. 1975 kuopan rinne oli vain noin nelimetrinen, siitä alas, ja tie ylös lähti taas ratalinjan kohdalta. Oli siis helppo osata tähän. Kuten kuvasta näkyy, radanvarren punaiselle talolle piti ajaa muuta kautta. Ratalinja kulki keskeltä pihaa, rakennusten välistä.
kuva 26.11.2016 01:30 Reino Kalliomäki  
  Tomi, saatat hyvinkin olla oikeassa. Muistitieto, ja varsinkin kuulopuheet ovat osoittautuneet ihan epävarmoiksi. Venäläisillä oli toki kova kiskojen halu, mutta nykyään, kun joku sanoo "sen" menneen sinne/heille, kilisee varoituskello heti. Muistajani asui kuvan tuntumassa. Tarina oli hyvä, mutta tottako? Varmaan hän näki pikku veturin Leppävaarassa. Mutta minkä?
Tiedetään, että turveyhtiöllä oli oma veturi, ja että sen osti G. Serlachius Syskyjärvelle. Siitä on kuviakin. Mutta LWR:n vetureista turveradalla en ole kuvia nähnyt. En myöskään mustaa valkoisella.
Vuonna 1923 LWR:n pääraiteen pituus oli 81,7 km, sivuraiteita oli 24,4 km. Juuri vajaa 30%, ennätys, vaikka pidemmällä radalla suhde tavallisesti vähenee. Tilastoista voisi saada jotain selville. Sisältääkö luku Röisuon radan? Tämä kuva ei todista mitään. Kuitenkin oletan raiteen olleen jäljellä varsin myöhään, 20-luvulla se olisi tasoitettu pelloksi.
kuva 24.11.2016 20:20 Reino Kalliomäki  
  Aivan. Tulossa varikolta. Muistelen yllättyneeni, kun puomeja ei laskettu! Ei kai mitään ollut liikkunut tuntikausiin moisena sunnuntaina. Varikolla oli kai lepohuone? Miehillä oli parin - kolmen tunnin tauko.
kuva 24.11.2016 00:51 Reino Kalliomäki  
  Mikähän mahtaa olla akselijärjestys. Vetoakselin differentiaalivälitys oli nimittäin säilytetty?
kuva 21.11.2016 23:20 Reino Kalliomäki  
  Hieno kuva, sitä katsellessa unohtaa säänkin!
kuva 19.11.2016 22:43 Reino Kalliomäki  
  Isompaa resoluutiota tutkien se on ihan selvästi Dm4. Vain 2 liitevaunua, eikä "kaarisiltaa".
kuva 19.11.2016 08:26 Reino Kalliomäki  
  Voisiko kuvateksti olla todempi!
kuva 14.11.2016 20:55 Reino Kalliomäki  
  Kiva että otit talvikuvan! Kesäisin nämä olivat mainioita rantoja tutkia kanootilla.
kuva 14.11.2016 09:35 Reino Kalliomäki  
  Eljas on oikeassa! 1960-luvulla "turistissa" H257 on merkitty arkisin lähteväksi Hyvinkäältä (Kouvolaan), osuutta konepajalle ei ole merkitty laisinkaan. Ensimmäinen talvi kun juna on merkitty lättä-kalustolle on 1957/58, sitä ennen juna oli Riihimäeltä lähteväksi merkiitty M257 . Siitä huolimatta vaunu taisi käydä konepajalla. Kuvan muistelija osti auton tuonnin vapauduttua 1963, tie oli lyhyt konepajalle. Konepajan junista on keskusteltu Jorman kuvan https://vaunut.org/kuva/35440?t=Hyvink%25C3%25A4%25C3%25A4n%2Bkonepaja yhteydessä. Tässä kuvassa 1602 seisoo lähellä paikkaa, missä nykyisin 135 on muistomerkkinä. ( "välillä" jotakuinkin kun käyttää viivotinta)
kuva 13.11.2016 22:59 Reino Kalliomäki  
  Hyvä, Jaakko! Entä junan numero 45 min päästä? Turistissahan ei ole merkitty sellaista paikkaa kuin "Hyvinkään konepaja".
Petrin kanssa olen samaa mieltä, sivujen viimeiset isot ikkunat ovat vuodelta 1957.
kuva 13.11.2016 20:18 Reino Kalliomäki  
  Ahkera päivystäjä palkitaan! Tästä kuvasta on hauska tarkastella teknistäkin laitteistoa.
kuva 13.11.2016 19:57 Reino Kalliomäki  
  Ei ole Tehtaanmäki. Moottorivaunujen välissä näkyvässä kyltissä on kyllä kaksiosainen nimi. Erikseen kirjoitettuna.
kuva 10.11.2016 22:23 Reino Kalliomäki  
  Poikkesin Iisalmessa 12.08.70 matkalla Oulusta Pieksämäelle. Kuva ei satu ihan päivälleen , mutta varmaankin lähelle. Ei Dm4:sia vielä 1967 seissyt tuolla. Kuva ei ole ottamani, kuten https://vaunut.org/kuva/115265?a=1
kuva 10.11.2016 21:35 Reino Kalliomäki  
  Kommentti sähköpostilla: Dm4-moottorivaunuja alettiin käyttönsä jälkeen hinata Iisalmeen vuonna 1970, jolloin myös kuvan höyryveturit majailivat siellä. Muulloin Dm4:iä ei kyllä juuri Iisalmessa näkynyt kuin noiden hinausten jälkeen tallin takana romujonossa kohtaloaan odottamassa. Sittemminhän ne hinattiin paloittelua varten takaisin etelämmäksi. (Yksi kommentti ehdottaa Dm4:n liitevaunua näkyväksi myös, mutta kyllä kyseessä on koko ajan sama Dm4-moottorivaunu.)

Esimerkkinä 3.8.1970 tallin takana olivat Dm4:t 1608 ja 1609, mutta 13.8. niiden lisäksi myös 1611 (hinaus Kv–Pm 6.8.1970 junan H 771 viimeisenä vaununa) sekä 1619. (SKS)
kuva 10.11.2016 16:39 Reino Kalliomäki  
  Soitin uskonvahvistukseksi tunnetuimmalle Porvoon radan tutkijalle. Vuosilukuja ei löytynyt, mutta hän kertoi olevansa vahvasti siinä uskossa, että hirsinen eteläinen talli on yksityisrautatien. Se toimi loppuaikansa rataosaston autotallina, ja huolellisessa tarkastuksessa v. 1974, kun se oli jo saanut purkutuomion, sieltä ei löytynyt mitään kiinnostavaa, ei edes nimmaria hirressä. https://vaunut.org/kuva/91777?liikp1=2216 . Itäisin raide (haaroineen) kuului yksityisradalle. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/109049?kv=1898&kv2=1917&ros=6 Porvoon Rautatien juna o saapunut III-raiteelle (VR:n), mutta kaukana Porvoon suunnan lähtökaarteessa näkyy polttoaineenantopaikka ja vesitorni (?), siis ehdottomasti yksityisradan raiteella. Tästä ei tutkija ole havainnut mainintaa. Uuden tallin 20-metrinen kääntöpöytä viittaa siihen, ettei sittä tosiaan oltu tehty vielä raidekaavion aikaan 1923.
kuva 09.11.2016 22:54 Reino Kalliomäki  
  Strüverin Deutz-moottoreiden numeroita on Grönblomin listassa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7185.msg72968 Latasin ne jo toiseen kertaan hajamielisyyttäni, mutta onneksi tuplan poisto onnistui.
kuva 09.11.2016 12:23 Reino Kalliomäki  
  Maahantuoja (Grönblom) antaa vain moottorin numerot, ei edes vuotta: Suo Oy, Kihniö nrot 910865 ja 943703. Moottorin tyyppi tosiaan MAH711. Maahan on tuotu grönblomin mukaan 8 veturia, ja yhdeksänteen vaihtomoottori. Ruskealan Marmorille menneet ovat vanhempia, ja 910864 meni Talma Oy:lle.
EP:n artikkeli Resiinassa 3-4/1974 listaa Aitonevan veturit, Schienen Kuli tyyppejä olivat "3" ja "4", listassa ei ole vuosia, mutta kolmonen mainitaan myydyn Satoturve Oy:lle, eli Vapon kautta se ei ole kulkeutunut Saksaan.
kuva 06.11.2016 10:44 Reino Kalliomäki  
  Kuva ei ole osasuurennos, vaan otettu kinofilmille kiinteällä normaaliobjektiivillä. Puuhunkaan ei tällä paikalla tarvitse kiivetä: https://vaunut.org/kuva/115185?a=1
kuva 03.11.2016 22:52 Reino Kalliomäki  
  Teknisesti minulle puhelin tuli lennättimen jälkeen. Tuskinpa näissä avokupareissa uutuuksia kokeiltiin. Katosta: Alkuperäistä suurentaessa näyttää säännölliseltä pinnoitteelta.
kuva 03.11.2016 20:57 Reino Kalliomäki  
  Kuvan puhelinpylvään ylimmässä orressa näkyy kaksi neljän eristimen ryhmää. Siinä langat vaihtoivat puolta häiriöiden vähentämiseksi. Toiset johdot seuraavassa pylväässä, eli vaihto aina kahden välin päästä. Arvaan, että ylimmät johdot menivät kauimmaksi. Alemmissakin oli vaihtoja, mutta harvemmin. Niissä se saatiin aikaan laittamalla orsi molemmin puolin pylvästä. Tämä näkyy Tapion kuvassa : https://vaunut.org/kuva/45331?t=puhelinpylv%25C3%25A4s , kun taas ylimmän orren neljän eristimen ryhmä näkyy läheltä Tonin kuvassa: https://vaunut.org/kuva/49398?t=puhelinpylv%25C3%25A4s .
Ankaralla pakkasella avojohdot kiristyivät, ja alkoivat "laulaa", "vonkuminen" oli hyvin kuuluvaa. Eikä kulkijalla ollut lämpötilan puolesta järin mukavaa. Nykyään "puhelinlangat laulaa" tarkoittanee jotain vallan muuta.
kuva 03.11.2016 16:40 Reino Kalliomäki  
  Kuvassa näkyy selvästi eräs erikoisuus: veturissa ei ole etupään merkkejä. Tuohon aikaan Helsingin Sr12:ista ne otettiin pois melko nopeasti veturin tultua konepajakorjauksista. Muualla Suomessa ne saivat olla paikoillaan, samoin kuin Helsingin Vv15:sta.(SKS)(s-posti)
kuva 02.11.2016 21:00 Reino Kalliomäki  
  Mainio nykynäkymä!
kuva 02.11.2016 20:57 Reino Kalliomäki  
  Kiitos, Mika! Ei tähän riitä tarkkuus, tarvitaan myös asiantuntemusta!
<<   >>