Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.04.2016 22:47 | Reino Kalliomäki | ||
| Vastoin ennakkoluuloani rahan arvon elinkustannusindeksiin perustuvan kertoimen mukaan postipaketti maksaa nykyään likimain saman verran. Musteella kirjoitettu käsiala on sievää, mitä ei voi sanoa (ilmeisesti) kosmos-kynällä tehdystä. | ||||
|
04.04.2016 20:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Erkki muistelee Paikkuja käytetyn Tampereella ainoastaan vuoden verran. Ei niinkään vaihtotyössä, vaan Oriveden paikallisjunissa. Niitä ei käännetty, mutta pitikö ottaa vettä? Matka on 42 km. | ||||
|
02.04.2016 08:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Ilmakuva onkin hyvä ajatus! Monissa kartoissa piirtäjälle on tainnut riittää "ajatus". Lopettamisaikaa en tiedä, alkanee numeroilla 197... | ||||
|
|
02.04.2016 01:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Muutamista paperikartoista mittaamalla ja arvioimalla sain nosturin raideleveydeksi 105 m, ja raiteen pituudeksi 560 m. Työleveys jää hieman kaksinkertaisesta raideleveydestä. Käytin kiikarilaseja, on sinnepäin. | ||||
|
|
01.04.2016 22:35 | Reino Kalliomäki | ||
| On kyllä. Lisäsin juuri kuvan, joka näyttää virranoton selvemmin: https://vaunut.org/kuva/109754 | ||||
|
01.04.2016 12:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Ilmeistä päätellen tullaan alamäkeä. Nämä kaksipolkimelliset resiinat on kai suunniteltu turisteja varten. | ||||
|
01.04.2016 12:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Tässä kuvassa näkyy kuormattujen vaunujen kytkentä: https://vaunut.org/kuva/109712?s=1 . Kytkinpuu on hyvä pitää varalla, sillä niitä katkeaa silloin tällöin. Tyhjät vaunut voidaan kytkeä ketjulenkeilläkin. Veturit on panssaroitu kuin turnajaisia varten. | ||||
|
31.03.2016 21:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Liittyvätkö etualan vaunut johonkin auto-junateemaan? | ||||
|
31.03.2016 01:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Uusi rautatiepalvelu? Kimmon kanssa muinoin ajettiin pumppuresiinalla sorakuopalle, oli pusikko vielä sen verran norjaa. | ||||
|
30.03.2016 20:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva on niin hieno, että tuo mieluisen hajuelämyksenkin mukanaan. Ajoituksesta: Tässä kuvassa on nokikaapin ovi mielestäni siinä kunnossa, että tilanne on ennen kolaria https://vaunut.org/kuva/13819?tag0=0%7CHr1%7C1011 . Muistomerkkinä Vuolijoella ovi on paremmassa kunnossa. Pienen nuohousluukun kahvakin osoittaa eri suuntaan. Kuvan https://vaunut.org/kuva/6682?tag0=0%7CHr1%7C1011 kommenteissa mainitaan veturin olleen täyskorjauksen jäljiltä hyvässä maalissa 1967. Onko kuva siis kesältä 1966, koska sitä ennen se taisi olla Kouvolassa? | ||||
|
29.03.2016 18:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Reilu sata vuotta sitten laitettiin ukkosenjohdattimen päähän usein pallo. Mihin siinä uskottiin? Syvärannan (nyk. Lottamuseo)hienon huvilan katolla oli kullattu (vai platinoitu) pallo, joka vieri Tuusulanjärveen kun rakennus paloi 1947. Kerrotaan monen sitä etsineen kuvitellen sen olleen läpeensä metallia. Se ei siis kellunut. Kakkosraiteelle pääsy on ollut hankalaa. Kauempana näkyy ilmeisesti siirreltävä porras, ja valaisinpylvään takana ikään kuin laivan laskusilta. Täällä oli siis jo korkea laituri! | ||||
|
29.03.2016 18:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Rakennuksille ei ole tapahtunut juuri mitään verrattaessa kuvaan https://vaunut.org/kuva/109169?u=3853 . Laitureita on sekä uusittu, että jatkettu, ja ykkösraiteen laiturin juureen on ilmestynyt vaijerikäytävä (?). On siis juuri tehty turvalaiteremontti. Puiden oksat ovat kasvaneet ehkä 5 vuotta, joten vertailukuva on vanhempi. | ||||
|
28.03.2016 11:48 | Reino Kalliomäki | ||
| Puhelinkommentti: Karjaa, oikein. Tietäjä SKS. Juna laskeutuu kohti Karjaata vajaa 6 km ennen asemaa. Ei pääse autolla, mutta "tiedustelin" paikan junasta. Laitan keskusteluun kaksoisvalotussuotimen kuvan. Porin radalla oli silloin 60-luvun lopulla liikenteessä viikonlopun lisäjuna kahdella Vv16:sta. Toinen Rauman, ja toinen Porin. Nokialla yhdessä. Ei ole kuvaa. | ||||
|
26.03.2016 10:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Ennen juorupeilistä näki saapuvan junan. | ||||
|
26.03.2016 10:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Vuonna 1924 Rautatiekirjakauppa Oy:llä oli 135 asemakioskia, ja 100 junamyyjää. Lisäksi paljon muuta toimintaa (Suomen Kauppa ja Teollisuus, SKS Helsinki 1924). Tulitikkusopimus näyttää olleen TUKO:n kanssa, jonka tehdas oli Jokelassa. | ||||
|
24.03.2016 01:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Rakow kirjoittaa kolmitoomisuudesta, että kun kattilan työpainetta nostettiin 12:sta 14:sta sarjassa Em, siirrettiin veden syöttö ja puhdistuslaitteisto ensimmäiseen kupuun tulipesän säästämiseksi lämmönvaihteluilta. valtaventtiili toiseen, ja kolmanteen suurennettu hiekkasäiliö , koska tehokin oli kasvanut. Tässä on varmaankin vanha kattila, mutta isompi hiekkakupu on otettu mukaan. | ||||
|
23.03.2016 20:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Toimintakuva vaunun kuorman purkamisesta! Siitä poimii monia yksityiskohtia. Tavallisesti kuvissa vaunu on linjalla, asemalla, tyyppikuvassa. Kovin harvoin sitä lastataan tai siitä puretaan kuormaa. Seuraava runko taitaa vaatia valmiina olevien "kankien" käyttöä. Väkeviä miehiä. | ||||
|
23.03.2016 09:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Käytännön opettama konsti tuo välilaudan jättäminen pitkäksi lastausta helpottamaan! | ||||
|
23.03.2016 00:06 | Reino Kalliomäki | ||
| Onpa täydellinen, kellaripolkukin! Kunnes silmä lopulta löytää tv-antennin. Kuuluuhan se aikaan. Mainio värimaailma! | ||||
|
21.03.2016 00:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Vasen rakennus on rautatien majatalo, oikeanpuoleinen on asemarakennus. Aseman makasiini on näkymättömissä oikealla, vasemmalla näkyvä oli Lopen kauppaliikkeiden. Asemarakennuksessa toimi myös posti. Rata kulkee rakennusten toisella puolella. Hyvä tuttu kuva asemasta on sivulla 9 kirjassa "Lännen Pikajuna", (Martti Virtanen, Rautatiemuseo 1997). Kuva on vanha, mutta tämä tuntuu vanhemmalta, mm. puuston suhteen. Rakennus on yhä jäljellä. | ||||
|
21.03.2016 00:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Nummelakin näyttää kaupunkimaiselta! Olen kaiketi pudonnut kärryiltä muutoksen suhteen. | ||||
|
19.03.2016 23:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Tästä junasta on toinen kuva kirjassa : "Hyvinkään - Karkkilan Rautatie 1911 - 1961" s. 19 (Mauno Koskinen, Kouvola 1961). Siitä kuvasta näkyy selvästi no "1", kuten epäselvästi tästäkin. Ensimmäiset veturit erosivat hiukan ulkonäöltäänkin, vertaa https://vaunut.org/kuva/89953?tag0=0%7CHKR%7C2 . Juna ajettiin 27.08.1911, "suurelle yleisölle". Ainoa matkustajavaunu oli "Kamariherran lasivaunu". Pieni I luokan osasto oli siis Hjalmar Linderin käytössä. Varsinainen vihkiäisjuna saman kirjasen mukaan ajettiin 24.02.1912, kun kutsuvieraille oli valmistunut kaksi yhdistettyä II/III-luokan matkustajavaunua. | ||||
|
19.03.2016 10:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Anteeksi sekoiluni, korjasin! | ||||
|
18.03.2016 23:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Hyvin olet onnistunut, Pave! Mitä valkoiseen tulee, niin kyllä miehetkin osaavat. Nuorella miehellä on valkoiset kengät! | ||||
|
17.03.2016 21:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä taitaa olla nyt vanhin kuva Järvenpään asemasta näillä sivuilla. Aikaa ei voi kuin arvata. Joka tapauksessa rakennuksen laiturin puoleiseen "ulostulosiipeen" on eteläiselle lyhyelle seinälle ikkunan tilalle ilmestynyt ovi vuoden 1945 kuvissa: https://vaunut.org/kuva/109171?s=1 . Kukkakioski on hävinnyt, samoin mainokset. Kapea "laituri" makasiinin kohdalla mahdollisti vaunujen läpi tapahtuvan lastauksen/purkamisen. Laiturin nupukivirakenne muistuttaa Keravan aseman tyyliä ennen sotia. Missä vaiheessa aseman etuovi suljettiin lopullisesti? |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiekuvia Järvenpäästä |
16.03.2016 21:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno kuvasarja! Tämän läpikäynti vie aikaa! Järvenpään vesitorni aallopin sivussa pistää silmään. Mistä vesi otettiin? | ||||
|
16.03.2016 12:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Ihana kuva! Voi noita ilmeitä! | ||||
|
Kuvasarja: Höyryvetureita Järvenpäässä 1945-1946 |
16.03.2016 12:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Todella harvinaisia kuvia! Ukko-Pekka halkopiipulla! Takana taitaa näkyä sahan rillitie. Tv2-kuvia näkee myös harvoin, kerralla 2 saman sarjan edustajaa. Aivan hetki sitten sattunut, koska piipuista tulee savua. Näissä kuvissa katse viipyy! | ||||
|
15.03.2016 23:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Uskomatonta! Vanhan kuvan tyttö on jo viisikymppinen! | ||||
|
15.03.2016 11:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos! Siis K1 283. Se valmistui 1900. Melko pieni ajoitushaarukka. Viipurin koneita, v. 1901 K1 nrot 271 - 290! Tillastossa 283 on merkitty halkopolttoiseksi 1902. Jos savusta voi jotain päätellä kapenee haarukka kahteen vuoteen. | ||||
|
15.03.2016 01:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Vanhan kartan https://vaunut.org/kuva/109136?a=1 mukaan on ehkä ollut. Mutta raitioteiden asiantuntijat tietänevät enemmän. | ||||
|
|
14.03.2016 22:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Isoäitini asui täällä jonkin aikaa. Juna Viipurista on saapunut. Amerikkalaiset veturit tulivat valmistajankuvien mukaan hiilipiipuilla. Tilastojen mukaan K1:set polttivat jatkuvasti hiiliä 1901 -1910, kun taas H1 ja H2 tosi vähän, vain 1901. Tuleeko veturin piipusta hiilisavu? Muista eroista https://vaunut.org/kuva/109135 en osaa ratkaista sarjaa, voisiko numeroa osasuurentaa? Viipurin (Karjalan rata) koneita olivat 1901 H1 237 - 241 ja 294, 295. H2:set 296 ja 322 - 328. Tekisi melkein mieli veikata 323, mutta ei. Veturi 240 on tilaston mukaan halkoja https://vaunut.org/kuva/99184?tag0=0%7CH1%7C polttava? Kyllä toisaalta savutorviakin vaihdettiin: https://vaunut.org/kuva/34800?tag0=0%7CH2%7C . Nyt muistan jo yhden tapauksen hiilipiippu/halkopoltto : Eskolan metsäradan "Rango"! |
||||
|
14.03.2016 12:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuosta keskiovesta katoksen alla nousivat "Karjalan tunnelin" käyttäjät laiturille. Se oli lyhin reitti lähtöraiteille itään. Mitäköhän lukeekaan kyltissä, jonka varjo näkyy raidemontun päätteenä olevassa kaapissa? | ||||
|
14.03.2016 12:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Arvelen, että tälle kuvalle on samalta paikalta otettu pari : https://vaunut.org/kuva/109112?a=1 | ||||
|
14.03.2016 10:13 | Reino Kalliomäki | ||
| CEhit ihan selvästi, kiitos tarkkuudesta, Teppo. Puisen veturitallin purkamishetkeä tuntuu olevan paha löytää. Rakennusvuosi on 1910 (Kerava Muuttuu, ISBN 951-816-004-X, sivu18). Aikataulu kuitenkin ahdistaa, veturi ei näytä myöskään uudelta. Koska maisema näyttää huhtikuiselta, täytynee olla 1978! | ||||
|
12.03.2016 23:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Dv12 2625 valmistui kevättalvella 1976. | ||||
|
|
12.03.2016 22:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Musta huopakatto on vanhan hirsistä tehdyn veturitallin. Se purettiin Sibeliuksentien alikulun tieltä. Kirjasessa "Kerava" (ISBN 951-99475-5-8 nid, 1987) on kuva sivulla 19, jossa kaivantoa tehdään 1983-84. Se on vain eräänlainen takaraja. Kuva lienee otettu ennen Sr1-veturien tuloa, siis ehkä 2621:sen ollessa melko uusi, Susien määrä kasvoi alati. (1976?) | ||||
|
12.03.2016 22:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Sru - kommentti kuvassa https://vaunut.org/kuva/109094 | ||||
|
12.03.2016 20:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Suosittelen Muistaja.fi sivujen kuvahakua. (Keski-Uudenmaan museoiden yhteinen tietokanta). Sieltä löytyy paljon faktaa sekä kuvia. Mm. herrojen Ryti - Hitler panssarijuna Hyvinkäällä. | ||||
|
12.03.2016 00:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Lukiessani kysymyksen nappasin käteeni "Leveät Kiskot" - kirjan. Siinä on eniten kuvia yksityisratojen vetureista. Satuin sivulle 203. Veturin puskinpalkissa näkyy numero osittain. Sivulla 193 on kuva samasta koneesta: G1 130! VR:n numero. Tajusin, että tapa oli yleinen, siksi siis en sitä erikseen maininnut. | ||||
|
12.03.2016 00:06 | Reino Kalliomäki | ||
| Heikki, suurensin alkuperäistä kuvaa, enkä saa selvää vaunutyypeistä. Ainakin Sm1 - 2 rungot K-junista viipyivät siellä hetken. Nythän ne lähtevät tuloraiteeltaan. Kuvan vasemmassa alalaidassa rakennustyömaan aita näkyy myös toisessa ilmakuvassa, ne ovatkin siis saman aikaiset. Ennen siltaa tie jatkoi suoraan. Tasoristeyksestä en muista nähneeni kuvaa. | ||||
|
11.03.2016 12:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Moni mies noihin aikoihin oli metsätöissä kova sana jopa ilman kiertokoulua. Muuan Antti Lieksasta meni kiertokouluun oltuaan viitisen vuotta metsätöissä. Opettaja kysyi: "No, osaakos Antti lukea". 17-vuotias lähti suuttuneena. "Minkäs takia kouluun sitten menisin..." Opetteli sitten itse :) Myöhemmin Antti oli paljon ratatöissä. Oli alkanutkin työuransa "lintupoikana" Lieksan ratarakennuksella topparoikassa. |
||||
|
11.03.2016 12:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Laituri ja istutukset vaikuttavat uusilta. Asemarakennusta ei ole vielä kokonaan maalattu. Asema avattiin 01.02.1899 - onko kuva 1800-luvulta? Veturia on kovasti retusoitu, mutta veikkaisin A3:sta. Sen kaiteessa on yksi pystytuki vähemmän kuin A6:ssa. A7 veturissa on isot hiekkalaatikot vandringilla ensimmäisen vetopyörän suojakaaren edessä. Muistuttaa mielestäni kuvan https://vaunut.org/kuva/109035?a=1 veturia. | ||||
|
11.03.2016 11:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi on Porvoon - Keravan Rautatien veturi no "4" , myöhemmin VR:llä F1 64. Vertaa kuvaan: https://vaunut.org/kuva/109059?a=1 . Kirjassa "Leveät Kiskot" (WS, Porvoo 2008) sivulla 262 on kolmas erilainen versio. Kortista on otettu vähintään kolme painosta, korttibisnes on kukoistanut. Yksityisradan selvä numero on harvinaista herkkua. | ||||
|
09.03.2016 23:21 | Reino Kalliomäki | ||
| Edellinen kommenttini vei ajatukset Rautatiekirjakauppa Oy:n kioskirakennuksiin. Yhtiöllä lienee ollut tapana käyttää jonkinlaisia mallipiirustuksia. Ainakin usein näkee samanlaisia eri asemilla. Tämän kuvan kioskille löytyi "sisar" näiltä sivuilta: https://vaunut.org/kuva/35089?t=postikortti . Omani on postileimattu 11.11.1928 | ||||
|
|
09.03.2016 22:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva lienee 20-luvun loppupuolelta. II-raiteelta III:lle ja 4:lle johtaneet vaihteet puuttuvat verrattuna vuoden 1923 ratapihakaavioon III-raiteen laiturin puisen jatkeen kohdalta. Vanha postitalo on vielä yksikerroksinen, lähinnä puurakenteista siltaa. Tavaramakasiini katosi 1965-70. Sen varjo näkyy vielä Pekan hienossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/53871?liikp1=2216 . Sen, ja asemarakennuksen välissä näkyvät pikku varjot tulevat kioskirakennuksista. Tässä kuvassa on kioski aseman pohjoispäässä, kioskirakennus nro 2 (?). Niitä oli kai vähintään 6 erilaista. Salusiinit ovat asemaravintolan kohdalla (II ja III luokka). Paikallishistoriikkien muistelmissa mainitaan, että asemapäällikön rouvalla oli etuoikeus asemaravintolan pitoon. Voisivatko kuvaajan nimikirjaimet olla tyylitellysti AH ? |
||||
|
09.03.2016 20:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Matti lisäsi kohta teknisesti paremman kuvan kuin https://vaunut.org/kuva/108819?a=1 ! Onko kyseessä A3? Höyrykupu ainakin kiiltää tässä kuvassa, ja etuikkunatkin ovat saman malliset, toisin kuin viimeisessä sarjassa. Ainakin vuosina 1901 - 1903 Turun varikolla olivat A3 numerot 13 - 17, ja lisäksi A6:sia ja A1:siä. | ||||
|
09.03.2016 00:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Vesa, uskon kyllä, että jos laiva kulki jo 1965, niin se vei myös turisteja. Kun ehdin Tallinnaan, oli jo Viru-hotelli vuoden vanha. Viljannin hotellia en muista, taisi olla pienempi. Matka taisi olla samanlainen kuin sitten Eerolla. Tutkin myös autovaihtoehtoja. Ne oli tehty suhteessa kalliiksi, mm. nopeaa läpiajosuunnitelmaa ei hyväksytty. Lisään kuvan automatkailijan kartasta samalta ajalta. | ||||
|
07.03.2016 22:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Remontit kestivät jopa vuosia. Töitä tekivät usein naiset. Yksittäisen remontoijan piti olla luova, ei ollut rautakauppoja mistä hankkia materiaaleja. Mutta veturi on karkeankomea. Eikä huono hyötysuhteeltaan. |
||||
|
|
07.03.2016 22:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Tallinnaan turistit pääsivät v. 1968. Ensimmäinen mahdollisuus matkustaa muualle Viroon turistiviisumilla oli rengasmatka "Eestin kierros" v. 1975 (Tartto,Viljandi,Pärnu. Bussilla Tallinnan satamasta, yöpymiset Viljandissa sekä Pärnussa). Olin ehkä kolmannella matkalla mukana. Kyseisissä kaupungeissa viisumi oli voimassa, välimatkoilla ei edes pysähdytty. Yksityisellekin matkalle liput, hotellit yms. varattiin Intouristin kautta. Esim. Siperian junassa turistit sijoitettiin samaan vaunuun, seurustelua venäläisten kanssa ei kuitenkaan rajoitettu. Autolla tuli pysyä sallituilla reiteillä. Vain määrätyissä hotelleissa sopi yöpyä. Iso kamera jalustoineen ei herättänyt epäilyjä, kohtelu oli mieluumminkin ystävällistä ja uteliasta. |
||||
|
06.03.2016 22:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Mikalle kiitos hienoista linkeistä! Eläintarhan - Linnunlaulun kuvien ajoituksessa on tietenkin raiteiden määrä oleellinen. En muista nähneeni kallioleikkausta yksiraiteisena. Enkä liiemmin löytänyt muuta mainintaa, kuin että toinen raide rakennettiin 1890-luvulla. Entä kolmas? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/98876?kv=1900&kv2=1918&t=linnunlaulu näyttää kolmannen raiteen tila tehdyn ehkä pari vuotta aikaisemmin, päätellen kasvillisuudesta. Vasemmalla puolella "hirsipuun" näköiset pylväsviritykset lienevät karbidilyhtyjen ripustuksia. (I.K.Inha 1908). Kuvassa https://vaunut.org/kuva/78497?kv=1900&kv2=1918&t=linnunlaulu enin leikkauksen laajennus on länsipuolella, ja oikealla kallion päällä olevan talon kohdalla erottuu pylväässä lyhty. Vasemmalla puolella tehdään työtä parhaillaan. (G.Sandberg, 1900). Kuvassa https://vaunut.org/kuva/105421?kv=1894&kv2=1940&t=el%25C3%25A4intarha valmiudessa oleva hitaasti ajon signaali viittaa ratatöihin. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/105425?kv=1890&kv2=1936&t=el%25C3%25A4intarha ei mitenkään vielä erotu kolmatta raidetta. (S.Brander,1911). Kestikö kolmannen raiteen tekeminen viitisen vuotta? Tehtiinkö neljäs samalla kerralla? Arvelen Branderin kuvien ajoituksen oikeaksi, ilmeisesti myös Inhan. | ||||