Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.02.2015 18:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä. Ihan perus-R8. | ||||
|
22.02.2015 00:54 | Reino Kalliomäki | ||
| Siis vaununsiirtolaite. Erinomaisen selkeä kuvaus Kymin Oy:n hiilen lastauksesta! | ||||
|
21.02.2015 23:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Esko: Harmi kyllä ei näy löytyvän. Pari numeroa ylempi kyllä. | ||||
|
21.02.2015 22:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvista viisi on otettu peräjälkeen, niin että varjoista voi päätellä kuvausjärjestyksen. Kaksi on talvikuvaa ja yksi eri paikassa. Kuitenkin kuljettaja näyttää aina samalta mieheltä. VR historiikissa 1862 - 1912, osa II, sivulla 248 on Viipurin raidekaavio, josta voi päätellä kuvauspaikkaa. Suuri Raideliikennealbumi, sivu 49, valmistajankuva C5 no 308 (Vaasan rata). Kuvassa näkyy numerolaatta. (EN) | ||||
|
20.02.2015 22:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Ilkka on varmaan oikeassa. Olen katsellut muita kuvia, ja tullut samaan tulokseen, ja samoin Erkki. | ||||
|
20.02.2015 22:20 | Reino Kalliomäki | ||
| Anteeksi! Kalevantie tietysti, eikä katu. En ole kokonaan vieraantunut Tampereesta, vaikka koulun lopetin keväällä 1968. Äitini ei koskaan oppinut uutta nimeä, vaan aseman alta itään johtava väylä kulki perheessä aina nimellä "Puolimatkankatu" (Itsenäisyydenkatu). Asun nyt kirkonkylässä, jota kaupungiksi tituleerataan, aivan nykysäädösten mukaisesti. Mutta Tampere on toki kaupunki: Kirkkoja, puistoja, satamia, toreja (4 ainakin), teitä jne. Kun juna saapuu etelästä, ja kaupungin valot tulevat näkyviin, nousee vieläkin jostain hyvä tunne. | ||||
|
20.02.2015 02:09 | Reino Kalliomäki | ||
| Kylläpä kupu hohtaakin, ja tallirakennuksen heijastus näkyy siinä! Valtavan hienoja kuvia! Taisi Hugo Simberg olla vetureista kiinnostunut, kun maalasi Kymin sähköveturinkin. Taustalla valomastossa on portaat. Kai tehokas karbidivalaisin. | ||||
|
15.02.2015 01:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Tosi. Kuten Yte sanoi: "Vee vee" (voi voi) | ||||
|
15.02.2015 01:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno kuva nykyarkkitehtuurista. Tunnelmaa täydentää valvontakamera. | ||||
|
15.02.2015 01:10 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos linkityksestä, Tommi ! | ||||
|
|
13.02.2015 23:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuliko Matista vk? | ||||
|
08.02.2015 21:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Valitan, tuskin saisi C.S.I:kään selvää. Digillä olisi voinut ottaa lähikuvan. Käsittämätöntä, miten vähän silloin otti kuvia. Vaan mainioita nuo Tapion edellisessä kommentissa linkitetyt kuvat : rakentavat miljöön. | ||||
|
08.02.2015 17:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Vuoden 65 kartassa sivuraiteen päässä Linnamäessä merkityn pienen rakennuksen varjo voisi näkyä alhaalla vasemmalla. 1970-luvun kartoissa raiteen vieressä oleva pelto on merkitty. Pellon takana olen erottavinani pylväitä - meneekö siinä tie ? Tuntematonta sivuraidetta ei voi olla, onko sittenkin kyseessä Linnamäki ? Auringon suunta sopii. | ||||
|
08.02.2015 10:31 | Reino Kalliomäki | ||
| Edeltäjästä olen kuullut huhuja, nyt ensi kertaa kuvausta rakenteesta. Tarvitaan veturigeenin vaivaama ihminen panemaan merkille asioita. Harmaa on yleinen väri. Olivatko puurakenteet tehdastekoiselta vaikuttavia? En ole nähnyt mustaa valkoisella. Nimitarina viittaa 30-luvun loppuun. Varmaankin ollut aika vaatimaton, kun on korvattu move nelosella. Kytkintangot eivät viittaa omatekoiseen. | ||||
|
07.02.2015 11:49 | Reino Kalliomäki | ||
| Taaskaan en lukenut kuvaa tarpeeksi huolella! En hoksannut kelloa - sehän on P46 eikä P42 . | ||||
|
|
07.02.2015 00:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Kun minulla on käsikirjastossani vain syysturisti vuodelta 1971, niin sen mukaan juna lähtee Tampereelta? Onko tämä joku koe, Tapio? Syysturistissa mainitaan , että yhteys Haapamäeltä saapuu Tampereelle 17.02 (H518), mutta varsinainen aikataulu väittää 17.08 ! Tähän junaan olisi ehtinyt lähtien Porista mierontietä klo 7.50. Olisipa ollut jännä matka! | ||||
|
06.02.2015 23:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Nätti kuva tosiaan! Eikä turvaväri revi silmää kun se sopii muuhun väritykseen. | ||||
|
04.02.2015 20:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Siellä se koettaa piiloutua halkopinon taakse! Sokeritehtaan metrin raideleveyden Krauss. Ja VR:n vaunut kapean raiteen laveteilla. | ||||
|
04.02.2015 00:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuvaaja seisoo Kupparojan kohdalla , noin 2,3 km Linnamäestä Hyvinkäälle päin (Ihanainen). Katselin joskus paikkaa kuvauksellisena, mutta kiskoja ei enää ollut. Kiva nähdä kuva tässä! | ||||
|
30.01.2015 21:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei huolta. Turhateippiä turvallisempi ratkaisu keksitään pian:) | ||||
|
30.01.2015 21:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Joka kodissa on nykyään vaaka. Kuitenkin muistuu opiskeluajalta proffan esimerkki: hoitaja ei saa hymyillä. Gynekologi nuorelle naiselle: "Nouskaa vielä vaakaan". Hienon voimisteluesityksen jälkeen hymyttä: "Menettekö vielä puntariin..." | ||||
|
30.01.2015 01:41 | Reino Kalliomäki | ||
| Hämmästyin poikasena kovasti, kun vähäkäyttöisellä tasoristeyksellä (km 209, Tpe -Pri) topparoikka käänsi tälläisen poikittain, ja työnsi sen radalta soratielle. Ehkä kesällä 59. | ||||
|
26.01.2015 08:52 | Reino Kalliomäki | ||
| Paraisten Kalkki Oy käytti paineilma-säiliöveturia. Ilmeisesti se oli edukseen tunneleissa. Ainoa toinen kerta, kun olen kuullut paineilmaa käytetyn tapahtui Riihimäellä: Uutta Tubizen valmistamaa veturia ei siellä koskaan lämmitetty - se tuli liian myöhään. Kuljettaja Aarno Markio halusi kuitenkin kokeilla sitä, ja hän "pumppasi" siihen ilmanpainetta toisella veturilla työntämällä. Näin hän pääsi hiukan kokeilemaan. Harmi kyllä, en kysynyt miten pitkästi veturi kulki ilmanpaineella! |
||||
|
24.01.2015 20:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Ja takana hirsiset veturitallit! | ||||
|
24.01.2015 20:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Uskomatonta että! | ||||
|
17.01.2015 21:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Kyllä Jumbon tenderiltä näyttää. | ||||
|
15.01.2015 17:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Timo on varmasti oikeassa. Numero on sen verran tahraantunut, että on varmaan 2. Vuoden korjaan sitä myöten - en ole kehyksiin tehnyt aikanaan merkintää. Aika oli silloin varmaankin vapainta, olen nyttemmin harmistuneena huomannut joka paikan olevan aidattu, eikä tehtaiden porteillakaan ole enää porttivahteja jotka saattoivat myöntää luvan pikavierailulle, tai tiesivät neuvoa, kuka eläkeläinen parhaiten muistaa entiset veturit... Asemarakennus on tosiaan taustalla. Lisään siitäkin kuvan. |
||||
|
13.01.2015 01:43 | Reino Kalliomäki | ||
| Voi vietävä tosiaan tuota Heikin tunnistusta! Korjaan vuosilukua, - enään se voi olla vain vuoden pielessä. Olin aikanaan Nokia Oy:n linjaosastolla töissä, ja oma ajatukseni liittyy sähköihin : posliinieristeitä näkyy vielä, mutta muovikaapeli (MMI) on vallannut maiseman. Nokia Oy hankki 1959 kaksi neonvihreää Magirus-Deutzia. Että ne olivat mahtavat tukkiautot! | ||||
|
11.01.2015 21:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Muissa "sarjan" kuvissa esiintyy 1158, ja maininta "Pesiökylä" , tai"Pesiö". Veturit näyttävät yhtä uusilta , ja selvästi raiteet ovat keskeneräisiä. | ||||
|
11.01.2015 21:23 | Reino Kalliomäki | ||
| En ole tehnyt EG:n Kaukopään Saalastista edes pvm-merkintää. Ihan metsässä tuntuu olevan tuo 29 ! Niin olen kuitenkin merkinyt. Numerot ovat niin selvät, että kelpaisivat äänestyslipukkeessa. Löysin kuvia , ja laitan ne näytille. | ||||
|
11.01.2015 19:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Taas olen hämmästynyt . Ei auta kuin korjata junan tiedot! Tietysti hiihtoloma, normaalia myöhempi koska perheessä ei ollut lapsia. Viikko 27.02- 3.3.1978. Ja paikalle pääsi vain hiihtämällä. Km-pylväs 33 häämöttää junan keskivaiheilla, ja sen takana auraamattoman pikkutien tasoristeyksen merkki. | ||||
|
|
09.01.2015 23:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Vähän tutisin laittaessani nuo Saalasti-kommentit, sen verran epämääräinen on asia. Listaani olen varsin selvästi merkinnyt EG-Kaukopään kohdalle 29 - mutta 47 sopisi paremmin? Kontinon kohdalle olen ensin merkinnyt 40, ja sitten korjannut 43? Onko se vaihtunut? Pyöräilin siellä usein. Ei ole päiväystä! Sunila "5" laatasta merkitsin 72, Parkano 103! Rauman koneen kohdalla lukee vain Parkano 104, ei Saalastin numeroa. Sunilan numerosta olen varsin varma, vaikkei kuvaa olekaan. Kun väitin kolmen puuttuvan , tarkoitin numeroita 11 -13. Niiden ei pitäisi olla enää move2:sia, mutta esim. Nokialle Saalasti toi kapean Jenbachin. |
||||
|
|
06.01.2015 11:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos, Tommi kivasta havainnosta! Missä lienee nyt? Jormalle: En lukenut omin silmin. Saalastin lista ei selvästi kerro valmistusnumeroita, vain järjestysnumeron. Vaihdossa tullut runko jopa kunnostettiin uudeksi, ja myytiin edelleen. Uudella numerolla. Eli kyseessä on "meriittilista". Seuraavassa joitakin yksityisvetureiden luettuja valmistusnumeroita: Ahlström Karhula/30 , Turengin Sokeritehdas/37 , Joutseno Pulp/38 , Kontino Tikkurila/43 , EG Kaukopää/29 , KSR/51 , EG Insuliitti Karhula/67 , EG Pankakoski/68 , Sunila"4"/58 , Koverhar/14 , EG Lahti/69 , Svenska Salpeter/66 , RR Martinniemi/70 , EG Säynätsalo/71 , Sunila"5"/72 ja tämän perässä lukee "Parkano Oy 103/71" , RR Rauma/104 , Palki Puhos/107 , Joutseno Pulp/108 . Nämä ainakin luin, vaan tajusin liian myöhään listan puutteet. Turengissa muutetut Move 2:set huomioiden ynnäykseni mukaan listasta puuttuu 3 veturia. Ovatko nämä Jenbacheja? Resiina 3/93:sen luettelossa numero on valmistusnumero, ainoa ero on huomatakseni no 58. | ||||
|
05.01.2015 19:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos tästä esillepanosta! Onpa siinä tutkimista! | ||||
|
|
05.01.2015 19:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Olen kuvitellut sen tehneen työnsä Lielahdessa. Vaan ehkä Jorma tietää? Vuoden 1986 listasta se puuttuu. Mäntän Otso 2 valmistui 1963. | ||||
|
|
05.01.2015 01:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiskotus on aivan vaatimatonta, rataa kai rakennetaan. Onko muistelijan vuosi tai paikka väärin? Ajattelisin rataosan olevan oikea. | ||||
|
04.01.2015 23:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Pansion laivastoaseman veturi oli 2-akselinen Frichs Dm- vai oliko niitä 2 ? Varmaan selviää valmistajanlistasta, omistaja kun oli Puolustusvoimat. Onko siis Toijalassa nykyään. Jorma Rauhalan mainiot kuvat teksteineen näillä sivuilla. | ||||
|
|
04.01.2015 22:55 | Reino Kalliomäki | ||
| En löytänyt kuvaasi hausta, Jukka. Oma vikani, anteeksi. Tuossa perunakellarissa on kyllä legendan ainesta!https://kuvat.vaunut.org/15d2a254ae1d2102b95e5cbb85707751.jpg | ||||
|
04.01.2015 10:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Useat veteraani-ikäiset kokevat jopa liukuportaat pelottaviksi. Ehkä on vain tasapainohäiriöitä. Vaan kuinkapa muutenkaan? | ||||
|
|
04.01.2015 10:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistaisin kerrotun, että saksalaisten perunakellari Härmän parantolan lähellä oli niin iso, että juna mahtui lastaamaan. Sehän ei ollut kalliota, ja ehkä osittain rakennus? | ||||
|
03.01.2015 17:12 | Reino Kalliomäki | ||
| En rohkene mitään kovin teknistä väittää. Kyllä minustakin tuo suhteellisesti tuntuu pieneltä. Luen lähinnä vain "rivien välistä". Tässä mielestäni lukee, että projekti on ollut kovin vaativa (kallis). Tahtoa on tarvinnut olla korkealla taholla. Tässä tapauksessa arvelisin vain hinnan katkaisseen kamelin selän. Valmethan teki kaikkea, ja sai tuotteensa kaupaksi, kun oli pakko ostaa niitä. Usein tuotteet olivat hyviä, mutta esim. hammaslääkärin koneet eivät olleet mikään innovaatio. Kun markka vapautui (vrt autot), viimeinen erä myytiin valtiolle, siis Helsingin Yliopistolle. Erehdyin luulemaan muutamaa vuotta myöhemmin niitä 30-lukuisiksi! Valmet teki junat ja veturit, oli kai loogista pyrkiä tekemään myös moottorit. Tekninen kommentti on lainaus Erkiltä, (EN), toivottavasti en tulkinnut sitä väärin. | ||||
|
|
02.01.2015 21:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Hankkeen peruste oli varmaankin paitsi Move 51, myös Dm4:t. Korvattaisiin juopot GM-moottorit kotimaisilla - eihän sotakorvauksista ollut kuin muutama vuosi ja maan vaihtotase oli jatkuvasti kuralla. Toteutumisen esteeksi tuli asennelman saatavilletulo 2...3 vuotta turhan myöhään. Kuumeneminen linja-ajossa ei liene ollut vierasta Vv13/14 -vetureissakaan - yhdistäjävaihde lienee ollut niissä samankaltainen kuin 815-paketissa. Vv13 joutui vielä jäähdyttämään momentinmuunninta (keskimäärinkin kymmeniä kilowatteja lämpöä) moottorin jäähdytysjärjestelmään kytkettynä. Hyvällä nykyöljyllä ja hyvin sisäänajetuilla hiotuilla hammaspyörillä on hammasrynnön hyötysuhde jopa vähän yli 0.99, mutta silloisissa testeissä tuskin edes 0.98 . Jos yhdistäjävaihteelle tulee moottoreilta 325 hv, kuumentaa vaihdetta (0.75 x 325) kW x 0.02 = 5 kW häviöteho (mutta paljon enemmän, jos öljykalvo paikallisesti pettää esim sisäänajamattoman hammaskarheuden johdosta).(EN) Lämpeneminen olisi ollut korjattavissa, mutta VR:lle se oli kätevä peruste luopua hankkeesta. |
||||
|
02.01.2015 20:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Nykyään on koristeilla (taiteella) ihan oma budjetti. | ||||
|
02.01.2015 19:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Jumpe! | ||||
|
30.12.2014 18:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Hiukan laituria pidempi juna! Onneksi junailija vahtii. | ||||
|
29.12.2014 16:32 | Reino Kalliomäki | ||
| MD54/4 vetureita valmisti Istinskin tehdas. Eestistä Mehis Helme kertoo, että alkuperäinen moottori oli DT-54. Mehiksen sivuilla Facebookissa on paljon kuvia kapearaiteisista. Jostain olen muistavinani Istinskin valmistusnumeron noin 11500 ... |
||||
|
27.12.2014 19:29 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei ole kuvaa . Yksi linjavaihde, kaksi rinnakkaista raidetta, rataa lähempänä oleva pitempi. Raiteet aivan vierekkäin, myös pääraide hiukan korkeammalla itäpäästä, eli pistoraiteet olivat vaakatasossa. Maantien tasoristeystä vartioi vastapäätä asuvan mökin rouva, sulki siis veräjät. Maantien reunat oli aidattu noin 50 m matkalta, ja sitten toisessa päässä oli riukuveräjä. Näin saatiin karjalauma pysymään sijoillaan. Eihän lautatavaraa voinut suoraan "pudottaa", oli se pinottava. Massatavaralle oli kyllä suoria lastausjärjestelmiä. Samoin oli monia eri mekanismeja vetovaijerin tartunnassa. Köysiradan kaltevuushan saattoi olla paljon yli 45 astetta. Tämä oli köysiradaksi nousultaan merkityksetön. | ||||
|
27.12.2014 18:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Todellakin Alastalon vaihde. Pistoraide ei johtanut sahalle, vaan köysirata. Mainio mainoskirja "Suomen Kauppa-,Merenkulku-, ja Teollisuus" , noin tuhatsivuinen, neliosainen teos vuodelta 1928 sisältää myös Kallen "haastattelun". Siinä mainitaan, että höyrymyllytoiminta Tampereella tarvitsi puujätettä, siksi ensimmäinen saha perustettiin 1898. Tämän sanotaan palaneen 1901 (numeron virhe jossakin), ja sen jälkeen alettiin rakentaa isompaa sahaa. Muistan nähneeni radan liikkeessä joulukuussa 1952. Oli tärkeää asiaa. Ostettiin pieni potkukelkka koulun aloittaneelle veljelle. Oli muotia varustaa kelkka rekkarilla ja pienellä lipulla. Kiitos linkistä, Jukka! | ||||
|
|
27.12.2014 01:03 | Reino Kalliomäki | ||
| Käytän tätä kuvaa "aasinsiltana" esitelläkseni "yksiraiteisen", eli köysiradan. Edessä olevan tasoristeyksen vasemmalla puolella oli Jaakkolan pysäkki. Mahtavan lehtikuusen takana näkyy käytöstä jo poistettu tasoristeys. Sitä vasten oli pistoraiteen päätepuskuri, vaihde oli junan takapään kohdalla olevan vanhan Tampere-Pori tien tasoristeyksen tällä puolella. Vihellysmerkki on sen tien takia. Lyhempi pistoraide meni varaston kylkeen. Nyt on paikalla eritaso. Pysäkkirakennus oli vuosia ratahenkilökunnan käytössä siirrettynä pistoraidealueelle. Juuri muuta ei ole jäljellä, kuin köysiradan vastapainot, maan sisään betonista valetussa noin 2,5 m syvässä neliönmuotoisessa "kuopassa". 10+ tonnia? Ilmeisesti turvallisuudenkin takia tilaa on täytetty haravointijätteillä. Vastarannalla oli tiilitehdas ja saha. 50-luvun lopulla linjavaihde oli purettu. Rullavaunu ja rautalangalla lukosta avattavat vaihde, sekä 2 raidesulkua tekivät paikasta kiinnostavan. Siuron "pässi" hoiti liikenteen sivuraiteelle. Kuvaussuunta jokusen piirun lännestä lounaaseen. Eli on aamupäivä? | ||||
|
25.12.2014 11:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Ylä-Syvärin veturit ovat selkeästi tunnettuja (E-E. Saarisen kirja). Sitä paitsi YSR rakennettiin uutena ratana , tässä pölkyt ovat vanhoja. Podporozjessa tiedetään olleen ainakin 2 veturia. Toisen kuva on linkissä (Taunon ja Jyrkin kommentit), ja myös kirjassa H.Wenzel/J.Stockklausner: "Lokomotiven ziehen in den Krieg", osa 3, sivu 81. Vjassaaren rata oli vaatimattomampi, ja käytössä oleva osuus lyhempi. Sen alku näkyy YSR:n kirjan liitteenä olevassa kartassa Syvärin etelärannalla paljon lähempänä Äänistä. Etsi tekstiä "Vjasostrov", lukee myös "laituri". Kuusamon radasta hyvä artikkeli (kymmenkunta sivua ja tusinan verran kuvia) on kirjassa Alfred B. Gottwaldt: "Heeresfeldbahnen". Kuusamon veturit olivat saksalaisia, tyyppejä HF 110 C , ja HF 130 C, joista höyryveturissa oli myös sivutankit tenderin lisäksi (halbtenderlok). Hauskana yksityiskohtana kello, kuin tavallinen vellikello. Tämä venäläinen veturi näyttäisi L. Moskalevin kirjan "Russian Narrow-Gauge Steam locomotives" olevan Kolomnan tyyppiä 65 (63?). Eli vetopyörän halkaisija 750 mm (kuin myös raideleveys) ja tulipinta noin 50 m2. Podporozje sijaitsee siinä missä Murmanskin rata ylittää Syvärin. Metsärata johti sopivasti rintamalinjan takana asemasotavaiheessa itäänpäin. Oli toki muitakin ratoja, mutta niille "raskaan" kaluston kuljetus olisi ollut hankalampaa. | ||||
|
24.12.2014 02:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Eikös tuolta ole tulossa Pikku-Jumbo ? https://kuvat.vaunut.org/5a1c3f96b5be387ebee0ef02844d159c.jpg | ||||
