Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.03.2018 11:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Viskuri oli ensin kummmallakin puolella. | ||||
|
20.03.2018 00:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Ostin kartan kun Akateeminen kirjakauppa myi niitä parin päivän ajan. Pääosin kartta esittää Suomea, "bonuksena" vähän muutakin. Kun rautatiet pahasti kiinnostavat, tuli katsottua sitäkin. Lähinnä kiinnostivat oudot kapearaiteiset joilla ei silloinkaan tuntunut enää olevan mitään tärkeää roolia. Näin myös TE-höyryveturin viimeisiä ajoja: http://vaunut.org/kuva/95809?u=3399&tag0=0%7CUlkomaat%7C Se tuo historian mieleen. |
||||
|
19.03.2018 18:19 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei tosiaan mitään, omat toiveet vaan on syytä pitää ojennuksessa. Kiitos, Jarmo! Pari juttua oivalsin heti! | ||||
|
19.03.2018 16:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Silta taitaa olla tämä: http://vaunut.org/kuva/108535?t=Podporozje . Edellisen kommenteissa sanotaan, että silta oli ylityskunnossa. Kartta vuodelta 1970 vastaa varsin hyvin Eljaksen piirtämää: http://vaunut.org/kuva/125512?a=1 . Timo Vaittisen lisäämä kuva http://vaunut.org/kuva/5637?tag0=0%7CMuu%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CKapearaiteinen lienee tältä radalta. Kirjassa "Lokomotiven ziehen in den Krieg" (Wenzel - Stockklausner 1980, ISBN 3-900134-64-2) osa 3, sivullla 81 on myös kuva täältä. Kirjassa rataa kutsutaan nimellä Podporozje - Shemenski. Muuan haasttattelemani kuljettaja kertoi radan asemasotavaiheen aikana eräällä kohtaa kulkeneen niin lähellä rintamalinjaa, että veturin annettiin miehittämättömänä mennä kohdan ohi. | ||||
|
17.03.2018 18:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämän veturin pyörän halkaisija on kulumattomana 580 mm. Viranomaiset antoivat nopeusmääräyksen yleiselle liikenteelle avatuille radoille. Raideleveyserosta huolimatta tämä muistuttaa enemmänkin 600 mm:n raideleveyden vetureita, kuin esim. Museorautatien isoja höyryjä. Karjalankosken Rautatien nopeusrajoitus oli 18 kmh. Nokian tehdasradan veturitallia purettaessa löysin uunin päältä unhotuneen , ruskean, pahasti hapertuneen vihkosen: "Rautatien Ohjesäännöt" ( ihanan tuoksuinen). Siinä määrätään suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 20 kmh. Useimmilla tehdasradoilla ei tainnut olla nopeusrajoitusta. Tavallisin vetopyörän halkaisija näillä pikkukoneilla oli 600 mm. Enemmän tai vähemmän uskottavien kertomusten mukaan tämänkokoisten veturien nopeusennätyksissä on juuri rikottu kilometri/minuutti - raja. Eli, määräykset ylitettiin helposti. Ainakin tällä veturilla jo 40 kmh on varmaan tuntunut kamalalta! Vuoden 1937 "kuljetusverkko"-kartassa on Fiskarsin rata merkitty suljetuksi ? Yleensä tämä merkintä tehtiin vain yleiselle liiken-teelle avatuilla radoilla. Oliko Fiskarsin radalla alkuvuosina joku erityinen status? Vai onko syynä tasoristeys VR:n kanssa? Tällä kertaahan kapearaiteinen oli tehty ensin! |
||||
|
14.03.2018 06:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Lunta näyttää olevan enemmän kuin 1973. Vertailukuva: http://vaunut.org/kuva/125434 . Mainion terävää jälkeä, varmaankin vielä käsivaralta! | ||||
|
14.03.2018 05:41 | Reino Kalliomäki | ||
| "Saan huomenna tuliterät kumiterät", kuulin sanottavan onnellisesti. Ihan täpinöissäni odotin, mitä ihanaa isä tuo... | ||||
|
13.03.2018 22:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Alkuperäisestä näkyy: 9807 (9600x6400). | ||||
|
11.03.2018 11:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Taustan leikkaus oli viimeinen este radan valmistumiselle. Kuva Kaskimiehen kirjassa. Vaikka leikkaus ei ole valmis, niin silti ajetaan! | ||||
|
10.03.2018 00:36 | Reino Kalliomäki | ||
| Tästä oli lyhin maka isovanhempien kesämökille. Muistaakseni lättäkierto noin 1960 tarjosi vaihdottoman matkan Tampereelta. | ||||
|
10.03.2018 00:23 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuva mielestäni osoittaa, että Suomessa oli "rautatieharrastajia" jo ennen Veturien Ystävät ry:n perustamista. Sain kuvan Eino Nikkilältä (kansantieteiijä, valokuvaaja): https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Nikkil%C3%A4 . Hän asui Järvenpäässä, ja otti yhteyttä omasta aloitteestaan (sukuyhteyksiä kotikylääni), tuoden kymmekunta kuvaa, ne löytyvät sivuilta. Tanskalainen Ole Winther Laursen toi saman kuvan (Resiinassa). Laursen on tunnettu meillä mainioista kapearaidekuvisaan, ja kirjasta "Små tog på spinkle skinner", jossa osa kuvista on julkaistu. Boström lienee avustanut miesten kohtaamisessa. Nikkilä matkusti paljon työnsä takia, etenkin Pohjois-Satakunnassa. Voisiko kuva olla Tyrvää - Pori - Parkano - suunnalta? |
||||
|
08.03.2018 21:30 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaunun kyltin teksti ei mielestäni ole tuttu: http://vaunut.org/kuva/125350?a=1 | ||||
|
08.03.2018 01:18 | Reino Kalliomäki | ||
| Vasemmalla näkyvä rakennus on muurattu "matalan" näköisistä tiilistä. Kuten HKR:n (vaunu) korjauspaja. Aivan oman näköisensä. Katon kulmakin sopii. Karttojenkin mukaan sopii. Veturi on kolmioraiteen itäisellä kaarella, ja pääraide on pajan takana. Ilkka veikkasi oikein! | ||||
|
08.03.2018 01:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Tapio on oikeassa, veikkaan että hänelläkin on tämä kuvattuna! | ||||
|
04.03.2018 11:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Niin. Tuplahipaisu, - voi poistaa! | ||||
|
|
04.03.2018 11:07 | Reino Kalliomäki | ||
| Niitä pätkiä. Kaukana oli Rantasalmikin , ennen televisiota. | ||||
|
03.03.2018 02:08 | Reino Kalliomäki | ||
| Vaikuttava. Hieno! | ||||
|
28.02.2018 13:42 | Reino Kalliomäki | ||
| Ei mikään ludekuva! Tyypillinen Tampellan valmistajankuva, mutta puuttuu Tampellan kokoelmasta! Kiitos, Eljas! | ||||
|
25.02.2018 23:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Kerrassaan kiva! Ehti Erkki kehua ensin, vaikka olin iskenyt silmäni tähän. Aika rientää joutuin negoja selatessa. | ||||
|
25.02.2018 17:40 | Reino Kalliomäki | ||
| "Kun ensimmäiset III luokan makuuvaunut sisustettiin meidän maassamme kolmisenkymmentä vuotta sitten, asetettiin niissä vuoteet vaunun pituussuuntaan. Tästä järjestellmästä luovuttiin..." Kirjoittaa Väinö Airas kirjassa "Tiet ja maakulkuneuvot" (WSOY 1932, toimittaja Arvo J. Lönnroth. Kirja on mukaeltu ruotsalaisesta, mutta osan "Rautatien liikkuva kalusto" on Airas kirjoittanut kokonaan) Kirjassa on piirros puuvaunun korin runkorakenteesta, joka voisi sopia olemaan DEi:stä. Airas kertoo pintamateriaalista: "Seinät ovat kaksinkertaiset, sisäkerros puuta, ja ulkokerros joko puuta, tai rautalevyä...kylmässä ilmanalassamme...rautalevyn sisäpuolelle syntyy kosteutta...Sentähden on siirrytty vuodesta 1909 käyttämään tähän tarkoitukseen haapalautoja." |
||||
|
21.02.2018 22:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Istuimet vaikuttavat kutsuvilta, kunhan ei ole vilu. | ||||
|
18.02.2018 22:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Kaarteen säde oli 610m, merkiten muistaakseni 105 kmh nopeusrajoitusta. Pohjoiseen päin seurasi pitkä ylämäki, 9 - 10 ‰. Sähkökalustolla tilapäinen hidastus ei haitannut. Kiva, että maisemasta näkee kuvan! | ||||
|
17.02.2018 02:25 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistelen tuloksettomaksi. Olavi junaili jutun, harmitellen jälkeenpäin "Myllyojaa". Taubilan hovin metsärata lähti Myllypellon asemalta... Kohteita taisi olla liikaa, menivät solmuun. | ||||
|
16.02.2018 20:38 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikeanpuoleiseksi veikkaan 779:ää. http://vaunut.org/kuva/125057 | ||||
|
15.02.2018 12:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Skallholm? Onko kyse sotakorvausaputelakan jäänteistä? | ||||
|
Kuvasarja: Muistoja Hämeen Hurusta |
12.02.2018 00:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Voi miten hienoa työtä! | ||||
|
06.02.2018 23:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Hieno kuva hienosta tilasta! Uunitkin ovat mestaritasoa! | ||||
|
06.02.2018 23:44 | Reino Kalliomäki | ||
| Hienoa, Jukka! Uusi kuva Kyröskoskelta! Ehkä vielä löytyy kuva matkustajajunastakin. Rakennus on yhtiön historiikin ("Kyröfors Bruk, 1870-1945", L.G.von Bonsdorff) mukaan vuoden 1930 paperikone III:sen uusi sali. Propsivaunut ovat puuhiomon raiteella. Veturi "2" hankittiin 1934, joten ykkönen oli raitiovaunujen vetäjä Siuron laivalta Kyrösjärven rantaan. Tehtaan erilliset ylä- (alkup. sähköraide), ja alapuoliset raiteistot yhdistettiin 1921 - 22. Von B. kirjoittaa: "...Riikasta hankittiin kaksi sellaista matkustajavaunua, jollaisia käytetään kaivosmiesten kuljettamiseen. Menolipun hinta oli 1 mk....postin kuljetus siirtyi (laivalta) autolle 1928...vuonna 1929 tulos oli (heikko)....Joka tapauksessa oli tullut aika lopettaa matkustajaliikenne Kyrösjärvellä, ja lopettaa toinen vuoro Siuroon". | ||||
|
06.02.2018 16:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Onkohan saksalainen keksintö? | ||||
|
05.02.2018 22:46 | Reino Kalliomäki | ||
| On ! | ||||
|
05.02.2018 22:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Oikein hyvä näin. | ||||
|
04.02.2018 19:00 | Reino Kalliomäki | ||
| Oli Rellu pääosin. Huolto suunniteltu lekamiehelle, ja eräänlainen "huonontien alusta". Siinä kai hyvät puolet. Niin, jos ei viimasuojaa laittanut, alkoi kaasutin jäätyä kostealla + kolmessa asteessa. | ||||
|
03.02.2018 11:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Metsän syli, korven kehto, sydänmaa... | ||||
|
03.02.2018 00:27 | Reino Kalliomäki | ||
| Voi pyhä yksikertaisuus! Vertailukuvani on toiselta puolelta! Vanhassa vaunuluettelossa tosin todetaan vaunu jopa vipujarruttomaksi, silloin. | ||||
|
|
02.02.2018 20:39 | Reino Kalliomäki | ||
| Myöhemmin otetussa kuvassa erottuu vielä selvästi "t", eli vaunu on tosiaan ollut Gt, - kalkkivaunu. Kummastelin hetken kuvassa näkyvää "jarruvipua". Se taitaakin olla taaempana oleva riuku. http://vaunut.org/kuva/91748?tag0=22%7CBG%7C04653 | ||||
|
24.01.2018 21:51 | Reino Kalliomäki | ||
| Samantapaisissa näkemissäni kuvissa lukee takana "oppilaskoulu", ja paikaksi on aina merkitty (kun on) Kuopio. Sattumaako? Arvelisin: Lämmittäjäoppilaiden kurssikuva. | ||||
|
24.01.2018 14:46 | Reino Kalliomäki | ||
| Penkit on joku tuonut, eivät näytä "virallisilta". | ||||
|
24.01.2018 00:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Se oli harvinaista herkkua! Esa muisti oikein, lyhyt-pitkä. Sitten junanlähettäjä vaihtoi väriä, ja antoi luvan ohittaa, pitkä-lyhyt. Ei silloin tiennyt, mitä näki (näin kerran). Myöhemmin katsoin v. 57 kirjasta. Näin voitiin perua vain aikataulun mukainen kohtaus. Mielestäni lippu oli valkoinen, ainakin alkujaan. | ||||
|
|
23.01.2018 20:15 | Reino Kalliomäki | ||
| Muistelen Martinniemen olleen pettymys, leveäraiteiset eivät olleet liikkeellä, kapeita raiteita ei ollut. Mikä ei tietysti tarkoita, ettei.... Kuva http://vaunut.org/kuva/93346?u=3399&d=11.6.2014 ja seuraava ovat otettu siten, että Deuttzin nokan edessä on saharakennus, vasemmalle kääntyessä nostolampi, http://vaunut.org/kuva/93344?u=3399&d=11.6.2014 kapearaiteiset olivat siis toisessa päässä. Saharakennuksen päätyikkunat olivat melkein samanlaiset. Vertaa Heikin kuva http://vaunut.org/kuva/44985?t=deutz Facebookin kuvissa on kuitenkin yllätys: http://vaunut.org/kuva/94989?t=veitsiluodon%2Bkapearaiteinen tämä kuva on sijoitettu Martinniemeen! Sehän ei todista mitäään , mistä kuva löytyy. Näitä on syytä varmistaa. | ||||
|
22.01.2018 01:11 | Reino Kalliomäki | ||
| Kuhinaa kuin Rautaruukilla aikoinaan. Mikä mahtaa olla suurin rahtiasiakas nykyisin. Tonnikilometreinä? | ||||
|
22.01.2018 01:05 | Reino Kalliomäki | ||
| Tuomon kommentista päätellen vuosi saattaa olla väärä. Monet muutot ja järjestelyt ovat sekoittaneet pakan, pahoittelen. Viimeinen talvi , kun käytin kinaria alkoi 1973. | ||||
|
19.01.2018 02:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Tasoristeys taas ei ollut vilkas, päättyvä tie, 4 - 5 taloutta. | ||||
|
18.01.2018 00:34 | Reino Kalliomäki | ||
| Näkyykö kolmioraiteen vaihde, vai ei? Pitäisi näkyä. Larin lataamassa kuvassa http://vaunut.org/kuva/46504?liikp1=2516 näkyy laitureiden pidennystyö aina tasoristeyksen jälkeen. Varoituslaitoskin on asennettu. Vasta kuvasta muistin tuon penkin! | ||||
|
17.01.2018 22:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kommenteista, Tapio! Korjaan. Tämmöinen kommentti tarkoittaa minun sotkeneen kuvaajan, Antsa oli samalla reissulla, ja Tapiolla on selvät päivämäärät. Negat ovat samoissa kansioissa sekaisin, samoilla kameroilla otettuja. Nuorempana myös luuli, että muistaa! Ryhdyin hiljan tekemään tiedostoa vanhoista matkalipuista, missä minä päivänä, ja muistan (!) järjestelyvaiheessa makuuvaunulipun Ruukista! Poikkesin siellä pari kertaa, ja Antsakin siis. | ||||
|
15.01.2018 12:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Onko tuuliviiri asian avain? Juuri sitähän Jarmo nostaa huomioon. Ei liene syytä väheksyä "taiteen" lajia, viiri muistuttaa mielestäni kovasti Blikstiä. Vaasan radan alkuperäinen? Haapamäelläkin oli vanha makasiini, räystäskoristeet jopa näköisempiä. Kuva http://vaunut.org/kuva/106526?liikp1=101 ja seuraava kuva. Varjo melko pitkä, eikä helle. Aamupäivä? Varjo radan suuntainen, Sievi tuskin mahdolllinen. Vanhoilla viireilllä on taipumus säilyä, ehkä se on vielä jossakin? | ||||
|
13.01.2018 23:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Sitä järeämmältä näyttää, mitä enemmän pylväitä! | ||||
|
|
13.01.2018 02:16 | Reino Kalliomäki | ||
| Maallikko on havaitsevinaan jotain samankaltaisuutta rakennustyylissä: http://vaunut.org/kuva/124520 Autoissa istuvat vaikuttavat isäntämiehiltä. Iso tuuliviiri on mielestäni kuvaajan tekemä trikki. Pienen alkuperäisen suurentaminen aiheuttaa epäterävyyden. Tuuliviiri on tehnyt vaikutelman kuvaajaan. |
||||
|
12.01.2018 10:32 | Reino Kalliomäki | ||
| Niin onkin! Korjaan, kiitos! Viereinen kuva on uusi Uimasalmen läppäsilta. | ||||
|
04.01.2018 23:28 | Reino Kalliomäki | ||
| Markku on huomannut selvän tulkintavirheen. Radan 50v- historiikissä vuodelta 1961 lukee: ”Pääteasema oli sijoitettu kirkonkylän pohjoisreunaan, mistä oli vedetty pistoraide … tehtaan alueelle ”, kupoliuuni (ja tehdas) olivat joen toisella puolella. ”Epäkohta korjattiin 1913 rakentamalla silta …. ja raiteita jatkettiin …” Arvelen tämän olevan jutun taustalla. Yhteys tehtaalle oli toki radan kuningasajatus . | ||||
|
04.01.2018 18:56 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kommentista, Jorma! Kyllä vaunu on vallan tiukasti saman näköinenkin kuin Tka6:set. Paino sopii Lännen tehtaiden käyttöön, kun vielä muistetaan vain yhden akselin vetävän. Siellä käytössä ollut Move 21 painoi työkunnossa kapearaiteisena Valmet 441 DMR – moottorilla varustettuna 13,5 t. Leveäraiteisena varmaan enemmän, ehkä lähellä ”vahvistetun” Tka6:n arvoa. | ||||
|
03.01.2018 00:59 | Reino Kalliomäki | ||
| Tämä on nyt sivuston ainoa kuva, jossa näkyy epäonnistunut telin etuakselin käyttölaite: kartiohammaspyöräkotelot ja nivelakseli (kardaani). Tampellan telien valmistajankuvissa se näkyy vielä paremmin. Laite on vain telin oikealla puolella. Sivuston kuvissa näkyvät suuret hammaspyöräkotelot, mutta akseli puuttuu, mm. seuraavissa: http://vaunut.org/kuva/23075?tag0=3%7CDm4%7C , http://vaunut.org/kuva/66768?tag0=3%7CDm4%7C , http://vaunut.org/kuva/97835?tag0=3%7CDm4%7C Tampella teki moottoritelit viiteen Dm3:seen (1503,1504, 1506, 1507, ja 1509) ja antoi jokaiselle valmistajannumeron (921 - 925). Teleihin kiinnitettiin tavanomaiset laatat. Viidessä Dm4:ssa on siis kussakin kaksi laattaa, ja numeroa! (1605, 1606, 1607, 1608, ja 1609. Tampellan numerot 926 - 935). Valmetin laatat eivät korista ulkoseiniä varhaisissa kuvissa, ilmestyvät sitten kyllä. Omaperäisesti Valmetin laatoissa ei ole valmistusnumeroa: http://vaunut.org/kuva/55078?tag0=3%7CDm4%7C Se olisikin näissä jo kolmas! Pasila teki kolmosiin toiset telit, mutta asensiko valmistajan laatan? Tampellan tekemä voimansiirtolaite näyttää piskuisen erilaiselta. Moottoriteli on iso , kuin Vv13 ilman hyttiä. | ||||