Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.11.2021 16:31 | Matti Parkkonen | ||
| Hyviä havaintoja edellä - kiitos. Kuvan vuosiluku on "vedetty hatusta". Ajatus oli, että kun merkki on ilmestynyt 1979 niin kuva olisi ainakin sitä ennen...? | ||||
|
02.11.2021 18:47 | Matti Parkkonen | ||
| Vuodesta 1955 lähtien, juurikaskuormien näytteenotossa käytettiin paineilmalla toimivia Elfan pistoputkia, jotka työntyivät lastin juurikkaihin satunnaisin pistokohdin. Näyte-erä pestiin ja multaosuus määritettiin. Menetelmää käytettiin sekä maantie- että rautatiekuljetuksissa. Alkuvuosina tuokin työ tehtiin käsityönä. |
||||
|
01.11.2021 21:46 | Matti Parkkonen | ||
| Turengissa rautatievaunukuormat purettiin aluksi käsityönä. Vuonna 1955 siirryttiin vesisuihkupurkaukseen. Tehtaan oma konepaja valmisti automaattisen vesitykin. | ||||
|
31.10.2021 20:14 | Matti Parkkonen | ||
| Tuo kortin teksti Keurun mietityttää. Ruotsiksi Keuru ja suomeksi Keuruu. Olisiko kortti painettu ulkomailla, tai ihan painovirhe on syntynyt? | ||||
|
31.10.2021 20:05 | Matti Parkkonen | ||
| Erkki Nuutio. Voit olla oikeassa tuon vuosiluvun kanssa. Laitoin arvioni siihen viitaten, kun asemarakennus valmistui 1903 ja laajennettiin 1908 Kuvassa ehkä näyttäisi olevan jo tuo laajennuskin mukana. Kortti on kulkematon, joten ajan haarukoiminen on hankala. | ||||
|
21.10.2017 16:59 | Matti Parkkonen | ||
| Riihimäen Telegrafikonepajan ja VR:n sähköteknillisen linjahallinnon historiikissa (Niilo Varjoranta 1976) kerrotaan: Työkunnille tehtiin 1910-luvulle vanhoista kalkkivaunuista majoitus- ja tarvikevaunuja. | ||||
|
30.09.2017 19:30 | Matti Parkkonen | ||
| Kyllä siinä oli jonkinlainen suihkulähdekyhäelmä, muuta ilman vettä. Olisiko ja varauduttu talven tuloon?? Paikka oli kovin suosittu leikkiville lapsille, sillä ei tahtonut saada sopivaa kuvaushetkeä, kun moni oli jonossa saada ratsastaa karhun selässä! | ||||
|
25.09.2017 21:37 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Jimi kommentistasi. Muistelin, että jotenkin olisin tuon kuvan jo aikaisemmin näyttänyt, mutta hakuna Kela asemarakennus en saanut tietoa esille tiedostostamme. | ||||
|
11.11.2016 21:24 | Matti Parkkonen | ||
| Hämeen Sanomat 11.11.2016 "Hämeenlinnalaisten isoin toive on, että Helsinkiin ja Tampereelle pääsisi kerran tunnissa" "VR:n johto väläytti yleisötilaisuudessa mahdollisuutta siitä, että Helsinkiin pääsisi suoraan taajamajunalla."( Nykyisin on Riihimäellä monelle hankala vaihto laiturilta toiselle.) | ||||
|
23.10.2016 08:50 | Matti Parkkonen | ||
| Tulipa nähtyä ko. lyhyt junaletka tuona päivänä. Olin kävelylenkillä radan vieressä huoltotiellä Hämeenlinnan veturitallin takana. Viimeisessä vaunussa oli paperikoneen tela ja edessään neljä sinisillä pressuilla peitettyä kollia sekä nuo umpikontit. | ||||
|
05.09.2016 08:52 | Matti Parkkonen | ||
| Joen ylittävä rata on kuvassa sillan pohjoisella puolella. Ollaan menossa Sallan suuntaan. Takana näkyy kirkon torni savun seasta ja hevosmies on menossa "kirkolle"... | ||||
|
15.08.2016 21:52 | Matti Parkkonen | ||
| Huomasin juuri, että kuvassani oleva ikkuna on aika lähellä talon kulmaa. Esan ottamassa kuvassa http://vaunut.org/kuva/113172?a=1 on pitempi seinäosuus ikkunasta talon kulmaan. Onkohan taloa joskus jatkettu, vai onko tuo ikkuna jopa aikoinaan poistettu? Vai onko valokuvat otettu eri puolelta taloa? | ||||
|
01.08.2016 17:40 | Matti Parkkonen | ||
| Tulipa lapsuus mieleen, kun näin sanan Motala. Kyseessä on nimittäin toinen asema. Muistan tätini vanhan Latviassa valmistetun radion, ja siinä lasilevylle kirjoitetut radioasemien valintakohdat. Motala oli yksi sana niistä, joka tuntui erikoiselta ja silti helpolta lukea... | ||||
|
31.07.2016 11:25 | Matti Parkkonen | ||
| Sain käsiini vuoden 2013 seinäkalenterin, jossa on kuvana vastaava valokuva. Siinä on tekstinä: Saksalaisten räjäyttämä "Pitkäsilta" 1945. Kuva: H.Suomi. Kalanterin julkaisija Kemijärven Kotiseutumuseo | ||||
|
27.07.2016 12:02 | Matti Parkkonen | ||
| Kyllä siltatyömaa on juuri tuon radan varrella. Kaupungin Kallaanvaaran asuinalueen tuntumassa. Mikko Nyman on juuri ottanut tuoreita kuvia paikasta esim. http://vaunut.org/kuva/112693?a=1 | ||||
|
10.07.2016 11:18 | Matti Parkkonen | ||
| Kirjassa ajoitetaan kuva otetuksi autonomian ajan loppupuolella. Asemamiehet on tunnistettu Järvinen, Luotonen (virkalakissa) ja Tanner. Olkihattuherra on sähköttäjä Jalava ja seuraavana sähköttäjä Lunden. Ajan voisi haarukoida esim. ko. sähköttäjien tiedot tuon ajan virkamiesmatrikkelista? | ||||
|
30.05.2016 21:52 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Timo paikannuksesta. Kartan ilmakuvassa näkyy kaksoisraidekin ja silta on saanut vierelleen, näin ylhäältä katsoen, toisen samanlaisen. Kyllä nykyisin tarjotaan helposti hyvää tietoa ihan kotikoneelle asti, kun löytyy osaamista riittävästi. | ||||
|
10.05.2016 22:05 | Matti Parkkonen | ||
| Pietarsaaren tuotantokoneet purettiin ja ne vietiin Vaasan tehtaan käyttöön. Tuokin tehdas hiljeni sitten Vaasassa vuonna 1957. Kuuden tehtaan yhtymistä perusteltiin vuonna 1918 "rakenteellisena rationalisointitoimenpiteenä". | ||||
|
26.04.2016 10:09 | Matti Parkkonen | ||
| Kuvan "asemapäällikkö" on talon nykyinen omistaja (Mikko Sampo) ja yrittäjänä asemalla toimivassa ravintolassaan. | ||||
|
21.04.2016 08:53 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Pekka tarkkaavaisuudesta. Taidatpa olla oikeassa. Kuva onkin kyllä Parolasta 1965, jossa Toivo isäni oli tuolloin asemapäällikkönä. Kun löysin kuvan, tuli mieleeni Hämeenlinnan ajat, jolloin "tehtäväni" oli viedä iltapäiväkahvit isälle alas junanlähettäjän konttoriin. Asuimme tuolloin 1950-luvulla Hämeenlinnan aseman yläkerrassa. (Keskustelu liittyy aikaisempaan otsikkoon, jossa tämä Parolan kuva oli sijoitettu väärin Hämeenlinnan asemalle) | ||||
|
20.04.2016 10:16 | Matti Parkkonen | ||
| Erkki kysyy valokuvan ottajan virkauran aikoja. Hallussani olevista papereista selviää, että hän oli tehtävissään "rajan tuntumassa" Terijoella 14.1.-15 - 25.1.-18. Rajajoella 4.5.-18 - 1.10.-19. Myös lyhytaikaisia tehtäviä Tienhaarassa ja Kuokkalassa 1916-1919. | ||||
|
31.03.2016 00:02 | Matti Parkkonen | ||
| Ottamani kuva on osa kokonaisuudesta. Lapsihahmojen alla on valussa luettavissa selventävä teksti kohokirjaimilla: TÄÄLTÄ LÄHTI RUOTSIIN JA TÄNNE PALASI NOIN 4000 SOTALASTA VUOSINA 1939 - 1947 HÄMEEN SOTALAPSET | ||||
|
29.03.2016 12:29 | Matti Parkkonen | ||
| Ylikäytävää kuvaava valokuvakorttini on kulkenut 14.9.1923 Leppäkoski - Lahti | ||||
|
27.03.2016 23:23 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Erkki mielenkiintoisista tiedoista ja alan terminologiasta. Tuon vuoden 1913 "vedin hatusta", sillä valokuvaaja? on kirjoittanut vasemmassa reunassa olevaan kiskoon tuon 1913 jota arvelin kuvausvuodeksi. Saattaahan se olla myös kuvan numero - tai jokin muu tunnistukseen viittaava. Miksi henkilövaunuja satamassa? | ||||
|
15.03.2016 08:42 | Matti Parkkonen | ||
| Reinolle ja muillekin tiedoksi: Kaivoin suurennuslasin esille ja veturin numero selvisi - se on 283 | ||||
|
11.03.2016 08:18 | Matti Parkkonen | ||
| Samainen kokoelmani kortti on kulkenut Kerava - Oulu 19.10.1905 | ||||
|
08.03.2016 11:58 | Matti Parkkonen | ||
| Niinhän se entinenkin mies ihmetteli: "Kyllä tuo Kötti on sitte rikas mies, kun sillä on joka paikassa lihakauppa" | ||||
|
08.03.2016 11:11 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Ilkka selvityksestä! | ||||
|
29.02.2016 19:23 | Matti Parkkonen | ||
| Kaunis ja erikoinen rakenteeltaan on tuo Turun kello. Hienoa, että se on säilytetty jälkipolville ja on osaltaan kertomassa rautateiden alkuvaiheista. Jokaisella asemalla oli kello. Useasti niitä oli kaksi. Yleisin oli lattiakello sisällä ja ulkokello asemalaiturin puoleisella seinällä. Kellojen kunnosta ja oikeasta ajasta vastasivat kellosepät. Rautateillä oli omia kelloseppiä ja myös paikalliset tarjosivat palvelujaan. Rautatiehallituksen vuoden 1884 käskykirjeessä 15/1884 todetaan: "Asianom. kellosepät ovat heidän kanssaan tehtyjen sopimusten nojalla velvolliset tarpeenmukaisesti korjaamaan kaikkien asemien kellot ja kerta viikossa vetämään ne, ja ovat kellosepät vastuunalaiset siitä, että kellot käyvät oikein." | ||||
|
22.02.2016 11:21 | Matti Parkkonen | ||
| Kotini oli 1950-luvulla Hämeenlinnan aseman yläkerrassa. Aseman odotussalissa oli myös kerrotun mukainen henkilövaaka. Tunsin tuota vaakaa hoitaneen. Tehtävänä oli tyhjentää kone kolikoista ja lisätä vaakalappuja. Hän kertoi, että vaakafirman oli omistanut saksalainen yhtiö. Kun sitten sotatoimet olivat päättyneet, niin kaikki Suomessa ollut saksalainen omaisuus joutui neuvostoliittolaisten haltuun. Niin myös tämä bisnes oli siirtynyt uusille yrittäjille. | ||||
|
15.02.2016 13:30 | Matti Parkkonen | ||
| Ilmeisesti Suomen ensimmäinen metsärata rakennettiin Brusiinien suvun omistaman Harvialan katanon metsiin vuonna 1899. Tuo hevosvetoinen rautatie oli yli 50 kilometriä pitkä ja olihan kartanon pinta-alakin 13 000 hehtaaria. Pääradasta haarautui myös niin kutsuttu Muurmannin pistorata, joka valmistui 1919. Se purettiin jo seuraavana vuotena, sillä rakentamiseen oli käytetty Venäjältä tuotuja sotasaaliskiskoja, jotka oli rauhan tultua palautettava. Rata rakennettiin sitten uudelleen vuonna 1930. Harvialan maisemissa oli varastoituna armeijan tarpeisiin erilaisia sotatarvikkeita. Kartanon alueella oli myös saha ja lastuvillatehdas, jonka päätyyn lisätyssä rakennuksessa oli puolustusvoimien räjähdetehdas. Tehtaassa syttyi tulipalo 14.8.1941 kohtalokkain seurauksin. Tapahtui onnettomuus, josta on käytetty nimitystä "Harvialan pamaus". Sotatilan vuoksi ei tapauksesta silloin puhuttu julkisuudessa mitään. Harvialan asemalta sahalle johtavalla pistoraiteella oli lastattuna trotyylivaunu valmiina matkaan rintamalle. Lähellä olevat miehet älysivät lastin vaaralliseksi ja ryhtyivät käsivoimin työntämään vaunua kauemmaksi. Sitten taivas repeää ja valtava tulipallo kohoaa Harvialan puiston ylle. Ilmanpaine lyö rakennuksia kasaan ja taivaalta sataa tiiliä, lautoja ja kiskonpätkiä. Kolme miestä makaa hengettöminä maassa rukkaset vielä käsissään. Kartanon päärakennuskin on tuhoutunut. Kolmikerroksisen talon perustuksille rakennettiin sittemmin kartanon uusi yksikerroksinen talo. | ||||
|
14.02.2016 12:00 | Matti Parkkonen | ||
| Noihin ilmoituksiin asemarakennusten ulkoseinillä, on Rh.65/1903 kiertokirjeessä todettu: Rh on irtisanonut insinööri Axel Thunebergin kanssa tehdyn kontrahdin, minkä vuoksi kaikki asemarakennusten ulkoseinillä olevat ilmoitukset ovat 1 päivänä kesäkuuta 1909 poisotettavat. | ||||
|
12.02.2016 22:34 | Matti Parkkonen | ||
| Hienoa Mika selventävän kuvan löytämisestä! Näyttääkin siltä, että liputus hoidettiin tuosta keskimmäisestä yläkerran ikkunasta käsin, joka nytkin on auki. Lipputangon sijoittaminen asemarakennukseen tuolla tavoin on kyllä ilmeisen omaperäinen. | ||||
|
11.02.2016 19:17 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Jyrki! Liikennepaikan korjaustiedosta, joka on nyt korjattu ja voimassa. | ||||
|
|
11.02.2016 17:50 | Matti Parkkonen | ||
| Muokkaan liikennepaikkan oikeaksi, kunhan joku kertoo tarkennuksen. | ||||
|
09.02.2016 21:44 | Matti Parkkonen | ||
| Olin pienellä osuudella myös mukana tuon neljännen osan tarkennuksissa. Tuolla alueella oli isoisäni rakennuttama talo, jossa lapsena vietin monia muistorikkaita aikoja laajan pihapiirin muodostamassa puutarhassa, jossa oli erilaisia marjapensaita ja omenapuita. Säilyneiden valokuvien ja omien muistikuvieni mukaan tehtiin Karankadun varrella olevasta mummulasta oikean näköinen ja jossa kaivo, maakellari, keinu ja ulkohuusi sijoitettiin pienoismalliin juuri omille paikoilleen. Pienoismallia voi katsoa liikuteltavan katseluputken kautta ja kirjastossa löytyy myös luettelo talojen osoitteista ja jopa tieto vuoden 1939 silloisista, kunkin kiinteistön, omistajista. | ||||
|
07.02.2016 19:12 | Matti Parkkonen | ||
| Kuvakorttia selittäessä en löytänyt Uusikirkko asemaa valmiina tiedostossamme? Kanneljärvi kyllä löytyi! | ||||
|
07.02.2016 19:01 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Erkki. "Du har rätt" sanoo ruotsalainen. Päiväys on todella 21.5.03 ja nyt korjattu. Oli ns. lyöntivirhe.. | ||||
|
03.02.2016 22:05 | Matti Parkkonen | ||
| Kuvassa näkyvä luterilainen kirkko on vuonna 1798 valmistunut ja siis kuningas Kustaa III:n aikainen. Siitä tehtiin pyörökirkko, jonka muoto tuli esikuvasta Rooman Pantheon temppelistä. Myöhemmin sai kirkko kellotornin ja sivuilleen lisäosat, jolloin siitä tuli nykyinen ristikirkko. | ||||
|
28.01.2016 10:29 | Matti Parkkonen | ||
| Niinpä näkyy olevan. Kiitos Erkki tiedosta - olet kyllä kirjasi lukenut ! | ||||
|
15.01.2016 16:34 | Matti Parkkonen | ||
| Valokuvakorttia tarkemmin tarkastellessa on kyseisen vaunun numero ilmeisesti 2847 tai 2347 ja ehkä luokkakin on II ??? | ||||
|
11.01.2016 19:19 | Matti Parkkonen | ||
| Tuo tiedon kummajainen Kyrönsalmen sillasta on myös luettavissa kirjasta "Kyliä ja kortteleita", jonka on julkaissut Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Kyse on Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvityksestä. Siinä kohdassa 101. Rautatiesilta, (Maisemallisesti vaikuttava tekniikan muistomerkki) on juuri samat tiedot kuin Hämeen liitonkin julkaisussa "Rakennettu HÄME". Kävin tänään Maakunta-arkistossa ja kaivoin esille vuoden 1960 paikalliset sanomalehdet. Ja löytyihän sieltä 12.1.1960 lehdestä juttu uuden sillan siirrosta vanhan sillan viereen. Artikkelista selviää, BINGO, että sillan osat on valmistettu Ahlströmin konepajassa! Onnittelut Petri ja Jorma asiaa selvittävistä taustatiedoista, jotka nyt saavat uuden vahvistuksen. Laitan vielä kuvan Hämeen Sanomien artikkelista siltamysteeriin liittyen. |
||||
|
|
09.01.2016 18:51 | Matti Parkkonen | ||
| Vuotta 2003 vietettiin aiheella : Rakennusperinnön vuosi. Tuolloin julkaistiin mm. kirja "Rakennettu HÄME" jonka on tuottanut Hämeen liitto. ISBN 951-682-717-9 Karisto Oy. Kirjassa kohdassa 94 Karlbergin omakotialue ja rautatiesilta, mainitaan sivulla 112 seuraavaa: " Aulangon maisemakokonaisuuteen liittyy myös läheinen, Vanajanvirran ylittävä teräsrakenteinen rautatiesilta vuodelta 1924. Kun toinen raidepari valmistui 1960, tänne siirrettiin Savonlinnasta Kyrönsalmen siltana toiminut kaarisilta, joka on rakenteeltaan edellisen kaltainen." | ||||
|
|
09.01.2016 10:35 | Matti Parkkonen | ||
| Hämeenlinna - Iittalan kaksoisradan valmistuminen viimeisenä johtui osittain Vanajaveden silloista. Vuoden 1924 sillan viereen tarvittiin toinen. Savonlinnasta löytyikin sovelias terässilta, joka oli ollut käytössä Kyrönsalmen ylityksessä. Hämeenlinnan aseman lähelle oli keskittynyt tarvittavien kiskoelementtien kokoamistyömaa. Olin keväällä 1960 juuri päässyt armeijasta ja sain mahdollisuuden olla mukana uuden kaksoisradan rakentamisessa. Tehtävänä oli esivalmistaa ratapöllejä elementteihin. Käytössäni oli polttomoottorikäyttöinen ruuvinkiristäjä, jolla kiskojen alle tulevat teräslevyt kiinnitettiin ratapölkkyyn neljällä isolla ruuvilla. Ratanaulat olivat siis jääneet jo historiaan. Pölkyt kiinnitettiin kiskoihin lyömällä eräänlainen jousikiila sivusuuntaan teräslevyssä olevaan uraan ja kiskon ja teräslevyn väliin pantiin vielä palanen ikäänkuin kovalevyä.Tuo ruuvinkiristäjä kulki kiskoilla työntäen ja siinä oli aisat kuin kyntömiehen aurassa. Vasen aisa oli kiinteä ja oikeaa painamalla jykevät ruuvit kiristyivät karboolitervan tuoksuisiin tummiin ratapölleihin. Noita kiskon ja pölkyn väliin tulevia teräslevyjä tarvittiin myös molempien siltojen teossa, joten sain komennuksen koneeni kanssa myös silloille. Oli mukava kokemus loikkia pölkyltä toiselle, kun vesi liplatti alhaalla jalkojen alla. | ||||
|
04.01.2016 08:31 | Matti Parkkonen | ||
| Maistui se olut täälläkin..... http://vaunut.org/kuva/105324?u=3408 | ||||
|
18.12.2015 11:29 | Matti Parkkonen | ||
| Olimme matkalla linja-autokyydillä. Tien vierustaa seurasi ajoittain kyllä nuo kapeat raiteet, mutta mitään liikennettä niillä ei sattunut olemaan. Leiri oli alkujaan työleiri ja siellä oli mm. Focke-Wulffin lentokonetehdaskin, jossa valmistettiin osia koneisiin. Myös Hitlerin epäonnistuneen attentaatin pääsuunnittelijan, Von Stauffenbergin vaimo oli siellä vangittuna lapsistaan erotettuna. | ||||
|
21.11.2015 20:23 | Matti Parkkonen | ||
| Jopa saatiin tännekin lunta ja valoisuutta maisemiin ja siirtyi kaipuu Oinaalle hieman. Onko kolmioraiteesta uutta kerrottavaa? | ||||
|
17.11.2015 11:18 | Matti Parkkonen | ||
| Kolme sisäkuvaa löysin ja ovat jo katsottavissa. | ||||
|
05.11.2015 14:42 | Matti Parkkonen | ||
| Tuosta taustalla olevasta, veturitallin takana näkyvästä ylikulun kävelysillasta on aika-ajoin keskusteltu. Muistaako/tietääkö kukaan, milloin se poistettiin käytöstä? Lienee sähköistykseen ajoitettavissa. | ||||
|
01.11.2015 21:29 | Matti Parkkonen | ||
| Tulisipa taas pian kesä, että voisi nauttia tuollaisista tunnelmista ja äänistä kävelylenkillä tutussa maastossa. Hieno on ilma ja kuva! | ||||
|
26.10.2015 21:58 | Matti Parkkonen | ||
| Kiitos Pauli mielenkiintoisesta kommentista. Olenkin ihmetellyt tuota kertomaasi aurinkosymbolia. Se on kovasti muistuttanut purjelaivan ruoriakin, jotka ikään kuin puolikkaina näkyvät useiden asemarakennusten katonharjan edessä. Tuo aurinkosymboli ja pahojen henkien (susien ja lohikäärmeiden päiden) yhteys tuntuu luontevalta. Bruno Granlund on selvästi suosinut noita kuvioita ja huomasin juuri, että myös kuvasarjassani (Asemarakennuksia postikorteilla), Siuntion vanhassa asemassa, on myös nähtävissä nuo hänelle tyypilliset koristeet katolla. | ||||