Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.10.2015 10:09 | Kari Siimes | ||
| Hieno homma, että on taas saatu yksi höyryveturi kunnostettua esittelykuntoon. Eikä ainakaan ratapölkyt petä alta, kun ovat betonisia. | ||||
|
07.09.2015 14:43 | Kari Siimes | ||
| Kulkuominaisuudet heikkenivät. Vr5:n etupainoisuudesta vajaalla vesisäiliöllä on tälläkin foorumilla esitetty aikaisemin valokuva. Tähän hätään en kuitenkaan sitä kuvaa löytänyt. Kuvassa näkyy selvästi miten veturi on nyökällään eteenpäin. | ||||
|
07.09.2015 13:28 | Kari Siimes | ||
| Mainion kuvan saitkin. Sellaistahan tämä höyryveturien kuvaus oli, että siinä tarvittiin joskus nopeita liikkeitä ja hyvää tuuria onnistuneen kuvan ottoon. Lämmittäjä olisi todennäköisesti vilkuttanut, jos olisi huomannut kavausaikeesi. Höyryveturimiehet olivat tuntemani mukaan lojaaleja kuvaajille. Nimim. kokemusta on. |
||||
|
07.09.2015 13:19 | Kari Siimes | ||
| Hatunnosto pieksämäkeläisille höyryveturiharrastajille Kana Vr 1 665:en talkoovoimin kunnossa pitämisestä ja höyryveturiajonen järjestämisestä. | ||||
|
|
07.09.2015 13:15 | Kari Siimes | ||
| Vr5 on muunnos alkuperäisestä amerikkalaisesta, jonka tyyppimerkintä oli Vr4. Alkuperäisessä Vr4:ssä oli vesitankki kattilan päällä ns. satulatankkina. Veturin paino jakautui tasaisesti sekä täydellä vesilastilla että vajaalla vesilastilla. Tosin Vr4 oli tunnettu siitä, että se oli herkkä tippumaan kiskoilta ja sen suurin sallittu nopeus oli vain 15 km/t. Kun veturityyppiä muunnettiin muuttamalla vesitila veturin taakse samoin kuin Vr 2 tyypissä, saavutettiin veturin käytettävyyteen täydellä vesisäiliöllä parempi tasapaino ja suurin sallittu nopeus nousi 45 km/t. Mutta, kun vesi hupeni, muuttui veturin tasapaino voimakkaasti etupainoiseksi. Se vaikeutti varsinkin tyhjän veturin liikehdintää. Vaunuletka perässä veturi liikkui kohtuullisen hyvin. Mutta vaunujen työntäminen edessä oli ongelmallista. Siinä yksi syy veturisarjasta luopumiseen. Muina syinä oletettavasti varaosien saatavuus. |
||||
|
24.06.2015 15:18 | Kari Siimes | ||
| Saman sarjan veturi Hv 3 995 käyttökunnossa Nurmeksessa. C:UsersOmistajaPicturesHöyrymatka 14.6.2014 |
||||
|
09.06.2015 13:25 | Kari Siimes | ||
| Tämä Henskeli 1802 oli se veturi, jonka kattila räjähti 12.3.1949 Pasilan ja Käpylän välillä. | ||||
|
17.02.2015 14:50 | Kari Siimes | ||
| Tarkemmin tutkittaessa päädyin kyllä luistikaappiin. Hyvin todennäköisesti Tk3:en luistikaappi. Katsokaapa Tk3:en kuvia. | ||||
|
17.02.2015 14:45 | Kari Siimes | ||
| Kyllä höyryveturit ovat kunnon vetojuhtia, jotka käyttivät uusiutuvia luonnovaroja toimiakseen. Miten käy, jos tulee sota- kriisiaika? Sähkö on erittäin epävarma käyttölähde ja helppo sabotoinnin kohde. Eikä ulkomailta rahdattava raakaöljykään ole sen varmempi energianlähde. |
||||
|
23.01.2015 15:23 | Kari Siimes | ||
| Jos tarkoitat asemarakennuksen oikealla puolella olevaa kulkuaukkoa, niin se johtaa ylös asemalaiturille, ei läpi penkan. On muuten edelleenkin käytössä tavarankuljetuksia varten, trukeilla. Vasenaukko on Puijonkadun jatkeella. Tie johtaa sekä Puijolle että pohjoiseen menevälle 5-tielle. Aseman takana näkyvä laakso oli kulkukelvotonta jorpakkoa. Nykyisin vanha, ei käytössä oleva linja-autoasema. Suunnittelevat 8-10 kerroksisia tornitaloja tuohon hetteiseen jorpakkoon. |
||||
|
10.01.2015 13:16 | Kari Siimes | ||
| Tosi on, että veturien käyttöikä jäi turhan lyhyeksi. Mutta se ei kyllä johtunut kattiloiden heikkoudesta, vaan hätiköidystä päätöksestä siirtyä höyryvetureista dieselvetureihin. Ensimmäinen Hr1 1001 valmistui v. 1937 ja viimeinen 1021 v. 1955. Ensimmäinen Tr1 1030 valmistui v. 1940 ja viimeinen 1096 v. 1956. |
||||
|
04.01.2015 20:34 | Kari Siimes | ||
| OK Leena työskenteli VR:n Kuopion konepajan palveluksessa. Kotipiha (toiminta-alue) rajoittui vain konepajan Kuopion veturitallien väliselle suppealle alueelle. Isäni toimi 1950-luvulla Leenan kuljettajana ja pääsin poikasena Leenankin kyytiin. Matti Malmisalo toimi isäni veturinlämmittäjänä 50-luvulla vaihtotyössä Kanalla ja Pikku-Jumbolla. |
||||
|
30.12.2014 13:43 | Kari Siimes | ||
| Mutta hieno kuva vieläkin 2014 käytössä olevasta Ukko-Pekasta. | ||||
|
09.12.2014 14:51 | Kari Siimes | ||
| Onneksi olkoon ja Hyvää Joulua! Höyryveturifani Kari S. |
||||
|
|
08.12.2014 13:36 | Kari Siimes | ||
| Hienoa, että jokioislaiset kunnioittavat vanhoja perinteitä ja järjestivät höyryveturivetoiset Joulupukinjunat tänäkin vuonna. Harmi, ettei ollut kovin Jouluinen tunnelma. Oliko muuten runsaasti osallistujia? |
||||
|
08.12.2014 12:31 | Kari Siimes | ||
| On totta, että lämmitäjien kannalta Tr2 oli koneellisen polttoaineensyötön (hiilien) ansiosta helpompi veturi kuin Tr1. Niin, jos syöttösysteemi toimi moitteettomasti. (Ei aina toiminut). Höyryveturienkuljettajien näkemys Tr2:sta oli varauksellinen, koska veturin käyttövarmuus oli huonompi kuin Tr1-veturien. Tr2 oli kuitenkin varsin kömpelö (kiihtyvyys, matkanopeus) henkilöliikenne-käytössä. Mutta paikallisliikennekäyttöä epäilen em. syistä. |
||||
|
|
07.12.2014 16:54 | Kari Siimes | ||
| Aika yleinen höyryveturinkuljettajien näkemys oli, että Tr 1 Risto oli miellyttävämpi työkalu kuin rämisevä Truumanni. Myös huollon ja ajettavuuden kannalta Ristoa pidettiin turvallisempana. Tr 2 jäikin käytöiältään aika lyhytaikaiseksi VR:n höyryveturiksi. | ||||
|
04.12.2014 15:50 | Kari Siimes | ||
| Varmaan Trumanin jouhevampi liikkeelelähtö perustuu viiteen vetävään pyöräkertaan, jotka nostavat veturin vetovoiman 17780 kp tehoon. (vrt. Risto 15900 kp). | ||||
|
30.11.2014 15:34 | Kari Siimes | ||
| Kyllä joku vannotunut harrastaja voi vielä tästäkin ruosteläjästä entisöidä toimivan Pikku-Jumbon. Osia löytynee varastoista, koska Tk3 oli eniten käytössä ollut veturi Suomessa. |
||||
|
29.11.2014 13:01 | Kari Siimes | ||
| Mahtavat savut lähtee Ristosta. Toivottavasti näitä höyryvetureiden kuvia saadaan arkistoitua tuleville sukupolville. | ||||
|
25.11.2014 15:49 | Kari Siimes | ||
| Tankkiversio veturista tuli, kun jätetään tenderiosa pois. Tosin sekä vesi- että halkotila jää niin pieneksi, ettei tankkiveturilla pitälle pötkitä. | ||||
|
|
24.11.2014 14:46 | Kari Siimes | ||
| Veturityyppi muistuttaa Vk4 Leenaa, joka on edelleen käytössä Rautatiemuseossa. Kylläpä näyttää huteran näköiseltä menopeliltä. Tosin halkoja mahtuu paljon mukaan. Kuvan veturissa omituisen iso höyrykupu. Onko veturissa varoventtiili vai puretaanko ylipaine käsikäyttöisellä vivulla? Näkyy olevan vain yksi vislauspilli. |
||||
|
08.11.2014 17:20 | Kari Siimes | ||
| Vr2 Ankka oli ehkä paras VR:n käyttämistä vaihtoveturityypeistä? Ei nyöki kuten kana. On nopea myös veturin yksinäisessä siirtoajossa. Taipuu hyvin vaihteissa jne. Ihmetyttää se, että hiilipolttoisessa veturissa on kuitenkin halkopolttoisen veturin savupiippu? Tietääkö joku syyn? |
||||
|
15.10.2014 16:04 | Kari Siimes | ||
| Tällä matkalla oli 3 matkustajavaunullista matkustajina. Kuka tunnistaa veturinkuljettajan kanssa juttelevan miehen? |
||||
|
15.10.2014 16:01 | Kari Siimes | ||
| Hienoa, että höyryveturit kiinnostavat edelleen poikia. Ovathan ne täyttä rautaa. Kunnia niille urhoille, jotka ovat kiinnostuneet säilyttämään höyryvetureita ajokuntoisina. | ||||
|
15.10.2014 15:58 | Kari Siimes | ||
| Hv3 995 toimi pitkään Oulun kaupungin muistomerkkiveturina. Se oli jo saamassa purkutuomion, kun Tapani Laaksomies osti sen kunnostettavaksi. Kunnostus kesti useita vuosia ja se tapahtui Suolahdessa. Vuonna 2013 osti Höyryraide Oy Nurmeksen kaupungilta veturitallit, jonne 995 siirrettiin v. 2014. Tänä vuonna 995 teki useita museoveturimatkoja, joista kuuluisin oli ns. Veteraanien muistelumatka Kiuruvedeltä Iisalmen ja Nurmeksen kautta Lieksaan. |
||||
|
06.10.2014 13:20 | Kari Siimes | ||
| Tämä Pikku-Jumbo Tk3 1168 on Höyryraide Oy:n liikennöimä (Tapani Laaksomies). Saman yrityksen Heikki Hv3 995 liikennöi tämän kesän Nurmeksen veturitalleilta, jonne Tk3 1168 on myös siirtymässä. | ||||
|
29.09.2014 10:37 | Kari Siimes | ||
| Vr2 964 on tällä hetkellä näytteillä Toijalan veturimuseossa. Kirjasta: Suomen höyryveturit löytyy täydelliset tekniset tiedot myös Ankasta Vr2. |
||||
|
18.03.2014 10:31 | Kari Siimes | ||
| Voisinko saada vielä alkuperäiskuvan tästä kuvasta? En löytänyt sähköpostiosoitettasi, siksi tämä viesti. Kirjaprojekti on siinä vaiheessa, että kustantaja on selvillä tällä viikolla. Olen onnistunut hävittämään aikaisemmin lähettämäsi alkupereäiskuvan tästä veturista. Nyt tarvitsen kustantajalle alkuperäisen, mahdollisimman tarkan, koska on kyse isosta kansikuvasta. Olisitko muuten valmis kertomaan höyryvetureiden ja varsinkin niiden kuvausharrastuksestasi? Kustantajalla on toive tämän tyyppisestä lisäaineistosta kirjaan. (Tiivis parin palstan juttu.) Terv. Kari Siimes kasii@mbnet.fi |
||||
|
08.03.2014 17:40 | Kari Siimes | ||
| Kyllä yläilmojen veturi on Tk3 809. Sen vahvistaa kattilan kupujen järjestys ja se, että helistinkello on kattilan päällä. | ||||
|
25.01.2014 13:07 | Kari Siimes | ||
| Hieno kuva Ukko-Pekasta linjalla. Teen kirjaa: Suomen höyryveturit Voinko käyttää kuvaa kirjassa? |
||||