![]() |
25.06.2021 18:28 | Timo Tuomi | ||
Oli se, kaikelle pohjoisesta tulevalle liikenteelle. | ||||
![]() |
10.06.2019 23:33 | Timo Tuomi | ||
Kuvan oikeassa reunassa näkyy Vk15 "Yläputka". | ||||
![]() |
13.02.2017 18:57 | Timo Tuomi | ||
Toinen vaihtoehto on, että kyseessä on Pasilan puolelle menossa oleva kone, joka tässä ajaa sillan alle päästäkseen ns. ohikululle joka on tästä kuvakulmasta katsottuna oikeanpuoleisin raide. Hesasta tulevat saatot päätyivät yleensä oikealla näkyville laituriteille siivottavaksi. Kuvan keskivaiheilta vähän oikealla oleva valkoinen matala rakennus on Ilr VK I, jossa oli myös pieni Siemensin asetinlaite josta sai muutaman vaihteen käännettyä. | ||||
![]() |
17.10.2014 00:15 | Timo Tuomi | ||
Kuvatekstiin voisi korjata junatoimiston, ei asetinlaitteen, kello. | ||||
![]() |
04.10.2013 00:07 | Timo Tuomi | ||
Yksi vaihtoehto on myös Tku-Psl tavarajunapari, joka myös kulki ainakin silloin tällöin Alstikalla. T1701 Turkuun, T3900 Pasilaan päin. Sehän oli juuri 3900 joka yritti omine lupineen asemahalliin lokakuussa 1990. | ||||
![]() |
02.10.2013 23:56 | Timo Tuomi | ||
Pääradan järkkäreitä oli kolme: Kerava, Tikkurila ja Herttoniemi. Jos ihan oikein muistan, numerot olivat 1131/1132 (Kerava), 1135/1136 (Tikkurila) ja 1151/1152 (Herttoniemi). | ||||
![]() |
03.11.2012 18:48 | Timo Tuomi | ||
Siemensin olemassaolosta en osaa sanoa mitään, mutta asetinlaite on toimintatavaltaan sama kuin vanha Helsingin keskusasetinlaite, eli taulua käytetään eräänlaisilla pöytäkonsoleilla eli tastatuureilla. | ||||
![]() |
13.06.2012 00:20 | Timo Tuomi | ||
Kyllä tämä on Pasilan asl V, taustalla näkyvät kangetkin jotka olivat käytössä pitkälle 80-luvulle. Myös asl I oli alun perin kankiasetin, mutta torni on huomattavasti pienempi. Tässähän seistään pääradan eli Käpylän suuntaan, releasettimen taulu tehtiin sitten toisin päin. |
||||
![]() |
05.12.2010 00:23 | Timo Tuomi | ||
Vai tuonne on Pasilan vanha pikkutekari päätynyt, Tka 127 nuohosi pitkin pääkaupunkiseudun rataverkkoa ainakin 80-luvulla. | ||||
![]() |
21.12.2008 00:49 | Timo Tuomi | ||
Tässä kuvassa taitaa olla kaiken kaikkiaan kolme laskumäkeä. Vrt. kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/43054 (muuten kaavio on vanhentunut -75 mennessä, mutta idean ymmärtää). Tuosta keskimmäisestä olen myös kuullut käytettävän nimeä "myrskymäki", sitä kuulemma käytettiin paljon vaihdettaessa vanhoja pienia G-vaunuja jotka varsinkin tyhjänä tahtoivat rullata huonosti. Nämä kaksi mäkseä ovat ns. II-puolen mäet, niistä päästiin raiteille 70-91. I-mästä jota hieman pilkottaa keskimmäisen takaa voitiin laskea kaikille raiteille. Ensimmäisenä näistä purettiin vasemmanpuoleinen ja 80-luvulla keskimmäinen. (Käyttäjä muokannut 21.12.2008 00:50) |
||||
![]() |
03.03.2008 22:49 | Timo Tuomi | ||
1983 ei Helsingistä tainnut enää lähteä kuin kaksi tavarajunaa: TK:t 1051 ja 1053, jotka olivat tuohon aikaan lähes puhtaita G-vaunujunia. Hesan ratapiha kun oli varsin tukkoinen, TK-junien vetäjät seisoivat Psl Asl I:n nurkalla rauteilla U9 ja U10 odottelemassa kunnes ne vuorollaan Tornille kelpasivat. Päivystäjiähän täällä oli kaksi, Pv 3 ja Pv 4. Hesa nelosen (yleensä) vuoron päätteeksi Pasilaan vetämää roikka nimitettiin 'sotaroikaksi'. Nimi tuli makasiinien oikealla puolella olevien avolaiturien lempinimestä 'Sotatiet'. Veikkaan, että minua vanhemmilla harrastajilla lempinimen alkuperä perustuu tietoon, minua nuoremmat saattavat joutua arvailemaan. :) Ja Larille kiitos ja kumarrus hienoista kuvista! |
||||
![]() |
01.07.2007 01:39 | Timo Tuomi | ||
Kokeillaas kaivaa muistista: Kutosen aamu aloittelee Pasilassa kuuden-puoli seitsemän aikoihin. Länteen sen pitäisi ennättää ennen puolta kahdeksaa, koska 7.30-9.30 välisenä aikana juurikin tuon kohdalla olevan tr:n ylitys ei ole suotavaa. Aamu lopettelee yleensä puolilta päivin. Kutosen ilta starttaa muistaakseni yhden-kahden maissa. Pasila kymppi (tai Psl 1i tai 8i)hyökkää Länteen neljän hujakoilla veturina, palaten noin viideltä. Kutosen ilta palailee kuuden ja kahdeksan välillä riippuen siitä, kuinka paljon on töitä. Lännen iltaliikenteeseen vaikuttaa niin moni tekijä, että sen ei onnistu edes kristallipallolla. Jos kutosella menee hommat pitkäksi, varsinaiset Pasilan koneet (1i ja 10i) ja joskus Sörkän kone (8i) tuntuvat juoksevan siellä kilpaa hakemassa lähteviin iltajuniin vaunuja. Joskus taas kutonen ajelee itse Pasilaan neljän aikoihin lyhyen junantumpin kanssa ja lopettaa siihen. Go figure. |
||||
![]() |
01.07.2007 01:25 | Timo Tuomi | ||
Aika vähän saattoja alaratapihan kautta ajatetaan, lähinnä kai silloin kun huoltotiet ovat tukossa tai Ilmala I:n piirissä jotain vaikeuksia. Hesan torni tuskin hirveästi tykkää tästä reitistä ainakaan arkipäivisin, kun joutuvat ajattamaan Linnunlaulussa saaton parhaimmassa tapauksessa lähes yli koko ristikon. Siinä menee jonkun verran kulkuteitä tukkoon. | ||||
![]() |
01.07.2007 01:19 | Timo Tuomi | ||
Junanlähetysopastimiahan ne. Taisivat Hesasta poistua suurasettimen valmistuttua. | ||||
![]() |
11.02.2007 23:59 | Timo Tuomi | ||
Lauantaisin on muistaakseni kuutosen aamu töissä, ja ihan säännöllisesti. Yökukkujat voivat bongata (lähes) joka yö sunnuntai-perjantai -välillä ykkösen yön, joka käy vähintään tekemässä kasihallin vaihdon, usein myös tuo paperia Länteen. Yö aloittaa 22.00 Pasilassa ja usein syöksyy suoraan Länteen, mutta keikka saattaa lipsahtaa myös pikkutunneille. | ||||
![]() |
13.07.2006 01:52 | Timo Tuomi | ||
Mäkisilmän takanahan tuo kone kököttää, siis eteläpuolella. Taustalla Pasilan Vk15 eli Yläputka. | ||||
![]() |
12.07.2006 00:44 | Timo Tuomi | ||
Paikka pikkuisen pielessä, kyseessä on Pasila. | ||||
![]() |
04.02.2006 20:55 | Timo Tuomi | ||
Kiva olisi tietää, miksi junat ajatettiin Pslt:n läpi ns. kakkosen-puolen raiteiden kautta, eikä suoraan ns. ekatietä (r. 211/248) raiteelle 112 ja sitä pitkin Käpylään. Liekö sitten tuota reittiä käytetty etelään meneville junille? | ||||
![]() |
10.12.2005 22:45 | Timo Tuomi | ||
EXIF:n mukaan otit kuvan 20.14, joten kyseessä on tod.näk. Psl 10 pitämässä kaffepaussia 249:ssä ennen illan viimeinen rutistusta eli 3053:n kasaamista. Katselin tuota sillan alla olevaa raideopastinta ja huomasin että 'silmä palaa', ryskyttikö kenties Psl 6 ohi hetken kuluttua roikan kanssa tai ilman, vai kenties jokin työkone? | ||||
![]() |
01.07.2005 10:34 | Timo Tuomi | ||
On muuten mainio tuo sivusuojavaihteen pussiraide. Olisivat jatkaneet kiskoja 2-3 metriä, niin ei olisi tarvinnut laittaa päätepuskinta ollenkaan. ;) | ||||
![]() |
26.05.2005 12:57 | Timo Tuomi | ||
Kympillä ei ole enää kuin iltavuoro, aikoinaan oli myös aamu. Ykkösellä on aamu ja ilta sekä pe/la ja su/ma yö. |
||||
![]() |
24.05.2005 00:40 | Timo Tuomi | ||
Tuohon aikaan kyseessä on tod. näk. ollut Pasilan kymppijoukkue. Kutonen lopettaa yleensä kuuden-seitsemän välissä, tosin paperiteollisuuden seisokki saattaa jonkin verran vaikuttaa. | ||||
![]() |
16.05.2005 00:45 | Timo Tuomi | ||
Ystävyysside eli viralliselta nimeltään kaksilenkkikytkin. Se pudotetaan veturin tai vaunun SA3-keskuspuskimeen ja lenkki heitetään ruuvikytkimellä varustetun vaunun koukkuun. |
||||
![]() |
28.04.2005 10:19 | Timo Tuomi | ||
Ainakin lasersäteilyn varoitusmerkki on koneen kylkeen liimattu. Vehje mahtanee käyttää laseria raidevälin tms. mittaamiseen? | ||||
![]() |
23.03.2005 23:44 | Timo Tuomi | ||
Ilmalan taulu(i)ssa ei tämä esiö vilku, Psl Asl V:llä kylläkin ;) Ja kyllä, vilkkuva opastin taulussa tarkoittaa viallista päälankaa myös VR:llä. Kuulemma joku vuosi sitten tekemisen puutetta potenut nuoriso kivitti tuota EoX:ää vähän väliä, tiedä sitten jos sitä on ruvettu käyttämään uudestaan maalitauluna. |
||||
![]() |
14.03.2005 02:24 | Timo Tuomi | ||
Kovasti näyttää junanlähetyslevyltä. | ||||
![]() |
18.02.2005 15:18 | Timo Tuomi | ||
Ensimmäinen (yleensä) saapuvajuna on 3016 jonka tuloaika on 0.49 tjsp, eli maanantain puolella. Asl V:n yövuoro kyllä alkaa sunnuntaina klo 19, mutta ykköspäivystäjä edelleen vasta klo 24. | ||||
![]() |
18.02.2005 14:42 | Timo Tuomi | ||
Ykkösen yö aloittaa sunnuntaina vasta klo 24, Vähälät vie Hesaan Ilmalan päivystäjä. Nykyään Pasilassa on yöhävittäjä töissä ainoastaan su/ma- ja pe/la-välisinä öinä. Ylimääräiset päivystäjät ovat tietenkin asia erikseen, jos sellainen päätetään tilata. |
||||
![]() |
16.02.2005 23:45 | Timo Tuomi | ||
Psl I muutettiin releasettimeksi 70-luvun alkupuolella Ilr:n valmistumisen aikoihin, Psl V vasta 80-luvun lopulla kun terminaali rakennettiin. Tai sitten joku totesi, ettei viitosen kankiasetin oikein täyttänyt turvalaitteen määritelmää. :) Ilr II on sukua Psl I:n taululle ikäluokan ollessa sama, Ilr I puolestaan Psl V:lle. | ||||
![]() |
29.12.2004 13:54 | Timo Tuomi | ||
Tämä lienee 'välimalli', koska ko. taulussa on jo 'jyrkät' vaihteet, toisin kuin Psl Asl I:n taulussa, kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/6223.html . Ykkösen taulu on peräisin 70-luvun puolesta välistä ja käsittääkseni pääkaupunkiseudun vanhimpia asetinlaitteita. Vanhemmissa Siemenseissä kulkutiet tehdään opastimesta kulkutiepainikeeseen, uudemmissa opastimesta opastimeen, vanhemmissa on isot siniset vaihdenappulat, uudemmissa pienet mustat. Myös elementtien koko on muuttunut, uudemmissa tauluissa laatat ovat pienempiä ja lamput erilaisia. | ||||
![]() |
17.11.2004 16:15 | Timo Tuomi | ||
Näyttäisi vähän Webastolle? | ||||
![]() |
12.10.2004 17:40 | Timo Tuomi | ||
Kiitos Teppo kun täydensit. En ole koskaan lukenut minkään maailman aapista ko. asiasta. Lisäksi matkustajavaunujen kaksijohtoinen jarrujärjestelmä ei ole minulle yhtään tuttu, ainoastaan tavaravaunujen yksijohtoinen, johon kommenttini loppuosa käsittääkseni pätee. | ||||
![]() |
12.10.2004 13:43 | Timo Tuomi | ||
Mielestäni vaihtoehtoja on kolme: 1. Kuljettaja irrottaa suoratoimijarrun (veturin jarrut), jotka toimivat kuorma-autojen tapaan suoraan ylipaineella. 2. Kuljettaja kääntää itsetoimijarrun kahvan täytöltä 0-asentoon, jolloin kompuralta jarrujohtoon kulkeva putki ohjataan 'ulkomaailmaan'. Ainakin yleensä kompressorit päästetään tyhjiksi juuri ennen pysäytystä, jolloin käynnistyminen on helpompaa, koska sylintereissä ei ole vastapainetta. 3. Kaksi edellistä teoriaani ovat täysin huuhaata. ;) Käsittääkseni junajarru saa käyttövoimansa apusäiliön paineesta. Pääsäiliön (johon junan läpi kulkeva jarrujohto on kytketty) paineen laskiessa apusäiliön paine kytkee jarrut. Pääsäiliön paineen noustessa jarrutusvoima pienenee kunnes paine-eroa pää- ja apusäiliöiden välillä ei enää ole, jolloin jarrut ovat täysin irti. |
||||
![]() |
24.09.2004 19:29 | Timo Tuomi | ||
1986 oli eilen töissä Länsisatamassa kuutosen iltana. | ||||
![]() |
20.09.2004 10:17 | Timo Tuomi | ||
Liittyikö pelko ylikuumenemiseen tms., vai pelättiinkö niiden roihahtavan minä hetkenä hyvänsä? :) | ||||
![]() |
13.09.2004 00:41 | Timo Tuomi | ||
Ei, vaan Pasilaan tuleva Tk-juna. Vakiolastina enimmäkseen Kiitolinjan ja Vähälän rekkoja. | ||||
![]() |
09.08.2004 00:11 | Timo Tuomi | ||
Viimeksi Hrt:n radalla käytiin 7.8., kun Pasilan yöhävittäjä kävi viemässä metrovarikolle muutaman vaunullisen kiskoja. Lähti Pslt:ltä n. klo 0.30 ja palasi vähän ennen kahta. | ||||
![]() |
18.07.2004 02:41 | Timo Tuomi | ||
5016 se on edelleen. Jostain syystä kaikki Psl:n saapuvat junat säilyttivät vanhat numeronsa. Liekö syynä se, että jotain tekemistä piti jättää ensi vuodelle... :) | ||||
![]() |
02.07.2004 03:16 | Timo Tuomi | ||
Junan numero oli muistaakseni 1151 Hertsikkaan ja 1152 Pasilaan. |