Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.11.2014 21:21 | Mikko Nyman | ||
| Totta muuten joo, Jukka. Näistä voisi tehdä kuvasarjan, jahka lista täydentyy. Ylläpito hoi: voiko ylläpito rakentaa nykyisestä vorgin kuvakannasta erillisen kuvasarjan? Tämä voisi olla varsin näpsäkkä juttu vaikka kuinka monen muunkin kuva-aihealueen osalta, sillä nykyinen indeksointi on "hieman" puutteellinen. |
||||
|
|
03.11.2014 20:36 | Mikko Nyman | ||
| Ihan mielenkiintoista, että myös muita kiinnostavat asemien rapatut julkisivut. Miksi näin? Mikseivät tiilirakennukset synnytä niinkään porukassa nostalgianälkää? Jäin pohtimaan tätä siksi, että ei niitä tiilisiä julkisivua kantavia stationbyggnadejakaan nyt aivan älyttömästi rataverkoltamme löydy. Tässä oma listaukseni tiilijulkisivuisista asemarakennuksista, jotka keksin het kärkeen. Listaa saa ja pitääkin jatkaa: Helsinki, Toijala, Turku, Tikkurila (orig. ja nyk. [valm. 1978]), Hämeenlinna, Tampere, Lahti, Kotka, Tornio ja Pieksämäki. (EDIT: lisäys) Eljas tiesi äsken kertoa ainakin Kuivaniemen asemarakennuksen uudella linjalla olleen tiilisen. Sen sijaan Olhavaa en laskisi tiiliseksi asemarakennukseksi (siis asema, jossa on ollut lipunmyyntiä ja muuta asiakaspalvelua). Korjatkaa ja täydentäkää toki. |
||||
|
03.11.2014 19:14 | Mikko Nyman | ||
| Topin kommentista tuli mieleen, että miksei vorgia voisi modata siten, että kaikki rekisteröityneet käyttäjät voisivat muokata tunnisteita, sijaintitietoja ja niin edelleen muidenkin kuvaajien ottamien fotojen kohdalla? Vähän samaan tapaan kuin vaikkapa Wikipedia skulaa skebaa. Näin saataisi valtavasti lisää dataa "sisään" vorgiin, mikä tietysti on olennaista; joku kuvaaja ei ehkä tiedä jostain vehkeestä mitään, ei sarjanumeroa tai näin. Joku käyttäjä toki voi lisätä myös virheellistä infoa vahingossa, mutta uskon silti käyttäjien lisäämien tunnistetietojen olevan enemmän oikeita kuin vääriä. Mitäs mieltä jengi on tällaisesta kehitysaatoksesta? |
||||
|
03.11.2014 15:49 | Mikko Nyman | ||
| Mikä Pendoja taas vaivaa? Eikö 18 yksikköä riitä 12 päivittäisen rungon kiertoon tässä maassa? Voisin melkein kysyä Leikolan Ismolta aiheesta (http://www.youtube.com/watch?v=0CBsM1Mma5Q). | ||||
|
03.11.2014 14:53 | Mikko Nyman | ||
| Jos meikäläinen menee Eljaksen kryptatuista hieroglyfeistä sekaisin, samoin kuin OCR-lukija tietokoneella, uskaltaisin väittää Eljasta lääkäriksi, ellen paremmin tuntisi. Alla linkit Eljaksen salakirjoituksiin, jotka on siis ajettu OCR-softan läpi; OCR tajusi merkeistä vielä vähemmän kuin minä: -- http://www.kolumbus.fi/mikko.nyman/Eljas_Hpk_I.docx http://www.kolumbus.fi/mikko.nyman/Eljas_Hpk_II.docx (EDIT: lisäys) Tämä kommentti tohtori Pölhön luvalla. |
||||
|
|
02.11.2014 21:32 | Mikko Nyman | ||
| Täytyy sen verran jatkaa, että Wikipedia tietää kertoa (Eljaksen) hieroglyfeistä näin: "Kun hieroglyfit olivat jääneet kokonaan pois käytöstä, pian ei kukaan osannut niitä lukeakaan, ja vasta 1800-luvulla Jean-Francois Champollion onnistui tulkitsemaan ne." Eljaksella lienee herra Champollionin numero jemessä? Saisinko selkokielisessä muodossa, kiitos. Tekstiviestikin olis kiva. | ||||
|
|
02.11.2014 21:21 | Mikko Nyman | ||
| En käsitä, mistä Eljas noita tietokantojaan kaivaa tai miten niitä on ehtinyt rakennella, mutta nämä ovat mahtavia tallenteita jälkipolville. Kiitokset jälleen kerran! Totta toki on se, että välttämättä jokaisesta Eljaksen hieroglyfistä skannattujen dokkareiden osalta ei paikka paikoin saa selvää, mutta tuo lienee anteeksiannettavaa... :-) | ||||
|
|
02.11.2014 15:24 | Mikko Nyman | ||
| Suolahtikin muuten on joo tosiaan rapattua kamaa. Jatkokysymykseni on se, ovatko nämä edellä mainitut asemarakennukset valmistuneet suurin piirtein samalla aikakaudella? Jos ovat, niin rakennusvuosia tiskiin, kiitos :-) | ||||
|
|
02.11.2014 13:34 | Mikko Nyman | ||
| Kiitos Jaakolle tiedoista. Kyllästämö löytyy tuosta: http://goo.gl/maps/miOHC Haapamäeltä on matkaa kyllästämölle Google Mapsin mukaan noin neljä kilometriä. |
||||
|
02.11.2014 12:52 | Mikko Nyman | ||
| Panu: koska ajatuksesi on liian hyvä, yksinkertainen ja vieläpä toteuttamiskelpoinenkin, sen toteuttaminen näissä kuuluisissa erityisolosuhteissa vaatii vähintään kansankomitean nimityksen, selvitystyön tilaamisen ja lopulta toteamisen, että "VR:ltä saamamme tiedon mukaan kalusto on teknisesti käyttöikänsä päässä". | ||||
|
|
02.11.2014 12:28 | Mikko Nyman | ||
| Äh, kysymykseni selvisikin tuosta kuvasta: http://vaunut.org/kuva/96888 | ||||
|
|
02.11.2014 12:26 | Mikko Nyman | ||
| Mainio kuvasarja Hannulta! Sellaista kysyisin, että oliko tämä keskimmäinen raide Mierontielle vievä raide tuolloin ja oikeanpuoleinen Seinäjoelle menevä? Google Mapsin kuvassa syyskuulta 2011 (http://goo.gl/maps/W5gGz) vasemmanpuoleisin vie Mierontielle, keskimmäinen Seinäjoen suuntaan ja oikeanpuoleisin on vetopussi. | ||||
|
02.11.2014 12:15 | Mikko Nyman | ||
| Kuten Jimi kertoikin, Rx on Tpe-Pri-Tpe-välillä sulki. Vaunu on mukana kokoonpanossa siksi, että siinä on hytti konduktöörille. Kieltämättä tuntuu hieman kummalliselta ajattaa kokonaista ravintolavaunua vain tuon mainitun syyn vuoksi. Okei, no tässä kyseisessä junassa on näyttänyt olleen Eds, mutta Rx:n mukanaolo on normaalisti siis tuo kertomani. | ||||
|
|
02.11.2014 10:05 | Mikko Nyman | ||
| Niin ja onhan Kemijärvenkin asema tietysti rapattu. | ||||
|
|
02.11.2014 09:40 | Mikko Nyman | ||
| Eikös se ole jo purettu? | ||||
|
|
02.11.2014 09:29 | Mikko Nyman | ||
| Tulipa taas mieleen turhan tiedon kysymys, joka askarruttaa mieltäni: mikäli Rovaniemen asemarakennusta ei lasketa mukaan, onko Porin asemarakennus Suomen pohjoisin betonirappausjulkisivua kantava asemarakennus? Mitä muita rapattuja asemia on kuin Hanko, Pori (uusi) ja Rovaniemi? Betonielementtiasemia toki on, mutta rapatutuista nyt kysyisinkin. | ||||
|
01.11.2014 19:07 | Mikko Nyman | ||
| Hehee, Leksa :-) En malta olla linkkaamatta muuan uro-, korjaan siis biologin, Skiigge Böyn asiantuntijalausuntoja: http://www.youtube.com/watch?v=9_gTAmzDlOc Skiigge on kova jätkä, kerta kaikkiaan Skiigge on iskussa vuodesta ja kerrasta toiseen. |
||||
|
|
01.11.2014 16:40 | Mikko Nyman | ||
| Minäkin panostaisin Juhanan tavoin kopeekkani toi noin niin tua noin niin tualle suunnalle. | ||||
|
01.11.2014 16:24 | Mikko Nyman | ||
| Tämähän oli mielenkiintoinen kuva: Pyhän Martinlaakson kasvattina muistan sekä tämän läntisen että itäisen raiteen nämä kyseiset opastintolpat jo kasarilta; niissä ei tosin ollut itse opastimia tuolloin. Tolpat saivat lopulta opastimet Vantaankosken aseman rakentamisen yhteydessä. Jormalla tai jollakulla muulla Ullalla saattaisi olla tietoa siitä, mahtoiko tolpissa olla opastimet silloin, kun voimalaitokselle ajettiin myrkkyjunia, vai olivatko tolpat vain optioita mahdollisesti myöhemmin asennettavia opastimia varten? | ||||
|
|
01.11.2014 13:03 | Mikko Nyman | ||
| Muistaakseni itsekin olen tuossa hotellissa ollut. Tässä selän takana olevalla tiellä on erilliset fillarikaistat "polkumotoristeille", kuten monessa muussakin paikassa Tanskassa on asianlaita. Tästä hotellista jäi sellainen juttu mieleen, että respan tyttö kyllä ymmärsi ruotsiani oikein hyvin, mutta minä en tajunnut hänen sanomisistaan kuin sen, että tytön puhumassa kielessä oli melkoinen kryptaus päällä. |
||||
|
01.11.2014 12:04 | Mikko Nyman | ||
| Olenko hirveästi väärässä, jos väitän Valtteri-vaunujen ulkopaneeleiden ruskean olevan hieman liian vaaleaa? | ||||
|
|
01.11.2014 10:41 | Mikko Nyman | ||
| Haluaisin vielä vertailla Suomea ja Ruotsia keskenään: Suomessa on lähtökohtaisesti ongelmia ja vasta sitten niiden ratkaisuja. Ruotsissa sen sijaan tehdään heti ja jos ongelmia ilmenee, mietitään sitten niiden ratkaisuja. Molemmilla on puolensa, mutta suomalainen ongelmalähtöinen mentaliteetti toki hidastaa asioiden kehitystä. Mikäli Suomessa olisi Topin sanoja lainaten "Suomessa on itseasiassa EU-mittakaavassa erikoisen vähän byrokratiaa.", miksi tulemme lähes kaikessa päätöksenteossa vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä vaikkapa Viron ja Ruotsin perässä? Jos suomalainen demokratia toimisi hienosti, eikä byrokratiaa olisi, voisi yhteiskuntamme toimia aavistuksen dynaamisemmin ja johdonmukaisemmin. Hyvinä, vaikkakin pieninä esimerkkeinä tästä ovat alkoholiverotuksen jumppaaminen edestakaisin ja meille harrastajille tuttu JKV-sekoilu museojunaliikenteessä. Nämä siis vain kahtena pienenä esimerkkinä. Kaikenlaisten turhien byrokraattisten sääntöjen ja sääntelyiden kirjaimellinen noudattaminen lamauttaa maatamme. En kiistä, etteikö muissa maissa olisi niin ikään naurettavia sääntöjä tai lakeja, mutta suomalaisten pilkuntarkka lainkuuliaisuus ja herranpelko kieltämättä vaikuttavat ainakin välillisesti BKT:hen. Mitä tuohon alkoholiin ja alkoholilainsäädäntöön tulee, kerron esimerkin, mikä voi olla mahdollista vain ja ainoastaan Suomessa: jos menet kapakkaan ja tilaat tupla-Jägermeisterin, sepä ei onnistukaan, sillä yksittäiselle asiakkaalle voidaan tarjoilla vain yksi ravintola-annos kerrallaan. Sen sijaan jos kyseessä on seurue, seuruuelle voidaan tarjoilla pöytään vaikkapa litran Jägermeister-pullo. Seurue tarkoittaa tässä tapauksessa kahta tai useampaa henkilöä. |
||||
|
|
31.10.2014 13:18 | Mikko Nyman | ||
| Pentiltä hyvä kysymys. Mielestäni tämän selvittämiseen tulisi nimittää työryhmä ja paneutua sen jälkeen asiantuntijoiden antamiin arvioihin ja erillissuosituksiin. | ||||
|
|
31.10.2014 10:27 | Mikko Nyman | ||
| Jounin tarina oli hauska todiste ruotsalaiseste byrokratiasta. Laitetaan "riita" lihoiksi ja todetaan, että kaikissa (EU-)maissa on valtavasti byrokratiaa. Ehkäpä suomalainen byrokratia on vain turruttanut meikäläisen, joten on helppo todeta, että Suomi on ylivoimaisesti byrokraattisin EU-jäsenmaa kaikkine aivan uskomattomine sääntelyineen. Listaa tuskin minun tarvitsee alle laittaa, sillä kaikki muistavat tuoreimmat jäykkäviinagatet sun muut. Eräs suomalainen pörssiyhtiö fuusioitui taannoin erään ruotsalaisen pörssiyhtiön kanssa. Kyseisen lafkan yrityskulttuuri muuttui hyvin nopeasti ruotsalaiseksi ja niinpä yhtiössä alettiinkin pian naureskella sille, että maanantain palaverin tarkoitus on se, että siinä päätetään, mitä seuraavan viikon maanantain palaverissa käsitellään. Seuraavan viikon palaverin asialistalla oli se, mitä sitä seuraavan viikon palaverissa käsitellään. Kun tämä sama esityslista jatkui maanantaista toiseen, todettiin lopulta, että olemme yhä edelleen lähtöpisteessä, eikä päätöksenteosta ole tietoakaan. Onko tuo sitten byrokratiaa vai ruotsalaista palaverikulttuuria, sitä en osaa sanoa. Sen voi kuitenkin rehellisyyden nimissä sanoa, että maissa maiden tavoilla, meillä näin ja heillä noin. |
||||
|
|
30.10.2014 18:17 | Mikko Nyman | ||
| Byrokratia on edelleen toimivan demokratian pahin painajainen, kuten Leksa tossa yllä kirjoittaa. Uskallan väittää edelleenkin näin ja uskon tietäväni varsin tarkasti, mistä puhun. | ||||
|
|
30.10.2014 10:59 | Mikko Nyman | ||
| Demokratia-aiheinen keskustelu on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen juttu. Ylläpito voisi harkintansa mukaan siirtää tämän ketjun keskustelupuolelle. Kuulostelen ja keskustelen tästä subjectista mielelläni lisää porukan kanssa. | ||||
|
|
30.10.2014 10:21 | Mikko Nyman | ||
| Eihän demokratian toteutuminen tietenkään tarkoita äänestystä joka neljäs vuosi. Tästä puhuimme paljon Open Knowledge Finland -tapahtumassa pari vuotta sitten. Tuossa linkki koostevideoon: http://www.youtube.com/watch?v=0itN_XzqZTg |
||||
|
|
29.10.2014 22:24 | Mikko Nyman | ||
| OKR: On toki vastaus ja kiistaton fakta: missään muussa EU-jäsenmaassa kuin Suomessa demokratian suurin pullonkaula ei ole byrokratia. Näin olen sanonut vuosikaudet ja tulen jatkamaan tätä "ilosanomaa" jatkossakin, ellei tätä väitettäni joku voi konkreettisin argumentein kumota. Korruptio on eri asia kuin byrokratian tuhoama demokratia. |
||||
|
|
29.10.2014 21:59 | Mikko Nyman | ||
| Yleisellä tasolla kerron nyt, että tuo koipileikkaukseni jälki-check on siis totta. Totta on myöskin se, että tunnen aika monta virkamiestä, kansanedustajaa ja muita lakeja säätäviä henkilöitä ja voin käsi sydämellä sanoa, että Suuomi on ylivoimaisesti EU:n byrokraattisin jäsenmaa. Tämä ei liityy tuntemukseen, ihmissuhteisiin tai mihinkään muuhunkaan tunne- tai fiilispohjaan, vaan faktaan siitä, mitä Suomessa oikeasti tapahtuu. VRLeaksia en halua sen kummemmin mainostaa, mutta tässä nyt kuitenkin pätkä siitä, mikä on totta ja miksi hommat menevät niin kuin menevät: -- http://vrleaks.wordpress.com/2014/05/03/a03052014/ |
||||
|
|
29.10.2014 20:31 | Mikko Nyman | ||
| Faktaa on kuitenkin se, että toimivan demokratian pahin uhka on byrokratia. Suomi johtaa tätä tilastoa ylivoimaisesti, mitä EU-jäsenmaihin tulee. Saatan ehkä tietää jotain tästä aiheesta, en paljon, mutta jotain. | ||||
|
|
29.10.2014 16:38 | Mikko Nyman | ||
| Suomen byrokraattisen "demokratian" kansantasavalta yhtämittaisesti jo vuodesta 1917. - Hei, tulin tähän jälkitarkastukseen katkenneen jalkani vuoksi. Nymanin Mikko on nimeni ja jalkani oli tuossa poikki. Mun piti kuulemma tulla tänne jälkiröntgeniin. - Selvä juttu, se on siinä tapauksessa tuo viereinen luukku (sama virkailija siirtyy luukulta yksi luukulle kaksi, joiden välillä on etäisyyttä noin 40 senttiä) - Mikähän teillä oli asiana? - Tulin tähän jälkitarkastukseen katkenneen jalkani vuoksi, kuten äsken kerroin. - Ykkösluukulla hoidamme akuutit potilaat, tällä kakkosluukulla muut asiat. - Nymanin Mikko on nimeni ja jalkani oli tuossa poikki. Mun piti kuulemma tulla tänne jälkiröntgeniin. - Selvä juttu, menkää tuonne istumaan. - Selvä juttu. *Huoh* Onneksi Suomessa ei ole turhaa byrokratiaa. |
||||
|
|
29.10.2014 14:54 | Mikko Nyman | ||
| EVR näyttäisi lukevan vaunuissa, joten en oikein jaksa uskoa, että EVR:llä ja IVY:llä olisi kovin paljon yhteistä vuonna 2014!!!!!!!!??????!!!!! Sen sijaan EVR:llä ja EU:lla saattaisi olla hieman läheisemmät suhteet???!!!!?!?!?!?!!!??? ?!?!! |
||||
|
|
29.10.2014 13:17 | Mikko Nyman | ||
| Tämä on kyllä kieltämättä loistava esimerkki suomalaisista erityisosaamatt..., korjaan erityisolosuhteista. Voi sitä tajunnanvirran määrää, mikä byrokratiakoneiston läpi on kulkenut, jotta on voitu saavuttaa näinkin tähtitieteellisen suuri älynväläys: lopetetaan rekkojen kuljettaminen rautateillä ja aletaan kuljettaa rautatiekalustoa rekoilla! Heureka!, sanoi virkamies, kun Isä Michailin kanssa bonuksista jutteli. Totta puhuen, tämä kaikki absurdius saa meikäläisen piakkoin potkimaan käytettyjä renkaita. Tällainen käsittämätön sekoilu saa jatkua vuodesta toiseen samalla, kun mietitään kansantaloustasolla niinkin merkittäviä seikkoja, kuten Merja Ailuksen keittiörempan hintaa tai Soili Suonojan lähipiirin mahdollista suosimista. Koska tämä maa on niin sekaisin kuin on, en ihmettele yhtään, vaikka joku kaunis päivä ampuisin itseäni ritsalla otsaan. Itsenäisyyspäivä olisi tähän kaiketi hyvä ajoitusvalinnan kannalta. |
||||
|
29.10.2014 11:59 | Mikko Nyman | ||
| Kiitokset Eljakselle tästä. | ||||
|
|
29.10.2014 10:51 | Mikko Nyman | ||
| Koska tykkään numeroista ja muusta nippelitiedosta, kysyisin notta milloin Sm1 liikkui Suomessa ensimmäisen kerran omin voimin, mikä oli yksikön numero ja missä tämä koeajo tapahtui? | ||||
|
28.10.2014 15:18 | Mikko Nyman | ||
| Miltähän tuollaista tuntuu "ajaa"? Me/te/he, jotka olemme ohjanneet itse lentokoneita, tiedämme, kuinka oudolta ensimmäinen rullaus plattalla ensimmäisellä kerralla tuntuu: koneppa ei käännykään ohjaimesta ("ratista"), vaan polkimista. Toisin sanoen, esimerkiksi rullaustieltä toiselle voi kääntyä niin sanotusti handsfreenä. Se tuntui aikoinaan oudolta, mutta äkkiäkös moiseen tottui. Samoin jarruttaminen tapahtuu lentokoneissa polkimien yläosaa painamalla. Varsinaista käsijarrukäännöstä mopo-Cessnalla ei siten pääse tekemään, kuten ei varmasti myöskään kuvassa olevalla autolla. Tai ainakin veikkaisin niin. | ||||
|
|
28.10.2014 13:42 | Mikko Nyman | ||
| Vastauksena Tuukan kysymykseen siitä, mitä tuolla tehdään, sanoisin ettei tuolla ainakaan kovin helposti voi syyllistyä rattijuoppouteen. | ||||
|
27.10.2014 12:18 | Mikko Nyman | ||
| Kuinka moni muistaa, että ainakin Sm1-kalustossa oli penkkinumerot vielä pitkälle 1990-luvulle saakka? Vaan sitäpä en tiedäkään, onko Sm-juniin koskaan myyty paikkalippuja. Jorma ja kumppanit saattavat tietää tähän mieltä askarruttavaan kysymykseen vastauksen. | ||||
|
27.10.2014 10:04 | Mikko Nyman | ||
| Milloin suksibokseja alettiin asentaa vetureihin? Itse en ysärillä moisia nimittäin muista nähneeni, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi jo tuolloin asennettu. | ||||
|
26.10.2014 21:59 | Mikko Nyman | ||
| Mikäli huomenna alkavissa Porin taajiksissa "Räksä" (Rx) on avoinna, se lienee ensimmäinen taajamajuna koskaan, jossa on IC-junien (Bistro) tuotevalikoima tarjolla. | ||||
|
26.10.2014 17:55 | Mikko Nyman | ||
| Tämä kommenttini ei liity suoraan yllä olevaan keskusteluun, mutta Pasilan asemaan kuitenkin: arkkitehdiksi 90-luvun puolivälissä opiskellut kaverini sanoi Pasilan asemasta vuonna 1995, että "Se on arkkitehtuuriltaan todellinen 80-luvun tuote". Näin jälkeen päin ajatellen sitä se toden totta on. | ||||
|
|
26.10.2014 10:01 | Mikko Nyman | ||
| Muistan nähneeni HSL:n nettisivuilla kartan Tikkurilan uuden bussiterminaalin laitureista, mutta tuttuun tyyliin en sitä nyt HSL:n sivuilta löydä. | ||||
|
|
25.10.2014 14:48 | Mikko Nyman | ||
| Meneekö nykyinen asemarakennus purkuun tämän valmistuttua? Mikä nykyisen bussiterminaalin kohtalo on? | ||||
|
24.10.2014 09:09 | Mikko Nyman | ||
| Paula Risikko vastaa edustaja Tytti Tuppuraisen kirjalliseen kysymykseen (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_409_2014_p.shtml) näin: "Mikäli rataosuus joudutaan sähköistämään, kokonaistaloudellisin ratkaisu (noin 20 miljoonaa euroa) on uuden tunnelin rakentaminen vanhan viereen." | ||||
|
22.10.2014 16:05 | Mikko Nyman | ||
| Turussa on toki paljon hyvää, en sitä kiellä. Eräs reissu Alsthomin päällä on jäänyt mieleeni "muutaman vuoden" takaa, kun kuskit kysyivät meiltä kahdelta koneen päällä olleelta rautatieharrastajalta: "Ovak poja nähnee kui bal Alstommi kulkke?" No emme olleet nähneet, mutta "Alstommi" liikkui B2-radalla joka tapauksessa Haslerin mukaan 155 km/h. En tarkistanut, mutta veikkaan äitini pesseen päivän jos toisenkin kalsareitani tuon reissun jälkeen jännäkakasta. Arvostan turkulaisia ja raumalaisia siitä, että heitä ei hävetä olla sellaisia kuin ovat; molemmat ovat sympaattisen pöhköjä, eikä kummankaan kansallisuuden tarvitse näyttää edes passia, kun he menevät ei-Schengen-maihin: henkilöt voidaan identifioida murteesta. |
||||
|
|
22.10.2014 15:43 | Mikko Nyman | ||
| Ville, sä et kyllä nyt ymmärrä: jos turkulainen yrittäjä on asioilla, se on tietenkin tukus (Tkus). Turku satama (Tus) on asia erikseen. - Moro, mitä äijä? - Juu, ei täsä mittä, mä ole just ny tukus. Kuis sul pane? - No mitäs tässä, avioeron pukkasi tossa aamulla, miten sulla? - Ei täsä paskemppa, just täsä kattele tuattei Wihuri Metro-tukus. Tiäsiksä muute, et tä lyhenne o Tkus? - En, sillä olen Martinlaaksosta. - Sitä määki tosa miäti, ettet sääkkä kyl mistä mittä tiärä. Olek käyny kylil juni kuva? - Olen toki, kuinka niin? - Kuha mä muute vaa kyseli, ei sil, et siin mittä pahha olis. |
||||
|
|
22.10.2014 14:03 | Mikko Nyman | ||
| Pojjaat kertokoot, notta mikä lokiikka vaihtotyönä (?) liikkuvien runkojen numeroinnissa on vaikkapa Helsingistä Ilmalaan ja takaisin? Ymmärrän, että 69-alku laitetaan lähtökohtaisesti alkuperäisen junanumeron eteen, mutta miten muualla Suomessa numeroidaan ja toimitaan? | ||||
|
19.10.2014 11:42 | Mikko Nyman | ||
| Kiitokset jälleen Petrille ja kumppaneille mainioista yksityiskohtaisista historiatiedoista! Tuossa taannoin tuli Eljaksen kanssa puhetta siitä, että herrojen dokumenteista voisi rakentaa laajan nettitietokannan, johon voisi tehdä esimerkiksi hakuja, tallentaa pdf-dokkareita, jne., jne. Itse en osaa koodata, mutta eiköhän porukasta joku tosinörttikin löydy tähän hommaan. Testasin eilen yhden Eljaksen pdf-dokkarin ajoa OCR:n läpi ja kappas perskeles, softa tulkitsi dokkarin sisällön aivan oikein ja OCR:n synnyttämään pdf:ään pystyi kuin pystyikin tekemään hakuja. Ainakin meikäläisen Readiris Pro 12:lla voi sylkeä OCR-luvun jälkeen ulos lähes mitä tahansa tiedostotyyppejä. Nykypäivän OCR-softat eivät tee juurikaan virheitä edes skandien kanssa, softat toimivat nopeasti ja tulkkaavat parhaimmillaan jopa meikäläisen käsinkirjoitettuja hieroglyfejä ja se on jo paljon se! Koska teillä vanhoilla patuilla on valtavat määrät tietoa ja dokkaria joko analogisessa tai skannatussa muodossa, tarjoaisin oman panokseni näiden OCR-skannaukseen, jos haluatte. Arkistojenne kätköistä olisi valtavasti iloa ja hyötyä paitsi rautatieharrastajille, myös esimerkiksi historiantutkijoille tai muille al- ja puistokemisteille. Ehdotukseni ja kysymykseni on hyvin yksinkertainen: kiinnostaako jengiä moisen tietokannan rakentaminen, ja toisaalta jos kiinnostaa, onko porukka valmis panostamaan hommaan hieman aikaa ja vaivaa? |
||||
|
19.10.2014 00:15 | Mikko Nyman | ||
| Ottamatta sen kummemmin kantaa Jorman yllä olevaan kommenttiin ja sivuamatta sen suuremmin itse aihetta, eilinen Facebookin status updateni näytti tältä -- Tarvitsisin nopeasti vinkkejä, kuinka voin välttää syystalkoot? Yritin kaivella Kiperien tilanteiden selviytymisoppaasta L-kirjaimen kohdalta vinkkejä, mutta en usko näiden uppoavan naapureihin: "laistaminen", "laiskuus", "lusmuilu" tai "löhöäminen". Ä-kirjainkaan ei oikein auttanut: opus kertoo Ä:n kohdalta vain seuraavat selitykset "äkillinen kuume", "ähky" ja "äh, en minä kuitenkaan osaa". |
||||
|
18.10.2014 14:55 | Mikko Nyman | ||
| Mäntymäki olisi mahtunut tuon kokoisena Sr1:n hiekkasäiliön luukusta sisään, kuten kuvasta näkyy... :-) Mittasuhteista kertoo jotain se, että Sr1:n ilmanottoaukkosäleikön yhden elementin pituus pystyyn käännettynä on enemmän suurempi arviolta 5-vuotiaan lapsen; kyseessä on siten joko iso veturi tai pieni poika. | ||||
|
|
18.10.2014 09:56 | Mikko Nyman | ||
| Mikä puolestaan tehonsäätöpyörän oikeassa yläkulmassa oleva kahva on miehiään? En aivan saa selvää teksteistä. (EDIT: alla oleva lisäys) Nyt kun puristin muistini B-portaalle, muistinkin yhtäkkiä kaikkien kahvojen merkityksen. Alla lista vasemmalta alkaen: - vasemmalla alhaalla turvalaitteen tatti - vasemmalla ylhäällä vaihteiston kytkentä - keskellä tehonsäätöpyötä - oikealla alhaalla suuntakahva: keskiasennossa suuntaa ei ole valittu, kahvaa pidetään "välipykälissä", kunnes varmistustappi nousee ja vasta sitten suunnan voi kääntää kokonaan - oikealla ylhäällä päämoottorin käynnistys/sammutus - kun kahvaa työnnetään, kone sammuu ja kun vedetään, kone käynnistyy Muistini perukoilta löytyi myös sellainen yksityiskohta, että vain ykkösajopöydässä on käynnistyskahva ja vaihteiston kytkentä. On tämä kyllä melko huikeeta toimia yleisimpien alojen erikoisasiantuntijana. Kukaan ei avustanut meikäläistä yllä olevan listan tekemisessä. Tai ainakaan muistaakseni ei avustanut. Tai jos avusti, niin ei ainakaan kovin paljon. Tai saattoi avustaa ehkä ihan vähän. Terveiset näin aurinkoisen lauantain kunniaksi sinne Riihimäen suuntaan "avustajalleni". |
||||