|
|
12.05.2014 19:21 | Mikko Nyman | ||
| Heh, hauskaa tekstiä Kimmolta... :-) Voisin kommentoida tähän, että korkeaviritteinen ei käy yksiin korkean teknologian kanssa: fransmannit osaavat virittää pannuja, me suomalais-slaavilaiset osaamme virittää korkeaa tietotekniikkaa. Näiden yhdistelmä ei sen sijaan pelaa kovin korkeasti yhteen, vai mitä arvon raati on mieltä vaikkapa Dr13:sta? |
||||
|
|
12.05.2014 19:15 | Mikko Nyman | ||
| AP tai muut jokisuulaiset: montako Isovaaleeta on tällä hetkellä Joensuun kirjoilla ja kuinka monta Oulussa? Kieltämättä saan tuosta laitteesta melkein yhtä paljon fiiliksiä kuin Aikakoneen biiseistä lukiovuosina 90-luvulla: hieno mikä hieno, ei auta. | ||||
|
|
12.05.2014 17:07 | Mikko Nyman | ||
| Tämä tietokoneveturi oli kohtuullisen loistava keksintö suomalaiselle vientiteollisuudelle välillisesti. Kiitos tästä Strömpan. Pielstickille sen sijaan heittäisin rukkaset perintönä. | ||||
|
|
12.05.2014 11:39 | Mikko Nyman | ||
| Juttelin Antero Alkun kanssa äsken tähän aiheeseen liittyen ja tässä Anteron lausunto: - Martinlaaksonrata rahoitettiin 70-luvulla ensimmäistä kertaa siten, että kunnat (Helsinki ja Vantaa) osallistuivat hankkeeseen. Vastineeksi tästä kunnille tuli vastuu asemista ja niiden ylläpidosta. Lopputuloksen näkevät kaikki; Liikenneviraston tai VR:n ylläpitämillä asemilla ei ole tällaista katastrofia missään. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että kaupungin tai kaupunkien voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä asemien ylläpitoon nykyään. Liikennevirastolla sen sijaan on huomattavasti pienempi toleranssi kuin kaupungeilla asemien siisteyden suhteen. - Rata rakennettiin muutenkin metroa silmällä pitäen. Tästä on vieläkin merkkinä laitureiden sivussa olevat puupalkit, joiden tarkoitus oli helpottaa junaan ja myöhemmin metroon nousemista. Tämä siis liittyi siihen, miksi kaupungit omistivat ja omistavat asemat edelleen: valtiolla ei ole kunnallista liikennettä, toisin kuin vaikkapa Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on. - Muistan nähneeni Espoon Keskuksessa pari vuotta sitten töhryjä, mutta ei se ollut lähellekään tällä tasolla kuin mitä Martinlaakso näemmä nykyään on. Että näin Antero Alku, jota ainakin meikäläinen pitää todellisena asiantuntijana joukkoliikennekuvioissa. |
||||
|
|
12.05.2014 10:11 | Mikko Nyman | ||
| Ironisinta tässä on se, että tuon bommauksen tekijä osaa todennäköisesti huonommin suomea kuin hänen täginsä objekti. | ||||
|
|
12.05.2014 09:50 | Mikko Nyman | ||
| Komppaan Eskoa täysin. Mutta olennaisin osa tässä on mielestäni se, miksi Martsarinradan asemat valjastettiin aikoinaan kaupunkien hoteisiin? Oliko tähän jokin sellainen syy, että radasta kaavailtiin alunperin metroa? Liittyykö jotenkin tähän? Ranta- ja pääradallahan pääkaupunkiseudun asemat ovat aina olleet VR:n ja/tai LiVin hostauksessa. |
||||
|
|
11.05.2014 21:07 | Mikko Nyman | ||
| Ei se Mikko kyllä hae mitään rajoja, eikä tarkoitus ole julkaista niin sanotusti paskaa. Pointtina on asemien valvonta ja vastuut, eivät töhrimiset. | ||||
|
|
11.05.2014 21:06 | Mikko Nyman | ||
| Ohi Arinkin veikkaus. | ||||
|
|
11.05.2014 20:15 | Mikko Nyman | ||
| Jukka: eipä tämä ole tarkoitus todellakaan. Lue tuota keskustelupuolta foorumilta, niin ymmärrät asian pointin. | ||||
|
|
11.05.2014 17:53 | Mikko Nyman | ||
| Mielenkiintoisia fotoja niin sinulta kuin Längmanin Jykältäkin Kehäradan työmailta. Mihin asti ajolankoja on vedetty tähän mennessä Vantaankosken tai Tikkurilan suunnalta? Asiaan liittyen muuten - Hesarissa on mielenkiintoinen juttu Aviapoliksen lähes valmiiseen asemaan liittyen: http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1399652795859 | ||||
|
|
11.05.2014 10:17 | Mikko Nyman | ||
| Kyllä mä tämän ymmärrän, mutta miten saan koordinaatit helposti kaivettua vaikkapa Google Mapsista tai Kartapaikasta? EDIT: keksinkin jo. | ||||
|
|
11.05.2014 09:03 | Mikko Nyman | ||
| Kertokaahan muuten viisaat, miten lisään Google Mapsin ja Karttapaikan tunnisteet näpsäkästi kuviin? | ||||
|
|
11.05.2014 09:02 | Mikko Nyman | ||
| Tämähän pitää paikkansa. | ||||
|
|
10.05.2014 13:57 | Mikko Nyman | ||
| Eiköhän nämä saada softalla JKOY:nkin junissa korjattua. Tokkopa Ameriiikan tempusta kuitenkaan on kyse. | ||||
|
|
08.05.2014 23:58 | Mikko Nyman | ||
| Nurminen Logistics ei omista ainuttakaan suomalaista tavaravaunua. Sen sijaan rajan takana naapurissa niitä on satoja. Tämä johtaa siihen, että näiden kuljettamiseen Suomen puolella sovelletaan Suomen ja Venäjän välistä yhdysliikennesopimusta, joka polveutuu itse asiassa jo vuodelta 1947 ja sittemmin solmitusta YYA-sopimuksesta. Toisin sanoen, mikään muu rautatieyritys Suomessa kuin VR-Yhtymä Oy ei saa vetää venäläisistä (joskin suomalaisomistuksessa olevia, mutta Venäjälle rekisteröityjä) vaunuista koostuvia junia Suomessa valtion rataverkolla. Tässä vielä tuo asetus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1997/19970048 Vertailun vuoksi, tässä vielä Suomen ja Ruotsin välinen sopimus yhdysliikenneradan (Tornio-Haaparanta) hoidosta. Hieman on majesteettia ja vapaaherraa mainittu... :-) http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1924/19240023 |
||||
|
|
08.05.2014 23:35 | Mikko Nyman | ||
| Topi: RATO:n löysin vuodelta 2009 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_16_vaylat_laiturit_web.pdf), mutta mistähän nuo tähän asiaan liittyvät voimassa olevat säädökset löytyisivät nyt? Tuossa vuoden 2009 RATOssa (pdf:n sivu 17/64) on selvitystä silloista laituripoluista ja muun muassa niiden sn-määrityksistä. | ||||
|
|
08.05.2014 22:14 | Mikko Nyman | ||
| Kauankos Dm12:t olivatkaan pois Jns-Nrm-väliltä? Ja tarkentava kysymys: miksi ne olivat pois? Käyttövarmuuden heikon tason vuoksi? Jos näin, niin mitä noissa on nyt sitten parannettu? | ||||
|
|
08.05.2014 16:12 | Mikko Nyman | ||
| Onko laituripolkujen, joksi myös Mankin tasoristeyskin nähdäkseni luetaan, kohdilla vielä nykyisin käytössä sn 80 -rajoitus? Sen olen huomannut, että nopeusmerkit ainakin Mankin laituripolun kohdalta ovat kadonneet, mutta sehän ei sinänsä vielä kerro mitään. | ||||
|
|
07.05.2014 20:27 | Mikko Nyman | ||
| Mikko: onko tuon "vaihtolevyn" idea nimenomaan se, että puskimet kuluvat nopeammin työntöjunissa, jolloin koko puskinta ei tarvitsisi vaihtaa? | ||||
|
|
07.05.2014 17:01 | Mikko Nyman | ||
| Miksi Edo:jen oikean etukulman puskin on keltainen? Ymmärrän, että työntöjunissa puskimet kuluvat enemmän kuin veturivetoisissa junissa ja puskimiin voidaan laittaa tästä syystä helposti vaihdettavia "puskinlautasia". Harvoin kuitenkaan Edo:a työnnetään tästä päästä. | ||||
|
|
06.05.2014 21:26 | Mikko Nyman | ||
| Itse olin vaan Loviisassa kuvaamassa junaa, joten en tiedä matkustajamääriä. Tuo Jonnen kommentti toki kiinnostaa. | ||||
|
|
06.05.2014 18:00 | Mikko Nyman | ||
| Ohi. | ||||
|
|
06.05.2014 12:54 | Mikko Nyman | ||
| Olin lomalla. | ||||