Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10.2016 13:32 | Mikko Nyman | ||
| Hieman kieltämättä hämmästyttää Eero Lehdon kommentit, kun mikään ei tunnu olevan koskaan hyvin. Ensimmäisenä tietysti kannattaisi hoitaa Höyryveturimatkat 1009 Oy:n omat asiat kuntoon ennen kuin on varaa arvostella toisten tekemisiä edes sivulauseella. Ja kuten Juhan linkkaamasta Ei:n kuvasta voi päätellä, kovin montaa moitteen sanaa kunnostetusta vaunusta ei löydy edes pahalla tahdolla. | ||||
|
18.10.2016 11:02 | Mikko Nyman | ||
| Joensuussa ovat nyt kaiketi Sm2-rungot 6071 ja 6074? Tarkoittaako tämä sitä, että 48 runkoa on vielä Ilmalassa? Montako Sm2-runkoa on normaalissa kierrossa tällä hetkellä? | ||||
|
14.10.2016 22:25 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaako Linnunlaulun tornissa olla enää mitään toimintaa? Jos on, mitä toimintaa siellä on? Jos ei ole, milloin rakennus puretaan? | ||||
|
11.10.2016 20:36 | Mikko Nyman | ||
| Onko VR:llä huoltosopimus Edo:ista ja Edm:istä Transtechin kanssa, vai onko kyseessä näiden yksilöiden takuuremppa? | ||||
|
10.10.2016 22:53 | Mikko Nyman | ||
| Raimo: Transtechin kalustoon on tullut Skodan räpylä, rukkanen, lintu, vai mikä lie. Logosta löytyy foto Helsingin uusi raitiovaunu -nimiseltä Facebook-saitilta: https://www.facebook.com/uusiraitiovaunu/photos/a.364894963589984.88934.363897673689713/1097504096995730/?type=3&permPage=1 | ||||
|
08.10.2016 16:33 | Mikko Nyman | ||
| No enpä jaksa mistään turhasta yleensä "nillittää", eli en viitannut museojunatunnisteisiin. Sen sijaan tarkoitin enemmänkin Pasin mainitsemia seikkoja. | ||||
|
|
08.10.2016 11:25 | Mikko Nyman | ||
| Hr1 1009 silloin, kun sen näkeminen ei vielä potuttanut ketään. Ajat muuttuvat ja hermokäyrän kulmakerroin sen mukana. | ||||
|
05.10.2016 22:40 | Mikko Nyman | ||
| Sikäli mielenkiintoinen kuva lippuhintoineen, että vuoden 1974 markka on kutakuinkin pariteetissa vuoden 2016 euron kanssa. | ||||
|
26.09.2016 22:03 | Mikko Nyman | ||
| Nyt kehtaan jo lausua kiitoksen sanan vetokalustopehtoori K. Lumirakeelle hyvistä ja seikkaperäisistä vastauksista: kiitti. Pistetään propsit nyt vielä Nummijoen Petrille ja muillekin oikein vastanneille. | ||||
|
|
25.09.2016 20:51 | Mikko Nyman | ||
| Ennen kuin innostun kiittämään Kimmoa vastauksista ja kehumaan niitä erinomaisiksi, odotan vetopalvelutieteiden emeritukselta vielä lisää esimerkkilaskelmia samasta aiheesta. Näilläkin toki pääsee jatkoon, mutta että bootcampiin, se on asia erikseen. Siispä jatkan Talentin katsomista. | ||||
|
|
25.09.2016 14:15 | Mikko Nyman | ||
| Tässä olisi nyt erityisesti vetovoimaprofessori Lumirakeen Kimmolle hyvä pähkinä purtavaksi: Sirkiän Teemun keskinopeuslaskelmia hyväksikäyttäen voidaan hieman hahmottaa Sr3:n vetovoimaa dieselkoneilla ajettaessa, sillä Hankoon mennessä perässä oli USr3, paluumatkalla pelkkää ilmaa. USr3:n massaa en tiedä, mutta jos se olisi jotakuinkin 86 tn, sen pohjalta voisi laskea kai jotain. Sr3:n dieselgenujen yhteisteho on muistaakseni 360 kW ja Sr3:n massa niin ikään luokkaa 86 tn. Kysymykseni on simppeli kuin mikä: Millaiseen nopeuteen Sr3 kykenee dieselgenujensa turvin tavanomaista Edo-runkoa (Edo+3 kpl kaksikerros-IC-vaunua) vedettäessä tasamaalla, mikäli kiihdytykseen annetaan aikaa maksimissaan kolme minuuttia? (EDIT: korjattu typo) |
||||
|
24.09.2016 11:49 | Mikko Nyman | ||
| Mikä mahtaa olla oikea syy sille, että hiilipolttoista veturia lämmitetään ja käytetään haloilla? | ||||
|
21.09.2016 14:48 | Mikko Nyman | ||
| Kimmo ja Joonas: Jouni viittasikin tuossa jo Turenkiin, mutta Parola on sikäli väärä vastaus, että itäinen pääraide ei ole laituriraiteiden välissä, kuten asianlaita on Turengissa, Lempäälässä ja tässä kuvassa näkyvällä Suonenjoella. Parolan raide- ja laiturijärjestely näyttää tältä: https://goo.gl/maps/aRmXbm8ZrEK2 | ||||
|
|
19.09.2016 21:59 | Mikko Nyman | ||
| Jounin kommenttiin jatkot: eikös Lempäälässäkin ole hieman samankaltainen ratkaisu, jossa toinen läpikulkuraiteista on laituriton? | ||||
|
17.09.2016 17:43 | Mikko Nyman | ||
| ...ja täyttöaste sen kuin kasvaa. | ||||
|
17.09.2016 10:01 | Mikko Nyman | ||
| Tuukka: -- https://www.finavia.fi/fi/tiedottaminen/ajankohtaista/2015/kansainvalinen-matkustus-veti-suomen-lentoliikenteen-kaikkien-aikojen-ennatykseen/ |
||||
|
|
16.09.2016 22:27 | Mikko Nyman | ||
| Vuonna 2014 Hesa-Vantaalla oli vaihtomatkustajia 2,5 miljoonaa kappaletta, ei siis suurinta osaa yhteensä noin 16 miljoonasta matkustajasta. Tai ehkä sitten Kehäradan avaaminen on houkuttanut sen verran, että vaihtomatkustajien osuus kaikista matkustajista on noussut Helsinki-Vantaalla yli kahdeksan miljoonan, jolloin Pirttiksen tiskiin lyömä lukema olisi oikea... :-) | ||||
|
13.09.2016 10:17 | Mikko Nyman | ||
| Tilastotietona olisi mielenkiintoista saada tietää ruotsalaisen vaunukaluston keski-ikä verrattuna suomalaiseen vastaavaan. Sellainenkin toki kiinnostaa, onko Ruotsissa kaavailtu ohjausvaunujen hankintaa lähitulevaisuudessa? | ||||
|
10.09.2016 11:58 | Mikko Nyman | ||
| Mainittakoon tässä yhteydessä, että Lättien postiliitevaunuja oli kahta samanlaista, mutta litteroiltaan erilaista, eli FPoab:t ja PFoab:t: FPoab:t olivat Valtionrautateiden (VR) ja PFoab:t Postin omistamia. Kyseessä ei siis ole Reinolta tai keneltäkään muultakaan näppäilyvirhe kahden keskenään samanlaisen, mutta litteroiltaan erilaisen liitevaunun osalta. Mutta sitten se itse asia: VR kaiketi laskutti postia FPoab-liitevaunujen käytöstä junissaan, mutta miten oli asianlaita, jos junaan laitettiin PFoab? Saiko Posti VR:ltä ns. kanta-asiakasalennusta oman kalustonsa käytöstä junissa? |
||||
|
07.09.2016 10:43 | Mikko Nyman | ||
| Näin on, kuten Jouni kertoo. Kultakiven seisake sijaitsi suurin piirtein tuossa kohdassa: https://goo.gl/maps/auzEV6EwQSr | ||||
|
04.09.2016 21:15 | Mikko Nyman | ||
| Tyttö & juna -kuvat voisivat saada kaverikseen Putka & juna -indeksoinnin vorgissa. | ||||
|
04.09.2016 21:00 | Mikko Nyman | ||
| Miksi tämä muuten on ilman kylkilogoa? | ||||
|
04.09.2016 10:17 | Mikko Nyman | ||
| Kyllä vain. Aiemmin nykyisen Laajavuoren liikennepaikan sovitetun raideristeyksen kohdalla oli "N-vaihde", josta pääsi tästä suunnasta katsoen itäiselle raiteelle. Itäinen pussiraide päättyi Niilan kuvaamasti Martinkyläntiehen. Pussiraide rakennettiin aikoinaan Martinlaakson ydinvoimalaitoksen pönttövaunujen seisontaraiteeksi, mutta en tiedä sitä koskaan tähän tarkoitukseen käytetyn. Pussiraiteen itäpuolella sen pohjoispäässä oli muistikuvani mukaan arviolta 50-metrinen matala laituri jotain tarkoitusta varten. Vantaan kaupungin karttapalvelusta (http://kartta.vantaa.fi/) saa jotain osviittaa alueen raiteistoista, kun valitsee vanhoista kartoista vuoden 1976 ortoilmakuvat. Yksityiskohtana mainittakoon, että Martsarin uraanivoimalaitoksen raiteistoa suojasi pussiraide, joka näkyy mainituissa ilmakuvissa juuri ennen radan risteämistä Martinkyläntien yli. Kuva Martinlaakson ydinvoimalakeskuksen raiteistosta vuodelta 1976 löytyy tuosta: http://kartta.vantaa.fi/link/3cEFnd Jotta yllä mainitulle tarinalleni Pyhän Martinlaakson Power Plantin (PMPP) pönttöjunakuljetuksista olisi edes jonkinlainen totuuspohja ja jotta edes joku nuorempi juttua todeksi uskoisi, kannattaa tutustua oheiseen Rauhalan Jorman paparazzaamaan martsarilaiseen pönttöjunaan Pyhän Martinlaakson asemakeskuksen kakkostasolta: http://vaunut.org/kuva/55459 |
||||
|
|
03.09.2016 20:53 | Mikko Nyman | ||
| Kuvanottohetken täytyy olla puista päätellen kesäkuun puolella, mutta ei kuitenkaan toukokuussa. Toisaalta kuvanottohetki ei myöskään voi olla 6.7.1991 jälkeen, sillä päiväys on otettu joko kuvan takana olevasta leimasta tai käsinkirjoitettuna niin, että se on ollut 7.6.1991 (Eljas käyttää itse ruotsalaista päiväystä, jossa kuukausi on ennen päivää; kesäkuun osalta 91-06-07 ja heinäkuuta tarkoitettaessa 91-07-06). | ||||
|
03.09.2016 13:12 | Mikko Nyman | ||
| Tuomon kommentista päätellen ja vanhaa kalenteria plaraten "PMR:n" ensimmäiset isot talkoot Hinthaarassa olivat siten 28.9.1991. Mutta ja iso mutta onkin: muistelisin SRHS:n tavalla tai toisella operoineen Porvoon museojunaliikennettä ja järjestäneen talkootoimintaa ainakin vuonna 1991, ehkä vielä seuraavana tai jopa seuraavinakin vuosina, sillä PMR on merkitty yhdistysrekisteriin vasta 29.5.1995. | ||||
|
|
03.09.2016 10:19 | Mikko Nyman | ||
| Taisi muuten olla syyskuun viimeinen viikonloppu vuonna 1991, kun Ismon mainitsemat talkoot suoritettiin. Olen kuullut tarinan, että minäkin olisin puuttunut tuolloin fyysisiin töihin, mutta mitään todistusaineistoa tästä ei ilmeisesti ole, joten tämä lienee edelleenkin tornihuhu. Hinthaaraan tosiaan tultiin lauantaiaamuna yhdellä lätällä Helsingistä, jonne palattiin takaisin myöhään illalla. Mikähän mahtoi tämän talkoolätän numero olla? Meneekö hirveästi metsään, jos veikkaan sen olleen Dm7 4136? Jos muistan edelleenkin oikein, tänä kyseisenä talkooviikonloppuna siirryttiin talviaikaan. Voisiko siis olla mahdollista, että talviaikaan olisi siirrytty jo syyskuun viimeisenä viikonloppuna? | ||||
|
|
02.09.2016 22:46 | Mikko Nyman | ||
| Tänään tuli kuluneeksi 25 vuotta tästä Pyhän Martinlaakson vähäisen paikallisliikenneaseman avaamisesta. Asemasta on myös käytetty muotoa Pyhä Martinlaakso Pohjoinen – St. Mårtensdal Norra. Pyhään Martinlaaksoon (myöh. Martinlaakso) liitettiin myöhemmin suuressa maaliitoksessa Vähä-Martinlaakso (Kivimäki), Pikku-Martinlaakso (Tyttökumpu), osia Vihertien eteläpuolisesta alueesta (Melkein-Louhela) ja lopulta lähes koko Länsi-Vantaa. Martinlaakson laajeneminen ei suinkaan loppunut 1990-luvun maa-alueliitoksiin: 28.11.2002 Martinlaakso sai oman kiitotiensä, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman välittömään läheisyyteen rakennettiin Martinlaakson tarpeita palvelemaan vain lentoliikennettä varten suunniteltu kiitotie (04L/22R). Vuosikymmenen vaihtuessa koko Helsinki-Vantaan lentoasema, kiitotiet (04R/22L ja 15/33), muut maa-alueet lentokonehalleineen ja lennonjohtoineen liitettiin osaksi Martinlaaksoa ja lentoaseman nimi muutettiin Martinlaakson kansainväliseksi lentoasemaksi. Mainitsemisen arvoista on myös se, että Martinlaakson kansainvälinen lentoasema on maailman ainut Martinlaakson kansainvälinen lentoasema. Martinlaakson taannoinen pormestari, martsarilainen portsari, ehdotti Martinlaakson kytkemistä Martinlaakson lentoasemaan rautatieyhteydellä; jo aiemmin oli avattu kansainväliset mitat ja tieliikennestandardit täyttävä maantieyhteys Martinlaaksosta Ylästöntietä pitkin Martinlaakson kansainväliselle lentoasemalle, mutta kasvaneiden matkustaja- ja rahtimäärien vuoksi martsarilaisen portsarin ajama raidehanke nytkähti vauhdikkaasti eteenpäin ja niinpä 65 vuoden suunnittelun, 19.442 valituksen, 590 oikeuskäsittelyn, maiden lähespakkolunastusten, 7 vuoden rakennustöiden ja muutamien martsarilaisten erityisolosuhteiden korjaamisen jälkeen ensimmäinen kaupallisen henkilöliikenteen juna Pyhä Martinlaakso Pohjoisen ja Martinlaakson kansainvälisen lentoaseman välillä kulki 1.7.2015. Yhtä kaikki, Pyhää Martinlaaksoa voidaan pitää suunnannäyttäjänä paitsi raide- ja maantieliikenteen, myös ilmailun saralla: Pyhä Martinlaakso on nyt ja tulee olemaan tulevaisuudessakin Suomen, Pohjoismaiden ja koko maailman ainut vantaalaisalue, josta pääsee rautateitse suoraan Martinlaakson lentoasemalle. |
||||
|
26.08.2016 23:07 | Mikko Nyman | ||
| Nämä taitavat olla omistajaohjausvaunuja. | ||||
|
26.08.2016 15:44 | Mikko Nyman | ||
| Yritin kaivella tietoa Miljoonasillan nimen historiasta, vaan vastausta ei tahtonut mistään löytyä. Siispä, löytyykö vastaus vorgista? | ||||
|
19.08.2016 19:00 | Mikko Nyman | ||
| Milloin kiskobussit ovat alkaneet Varkaudessa käyttää tätä raidetta? | ||||
|
16.08.2016 20:36 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaako näitä tuotteita tai ylipäätään vaunutarkastajia enää Helsingissä olla, kun Helsingissä kääntyviä Edottomia (vai Edo-vapaita, mikä lienee oikea kirjoitusmuoto?) junia ei enää ymmärtääkseni ole? | ||||
|
14.08.2016 17:52 | Mikko Nyman | ||
| Ei kiistä. Kertoi itse teon kuvauksen. | ||||
|
|
14.08.2016 14:36 | Mikko Nyman | ||
| Keskuskuulutuslaitteistoa on kuulemma joskus käytetty jopa häiriöksi asti 120 markan edestä. | ||||
|
|
14.08.2016 10:31 | Mikko Nyman | ||
| PPP sai tästä arvoraidan, Eifet oli tosiaan kyseessä sinisine raitoineen. | ||||
|
|
13.08.2016 15:31 | Mikko Nyman | ||
| Ollin nippelilistaa täydentääkseni esitän knopin: mikä oli ennen kapakkavaunujen punaista raitaa tunnusraidan saanut vaunutyyppi? Enkä viittaa tässä keltaisen raidan omaaviin ykkösluokan vaunuihin. | ||||
|
09.08.2016 15:54 | Mikko Nyman | ||
| Ei tämä kuva voi mitenkään olla vuodelta 1986 jo pelkästään siksi, että vasemmalle kaartavan raiteen vieressä on nopeusmerkin etumerkki, jollaisia ei ollut käytössä vielä vuonna 1986. Myöskään VR Cargo -tuotemerkistä ei ollut tuolloin tietoakaan. | ||||
|
06.08.2016 17:51 | Mikko Nyman | ||
| Eikö aikatauluissa ole ryhdytty käyttämään ja näyttämään ensisijaisesti pienempää junamäärää viimeisten vuosien aikana fonttikoon sijaan? | ||||
|
06.08.2016 11:25 | Mikko Nyman | ||
| Lienee Suomen ainut näin pöhöttynyt K54-kiskoinen ja betonipölkkyinen vastikään peruskorjattu (linja)raideosuus. Kaiken huippu tässä asiassa on se, että niinä vuosina, kun Savonlinna-Huutokoski-rataosaa peruskorjattiin, VR ei jakanut valtio-omistajalleen osinkoa, mutta se on taas tarina erikseen. | ||||
|
03.08.2016 18:16 | Mikko Nyman | ||
| Milloin Piikkiön asemarakennus on saanut vandalismiturvateippaukset? | ||||
|
03.08.2016 15:38 | Mikko Nyman | ||
| Tuli tuosta Mäntykäen Windows 1995 -kommentista mieleen se, kun eräs asiakkaani varmisti minulta taannoin erikseen, että koneeseen tulee Windows Vistan sijaan varmasti Windows Experimental. | ||||
|
31.07.2016 12:28 | Mikko Nyman | ||
| Itse asiassa M-tunnuksen käyttö ei ole hyväksyttävää, sillä M-tunnus on aateloitu ja sitä voidaan käyttää vain virallisissa juhlallisuuksissa Pyhässä Martinlaaksossa ja sen satelliittilähiöissä, kuten Kivimäessä ja osassa Louhelaa. M-tunnuksen käytöstä Myyrmäen, Vantaanlaakson ja Rajatorpan alueilla säädetään erikseen. M-tunnuksen käyttö muualla kuin tässä mainituissa paikoissa on yrityksenäkin rangaistava. | ||||
|
28.07.2016 11:31 | Mikko Nyman | ||
| Nummijokipöölle kiitokset tarkennuksesta. Itseäni askarruttaa ennen kaikkea tuo Hpk-Jy-väli, jonka sn tuon aikataulun mukaan on ollut 110 km/h – nykyäänhän samalla pätkällä saa huristella vain sattoo. Sitten toinen kysymys: millä kaikilla rataosilla ratakilometrin 200 jälkeen sn ylipäätään oli > 100 km/h vuonna 1960? | ||||
|
|
28.07.2016 10:11 | Mikko Nyman | ||
| Mielenkiintoinen aikataulu sikäli, että onko rataosan Hpk-Jy-Pm sn todella ollut 110 km/h vuonna 1960, kuten kuvasta näkyy? Jos on, missä junissa 110 km/h:n sn:ää on hyödynnetty aikatauluissa tuohon maailmanaikaan? | ||||
|
27.07.2016 16:38 | Mikko Nyman | ||
| Mikko Nyman ei ole kuvia ottanut, vaan Osmo Röntynen, kuten kuvien yhteydessä asia kerrotaan. | ||||
|
27.07.2016 15:58 | Mikko Nyman | ||
| Kiitokset tästä, kirjaan pöytäkirjaan ja seison oiottuna. | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarailin ensimmäinen kaupallinen juna Kemijärvellä 26.7.2016 |
27.07.2016 15:00 | Mikko Nyman | ||
| "Merkittävä kuvasarja Fenniarailin kalustosta Kemijärvellä 26.7.2016". | ||||
|
|
27.07.2016 14:58 | Mikko Nyman | ||
| H0-mittakaavassa 1800 tonnin juna painaisi reilut 20 tonnia, joten silta ei olisi kestänyt edes sitä. N-mittakaavasta minulla ei ole tietoa, mutta voi olla, että senkin liikennöintiin olisi tarvittu Trafilta poikkeuslupa. Olen tosin kuullut myös sellaisesta, että toisaalla Suomessa on liikennöity mittakaavassa 1:1 ilman asianmukaisia lupia, lupakirjoja ja pätevyyksiä ja viis veisattu moisista Trafin säädöksistä. | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarailin ensimmäinen kaupallinen juna Kemijärvellä 26.7.2016 |
27.07.2016 13:03 | Mikko Nyman | ||
| Kari: Fotot ovat Röntysen Osmon ottamia, kuten niissä lukee. Osmo ei vaan niitä eilen ehtinyt kuvauskiireiltään vorgiin ladata, joten hän ulkoisti lataamisen tänne etelän mehtiin, jota pääkaupunkiseuduksikin poikien kesken kutsutaan. | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarailin ensimmäinen kaupallinen juna Kemijärvellä 26.7.2016 |
27.07.2016 11:43 | Mikko Nyman | ||
| Olisiko oikea muoto siten "Fenniarailin kalustoa Kemijärvellä 26.7.2016. Kerta voi olla Fenniarailille ensimmäinen tai ties kuinka mones"? | ||||
|
Kuvasarja: Fenniarailin ensimmäinen kaupallinen juna Kemijärvellä 26.7.2016 |
27.07.2016 08:52 | Mikko Nyman | ||
| Onko tämä sitten "Fenniarailin ensimmäinen juna Kemijärvellä 26.7.2016" vai "Fenniarail ensimmäistä kertaa koko maailmankaikkeuden historiassa Kemijärvellä 26.7.2016"? | ||||
|
26.07.2016 19:50 | Mikko Nyman | ||
| Kerros nyt ihan näin meidän kesken, että missä kohtaa tämä Patokangas sijaitsee ja mitä tähän on rakenteilla? En osaa oikein hahmottaa, joten heittääkö veikkaukseni paljon, jos arvaan paikan olevan tässä: -- https://goo.gl/maps/EKovoWt1wPG2 |
||||