07.01.2016 21:28 | Mikko Nyman | |||
Tämä on kieltämättä pirun hieno kuva Jarilta! Mahtavatko nuo Sr3:n katolla olevat tuuletinsäleiköt olla Siemensin Suden dieselgenujen pakoputkistojen käytössä telien ajomoottoreiden, päämuuntajan ja muiden kilkkeiden jäähdyttämisen lisäksi? | ||||
06.01.2016 11:56 | Mikko Nyman | |||
Olenko ymmärtänyt oikein, että myös Dr16:n voisi modata Edo-yhteensopivaksi suhteellisen pienin muutoksin? | ||||
05.01.2016 10:50 | Mikko Nyman | |||
Tällä lailla maalaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella, tunneliasemalta tulisi poistua hätätilanteessa nimenomaan maan pintaa kohti, ei kaivautua entistäkin syvemmälle maan alle. | ||||
01.01.2016 16:50 | Mikko Nyman | |||
Coltiin liittyen sellainen yksityiskohta sääntö-Suomesta, että tupakkalain kiristyttyä entisestään 1.1.2012 alkaen, myös Colt-merkkisten sytkäreiden maassamme kiellettiin. Niinpä alkuvuoden 2012 jälkeen Suomessa on voinut ostaa Colt-syrkäreiden sijaan C-merkkisiä sytkäreitä, jotka ovat täsmälleen saman valmistajan täsmälleen samanlaisia sytkäreitä kuin mitä aiemmat Coltitkin olivat. 1.3.1995 kiristyneen tupakkalain myötä Suomessa kiellettiin myymästä Camel Bootseja. Herää vain kysymys, milloin Princeä kielletään esiintymästä keikallaan Suomessa? |
||||
31.12.2015 10:50 | Mikko Nyman | |||
Tuo betonipölkkymalli oli tavanomainen vielä 1990-luvun alussa. Sittemmin pölkkymalli muuttui "kippuraisemmaksi". | ||||
30.12.2015 22:34 | Mikko Nyman | |||
Ei asia aivan noin yksiselitteinen ole, kuten Olli kertoo. Lähes faktaa on se, että Vaajakosken silta on varustettu eri raideleveyksillä mahdollisia kilpailijoita silmällä pitäen. Laskelmieni mukaan sillalla sopii kulkemaan muun muassa Museorautatieyhdistyksen 750 mm:n kalustoa. | ||||
22.12.2015 19:29 | Mikko Nyman | |||
Erään teleoperaattorin asiakashallintajärjestelmän lyhenne on NAK, tuttavallisemmin nakki. Mikäli NAK syystä tai toisesta ei toimi, silloin "nakki tökkii". Mainittakoon, että tämän kyseisen teleoperaattorin (nykytermein) CRM:n lyhenne tulee sanoista NMT-ARP-Kaukohaku. | ||||
22.12.2015 15:10 | Mikko Nyman | |||
Ei näy, ei... :-) | ||||
22.12.2015 14:07 | Mikko Nyman | |||
Kuvanottohetkestä on 11 vuotta ja varsinkin näyttötekniikka on kehittynyt huimasti. Kuvassa näkyviä projektionäyttöjä tuskin enää on tarjolla Cittarin hyllyillä, putkinäytöistä puhumattakaan. Niin ja sitten sellainen pieni juttu, että Linnunlaulun tornissa on nykyään hieman rauhallisempi työtahti. Huomatkaa muuten kuvassa näkyvä linjaradion päätelaite (tai mikä termi mahtaakaan olla oikea) mikrofoneineen. Zoomatessani kuvaa, huomasin myös sellaisen yksityiskohdan, ettei yhdelläkään kaukolla tai vaihdemiehellä jostain kummallisesta ole syystä Facebook auki... :-) | ||||
22.12.2015 11:01 | Mikko Nyman | |||
Selvä homma, nyt asialle saatiin piste ja Teppo kärähti nuorten harrastaja-alkujen tuottamuksellisesta vedätyksestä. Tuottamuksellista vedätyksestä Suomen Vedätyslaissa säädetään seuraavaa: -- 4 § Tuottamuksellinen vedätys Jos 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu vedätysrikos on tehty huolimattomuudesta, rikoksentekijä on tuomittava tuottamuksellisesta vedätysrikoksesta kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. -- Huolimattoman Tepon vedätysrikoksesta tekee se, ettei Teppo rikoksen paljastuttua huomannut huolimattomuuttaan oikaista sittemmin virheelliseksi osoitettua tietoa venäläisen automaattikytkimen paineilmatoimisesta irroittajasta. |
||||
21.12.2015 21:06 | Mikko Nyman | |||
Äläpäs nyt Kurt, äläpäs nyt. Niemen Teppo kertoi Vapiti-lyhenteen meille junnuharrastajille Haapamäellä vuonna 1992. Siispä tuo mun (Tunnus poistettu -nimimerkki) kommentti on edelleen relevantti, kunnes toisin todistetaan... :-) Teppo, ohoi! Kommentoipa tähän asiaan jotain. | ||||
20.12.2015 14:41 | Mikko Nyman | |||
Aapee käyttää verbiä "aapeutua", mitä lie sitten mahtaakaan tarkoittaa... :-) | ||||
20.12.2015 13:30 | Mikko Nyman | |||
Hyvä detaljioivallus Ollilta. Minkähän takia sitten on tarvittu Hkb(a)-vaunuja tämän pönävaunun molemmin puolin? Voisi kuvitella, että ystävyyslenkki olisi piisannut, kun kerran vaunusta sivupuskimetkin löytyvät. Vai onko Hakasten tarkoitus toimia tässä yhteydessä suojavaunuina? | ||||
19.12.2015 11:39 | Mikko Nyman | |||
Näyttäisi siltä, että Sm-pötkö ajaa vasenta väärää mot Grankulla. Päätelmän lähde: puskinvalot ja VEK ratissa. Päätelmän lopputulos: Alsthom on syystä tai toisesta mennyt mossahtamaan kesken kesäpäivän. | ||||
18.12.2015 08:43 | Mikko Nyman | |||
Juuri näin, kuten Jukka kertoo. Itse en ole koskaan käynyt "tankilla" 23:n pohjoispuolella, vaan aina eteläpuolella. Toisin sanoen, siitä on erittäin pitkä aika, kun tuolla suunnalla olen viimeksi hillunut. | ||||
17.12.2015 21:59 | Mikko Nyman | |||
Eiköhän kyseessä ole täsmälleen sama lähde. Kuohun Kirkas -nimestä en tosin aiemmin ole kuullutkaan. | ||||
17.12.2015 17:21 | Mikko Nyman | |||
Toisaalla internetissä olevan uutisen viimeisen kappaleen alku kuuluu näin: "Toiseksi vanhimman Pendolinon elinkaari jäi siten lyhyemmäksi kuin nuorimpien niin sanottujen Porkkana-junien elinkaari." | ||||
17.12.2015 17:13 | Mikko Nyman | |||
Kertaus on opintojen äiti... :-) Tosin, homman pointti oikeastaan oli toi Kuohun lähde, jonka vettä myytiin pääkaupunkiseutua myöten ainakin vielä 90-luvulla. Miksi se sitten oli niin hyvää kuin oli, sitä en todellakaan tiedä – kai niitä lähteitä muuallakin kuin vain Kuohulla on. | ||||
17.12.2015 17:10 | Mikko Nyman | |||
Juu, kyllä, kakkosrunko jää, tai siis jäi jo pois liikenteestä. Juttu löytyy sekä Ylen sivuilta että toisaalta internetistä. | ||||
17.12.2015 17:09 | Mikko Nyman | |||
En oikein tahdo ymmärtää tätä väenpaljoutta laiturilla. Näyttäisi siltä, että ihmiset ovat vaihtamassa junaa, mutta miksi näin? Jos matkustan Tus-Hpk-Jns-junalla Haapamäelle ja vaihdan siellä takaisin Jns-Hpk-Tus-junaan, täyttää se rautatieharrastuksen, ei tavallisen kuolevaisen matkustajan tunnusmerkistön. | ||||
16.12.2015 20:56 | Mikko Nyman | |||
Missä on Dr16? Ai niin, mutta kun eihän moinen sovellu Rovaniemi-Kemijärvi-välille – powered by Antti Jaatinen 2006. | ||||
16.12.2015 19:07 | Mikko Nyman | |||
Onko siihen muuten joku järkevä syy, että Allegron ravintolavaunu tyhjennetään passintarkastuksen ajaksi? Ja miksi passit kerätään pokalta pois? Näin ainakin olen ymmärtänyt asianlaidan olevan. | ||||
16.12.2015 19:05 | Mikko Nyman | |||
Tästä käytiin melko monta kertaa hakemassa vettä landella yhdessä muuan Leikolan Ismon kanssa, joka tosin vielä 80-luvun alkupuolella vaati faijaansa saattajaksi vedenhakumatkalle, meikän ajaessa vt 23:a pitkin fillarillaan jopa ihan ilman apupyöriä... :-) Miten Leikolan Ismo, joht. Nyman ja Kuohu ylipäätään liittyvät toisiinsa, tarina on varsin hauska uskomattomine sattumineen: Isovanhempani asuivat Kuohulla seiskyetluvun alusta aina vuoteen 1986 ja meidän tai heidän, ihan miten vaan, tonttinaapurissa asuivat jotkut Leikolat. Kun kämppä myytiin ja isovanhempani muuttivat kaupunkiin, en Leikoloista sittemmin kuullut mitään. Mieleen jäi vaan heidän jatkuvasti haukkuva koira ja ulos asti kuuluva puhelimen soittokello, joka särki varmasti tuhat immen-, ei vaan tärykalvoa korvistani lukuisia kertoja päivässä. Ajauduin joskus 1990- ja 2000-lukujen taitteessa viihteen pariin ja lukuisten sattumien kautta törmäsin Ismoon muistaakseni Jyväskylän ravintola Elohuvissa vuonna 2003. Aloimme sitten pitää yhteyttä Ismon kanssa enemmänkin. Kun sitten syksyllä 2004 Ismo alkoi tehdä "Jyväskylän kirjeenvaihtaja" -inserttejä Hyppönen Enbuske Experienceen ja äiteeni tiesi mun touhuavani Ismon kanssa moisen tv-ohjelman parissa, mutsini sanoi: "Kysypä Ismolta, josko se tuntisi niitä Leikoloita Kuohulta, vaikka Ismo (Jyväskylän) kaupungissa nykyään asuukin, sillä Leikola on kuitenkin varsin harvinainen sukunimi?" Rustasin tämän mutsini kysymyksen tekstiviestiin, jonka jatkoin Ismolle. Meni ehkä 15 sekuntia, jonka jälkeen Ismo vastasi: "No voihan perseensuti, niinhän siinä meidän naapurissa asuivat ne Nymanit!" Kaiken huippu oli se, kun muutin vuonna 2009 silloisesta asunnostani pois, muuan Ismo Leikola muutti samaan mökkiin mun tilalle. Herkempi saattaisi sanoa, että maailma on pieni ja ympyrätkin joskus sulkeutuvat. Miten tämä koko asia liittyy yllä olevaan kuvaan? Johan sen kerroin: maailma on pieni, etkä koskaan voi tietää, näetkö naapurisi kenties lähteellä vai duunin merkeissä vuosikymmenien tauon jälkeen. Mainittakoon, että Ismo teki taannoin Pendolino-biisin, enkä yhtään tiedä kenen innoittamana, kun hän oli riittävästi seurannut vierestä muuan johtajan rautatiehörhöilyitä... :-) |
||||
12.12.2015 13:32 | Mikko Nyman | |||
Tämä juna kävi enemmän kuin tutuksi, kun palasin Jyväskylän-reissuilta takaisin Pyhään Martinlaaksoon. Muistelisin, että vielä noihin aikoihin (n. vuonna 1985) Porkkanassa kiersi kärrymyynti. Jos en aivan väärin muista, seuraavana vuonna tämäkin Porkkana muuttui pikuriksi ja se luonnollisesti harmitti tulevaa johtajaa suunnattomasti. | ||||
09.12.2015 13:39 | Mikko Nyman | |||
Hmmm... Nyt vasta luin tuon kuvatekstin kunnolla: onko todellakin niin, että ruotsalainen diesellättävalikoima sisältää myös ohjausvaunuja? Tämä oli mulle täysin uutta tietoa. | ||||
08.12.2015 14:43 | Mikko Nyman | |||
Sellaista outoa huminaa kuuluu korvistani, sillä sen verran ohi meni tuo Siimeksen Karin kommentti "linkkeineen". Tuolta löytyy muuten lisää rautatieaiheisia pätkiä: /Volumes/LaCie/Punainen LACIE/Laptop temp/Leffat |
||||
05.12.2015 15:28 | Mikko Nyman | |||
1990-luku oli toden totta huomattavasti vapaampaa aikaa VR:n osalta oikeastaan kaikilla osa-alueilla, jotka vähääkään harrastajia kiinnostivat. Paitsi että koneen päällä kulkeminen oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, myös esimerkiksi varikoihin tutustuminen onnistui käytännössä aina. Koska poikkeus vahvistaa säännön, "lensimme" kerran Ilmalan varikolta ulos siitä syystä, että kävimme ensin kysymässä kaverini kanssa Sm-kopista lupaa ylipäätään tulla varikkotiloihin. Tämä passasi oikein hyvin Sm-kopin jantterille. Samalla kysyimme, voimmeko katsoa tuoreimman viikkovaroituksen tallipässin huoneessa olevalta koneelta ja tämäkin sopi. Niinpä sitten kävelimme viiden metrin matkan käytävän toiselle puolelle ja avasimme tallipäivystyshuoneen kulmassa olleelta koneelta tuoreimman viikkovaroituksen. Yhtäkkiä itse tallipässin kopista kuului varovaisesti muotoillen karjahdus, jonka sisältö ei jättänyt tulkinnanvaraa: olimme ei-toivottuja henkilöitä Ilmalassa ja lupa välittömään poistumiseen varikkotiloista ja ylipäätään Ilmalasta myönnettiin siltä seisomalta ja karjaisulta. Tätä yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta ainakin meikäläiselle on kertynyt 1990-luvun vuosilta pelkästään positiivisia muistoja niin VR:stä kuin VR:n henkilökunnastakin. Yhden käden sormet eivät riitä siihen, kuinka monta kertaa meille on vuosien saatossa tarjottu majoitusta lepareilta, saunomismahdollisuutta varikoilta ja oikeastaan kaikkea muutakin mahdollista, alkaen nyt vaikka kuljettajien ohjekirjoista kaiken maailman muuhun silppuun, mikä rautatieharrastaja-alkuja kiinnosti – ja kiinnostaa edelleenkin, vaikka aikaa 90-luvun alusta on kulunut noin varttivuosisata. Usein tuntui siltä, että kuljettajat, konduktöörit, varikko- ja ratapihahenkilökunta sekä muut VR:n työntekijät olivat suorastaan innoissan siitä, kun pikkukundeja kiinnostivat rautatiet pahanteon sijaan. Näin jälkeen päin ajatellen moisia asenteita ei voi kuin arvostaa, vaikka ehkä silloin junnumpana ohjaamoon tai varikoille pääsyä pidinkin ehkä itsestäänselvyytenä. Ymmärrän ja ymmärsin jo 90-luvulla erittäin hyvin turvallisuusnäkökohdat ja vaikkapa sen, ettei ratapihoilla voi loikkia noin vaan ilman lupia. Sen sijaan en ymmärrä lainkaan sitä, miksi esimerkiksi Kouvolan tallien edessä on nykyään täysin julkisella paikalla kuvaus kielletty -kyltti (http://vaunut.org/kuva/96101). Se ei mahdu järkeeni, sillä jos asiaa vertaa vaikkapa lentoliikenteeseen, en muista koskaan nähneeni millään suomalaisella lentokentällä valokuvauksen kieltävää taulua, ellei kyse ole (osittain) sotilaskentästä tai vaikkapa tullialueesta. Palatakseni vielä ysärin alkuun, haluaisin nostaa esille muutamia konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä rautatieharrastus on ainakin omalle kohdalleni tuonut ja opettanut. Niinkin simppeliltä kuulostava asia kuin aikataulusuunnittelu, liikenteenohjaus, kalustokierrot ja oikeastaan koko rautatieinfran pyörimisen ymmärtäminen on edesauttanut nopeassa päässälaskussa ja todennäköisyyslaskennassa: mites nyt, kun tuo juna on Parkanon yksiraiteisella radalla ja kulkee 8 minuuttia myöhässä, mihin se otetaan sivuun, jotta vastaantuleva juna ei tästä johtuen todennäköisesti myöhästy ja jotta myöhästymiset eivät ketjuunnu liikaa? Ei muuta kuin grafiikka eteen, päässälaskin kouraan ja avot, laitetaanpa tuo Karhejärven sijaan Sisätössä sivuun ja lasketaan aikataulussa kulkeva juna ohi. Näin eteläänpäin tuleva juna myöhästyy vain kaksi minuuttia, mutta jos kohtaus olisi järjestetty alkuperäissuunnitelman mukaisesti Karhejärvellä, etelään kulkeva juna olisi myöhästynyt vähintään 10 minuuttia. Yleiseen elämänkokemukseen perustuen uskallan väittää, että näistä laskutaidoista oli merkittävästi jeesiä jo yläasteaikoina, lukiosta puhumattakaan. Mitä parisuhteisiin tulee, todennäköisyyslaskennasta on ainakin omalla kohdallani ollut hyötyä, kiitos rautatieharrastuksen: kun näen naisen alkavan hermostua 80 %:n todennäköisyydellä, totean tilanteen ja poistun takavasemmalle välittömästi, hieman Ilmalan varikon malliin siis. Mikäli naisen hermot menevät vain 35 %:n todennäköisyydellä, uskon selviäväni lopulta pelkällä suullisella huomautuksella ja turhalla länkytyksellä. Ehkä matematiikan hiffaamisen kautta todennäköisyyslaskennan ymmärtämistä arvostettavampana pitäisin kuitenkin sitä valtavaa tiedon määrää, joka meille rautatieharrastajajunnuille 90-luvulla jaettiin täysin pyyteettömästi VR:n henkilökunnan toimesta. Tiedän paljon hyviä harrastuksia, mutta rautatieharrastus poikkeaa näistä edukseen jo pelkästään siksi, että nuoret henkilöt pystyvät tai pystyivät asioimaan aikuisten ihmisten seurassa sen sijaan, että olisi pitänyt maleksia ostareiden kulmilla ja pummia tupakkaa ohikulkijoilta. Koko yllä olevan kertomukseni tarkoituksena on nostaa hattua niille kymmenille tai sadoille VR:n työntekijöille, jotka mahdollistivat rautatieharrastukseni aloittamisen. Harmi sinänsä, että hommat 2000-luvulla on tehty mahdollisimman vaikeiksi. Ajat muuttuvat, mutta hyväntahtoisten ihmisten määrä on edelleenkin vakio – säännöistä huolimatta. |
||||
04.12.2015 15:39 | Mikko Nyman | |||
Kuva on todennäköisesti otettu vuonna 2002, näin otaksuisin. | ||||
03.12.2015 17:53 | Mikko Nyman | |||
Kuten kuvastakin näkyy, Rainerin mainitseman pussauskopin päätyseinässä hätäjarrun vieressä on sähkösoittokello. Kuvasta ilmenee myös, että pussauskopin sivuikkuna on alas laskettavaa mallia. Nämä kaksi detaljia yhdistämällä muuan Einstein oivaltaisi, että konduktööri käytti taannoin sekä sivuikkunaa että sähkösoittokelloa junan lähtövalmiuden tarkistusta ja sähkösoitto-opasteen kuljettajalle antamista varten. | ||||
02.12.2015 14:16 | Mikko Nyman | |||
Juuri näin, kuten Jorma kertoo. Tarkennettakoon vielä sen verran, että tupakkiosastot sijaitsivat loppuvaiheessa vain moottorivaunujen ohjaamoa lähimpänä sijaitsevissa matkustajaosastoissa. Muistan vielä ajan, kun Pyhään Martinlaaksoon lähdettiin Stadista M-junalla, jonne matka-aika oli huikeat 20 minuuttia, ja jo Linnunlaulun kohdalla innokkaimmat pistivät Nortiksi, vielä innokkaammat kuulopuheiden mukaan jopa Työmieheksi. Moni ei kaiketi tiedä tai muista, mutta tupakkaa sai polttaa lähijunissa vielä vuonna 1990 samaan aikaan, kun junien kylkimainoksia koristi Tokion vuoden 1991 MM-kisojen mainos "TOKI OON SAVUTON". Mahtoi joku kuvaaja saada tästä hauskan otoksen, mikäli vaan keksi ikuistaa foton, jossa näkyy paitsi Tokion MM-skabojen mainos ja samalla Sm-rungon ikkunan takana näkyvä pössyttelijä... :-) | ||||
30.11.2015 09:48 | Mikko Nyman | |||
Kari Suomiselle pisteet erinomaisesta kuvasarjasta ja toiset pisteet Juhanalle lisätiedoista. Kaisaniemen metroasema avattiin toden totta liikenteelle vasta maaliskuussa 1995 itse asiassa samoihin aikoihin, kun Ateneumin ARS 95 -näyttely oli täysissä voimissaan. Tämä on jäänyt mieleeni siitä, että tullessani ARS 95 -näyttelystä, ostin Ateneumista tai jostain muualta tällaisen http://kuvat2.huuto.net/c/e9/6f91c913008edf1fcb348720df6bb-s.jpg ja lähdin siltä istumalta korkkaamaan Kaisaniemen uuden metroaseman. Kuinka kauan Kaisaniemen metroaseman rakennustyöt mahtoivat kestää? Muistelisin, että aseman ohi ajettiin rakennustöiden aikana ehkä 30 km/h:n nopeutta ainakin vuodesta 1994 alkaen, voi tosin olla että nopeusrajoitus oli voimassa pidempäänkin. |
||||
29.11.2015 10:22 | Mikko Nyman | |||
Totta muuten joo, Jouni, näin voi olla. Rustattiinhan ruotsin kielen sana järnväg aikoinaan muodossa jernväg. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös pääkaupunkiseudun rautatieasemien nimistä, joten knopitetaanpas vähän: listatkaa ne pääkaupunkiseudun lähiliikennealueen asemien ruotsinkieliset nimet, jotka ovat muuttuneet vuosien varrella. | ||||
29.11.2015 09:52 | Mikko Nyman | |||
Fiksaatko Repa tuon kuvauspaikan nimen oikeaksi – sehän on Växjö, ei Växsjö. Ei muuten mitään, mutta vorgin haku ei ole niin fiksu, että se palauttaisi listan halutusta liikennepaikasta, vaikka liikennepaikan nimi olisikin kirjoitettu vähän sinne päin. | ||||
23.11.2015 19:59 | Mikko Nyman | |||
Totta muuten turiset, nyt kun kuvvoo vähän mänin suumoomaan. | ||||
23.11.2015 18:58 | Mikko Nyman | |||
Ainakin tämän kuvan perusteella näyttäisi siltä, että muihinkin kuin vain Edo:ihin on asennettu sisävaloiksi ledit. Voin toki olla väärässäkin, joten joku voinee vahvistaa vääryyteeni tai oikeuteni. | ||||
19.11.2015 18:12 | Mikko Nyman | |||
Jos poissulkevaa menetelmää passaa käyttää, sanoisin ettei kuvauspaikka voi olla Pyhä Martinlaakso. | ||||
15.11.2015 10:58 | Mikko Nyman | |||
Teppo: mikäs HMVY:n Hurua vaivaa? | ||||
10.11.2015 12:18 | Mikko Nyman | |||
Paperiton toimisto... :-) | ||||
08.11.2015 17:45 | Mikko Nyman | |||
Hehee, Olli! Jänskä juttu sinänsä, että olen vuosimallia -77 ja tunnistan näemmä mutsin yliopiston pääsykoeaikaisia kalustoja paremmin kuin niitä, joita olen nähnyt omin silmin. Kaluston skabakirjo vuosien 1969 ja vuosien 2014 välillä on toden totta 4-4 ja Nymanin Mikon kalustotunnistus näiden vuosien välillä 4 viiva jotain. | ||||
08.11.2015 12:21 | Mikko Nyman | |||
En löytänyt parempaakaan keskusteluketjua kuin tämän, joten linkitänpä Helsingin karttapalvelusta ilmakuvan Helsingin rautatieasemalta vuodelta 1969: http://kartta.hel.fi/link/2mLHAU Asemalla huilaava kalusto on melko monimuotoista nykypäivään verrattuna: raiteella 3 on Sm1-runko, raiteella 4 Porkkana, raiteella 6 Lättä-kvartetti ja raiteella 8 (?) näyttäisi olevan puuvaunuja. Vertailun vuoksi tässä on ilmakuva samasta paikasta vuodelta 2014: http://kartta.hel.fi/link/2mMtWL Laiturikatoksen ulkopuolella näkyisi olevan Sm5-runko, Sm5-runko, IC-runko, IC-runko, Sm5-runko, Sm5-runko, Sm5-runko, Sm5-runko ja Sm5-runko. |
||||
07.11.2015 09:31 | Mikko Nyman | |||
Mielenkiintoista pohdintaa Eljakselta, joihin ainakin allekirjoittanut on täysin kädetön vastaamaan. Mitä Porkkalan vuokra-alueeseen tulee, suosittelen historiasta kiinnostuneita lukemaan esimerkiksi tämän kirjan: http://www.adlibris.com/fi/kirja/suljettu-aika-9789510251287 Porkkalan entiseltä vuokra-alueelta löytyy yhä edelleen neuvostoliittolaisten kyhäämiä, väsäämiä, värkkäämiä tai whatever maamerkkejä, kuten riemukaari Kirkkonummen läheltä ja Friggesbyn lentokentän jämät. Jämät sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä oikeastaan ainoa maastossa näkyvä merkki entisestä lentokentästä on tien nimi "Lentotie": https://goo.gl/maps/NSZYw9zcB9T2 |
||||
06.11.2015 21:57 | Mikko Nyman | |||
Mielenkiintoista olisi nähdä kuvia näiden VR:n kasarmien sisätiloista. Mahtoiko pienimmissä kämpissä olla edes vessaa? | ||||
06.11.2015 13:00 | Mikko Nyman | |||
Itselleni tuli ensimmäisenä mieleen tuosta kojusta ja sen värimaailmasta edesmennyt Karkkipussi-ketju: http://www.newsfroup.net/pussi/20030910-karkki-pussi.jpg On toki myös mahdollista, että kuvan kojusta sai edullisia ennakkolippuja parin kuukauden päästä lähtevään pikajunaan, mene ja tiedä. |
||||
06.11.2015 10:57 | Mikko Nyman | |||
Millähän tekniikalla tuo on toteutettu? Ainakin tuossa näyttäisi olevan 7 kappaletta ties kuinka suuria näyttöjä pystysuunnassa. Mihin osaan tuohon on mielestänne järkevintä laittaa (poikkeus)liikennetiedotteet? | ||||
04.11.2015 19:16 | Mikko Nyman | |||
Funkis kyllä rokkaa. Pelkästään tästä kuvasta voi asiallisen arkkitehtuurin aistia varsin monesta eri detaljista. JLG:n hepuille propsit ponnisteluista, vaikka minkäänlaisia tauluja ei kuvan mukaan irroitettavana enää ollutkaan. | ||||
03.11.2015 20:31 | Mikko Nyman | |||
Hyvä havainto, Raimo! Nyt kun tuota kuvaa suumasin, niin toden totta vasemmanpuoleisen silmän takaa pilkistää ranskatar. En muista hoksanneeni tuota kuvaustilanteessa – ehkä en ollut vielä tuolloin vajonnut täydelliseen rautatieharrastustranssiin. | ||||
02.11.2015 18:51 | Mikko Nyman | |||
En halua missään nimessä tässä kontekstissa halkoa hiuksia tai pistää pilkkua lihoiksi. Joka tapauksessa tuo kuvatekstin viimeinen lause on hieman erikoinen: "Valitettavasti onnettomuudessa loukkaantuneet henkilöt kuolivat myöhemmin saamiinsa vammoihin." Vammat siis syntyivät vasta onnettomuuden jälkeen? Miten olisi sanajärjestys "Valitettavasti onnettomuudessa loukkaantuneet henkilöt kuolivat saamiinsa vammoihin myöhemmin."? | ||||
31.10.2015 09:55 | Mikko Nyman | |||
Olen varmaan aiemminkin kysynyt, mutta mikäs mua estää kysymästä uudelleen: miksi kaukojunien päivävaunut oli aikoinaan numeroitu kolminumeroisiksi? Mikä jekku siinä oli? | ||||
31.10.2015 09:33 | Mikko Nyman | |||
Tässä olisi ollut kaiketi kohtuullisen haastava knoppi, mikäli kuvasta olisi cropannut veks aidan yläpuolisen kuva-alan. Itse en varmasti olisi tiennyt oikeaa vastausta. | ||||
25.10.2015 19:42 | Mikko Nyman | |||
https://vrleaks.wordpress.com/2015/04/09/a09042015-2/ | ||||
25.10.2015 12:00 | Mikko Nyman | |||
Koska junaliikenteen operointi maksaa huomattavasti enemmän kuin VR-Yhtymä Oy:n todellinen rahasampo. Vaan kukas tietää, mikä se VR:n todellinen rahasampo onkaan? Mikä muodosti VR:n vuoden 2014 tuloksesta 88,5 %:a? |