Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03. 11:38 | Markku Heikkilä | ||
| Voi kun löytyisi kuva tai kuvia lättäliikenteestä Haapajärven rataosalta perille saakka, kaupallisen liikenteen ajalta. Tapion lyhtyraideopastinkuva on otettu reilu vuosi ennen liikenteen loppumista Haapajärvelle saakka. | ||||
|
09.03. 11:27 | Markku Heikkilä | ||
| Äskettäin haastattelin eläkkeellä olevaa Ylivieskan veturinkuljettajaa. Pihtiputaan asioita sivuttiin bussimatkan aikana. Asemalla oli Olga suorittaja, hänen kerrottiin olleen monitoimihenkilö. Olga lastasi puut nosturilla, harjasi vaihteet, tarkasti jarrut, hoiti suorituksen ja asiakaspalvelun jne. Pienellä liikennepaikalla oli varmaan tärkeää toimia näin että työpaikat säilyivät. Vastaavasti toimittiin varmaan muuallakin. Keskustelusta jäi kuva suuresta arvostuksesta Olgan työtä kohtaan. | ||||
|
23.02. 20:18 | Markku Heikkilä | ||
| Karvoskylän malmijunaa vedettiin pitkään deeverillä. Juna tuli aamulla lauantaisin n.6.00. Nivalan KTK hoiti pitkään kuljetukset Hituran kaivokselta, myöhemmin Maanrakennus Mäntylä Nivalasta. Lastaus kaivoksella, junan täytön valvonta, laputus ja pressutus oli KTK:n aikaan Nivalan Maanrakennus Oy:n urakka. Juna pääsi usein lähtemään vasta iltapäivällä n.15 aikaan. Pitkä päivä keitellä kahvia ja siirtää ome lastauslaiturin kohdalle aina vaunun täytyttyä. Myöhemmin junaa siirrettiin Maanrakennuksen louhoslavallisella Mersu V10 kuorma-autolla jossa oli rikastekuorma päällä. Veturit jättivät ome roikan päiväksi lastaukseen ja hakivat puutavarajunan Haapajärveltä tai Nivalasta Ylivieskaan ja palasivat lastauksen jälkeen hakemaan vaunut pois. Malmiringissä oli tuohon aikaan parhaimmillaan n.15 kuorma-autoa. Viikon rikastetuotanto ajettiin aina lauantaipäivän aikana. Monet lauantait ajoin autoilija Kauko Parviaisen Volvo N 1225 autolla malmiringissä ja Kake Randelin soi mankassa. |
||||
|
16.02. 16:26 | Markku Heikkilä | ||
| Muistelu palaa 85-86 ja 86-87 kylmiin talviin. Työautona silloin Scania BF 110, yksi varmimpia talviautoja. Siihen aikaan ei Teboilin talvilaatu kestänyt pakkasta yli 32c. Ongelmia rupesi tulemaan kun pakkanen pysytteli kuusi viikkoa putkeen 35-37c välillä. Mersun O 303 ja Scanian 112 ja 116 olivat yhtenään ongelmissa. Pisimpään selvisi hetku Scanioilla. Pakkasjakson puolivälissä asentajat tuskastuivat ja soittivat Rovaniemen postiautovarikon huoltovastaavalle. Jossain lehdessä oli kuva kun lappilainen rouva ja pystykorva odottelivat postiautoa heitto laatikolla Sallassa. Kuvan alla oli pakkaslukema yli 50c. Sisu tuli heittään postia eikä mitään ongelmia pakkasen vuoksi. Postiautovarikon kaveri neuvoi oikean, oliko valo-vai moottoripetroolin sekoitussuhteen sen ajan polttoainesäiliöihin ja ongelmat loppui siihen. | ||||
|
19.09.2023 22:09 | Markku Heikkilä | ||
| Ollaan Taivalkosken radalla Mry:n syysretkellä, tasoristeykseen oli unohtunut vaihtaa STOP-merkki. | ||||
|
13.08.2023 13:35 | Markku Heikkilä | ||
| Iisalmi-Haapajärvi jakelujunasta kertoi Kuopiolainen konduktööri jonka isä oli ollut Iisalmen kuljettaja. Vuosista ei ehditty keskustella, vaan enemmän työnkuvasta. Hän kertoi pitkästä päivästä minkä vuoksi Hpj:llä yövyttiin. Kyllä se vanhempaan höyryaikaan viittaisi. Mielenkiintoisia tietoja vuodelta 1964. Liikenne on ollut suhteellisen vilkasta koska henkilöliikennettä oli jopa kolme paria joka suuntaan ja kahdesti päivässä kolmen henkilöjunan kohtaus, lisäksi kahden kohtaus. | ||||
|
|
12.08.2023 11:31 | Markku Heikkilä | ||
| Tarkasti en osaa Kimmo kertoa vuosilukuja, olin työssä eri suunnalla silloin. Pitäisi saada haastatella Hpj:n aikalaisia työntekijöitä. Milloin koko tekaritoiminta ajettiin alas, voisi kertoa jotain ja tietenkin liikennepaikkojen lakkautukset. Keskustelun aiheena on nimenomaan Tka 3. Paljon on vetokalustosta kirjoja mutta jotenkin kiinnostavalta tuntuisi lättähattutyylinen teos vaihtotyörata-autosta. Kuvia varmaan löytyy runsain määrin ja vielä on asemahenkilökuntaa joka muistaa mielenkiintoisia tarinoita. Olenko väärässä, muistelen tällaisesta kirjasta olleen joskus keskustelua? | ||||
|
|
09.08.2023 20:58 | Markku Heikkilä | ||
| Kyllä Hpj:n Tka kävi niillä kaikilla, mutta Oksavan kuormaus lopetettiin ennen Karvoskylää joten siitä ei ole minulla näköhavaintoja. Vuorten -Vuoressa käytiin myös vaihtotöissä asevarikon vuoksi. Eräällä Vuorten-Vuorten reissulla Tka suistui sillalta jokeen kun kansi oli jäätynyt umpeen. Pihtiputaalla ja Pyhäsalmessa oli myös omat Tka:t, niiden työnjaosta en tiedä muuta kuin Phä:n Tka hoiti sahan ja Komun työt, tosin järjestelijäkin kävi Pyhäsalmen sahalla, jopa Dr 13. | ||||
|
|
08.08.2023 21:28 | Markku Heikkilä | ||
| Haapajärvellä oli asemapaikka 60-luvulla tavarajunamiehistöllä, kaksi konduktööriä ja kaksi junamiestä. Päivittäin tavarajuna liikennöi Kannonkoskelle. Iisalmen järjestelijä yöpyi myös Haapajärvellä, vaihtotöitä oli matkalla molempiin suuntiin. Eläköitynyt Hpj:n suorittaja kertoi vaihtotöitä tehdyn vielä vuosituhannen vaihteeseen saakka yölläkin. Hpj oli Pohjois-Suomen vilkkain puutavaranlastauspaikka Jyväskylän radan valmistumiseen saakka. Asevarikko ja saha lisäsivät osaltaan lähtevää rahtia. Tka oli vielä 90-luvun puolelle omana veturina. Seurasin usein kun Hpj:n Tka haki Karvoskylällä lastatut puutavaravaunut jotka Hpj:llä koottiin junaksi vielä 90-luvulla. Muutaman kerran otti Tka niin kovan lastin Karvoskylältä tuoretta puuta että piti ottaa Oksavan suuntaan uusi yritys. Lepohuoneella yöpyi 60-luvulla myös illan viimeisen Jyväskylän lätän miehistö. Junarunko meni Iisalmen junassa Ylivieskaan huollettavaksi ja palasi aamun ensimmäisellä Iisalmen henkilöjunalla. | ||||
|
08.08.2023 09:50 | Markku Heikkilä | ||
| Päivämäärä on on 1.12. mutta vuosiluku puuttuu, muuten täydellinen lehtileike. Selasin Suomen Kulkuneuvot n:o 3 1961, siinä on asemapäällikön luettelemat junat. | ||||
|
|
07.08.2023 22:16 | Markku Heikkilä | ||
| Minulla on lehtileike Kaleva lehdestä läpiliikenteen alettua. Silloinen Haapajärven asemapäällikkö kertoo pikajuna liikenteen alkavan lähiv osina Jyväskylään. | ||||
|
28.06.2023 12:26 | Markku Heikkilä | ||
| Haapajärven-Jyväskylän rataosan aktiiviajan lättäkuvat ovat tosiaan harvinaisuuksia. Kuvia on lipastojen kätköissä ja mm. Sanomalehtien arkistoissa. Nyt on mielenkiintoisia kuvia tarjolla ilman maksumuuria, Pihtiputaan ja Kannonkosken asemilta. Lättä 4095 hienosti kuvassa talvisena päivänä Pihtiputaan asemalla. Googlaa, Keskisuomalainen vanhat kuvat, lättähattu kuljetti ensimmäistä kertaa... Ratajuhlasta löytyy myös kuvia maksumuurin takaa. | ||||
|
16.06.2023 10:53 | Markku Heikkilä | ||
| Taivalkosken radalla kulki vielä kappaletavara tuolloin kiskoilla. Ämmänsaaressa ja Taivalkoskella oli oma Tka jk- junien ajoon. Mry:n syysretkellä 5.9.1987 pääsimme Pesiökylän junasuorittajan opastamana tutustumaan suorittajan työnkuvaan. Suorittaja kertoi, kuluvalla viikolla täällä oli ruuhka, Kon-Tlk jk- juna ja Ämmän ja Taivalkosken Tka:t yhtäaikaa ratapihalla. Junapäiväkirjassa oli tuohon aikaan merkintöjä päivittäin vaikka henkilöliikenne oli jo loppunut. Vrt. Jorma Rauhalan hyvä ajankuva 19.5.1982 Pesiökylä. Taivalkosken kappaletavaraterminaali on vieläkin pystyssä. Vielä 80-luvun puolivälissä Olvi toi seudun juomat junakuljetuksina Taivalkoskelle mistä kumipyörillä jaettiin Kuusamo, Posio jne. Viimeisen jk-junan matkassa tuotiin Taivalkosken trukki pois. | ||||
|
13.06.2023 11:23 | Markku Heikkilä | ||
| Henkilökohtainen muisto Oulu- Joensuu lätästä H 860. Mummon kanssa matkalla Oulusta Nurmekseen sukuloimaan. Mummo laittoi jäätelörahan käteen ja eikun jäätelön ostoon Kontiomäen asemaravintolasta. Kuulutus, pikajuna Joensuuhun lähtee, jono edessä jä jäätelöt ostamatta. Kaikki järjestyi ja kerkesin kyytiin. Junaliikenteestä jotain tietävänä pojankoltiaisena mietin pikajuna kuulutusta. Laituriopasteissa ja kuulutuksissa mainittiin pikajuna, aikataulussa henkilöjuna. | ||||
|
07.06.2023 12:09 | Markku Heikkilä | ||
| Seurasin koksijunaliikennettä aikanaan Nivalan asemalla. Parhaimmillaan ajettiin kaksi paria vuorokaudessa. Paluusuunnassa molemmat hakaset olivat usein veturin jälkeen ja menosuunnassa molemmissa päissä. Junakohtausten aikaan Nivalan asemalla koksi oli yleensä ykkösellä ja kohtaava kakkosella. Lättäaikaan oli jopa puinen välilaituri Nivalan asemalla, lättä ajettiin kakkoselle. | ||||
|
11.05.2023 18:26 | Markku Heikkilä | ||
| Mielenkiintoinen tieto, muistatko milloin supistui vain torstaisin? Mikä vuosi mahtoi loppua kokonaan, määräasema vaihtui usemman kerran, se vaikeutti huomattavasti tarkkailua ennen ajokortti-ikää. | ||||
|
11.05.2023 18:20 | Markku Heikkilä | ||
| Tähän aikaan oli kulussa kaksi henkilöjunaparia kuten tänäänkin. Suuret supistukset junavuoroissa olivat 1968 ja vielä yksi pari sen jälkeen. | ||||
|
|
10.05.2023 22:21 | Markku Heikkilä | ||
| Järjestelijän veturi on etelään päin. Kappaletavara kulki vielä Kannonkoskelta tuohon aikaan ja vielä seuraavalle vuosikymmenelle. Hitsarin kaasupullo ja Anttilan tilaukset sai noutaa asemalta. Fo:ssa kuljetettiin asemille pienempi kappaletavara, Nivalasta pääsivät rautatieläiset perheineen mökeilleen Alvajärvelle ja Muurasjärvelle kun virallinen henkilöliikenne oli jo loppunut Jyväskylän suuntaan. Pihtiputaalla kerrotaan suorituksen loppuaikana ulkolaisten Interreilaajien kyselleen lippua Jyväskylään, matka järjestyi järjestelijän kyydissä. Saarijärven suorittaja oli kerran asemalle pyrkiessäni laittanut odotushuoneen oveen ilmoituksen, "olen käymässä järjestelyjunan mukana Pihtiputaalla." | ||||
|
09.05.2023 23:11 | Markku Heikkilä | ||
| Tämä oli sitä aikaa kun järjestelijä ajettiin Ylivieskaan. | ||||
|
09.05.2023 23:07 | Markku Heikkilä | ||
| Eikös järjestelijän takana ole toisenkin kiskokulkineen valot. | ||||
|
|
09.05.2023 22:29 | Markku Heikkilä | ||
| Tämän kuvanoton aikaan taisi olla liikennettä kaksi junaparia kuten tällähetkellä. Järjestelijän pääteasema oli myöhemmin Ylivieska ja loppuaikana Pihtipudas. Voi että olen näitä kuvia odottanut. | ||||