Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09.2023 15:25 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko siis nykyään niin, että sellaisia liikennepaikkoja (tai niiden osia), jotka on kauko-ohjauksessa (tai miksi sitä nykyään kutsutaankaan) ei enää voi ottaa erilliskäyttöön, ja kaikki erilliskäyttötaulut on purettu? Vanhanaikainen kauko-ohjaus ei antanut mahdollisuutta kääntää kaikkia vaihteita — eihän? Entäpä nykyisin? Onko esim Mipron kauko-ohjausjärjestelmän lähdöt kytketty suoraan vaikkapa Siemensin releasetinlaitteen painikereleisiin vanhan taulun näppäimistön sijaan? Rautatieturvalaitteet (2014) -kirjakaan ei määrittele termiä erilliskäyttö, vain paikallislupa on määritelty. | ||||
|
29.12.2022 21:49 | Pekka Siiskonen | ||
| Ok! Kiitos, tuota tietoa juuri kaipasin. | ||||
|
|
28.12.2022 15:54 | Pekka Siiskonen | ||
| Hmm... Oletko aivan varma, että avaimia saattoi irrottaa liikuttamatta kuvan vasemman reunan kahvaa/salpaa keskiasentoon? | ||||
|
|
27.12.2022 22:06 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko avaintaulun vasemman reunan kahva sähköisesti lukittavissa? Kuvan tauluun menee oikeasta alakulmasta kaapeli, eli siellä on jotain kytkimiä, joiden perusteella "Varmistuslukko- ja opastinturvalaitos" saanee vasemmalla olevan kahvan asennosta — eli taulun sisäisen kulkutielinjaalin asennosta — tiedon, että avaimia on taulussa ja vaihde siksi lukittu kulkutien vaatimaan asentoon. Vaan oliko avaintaulussa myös ikäänkuin "avainsalpalaite", jolla taulun vasemman reunan kolmiasentoinen kahva, taulun sisäinen kulkutielinjaali, ja sitä kautta siihen liittyvät avaimet saadaan lukittua laitteeseen niin, ettei avaimia saada pois laitteesta, jos tulo-opastimessa on ajon salliva opaste? Lukittuuko tuo linjaali, jos opastimessa on ajon salliva opaste, vai onko sen linjaalin tarkoitus vain osoittaa Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokselle, että kulkutie on vaihteiden osalta mahdollinen (kuten esim. kampiasetinlaitteessa lähtökulkutietä varmistettaessa)? Kampiasetinlaitteellahan voi lähtökulkutietä varmistettaessa kulkutielinjaalin kääntää koska vaan keskelle ja purkaa lukitukset, sillä mikään ei varsinaisesti lukitse linjaalia. Tulokulkutielläkin kampiasetinlaitteen linjaalin lukitsee vain tulo-opastimen kampi, ja sen opastimen kammen voi koska tahansa kiertää seis-asentoon... Kuinka on asianlaita näissä Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokseen liitetyissä avaintauluissa? Jos tuo kuvan vasemman reunan kolmiasentoinen kahva on käännetty jompaan kumpaan pääteasentoonsa, ja Varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksella asetetaan tulo-opastimeen ajon salliva opaste, niin onko tuo kolmiasentoinen kahva silloin sähköisesti lukittuna vastaavaan pääteasentoonsa (tyyliin avainsalpalaite), vai voiko tuon kuvan vasemman pään kahvan koska tahansa palauttaa keskiasentoon ja saada avaimet taulusta ja käydä vapauttamassa vaihteen asettimen lukot? Tietysti tässäkin tapauksessa opastin on varmaan mennyt punaiseksi, kun vasemman reunan kahvan oikea asento on edellytys opastimen saamiseksi ajon sallivaan tilaan. |
||||
|
29.11.2022 11:26 | Pekka Siiskonen | ||
| https://web.archive.org/web/20150503075025/http://koti.mbnet.fi/oh5ufo/vva.html | ||||
|
06.09.2022 21:17 | Pekka Siiskonen | ||
| Tuskinpa sentään museovaunu, sillä kuvan vaunu on valmistunut vuonna 2009. Pöstlingbergbahn on alunperin Lintzin raitiotieverkosta erillään ollut metrien rata, joka vuosina 2008—2009 kavennettiin 900-milliseksi, eli samaksi kuin Lintzin muut raitiotiet. Radan museokalustoa muutettiin myös kapeammalle raideleveydelle. Aiheesta lisää mm täällä: https://de.wikipedia.org/wiki/P%C3%B6stlingbergbahn ja https://de.wikipedia.org/wiki/Stra%C3%9Fenbahn_Linz | ||||
|
06.09.2022 18:37 | Pekka Siiskonen | ||
| Hieman off-topic: Lübeck-Büchener Eisenbahn oli ensimmäisiä kaksikerros-ohjausvaunujen käyttäjiä. Näistä kaksikerrosvaunuista on juttua ja kuvia mm: seuraavien linkkien takana: https://de.wikipedia.org/wiki/Doppelstock-Stromlinien-Wendezug_der_LBE http://www.luebeck-buechener-eisenbahn.de/index.php/die-wagen/doppeldeckwagen https://nat.museum-digital.de/objects?style=grid&s=Doppelstock-Steuerwagen |
||||
|
|
04.09.2022 09:46 | Pekka Siiskonen | ||
| Lübeck-Büchener Eisenbahn -sivustolla on kopio näyttöä koskevasta lehtiartikkelista: http://www.luebeck-buechener-eisenbahn.de/index.php/das-forum/lbe-galerie/strecken-bebaeude-sonstiges/113-die-abfahrtsanzeige-in-travemuende |
||||
|
14.07.2022 16:07 | Pekka Siiskonen | ||
| Varmaankin tämän näköisen: http://vaunut.org/kuva/69337 | https://fr.wikipedia.org/wiki/Autorail_Bugatti | ||||
|
|
11.07.2022 21:29 | Pekka Siiskonen | ||
| Vertailun vuoksi moottorivaunu Bm2 Kovjoen asemalla http://vaunut.org/kuva/132272 | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
17.04.2022 09:08 | Pekka Siiskonen | ||
| ...ja korjataan sen verran, että valvottuja öitä oli vuoden 2020 kesällä: https://youtu.be/17X_hpybS8o | ||||
|
Kuvasarja: Pukinmäen silta- ja laituriremontti 2021 |
16.04.2022 22:21 | Pekka Siiskonen | ||
| Työmaan aikaan kesällä 2021 oli iljettävät hellesäät. Makuuhuoneneen ikkunaa oli pidettävä yöt auki, jotta sai nukuttua. Enpä vaan nukkunut, kun jostain läheltä kuului peräkkäisinä öinä konepiikkausta, raapivaa ääntä ja pillien huutoa. Yritin katsoa ikkunasta kuka piikkaa aamuyöstä parkkialuettamme, mutta en nähnyt mitään. Piti lähteä ääntä aamuyöstä seuraamaan. Konepiikkauksen, kauhakuormaajan soivaa betonilaattaa pitkin raapivan kauhan kirskuvat äänet ja kuormaajan sekä kuorma-autojen peruutushälyttimien piipitys kulki muuten hiljaisessa aamuöisessä kesäyössä ratalinjaa pitkin Oulunkylän Veräjälaaksoon kuin tyhjää vain. Ääntä imeviä suojauksiahan on keksitty, ja ilmeisen hyvin aidatulla työmaallakin olisi voinut kai aamuöstä kuorma-autojen ja kauhakuormaajien peruutushälyyttimet kytkeä pois... No, onneksi tilaaja oli tyytyväinen. |
||||
|
16.03.2022 22:23 | Pekka Siiskonen | ||
| Muutama video aiheesta YouTubessa: https://youtu.be/cZwcIc47kQo — Der TEE "Trans Europ Express" | Eisenbahn-Romantik https://youtu.be/xhUhjKN4_dc — Die letzten Jahre des VT 11.5 https://youtu.be/BfMOvcJmNG4 — Millionen in den Sand gesetzt - das TEE VT11.5 Desaster |
||||
|
20.12.2021 20:23 | Pekka Siiskonen | ||
| https://historia.vihti.fi/koti-nummela/keskipiste/laatuvilja.htm | ||||
|
16.11.2021 09:27 | Pekka Siiskonen | ||
| Tänään 16.11.2021 Helsingin Sanomissa on sivulla B2 Henrik Tikkasen piirros, jossa näkyy samainen opastin. Tikkanenkin on piirtänyt kuvaan vain yhden valoyksikön. Kuva näkyy myös www-sivun: https://www.hs.fi/paivanlehti/16112021/art-2000008330440.html kuvituskuvana. Itse artikkeli on maksumuurin takana. | ||||
|
12.05.2021 08:27 | Pekka Siiskonen | ||
| Talvitie, Hytönen, Tekniikan ja kaupan sanakirja, WSOY, 13. laitos 2000, ISBN 951-0-23746-9: mass concrete -> raudoittamaton betoni, massiivibetoni. | ||||
|
10.04.2021 12:42 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko mahdollista että raportti ei olekaan lopullinen raportti, ja julkaistuksi onkin vahingossa päätynyt viimeistelemätön vedos? En ole rautatieammattilainen, mutta huomioni kiinnitti suistuneen ensimmäisen tavaravaunun sijainti päärataan nähden: Raportin alussa mainittiin todennäköisesti oikein vaunun tunkeutuneen raiteen "aukean tilan ulottumaan", mutta sivulla 3 kohdassa 5 ja kuvan 1 viiteviivassa mainitaan "LKU" ja kuvan 2 kuvatekstissä puhutaan "avoimen tilan ulottumasta". Englanninkielisessä tiivistelmässä, kuvan 1 viiteviivassa ja kuvan 2 kuvatekstissä aukean tilan ulottumaan viitataan termillä "gauge of track", eli raideleveys. Eikö oikea termi ole "Structure gauge"? |
||||
|
07.04.2021 09:14 | Pekka Siiskonen | ||
| Raamin näköiset osat ovat yhteentörmäysvahvikkeita, eli aluskehystä katon päätyyn liittäviä lattarautoja, joilla on pyritty estämään törmäyksessä toisen vaunun (tai veturin) tunkeutuminen vaunun sisään. Kuvassa näkyy hyvin rautojen niittaus aluskehykseen. Aihesta lisää Valtionrautatiet 1912—1937 -historiikissa, s. 495—496 ja kuva 411 sivulla 496. (ja juu, on kai siinä ovi aiemmin ollut). | ||||
|
21.03.2021 11:34 | Pekka Siiskonen | ||
| En ole vähään aikaan taitto-ohjelmia käyttänyt, etenkään mitään moderneja sellaisia, mutta siihen aikaan kun niiden kanssa askartelin oli niissä aina mahdollista tehdä "Edit" -> "Paste Special..." -> "Paste without formatting", eli peistaaminen ilman muotoiluja. Eiköhän siinä hävinnyt tavutusvihjeetkin. Viimeisenä keinona kopioin tekstin Notepad-ohjelman kautta, siinä lähti varmasti viimeisetkin muotoilut. Teille, jotka ette tiedä mistä edellä ylipäänsä keskustellaan: Riviä ei tule tekstinkäsittelyohjelmassa eli teksturissa päättää Enter-näppäintä painamalla. Enter tarkoittaa kappalejakoa. Tekstiä ei tule käsin tavuttaa kirjoittamalla viiva ja sen perään Enter. Käyttäkää tavutusvihjettä, joka tuotetaan eri tekstureilla eri tavalla (OpenOffice/LibreOffice/Word: ctrl+viiva). Jos haluatte vain pakollisen rivinvaihdon, se tehdään ihan eri tavalla (OpenOffice/LibreOffice/Word: vaihto+Enter). Jos haluatte sivukatkon, ei sitäkään tehdä lisäämällä tyhjiä rivejä/kappaleita (Enter) tekstin perään, siihenkin on joka teksturissa oma näppäinyhdistelmänsä (OpenOffice/LibreOffice/Word: ctrl+Enter). Jos teette taulukkoja, älkää tasatko taulukkoa välilyönneillä, mieluummin yksi (ja vain yksi) tabulaattorimerkki sarakkeiden väliin — vaikka sarakkeet näyttävätkin kiemurtelevan miten sattuu. Tehkää taulukko mieluummin vaikka taulukkolaskentaohjelmalla (OpenOffice/LibreOffice Calc Excel) ja merkitkää tekstiin, mihin kohtaan taulukko tulee sijoittaa. Petri S. antanee parempia, nykyaikaan sopivia ohjeita. Muistan kun aikoinaan käytin ensimmäistä kertaa tietokonella tekstinkäsitelyohjelmaa (P. Koskelalta lainassa olleella Hewlett-Packard HP-150 -tietokoneella ja MemoMaker-ohjelmalla). Kirjoitin Pienoisrautatiekerho ry:n Höyrypannu 13 artikkelien tekstejä vuonna 1984. Jokaisen rivin olin päättänyt kirjoituskoneella kirjoittamisen tapaan Enterillä. Toimittaja Koskela repi hiuksia päästään kun hän muokkasi tekstiäni palstoiksi. |
||||
|
Kuvasarja: Taannoin Heinolassa |
09.03.2021 15:14 | Pekka Siiskonen | ||
| Kiitos — Tapsa — taas loistavasta liikennepakan tutkielmasta. Näitä lisää, kiitos :) | ||||
|
06.03.2021 12:10 | Pekka Siiskonen | ||
| Saammehan nähtäväksi lisää otoksia, saammehan? Otithan kuvia myös näytteillä olleesta pienoisrautatiestä? | ||||
|
28.02.2021 19:44 | Pekka Siiskonen | ||
| Miksi vaihteilla on ollut omat raideosuudet? Koska liikennepaikalla oli ilmeisesti vain yksi paikallisluparyhmä (ei turvavaihteita tms), ei erottelulla saavuteta kaiketi mitään välitöntä etua liikenteellisesti. Ainoa syy, joka tulee mieleeni on, että jos junakohtauksessa sivulle ajanut pysähdysjuna ei ole onnistunut pysähtymään lähtöopastimen eteen samaan aikaan kun suoraan ajava juna on ohittanut tulo-opastimen, niin vaihteen V3 varautuminen olisi kertonut asiasta suorittajalle ja kauko-ohjaajalle. Muuten olisi suorittajan (ja kauko-ohjaajan) taulussa näyttänyt vain siltä, että suoraan ajava juna on saapunut tulovaihteelle. |
||||
|
|
28.02.2021 13:49 | Pekka Siiskonen | ||
| Mä olen elänyt ilmeisen harhaisessa käsityksessä, että vaikka V1 ja V3 olisi samaa raideosuutta, ei V3:een ei tule "raideviivaa" jos V1 ei ole käännettynä vaihteelle V3. | ||||
|
|
28.02.2021 09:41 | Pekka Siiskonen | ||
| Ajattelin että asetinlaiteen täytyi olla jotenkin rampautetussa tilassa — varmistin vaan etten ollut ihan pihalla. | ||||
|
|
26.02.2021 12:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Kuvassa tulovaihteet V1 ja V2 on suorille ja silti valojuova näkyy "siemmissä" vaihteissa V3 ja V4. Miksi? | ||||
|
17.02.2021 18:16 | Pekka Siiskonen | ||
| Jimi: Eikös kuvan silta ole alkuperäisen työntö- eli rullasillan vuonna 1897 korvannut kääntösilta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Str%C3%B6mman_kanava)? Nätti paikka, käytiin vaimon kanssa tuolla 2014. | ||||
|
13.02.2021 20:11 | Pekka Siiskonen | ||
| Siemensin tiellä kulkeva trolleyvaunu https://en.wikipedia.org/wiki/Electromote vuodelta 1882 ja sähköraitiovaunu, Leo Daftin "Troller": http://www.darbyhistory.com/oct-Troller.html ja http://bobbrooke.com/clangclangtrolley2.htm vuodelta 1887 (jälkimmäinen vuosiluku on kirjasta: Chas. S. Dunbar: "Buses Trolleys & Trams", Hamlyn 1967), Aiheesta lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Trolley_pole | ||||
|
13.02.2021 11:29 | Pekka Siiskonen | ||
| Ilkka mainitsi L.T.C. Roltin kirjan "Red for Danger". The Model Electrical Railway Groupin (MERG) keskustelupalstalla kirjasta on käyty keskustelua. Teoksesta on monta erilaista variaatiota. Ilmeisesti siitä on tehty alun perin neljä painosta: 1. painoksessa on onnettomuudet vuoteen 1940, 2. painoksessa vuoteen 1957, 3. painoksessa 70-luvun puoliväliin ja neljännessä vuoteen 1980. Näistä on tehty erilaisia uusintapainoksia ja kopioita, osa on huonolaatuisia näköispainoksia ja osa muuten vain supistettuja. Keskustelussa varoitettiin erilaisten kirjakerhojen versioista. Valitettavasti keskustelussa ei koskaan tullut yksikäsitteisesti selväksi, mitkä eri versioista ovat hyviä ja mitkä eivät. British Libraryn kannassa on n. 10 erilaista versiota kirjasta. Muistan katselleeni Akateemisessa kirjakaupassa kovakantista David & Charlesin versiota (puna-musta kansi), ja siinä oli onnettomuudet vuoteen 1957 ja hyvä kuvitus. Ostin oman pehmeäkantisen versioni muutama vuosi sitten, ISBN 9780752451060. Sen kuvittelin olevan sama kuin David & Charlesin versio, mutta siinä ei ole lainkaan kuvia. En siis suosittele ainakaan sitä versiota kenellekään. |
||||
|
09.02.2021 20:46 | Pekka Siiskonen | ||
| Muistelin että täällä oli joskus ollut jotain Translohr-järjestelmästä, mutta hain termiä kuvateksteistä, en kommenteista, enkä siksi törmänyt aiheeseen liittyneeseen keskusteluun -- pahoittelut päällekkäisyydestä ja viittauksen puutteesta käytyyn keskusteluun. Mielestäni kyyti Translohr-mikättimellä ei ollut niin tasaista kun olisi voinut olettaa, ja kun oli etukäteen lukenut tapahtuneista onnettomuuksista (mikätin irtaantunut kiskosta tai kisko irronnut kadusta), hirvitti jonkin verran vauhdikas hytkyttelevä meno pitkällä sillalla Venetsian ja mantereen välisellä sillalla :) |
||||
|
09.02.2021 16:13 | Pekka Siiskonen | ||
| Hannu: kyllä! Keskustelu lähti tuttuun tapaan kiskoilta ja siirtyi kaarrevaihteisiin yleensä ja omassa viestissäni vielä tasapuolisiin yksinkertaisiin vaihteisiin. Rönsyillään vielä varovasti ihan pikkuisen lisää: https://www.youtube.com/watch?v=vwHKOMq5WzI | ||||
|
|
09.02.2021 09:26 | Pekka Siiskonen | ||
| Eroaako tasapuolinen yksinkertainen vaihde ulkokaarrevaihteesta vain siten, että sen karresäteet ovat yhtä suuret? Onko ulkokaarrevaihteen kielisovituksessa kielen kärkien ja etujatkoksen lyhyt väli — kiskon kallistuksen ja raideleveyden tasasusväli? — jomman kumman kaarteen jatke? |
||||
|
Kuvasarja: Siuntion asemamiljöö silloin ennen |
06.02.2021 21:41 | Pekka Siiskonen | ||
| Kiitos jälleen mielenkiintosesta liikennepaikkatutkielmasta. Turvalaitefriikin iloksi kuvia turvalaitteistakin. | ||||
|
06.02.2021 21:34 | Pekka Siiskonen | ||
| Tästä lähikuvasta näkee hyvin kuinka asetinpukin osoittimen ja "keikan" Maltanristi ( https://en.wikipedia.org/wiki/Geneva_drive ) toimii. | ||||
|
18.01.2021 23:27 | Pekka Siiskonen | ||
| Oliko magneetti-/avainsalpalaitteen avaimet aina kaksoisavaimia? T.s. eikö avainsalpalaitteen pesään sopiva (Siemensin?) avain koskaan sopinut suoraan raiteensulun (VR:n) varmistuslukkoon? | ||||
|
10.01.2021 09:47 | Pekka Siiskonen | ||
| Voisiko pallukka olla puhelimeenkutsumajakan elektroninen korvike... | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 20:47 | Pekka Siiskonen | ||
| Onko esimerkkejä ulkomaisista, kaiman "schemaattisiksi" kutsumilla kauko-ohjauskeskuksen erillisellä kauko-ohjaajan työpöydällä (tai pöydässä) olevalla ohjaustauluilla varustetuista kauko-ohjauksista, jollaiselta nyt puheena olevan Pm-Mi-välin kauko-ohjaajakin on normaalisti luonut kulkutiet. Siis sellaista, jossa on yksinkertaistettu, yhden liikennepaikan kaavamainen ratapihakaavio ilman vaihteita, ja joka saatettiin valita esittämään mitä tahansa kauko-ohjattavaa liikennepaikkaa. Sellaisista en ole nähnyt mitään kuvia ulkomailta, vain isolta ilmaisintaululta käytettäviä, tai numeronäppäimistöllä käytettäviä kauko-ohjausjärjestelmiä. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 12:25 | Pekka Siiskonen | ||
| Panu: Tuhannet kiiitokset skannauksesta. Olinkin kovasti kaivannut "ennen numeronäppäimistöä"-tyyppisen kauko-ohjauksen käyttösääntöä. Mitkä kaikki kauko-ohjaukset oli toteutettu tuollaisella "kaavamaisella ratakaaviolla" varustetulla pulpetilla? Onko tuollaista kauko-ohjaajan pulpettia ollut Keski-Euroopassa (Saksassa) käytössä? En ole googlettamalla löytänyt tuon tyyppisellä ohjauksella varustetun kauko-ohjaajan pulpettia. Numeronäppäimistöpulpetteja tulee kyllä pilvin pimein valokuvissa vastaan. |
||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:35 | Pekka Siiskonen | ||
| Tuhannet kiitokset loistavista opetuskuvista. Onko tuota "Kouvola–Pieksämäki-välin vaihde- ja opastinturvalaitosten yleistä käyttöohjetta" tallessa kenelläkään/missään? | ||||
|
09.10.2020 17:20 | Pekka Siiskonen | ||
| Vaihteiden paikalliskääntölupien antaminen on ilmeisesti tapahtunut Siemensin tauluilla kahdella tavalla: Oranssin "Turvalaiteoppi"-kirjan (1977) ja Tero Sorsimon "Releasetinlaite Siemens DrS" -kirjan (2017) mukaan paikallisluvat annetaan painamalla samanaikaisesti jonkin ko. paikallisluparyhmän vaihteen painiketta, esim. painiketta "V1" ja painiketta "V-paik ON". Purku tapahtuu painamalla jotain ko. paikallisluparyhmän vaihdepainiketta, esim painiketta V1" ja painiketta "V-paik EI". Kuvassa, sekä "Karvosen monisteessa" (1960-luvulta), ja ainakin muutamassa näkemässäni asetinlaitteen käyttösäännössä lupa annetaan painamalla valitun paikalliskäyttöryhmän painiketta, esim "V-paik 1" ja vaihteiden ryhmäpainiketta "VRP". Purku tapahtuu painamalla paikalliskäyttöryhmän painiketta, esim "V-paik 1" ja vaihteiden keskitettyyn käyttöön palauttavaa, kaikille ryhmille yhteistä painiketta "V-kesk". Miksi kaksi erilaista tapaa? Minkä periaatteen mukaan paikalliskäyttöluvan antamis- ja purkamistapa on kulloinkin asetinlaitteeseen valittu? |
||||
|
23.11.2019 13:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Kuvassa näkyvä pienoisrautatie on vanha turvalaitekoulutusrata, "Lancashire & Yorkshire Signalling School"in pienoisrautatie. Rataa ajetaan vain tiettyinä päivinä, aikataulu on nähtävillä täällä: https://www.railwaymuseum.org.uk/whats-on/signalling-demo -- en ole ikävä kyllä koskaan rataa nähnyt toiminnassa. Radasta on useita videoita YouTubessa. Video: https://www.youtube.com/watch?v=7DrqwxgIMTU ei varmasti ole teknisesti parasta laatua, mutta se antaa mielstäni hyvän kuvan siitä, kuinka junan kulku "signal boxilta" toiselle aikoinaan tapahtui. |
||||
|
20.06.2018 13:47 | Pekka Siiskonen | ||
| Eiköhän kysessä ole 2-akselinen moottoriteli, jossa on yksi vetävä pyöräkerta: https://www.alamy.com/stock-photo-post-office-underground-railway-mechanics-it-ran-for-22-hours-a-day-78680721.html |
||||
|
Kuvasarja: London Post Office Railway, Mail Rail |
20.06.2018 11:12 | Pekka Siiskonen | ||
| Aiheesta Juutuubissa mm: https://www.youtube.com/watch?v=hzGd-5kwR9E Kävin Mount Pleasantin lajittelukeskuksessa ja London Post Office Railwayn Mount Pleasantin rautatieasemalla joskus 80-luvulla. Silloin rautatietä katsomaan päästäkseen piti tehdä kirjallinen anomus ja posti toimitti sitten jonkin ajan kuluttua kutsun saapua lajittelukeskusta katsomaan. Lajittelukeskuksessa ei saanut kuvata mutta rautatieasemalla kylläkin. Silloin oli Royal Mail sanut ensimmäisen postinumeroita lukevan automaattisen lajittelukoneen, muistaakseni Telefunkenilta. Britanniassa postinumerossa on numeroita ja kirjaimia, ja siihen aikaan alfanumeerisen tekstin koneellinen ja nopea tunnistaminen ei ollut ihan helppo juttu. |
||||
|
08.05.2017 07:28 | Pekka Siiskonen | ||
| Ei kai sentään ilmassa. Eikö kavennetun kiskon hamaran vieressä, raiteen ulkopuolella oleva ramppi kanna leveää pyörää jatkoksen yli? Jatkoskohdassa kiskon hamaran päät on vielä laskettu, kuten rampin päätkin, ja siksi painon siirtyminen kiskolta rampille ja takaisin sujuunee melko sysäyksettömästi ja äänettömästi. | ||||
|
29.01.2015 10:17 | Pekka Siiskonen | ||
| Muistelen, että linjalla 5, jossa ajetaan kaksisuuntavaunuilla, ei ole rahastajanaitiota eikä rahastajia. | ||||
|
05.06.2014 19:50 | Pekka Siiskonen | ||
| Äitini isän entinen nimikkoveturi. | ||||
|
06.05.2014 13:02 | Pekka Siiskonen | ||
| Kyselin tätä kaapelia ja ripustusta Enne-virastosta, vastaus tuli Tampereelta, ELY-keskuksen liikenteen asiakaspalvelu vastasi: "Kyseessä on 1990 luvun lopulla asennettu OPGW-valokaapeli-maadoitusjohdinyhdistelmä. Teräs/alumiini- johtimeen on jemmattu sisälle valokuituja. Punnus, joka kuvassa näkyy, on käsittääkseni värähtelyvaimennukseen liittyvä. Tämä johdin on rakennettu jälkikäteen olemassa oleviin sähköratapylväisiin. Samaa johdinta löytyy Savon radalta, muistaakseni Kouvola-Haukivuori väliltä sekä Kouvolasta Kotkan suuntaan." Taisin lukea RATO:a huolimattmasti kun ei tullut sieltä vastaan. OPGW:sta lisää wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Optical_ground_wire |
||||
|
14.04.2014 20:08 | Pekka Siiskonen | ||
| Muutama muukin onnettomuus on sattunut, mutta ei niin tuhoisia kuin tuo 1999 onnettomus: http://www.schwebebahn-in-wuppertal.de/unfall.html [linkki muutettu 2018-08-09] | ||||
|
01.04.2014 22:13 | Pekka Siiskonen | ||
| Mihin perustuu näytössä näkyvät nolla-sekunnit? Näyttää että juna lähtee klo 12:00, sillä sekunnit ei juokse, joten ne _ei_ oikeastaan voi olla sekunteja, eihän? Olisiko ollut liian selkeää panna siihen 12 min? | ||||
|
19.11.2013 21:24 | Pekka Siiskonen | ||
| Kuopion aseman harmaudesta: Asemalaiturille johtavien ramppien katokset on alunperin olleet puun väriset, ehkä lakatut http://vaunut.org/kuva/69997. Kuvassa http://vaunut.org/kuva/74914 ne on harmaat. Koska katokset maalattiin? Muistelen käyneeni Kuopiossa kun katokset vielä olivat puun väriset. | ||||
|
07.10.2013 09:45 | Pekka Siiskonen | ||
| 1967 kuvattu ohjelma Pienoisrautatiekerho ry:n perustajasta Kauko Kuosmasta on Elävässä arkistossa:http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pienoisrautatie_koukuttaa_lapsia_ja_aikuisia_2518.html#media=2531Kuosma sanoo hyvin harrastuksesta: "Tämä on harrastus, eikä harrastuksen tekemiseen tarvitse liittyä paljonkaan järkeä" Huomatkaa kuinka kauniisti ja tasaisesti Kuosman käsin tehty veturi pyörii taskulampun paristolla. | ||||
|
13.02.2013 13:23 | Pekka Siiskonen | ||
| ...vaan junan runkojen/vaunujen määrää ei voida vieläkään näemmä näyttää... | ||||