Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.03.2015 12:59 | Heikki Kannosto | ||
| Matka-ajasta erittäin pitkä valtaosa kuluu kuitenkin kaikitenkin istuessa. Kuka ostaisi kotiinsa liian pienen nojatuolin? (Ja kuka aikuinen hyväksyisi työpaikallaan lasten mitoituksella tehdyn tuolin ja pöydän - kuten 1970-luvun ja ilmeisesti usein nykypäivienkin lukiolaiset joutuivat tekemään?) | ||||
|
30.03.2015 12:54 | Heikki Kannosto | ||
| Tosielämässä olen lähes liikuntavammainen mutta en riittävän rampa enkä riittävän hullu saadakseni mitään erikoistukia. Lisätään tähän vielä ajatusleikki että olen myös lähes sokea mutta en tarpeeksi sokea saadakseni apua muulla kuin omalla rahallani. Mistä saan muita kuin television ja radion uutisia? Maailman sähköriippuvuus ja digitalisointi ja luotettavan itsepalvelun mentaliteettihan ovat nykyisessä ns. palveluyhteiskunnassa hyvää vauhtia johtamassa siihen että vähiten palvelua saavat ne jotka sitä eniten tarvitsisivat - ne jotka syystä tai toisesta eivät pysty tekemään kaikkea itse. |
||||
|
29.03.2015 14:30 | Heikki Kannosto | ||
| Tätä voisi luonnehtia keinokuuksi - jota ei tietenkään pidä sotkea tekokuuhun joka on esine. | ||||
|
|
29.03.2015 14:24 | Heikki Kannosto | ||
| Tekee mieli leikkiä ajatuksella etten omistaisi televisiota enkä varsinkaan käyttäisi nettiä. Mistä saisin tiedon Kehäradan liikennepaikoista kun painetut aikataulut on tapettu sukupuuttoon? Tai koko radan olemassaolosta ylipäätään? | ||||
|
27.03.2015 13:59 | Heikki Kannosto | ||
| Suomalaiset kloonasivat mammutin jo kolmisen vuotta sitten: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaiset-kloonasivat-mammutin-katso-hammastyttava-video/1883566 Jk. http://yle.fi/uutiset/professori_mammutin_kloonaus_ehka_joku_paiva_mahdollista/7897939 |
||||
|
22.03.2015 13:14 | Heikki Kannosto | ||
| Raide vaikuttaa leveäraiteiselta - onko oikealla LWR:n asemarakennus vai jotakin aivan muuta? | ||||
|
22.03.2015 13:12 | Heikki Kannosto | ||
| Jompikumpi Lätistä voi olla lähdössä Heinolaankin - taustalla kuikuilee kolmas mutta se näyttää olevan niin kaukana että se lienee varalla pikemminkin kuin valmiina. | ||||
|
22.03.2015 13:06 | Heikki Kannosto | ||
| On Ei. Vieressä olevassa ovat sekä tupakoitsijain että tupakoitsemattomien osaston kilvet ovat näkösällä vaikk'ei vaunusta näy kuin puolikas joten kuvaamaton puolikas saattaa hyvinkin olla kolmasluokkainen ja vaunun littera niinmuodoin DEi. Rohkea arvaaja päättelee lisäksi Ei:ssä olevan määräasemakilven LAHTI kuuluvan Lahden ja Heinolan välillä sukkuloitsevaan junarunkoon. Kaikki tietävät 1930-luvun loppupuolen tavattoman aurinkoisiksi ja viimeisiksi kunnon kesiksi ennen kuin vihulainen höökäsi idän suunnalta - mutta jos tai pikemminkin kun ilmasto pikkuhiljaa lämpenee niin auringonpalvojille riittää palvottavaa täst'edeskin ja 2030-luvun kesät saattavat olla vielä kunnompia. |
||||
|
19.03.2015 11:32 | Heikki Kannosto | ||
| Oliko asia niin että vuonna kaks ja kuus Hillosensalmen laiturivaihteelle (?) ei päässyt maanteitse? | ||||
|
19.03.2015 11:27 | Heikki Kannosto | ||
| Hr13 vetää, mukana näyttää olevan kolme tuhruista ja varmaan tuoksuisaa venäläispönttöä ja keltaisia koneita veikkaan leikkuupuimureiksi tai sorakuopan kalustoksi. | ||||
|
16.03.2015 18:25 | Heikki Kannosto | ||
| Purkaus on savutuprauksista päätellen jo alkanutkin. | ||||
|
16.03.2015 18:23 | Heikki Kannosto | ||
| Ruotsalaismallisella päivämäärämerkinnällä on siis varhainen edeltäjä ja se onkin havainnollinen kronologisessa luettelossa ja toimii myös vanhanaikaisten tietokoneohjelmien automaattiaakkostuksessa. Väliviivallista versiota yritettiin kotiuttaa suomalaistenkin käyttöön 1970-luvun alussa mutta se katosi melko vähin äänin. | ||||
|
15.03.2015 12:11 | Heikki Kannosto | ||
| Värifilmille kuvatuissa mustavalkokuvissa on aina jotain sykähdyttävää. | ||||
|
13.03.2015 16:13 | Heikki Kannosto | ||
| Varjot ovat jotenkin yllättävän pitkät elokuuksi mutta pieni älynystyröiden sipaisu sai ne sanomaan että emmehän me siihen maailmanaikaan käyttäneet kesäaikaa. Kuvassa on sitä tunnelmaa jonka muistan alkusyksyn pisimpien koulupäivien iltapäiviltä: vähän väsyttää mutta kohta ollaan jo kotona! | ||||
|
12.03.2015 15:59 | Heikki Kannosto | ||
| Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa / käy askeleet ovesta Stockmannin Jos muuttuukin aika voi ystävään luottaa / Stockmann on Stockmann sittenkin Jotensakin noin laulavat The Singing Stockmen 1960-luvun lopulla jaellulla ilmaislevyllä ja jatkona on sama laulu på svenska. Toisella puolella on kitara-rumpu-jazzsovitus jostakin J. S. Bachin Ranskalaisen sarjan osasta. Platta on hyvässä tallessa mutta grammari on sökö enkä juuri nyt pääse kuuntelemaan mainoslaulun muita sanoja. Märkliniä sai myös Sokokselta ja monista polkupyöräliikkeistä ja rautakaupoista ja tietysti ajalle tyypillisistä kirja-paperi-kemikalio-lelukaupoista pitkin Helsinkiä. (Pääkaupunkiseudun Info-kirjakaupat jatkoivat nelijakoperinnettä 1990-luvun alkupuolelle asti jolloin omistajat siirtyivät eläkkeelle ja sain tutuksi tulleena ja asiantuntevana asiakkaana läjäpäin Faber-Castellin ja Bruynzeelin taiteilijankyniä peräti halvalla. Samoin kävi kun Malmin Kirjakauppaa pitänyt vanha herra möi kaupan tyhjäksi muutama vuosi sitten - "Teille minä myyn tämän kuudellakympillä" kun hintalapussa luki €149.00.) Kun Märklin vielä oli halvempaa kuin Fleischmann ja tarjosi himoamisen aiheiksi monipuolisia opastimia ja tasoylikäytäviä ja kaiken kruununa satamanosturin niin ei liene yllättävää että moni valitsi Märklinin. Sain omani 1968 enkä 1969. Jokin muistikuva on kertovinaan että Agentuuriliike Lueders majaili puutalossa Haagan urheilutien varressa ja juuri noihin aikoihin otti ja paloi maan tasalle. Valitan että taas innostun loruilemaan. |
||||
|
12.03.2015 15:28 | Heikki Kannosto | ||
| Kuusta tuotuja kiviä oli syksyllä 1969 näytillä jossakin Fabianinkadun varren talossa - jono lähti Stockmannin kohdalta ja jonossa sai seisoa kaksi tuntia ja ehkä vielä vartin päälle. Kuka muistaisi näytöspaikan tarkan sijainnin - Jorma, olitko paikalla? | ||||
|
12.03.2015 15:22 | Heikki Kannosto | ||
| Kyllästämöllä kyllä kyllästyy kyllikseen. Pienoismallinrakentelusuuntautumisvaihtoehdonvalitsija näkee tässä(kin) dioraaman aiheen. | ||||
|
12.03.2015 15:19 | Heikki Kannosto | ||
| Tässähän on suorastaan vanhan ajan tunnelmaa - aurinko paistaa minkä jaksaa, konduktööri neuvoo kesäpukuisia matkustavaisia tähän tahi kohta tulevaan Jyväskylän junaan, sivuraiteilla on tolppavaunuja ja ratapihan laidalla pyöreää puutavaraa, vaunuvaakakin on tallella. Täytyisi kesällä saada pitkästä aikaa sen verran irti itsestään että tekisi muutaman junamatkailumatkan. Päivässäkin ehtii paljon kun huolella suunnittelee vaikkei suunnittelua helpottavia painettuja aikatauluja enää olekaan olemassa, prskls sentään. | ||||
|
12.03.2015 01:20 | Heikki Kannosto | ||
| Kun Loimaa on ruotsiksi Loimijoki (katsokaa vuoden 1964 Pikku Jättiläisestä jonsette muuten usko) niin Höstvesi saattaa olla vastaavasti Syysvatten. | ||||
|
12.03.2015 01:16 | Heikki Kannosto | ||
| Viime kesänä liikuskeli jossakin Tampereen suunnan Pupussa kahvia ja teetä ja kaakaota tarjoileva neitonen samankaltaisen astiaston kanssa mutta näistä vanhemmista en ole tiennytkään. | ||||
|
12.03.2015 01:14 | Heikki Kannosto | ||
| Suolajärvenkyyhkyniemi...? | ||||
|
12.03.2015 00:13 | Heikki Kannosto | ||
| Kun väliaikainen funkispytinki saa kököttää paikallaan riittävän pitkään niin se saa jonakin kauniina päivänä kuulla muuttuneensa arvorakennukseksi. Merkillistä on maailman meno. | ||||
|
12.03.2015 00:08 | Heikki Kannosto | ||
| Muistelen kuormureissa olleen pyöriviä hiekanlevittimiä. Jos kaaret olisivat jalkakäytävällä niin veikkaisin talonmiehen levittäneen ne nykykielellä sanottuna manuaalisesti. | ||||
|
12.03.2015 00:05 | Heikki Kannosto | ||
| Tuhat puutaa on 16.380 kiloa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t#Painomitat_2 |
||||
|
12.03.2015 00:02 | Heikki Kannosto | ||
| Dreeverikennelissähän se on syntynyt mutta olemus on minusta enemmän seebramainen. En kiellä olemasta eri tai toista tai muuta mieltä. | ||||
|
|
11.03.2015 19:45 | Heikki Kannosto | ||
| Seepranvarsan kuuluukin olla mustavalkoinen. | ||||
|
11.03.2015 18:58 | Heikki Kannosto | ||
| Loistelamputhan tulivat sisätiloihin jo 1950-luvun puolivälissä ja rohkenen arvella että Helsingin katulyhdyt vaihdettiin elohopeahöyryisiksi viimeistään 1960-luvun alussa - muistaisin hehkulampunkeltaisen helsinkiläisvalaistuksen jos se olisi ollut käytössä ja Hyvinkäälle 1973 muutettuani jopa hiukan ällistelin sitä että sivukaduilla oli yhä hehkulamppuja. Monokromaattista natriuminkeltaista käytettiin Helsingissä silloin kun tarvittiin Goethen tapaan mehr Licht mutta se on tietenkin eri juttu kuten ovat myös suurpaine- ja monimetallilamput joita alkoi tulla käyttöön 1960-1970-lukujen vaihteessa. (Oikokaa jos muistikuvissani on vääriä sävyjä.) | ||||
|
11.03.2015 15:28 | Heikki Kannosto | ||
| Tai 70,008. Taempana on Ok - telien akseliväli on lyhyempi ja aluskehyksen jäykisteraudat ulottuvat alemmas. | ||||
|
11.03.2015 15:24 | Heikki Kannosto | ||
| Pervitinistä kertoo Ylen uutinen http://yle.fi/uutiset/onko_mummolassa_metamfetamiinia_kaapin_peralla__ei_todellakaan_kannata_kokeilla/7754153 ja kuvantekemisen välineitä on http://www.tempera.fi/ pullollaan. |
||||
|
|
10.03.2015 15:02 | Heikki Kannosto | ||
| Käpylä lienee ollut laituri jos vanhojen Turistien tietoihin on luottamista. Langallisten viestiyhteyksien lankoja riittää ja voi arvailla joko lyhtypylväissä on modernit elohopeahöyrylamput. | ||||
|
|
10.03.2015 14:57 | Heikki Kannosto | ||
| 1960-luvulla Wulff muutti Mannerheimintien toiselle puolen uuteen moderniin liiketaloon ja myi muun muassa Caran d'Ache Prismalo-värikyniä jotka siihen aikaan olivat peräti 40 värin valikoimallaan oppikoululaisen non plus ultra -harrastusväline. Kukahan tietäisi oliko Derwentin ja Faber-Castellin taiteilijankynillä siihen aikaan maahantuojaa ollenkaan - uskoisin että jos olisi ollut niin olisin tiennyt sen mutta voin tietysti olla väärässäkin. | ||||
|
|
10.03.2015 14:53 | Heikki Kannosto | ||
| Ei ole paikka paljon muuttunut. Stockmannilta ostettiin 1969 ensimmäiset Märklinit ja Akateeminen kirjakauppa oli ainakin 1960-luvulla lajissaan pohjoismaiden suurin. | ||||
|
10.03.2015 14:51 | Heikki Kannosto | ||
| Vasemmalla näyttää olevan rakenteilla Asunto Oy Pappilanmäki joka esiintyy myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/80089 - ensimmäinen talo lieneekin siis valmistunut jo 1953. Haagan raitsikan kääntösilmukka puolestaan on kuvassa http://vaunut.org/kuva/99129 | ||||
|
10.03.2015 14:43 | Heikki Kannosto | ||
| Timiriasev ei ollut ainakaan mikään sunnuntaikuvaaja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ivan_Timiriasev |
||||
|
10.03.2015 11:00 | Heikki Kannosto | ||
| Havaitsemme että ulkoseinä on haapalaudoituksen asemesta vedenkestävää faneeria ja jäämme pohtimaan mitä kaikkea katolla oikeastaan on - kookkaimmat kotelot kuulunevat jäähdytysjärjestelmään mutta mikä lienee esimerkiksi käännetyn J:n muotoinen putki... | ||||
|
09.03.2015 10:52 | Heikki Kannosto | ||
| Voi vain arvailla montako kymmentä ja sataa tuntia harrastajat ovat tällaisen näköalapaikan nojatuolista rautatiemaisemia ihailleet ja tietenkin sivusilmin nopeusmittaria tarkastelleet... | ||||
|
08.03.2015 00:29 | Heikki Kannosto | ||
| Vihervalkovaunujen värityksestä voi oikeastaan olla aistivinaan hienoisen englantilaisuuden lemahduksen. Punavaunun ikkunankehyksistä tulee puolestaan mieleen Märklinin muinoinen 24-senttinen tanskalaispikajunanvaunu. | ||||
|
08.03.2015 00:21 | Heikki Kannosto | ||
| Vahvistaisiko tai murentaisiko joku sen hataran muistikuvani että islantilaiskouluissa luettaisiin englannin ohella tanskaa? Joskus 1970-luvun lopulla ration rinnakkaisohjelmasta popmusiikkia kuunnellessani tulin huomanneeksi että matkaradion kaiuttimen ja leväperäisesti pestyjen korvien suodattamina islanti ja viro kuulostivat oudon samanlaisilta. Reykjavikilainen Hinn Islenski Thursaflokkur ja tallinnalainen Collage ovat yhtyeiden nimistä jääneet mieleen. | ||||
|
07.03.2015 22:25 | Heikki Kannosto | ||
| Hyvä kuvahan tästä tuli ja hyvä juttu on sekin että tulit ikuistaneeksi varovaisuuslevyn selkäpuolen. Tämä pikalättä H 861 ja paluuvuoro H 870 ovat todellakin olleet harrastajien suosiossa ja takaohjaamon ikkunoista on otettu varmaan sadoittain asema- ja maisemakuvia. Taidettiin elää kevättä 1988 ja lättäliikenteen loppuaikaa sinä päivänä kun jatkoin tältä aamulätältä iltapäivälätällä Oulusta Kemiin. Jos olisin ollut jokapäiväistyömatkalainen niin vastaantulevien tavarajunien odottelut olisivat varmasti harmittaneet mutta harrastajalle ne olivat mainioita tilaisuuksia kaikenlaiseen filmille vangitsemiseen. Täytyy jossakin vaiheessa tarkistaa otinko juuri tuon kevään kuvat Agfan mustavalkodiafilmille - ja ennätän ehkä tämän vuosisadan aikana saada ne skannatuiksikin. | ||||
|
Kuvasarja: Salpausselän kisajuna 2015 |
07.03.2015 18:27 | Heikki Kannosto | ||
| Teeveekahden aamupäivälähetys antoi aiheen olettaa että veturinkuljettajana olisi ollut mäkihyppysuksilta laippapyörille siirtynyt Matti Hautamäki mutta mahtaako nuorella tulokkaalla olla Alsthom-koulutusta? Jk. Hautamäki olikin sitten apulaisen roolissa ilman uniformua mutta sykähdyttävämpää oli saada merkitä omiin muistiinpanoihin päätyikkunainen ja ylimenosuojukseton Fo 22508 säilytetyksi & liikennekelpoiseksi. Ylen kelvollinen video on tässä uutisessa: http://yle.fi/urheilu/puikoissa_matti_hautamaki_kipinamikkona_anssi_kela__kisajuna_toi_fanit_salpausselalle/7853045 |
||||
|
05.03.2015 10:23 | Heikki Kannosto | ||
| Punainen säiliöauto #1250 ja punainen avo-Mercedes #666 ovat vuosien vieriessä kadonneet taivaan tuuliin tjs mutta sitäpä en tiennytkään että valikoima on ollut noin iso. Noilla somistaisi kohtalaisen isonkin pienoisrautatien kun laatu näyttää olevan hyvinkin samaa luokkaa kuin Vikingillä. En juuri yllättyisi vaikka hyvin säilyneet maksaisivat nykyisin painonsa verran jalometallia. | ||||
|
04.03.2015 22:42 | Heikki Kannosto | ||
| Niilo Nokinenän näppäys? Onkohan alaoikealla vaunuja vai varastokoppeja? | ||||
|
04.03.2015 22:30 | Heikki Kannosto | ||
| Tavoite lienee sama kuin entisen miehen hampaiden tapauksessa - kaikki pois niin sillähän siitä selviää. Entisen miehen suuonteloon hankittiin kokoproteesit joita paljaalla silmällä ei erota synnynnäisestä purukalustosta mutta vaunukalustoasioissa kaikki entisen korvaava on tietysti rumaa ja kamalaa ja inhaa ja typerää vaikka kuinka nykyaikaista olisi. | ||||
|
04.03.2015 22:24 | Heikki Kannosto | ||
| No mutta! Vika - Vika ja Koivukylä - Koivukylä -matkojen lisäksi on tosiaan myös Lappträsk - Lappträsk -väli jolle olisi vanhaan hyvään aikaan voinut ostaa kansainvälisen piletin. Olisikohan muita vastaavia - Uudestakaupungista on tietysti päässyt ainakin Novgorodiin ja useampaan kuin yhteen Neustadtiin mutta ruåtsinkielinen Wikipedia ei tunne muita Nystadeja kuin tämän meikäläisen. | ||||
|
04.03.2015 18:54 | Heikki Kannosto | ||
| Mmmmm ... mureaa ... | ||||
|
|
04.03.2015 17:25 | Heikki Kannosto | ||
| 1960-luvun alussa Lego teki joitakin kutakuinkin H0-mittakaavaan sopivia autoja ja muistan taka-alan autoa muistuttavan kokopunaisen säiliöauton jonka kyljessä luki BENSIN ESSO SMØREOLIE. Olisipa sekin säilössä mutta kun ei ole. | ||||
|
04.03.2015 17:21 | Heikki Kannosto | ||
| Koetan kaikin voimin olla kuolaamatta näppäimistölle ja herään havaitsemaan tämän pienoisrautatieläistäkin kiinnostavaksi kohteeksi. Hupaisaa on huomata että taemmalle kääntöpöydälle ei pääse ainakaan suoraa raidetta pitkin. Mikähän tuon Lasse Pöystin näköisen lakittoman heppulin toimenkuva on? | ||||
|
04.03.2015 17:15 | Heikki Kannosto | ||
| Nuori harrastaja napsii tällaisia kuvia ja kaksi vuotta myöhemmin ihmettelee miksi tämäkin piti kuvata - kolmekymmentä vuotta myöhemmin herää tajuamaan että kuvahan on pullollaan historiaa. | ||||
|
02.03.2015 21:04 | Heikki Kannosto | ||
| Oikeiden mummojen markkoja tarvittiin pari s a t a a miljoonaa. Mummot ja vaarit puhuivat sujuvasti miljoonista vielä 1970-luvun jälkeenkin eikä edes tarvinnut lisätä vanhaa-sanaa koska kaikki tiesivät kumminkin mistä oli kyse. | ||||
|
|
02.03.2015 15:18 | Heikki Kannosto | ||
| Saunakalliossa on niin paljon asutusta että junille on kysyntää. Toisinaan on melkein näyttänyt siltä että R-juna kannattaisi pysäyttää siellä ihan yhtä hyvin kuin Jokelassa. | ||||
|
02.03.2015 15:15 | Heikki Kannosto | ||
| Saattaa olla että turisen typeriä mutta silti jään ihmettelemään veturivarikon oloja. Ilmeisesti kuitenkin yksi iso ja kaksi melko pientä kääntöpöytää ynnä kolme erillistä muutaman pilttuun tallirakennusta on vuonna 1923 riittänyt jos kerran Viinikkaa ei vielä ollut olemassakaan. | ||||