Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 02.03.2015 15:15 Heikki Kannosto  
  Saattaa olla että turisen typeriä mutta silti jään ihmettelemään veturivarikon oloja. Ilmeisesti kuitenkin yksi iso ja kaksi melko pientä kääntöpöytää ynnä kolme erillistä muutaman pilttuun tallirakennusta on vuonna 1923 riittänyt jos kerran Viinikkaa ei vielä ollut olemassakaan.
kuva 02.03.2015 08:29 Heikki Kannosto  
  Vanha sanonta: oikein kaunis, mutta... tuota noin... mikä se ON?
kuva 02.03.2015 08:28 Heikki Kannosto  
  En muistanutkaan vai olisiko niin etten edes tiennyt että ajojohtopylväiden levinneisyys ulottui Seinäjoelle jo 1974.
Kuvasarja:
Kontiomäki ilmasta
 
02.03.2015 08:25 Heikki Kannosto  
  Kuvat ovat pienoismalleihin suuntautuneelle(kin) makeaa mannaa ja mansikkaa. VR 5 B 22 tuo taas mieleen ajatuksen että jos olisimme muuttaneet Hakalanmäkeen vuoden 1979 sijasta vaikkapa vuonna 1959 niin osoitteemme olisi voinut olla Louhenhaka B 12, Hyvinkää.

Laulussa ei ole osoitetta mutta samankaltainen ilmaus kuitenkin ja se sijoittunee lukuvuoteen 1966-67:

https://www.youtube.com/watch?v=2Gf0p_KF​Qzs
kuva 01.03.2015 19:35 Heikki Kannosto  
  Occamin partaveistä heiluttelemalla päätyy väistämättä tuohon mutta kun noin vanhoista ajoista on kyse niin eihän sitä koskaan tiedä...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_par​taveitsi
kuva 01.03.2015 13:56 Heikki Kannosto  
  Rehtiä wanhanaikuista miesvoimaa ja pitkästä aikaa vaunu jonka litteraa en omasta pikakestomuististani löydä! Jätettäköön Tammisuon sijainti pieneksi knopiksi nuoremmille.
kuva 28.02.2015 11:01 Heikki Kannosto  
  Kyllä. Noihin aikoihin MK 77 lähti kello 15.30 ja Dm9:llä ajettu MP 79 kello 18.00. Molemmat palasivat yön yli nukuttuaan MK 78:na. Kesällä MP 79 oli jokapäiväinen mutta tuntuu mahdolliselta että talvella se olisi ollut kulussa vain viikonloppuna.
kuva 28.02.2015 09:16 Heikki Kannosto  
  Makuuvaunuja hyvinkin ja illalla lähdössä Ouluun tai Rovaniemelle. Turun - Vaasan makuuvaunu oli liikenteessä jo 1930-luvun lopulla ja 1978 lanseerattiin Turun - Joensuun yöjuna jolla näkyi olevan merkitystä myös kiitotavaran kuljetuksessa. Se nautti myös harrastajain suurta suosiota!

Pannaan erityisesti merkille että aukiajettavien vaihteiden asettimien vastapainot ovat oransseja ja että opastelyhtyjä tai -levyjä ei näissä vaihteissa käytetä. Takana oikealla näkyvä OILAV tjs olisi pienoisrautatiellä aika komea funkispytinki.
kuva 27.02.2015 23:02 Heikki Kannosto  
  Ministeriön erivapaus taitaisi mahdollistaa vekottimen käytön omalla voimallaan liikkuvana ostoskassinakin, mutta sähkömoottoroidulla senioriskootterilla saa ajella jalkakäytävälläkin ilman mitään lupia ja lienee se halvempikin.
http://www.rally.fi/index.php?s=4pyoramo​del&c=e-450
kuva 27.02.2015 16:52 Heikki Kannosto  
  Taivahan tasakäpälät millainen kuva. Vaikka terävää kohtaa ei tahdo löytää hakemallakaan niin tilanne on niin autenttinen ja harvinainen kuin kohtuudella sopii toivoa.
kuva 27.02.2015 13:23 Heikki Kannosto  
  Näyttää todella hienolta! 1970-luvun lopun kuukausilippuhurjasteluilla ja 1980-luvun lomalippukiertueilla tuli aina hakeudutuksi juuri olympiavaunuihin vaikka paremman puutteessa kelpasi myös EFi. Yöjunissa toki oli parhaana vaihtoehtona Eht jollei muka ollut rahaa makuupaikkaan - minulle on jäänyt mielikuva että monet tavan matkustavaiset luulivat hyttivaunuja jonkin sortin makuuvaunuiksi ja karttoivat niitä.

Vuoden 1979 univelkaiselta matkalta muistan miten P62:ssa taittelimme itsemme olympiavaunun penkeille kohta Rovaniemeltä lähdettyä ja konduktöörin käytyä - ja seuraava tajuinen muistikuva onkin vasta siitä että aamulla saavuttiin Riihimäelle (josta jatkettiin puujunalla Hankoon). Jäi täydeksi mysteeriksi oliko kaikki liput tarkastava konduktööri joutunut turhaan ravistelemaan meitä hereille vai olimmeko pystyneet havahtumaan lipuntarkastuksen ajaksi sen jättämättä minkäänlaisia muistijälkiä. Eiköhän Oulun, Seinäjoen tai Tampereen jälkeen kuitenkin tarkastettu kaikki piletit yöjunienkin päivävaunuissa? Voi tietysti olla että jompikumpi kaveri heräsi ja vakuutti että noilla stupor-tilaisilla unehtelijoilla on aivan samanlainen kaikkien ratojen kuukausilippu kuin hänelläkin.

Edellisen yön olimme luvallisesti uinailleet Kemissä Po:n lavereilla mutta yö jäi lyhyeksi koska vaunu lähti jo ennen seitsemää järjestelijän konduktöörivaununa Kolariin. Saimme kutsun myös veturiin ja Deeverin ohjaamosta olikin hyvä katsella rataosaa jolla kukaan meistä ei ollut koskaan käynyt. Kolarista olimme jatkaneet postilinjurilla Muonion kautta Rovaniemelle joten päivä oli ollut pitkä.
kuva 26.02.2015 22:15 Heikki Kannosto  
  Loppukesällä 1986 HyPin kahden hengen iskuryhmä kävi mm Dm9:llä Kalarannassa porkkanavapaalla roskaruokalounaalla ja rohkeni paluumatkalla kysyä konehtööriltä pääsisikö takapään ohjaamoon kuvaamaan ja yleisesti ottaen nauttimaan. Pääsimme ja nautimme täysin siemauksin ja saimme mukavia asemarakennuksenkuvia.
kuva 26.02.2015 13:34 Heikki Kannosto  
  Jään edelleen miettimään tuota ensimmäisen luokan vaununpuolikasta. Muistikuvieni mukaan Pm - Jns välillä kulki ykkösluokan vaunu(npuolikas) vain ns laivapikajunassa. Kesäisin siinä taisi olla kahdeksankin vaunua koko matkan ja käsittääkseni talvisinkin neljää enemmän( - ja siinähän oli aina myös ravintolavaunu; myöh huom). Eräässä vaiheessa toisenkin Turun junaparin kulku ulotettiin Joensuuhun saakka mutta ensi luokka ja ravintola jätettiin Pieksämäelle josta ne kaiketi palasivat junaparin toisen puolen mukana Turkuun samana päivänä. Mutta mitään absoluuttisen varmaa ei tästäkään uskalla sanoa koska Turistit ja taskuaikataulut näyttävät siirtyneen ajasta iäisyyteen ja elellevät nykyään kierrätyspaperina Kongossa tai Kansasissa tai mahdollisesti Kuopiossa.

Joukossamme ei taida olla yhtäkään korkeatasoista sähköviestintälinjapylväsharrastajaa joka tunnistaisi eri pylväiden yksilöllisesti sijoitetut orret varmasti ja vastaansanomattomasti...?
kuva 25.02.2015 22:37 Heikki Kannosto  
  Minun vanhan värisilmäni mukaan lättähatunsininen näyttää siltä miltä sen pitääkin. Tuon ajan paperikuvissahan tapasi olla selvä häivähdys punaisuutta joka tässä näkyy asfaltin ja sepelin sävyissä.
kuva 25.02.2015 07:07 Heikki Kannosto  
  Pienoismallispesialisti kiinnittää huomionsa Otson harmaana syntyneen alaruumiin luonnonmukaiseen rusketukseen ja tietenkin noihin iloisenkirjaviin loppuopastimiin.
kuva 25.02.2015 07:02 Heikki Kannosto  
  Aika harvinaisen havainnon oletkin päässyt tekemään sillä säännöllinen kiitotavaramoottorivaunureittiliikenne kulki käsittääkseni Imatran ja Porin välillä via Lr - Kv - Lh - Ri - Hl - Tl - Tpe ynnä Riihimäen ja Helsingin välillä.
kuva 24.02.2015 16:42 Heikki Kannosto  
  Tie kiemurtelee alavasemmalla aika omintakeisesti ja haukkaa kuva-alasta tavallaan suhteettoman paljon mutta sommittelu sopii himmeänhaaleaan säähän peräti hyvin. Saattaapa kuvasta välittyä ajatus että sieltähän se juna tulee ja hidastaakin jo pysähtyäkseen jotta päästään lämpimään vaunuun sadetta pakoon. Kesällä 1979 kuivailtiin kastuneita lenkkitossuja ja sukkia Lättähatun konekopan päällä...
kuva 23.02.2015 22:32 Heikki Kannosto  
  Aina parempi jos niitä olikin kaksin kappalein.
kuva 22.02.2015 16:29 Heikki Kannosto  
  Kielentuntija ei koskaan voi olla pyrskähtelemättä nähdessään tuon hassusti nurinpäisen ilmaisun "tavallinen taatelintallaaja". Jätän knoppitehtäväksi pohtia mikä siinä on nurinpäistä ja koomisen ristiriitaista.
kuva 21.02.2015 23:55 Heikki Kannosto  
  Designissa on myös huomattavan paljon sitä minkä saksalaiset aloittivat jo 1930-luvulla Lentävällä Hampurilaisella ja sen sukulaisilla. Englantilaisilla on ollut samantapainen Pullman-moottorikiitojuna (kävikö se sivukiskosuurjännitetasavirralla vai dieselöljyllä, Eljas?) ja muistaakseni belgialaisillakin jokin samankaltainen - missähän hyllyssä se Hornsteinin 1970-luvun puolivälissä ilmestynyt Lokomotiven und Triebwagen der Welt nyt on kun ei ota löytyäkseen? Sain sen faijalta joululahjaksi sen yhden Suomeakin sivuavan Colin D. Garrattin kirjan kera jo varsin tuoreeltaan.
kuva 21.02.2015 23:42 Heikki Kannosto  
  Tässä muodossa tuo etuseinä on sen näköinen musta aukko että konepaja on unohtanut rakentaa vaunuun ohjaamon.
kuva 21.02.2015 23:40 Heikki Kannosto  
  75-vuotishysteriikki kertoo jokseenkin vastaansanomattomasti että 1930-luvun litteroinnissa rungon ulkopuolisella pystysuoralla seinälaudoituksella varustetut vaunut olivat Ga-sarjaa (paitsi ne jotka oli muutettu esimerkiksi maidon tai lihan tai karjan kuljetukseen ja litteroitu uudelleen) ja Gd-sarjaan kuuluivat nämä joissa oli vaakalaudoitetut seinät ja ulkopuolinen kehikko. Uudemmat kahdeksan metrin aluskehykselle rakennetut olivat sitten Gb-sarjaa. Kuvassa oleva vaunu on minun ymmärtääkseni Gd eikä Ga. Jos ovessa näkyvä littera olisi kolmikirjaiminen (kahdelta kirjaimelta se näyttää) niin vaunua voisi puhutella nimellä Gav joka kertoisi että se on vanhaa venäläistä yhdysliikennemallia.

Huhuu, vaunutekniikan tohtoori T. Keränen...!
kuva 21.02.2015 23:26 Heikki Kannosto  
  Sinusta kasvaa vuosien mittaan aktiivinen ja tasokas harrastaja ellet anna periksi esimerkiksi musiikin tai tyttöjen kaltaisille houkutuksille kuten joillekin huhutaan joskus käyneen.
kuva 20.02.2015 12:06 Heikki Kannosto  
  Minun eläinpuistomatkamuistikuvieni mukaan Jy - Vs - Jy -junat ovat 1990-luvulla olleet pääsääntöisesti kolmivaunuisia ilman ykkösluokkaa. Toisaalta olen syksyllä 1990 kuvannut Pm - Jy -iltapäiväpaikun jonka kokoonpano oli lyhyt ja ytimekäs Dv12 + CEift. Tuollahan noita dioja edelleen lojuu skannerin kylmänvaloisaa kosketusta odottamassa - täytynee joskus etsiä Clas Ohlssonilta tai HongKongista tai Verkkokaupa.comista pieni ja kätevä ja halpa diaskanneri ja katsoa millaista jälkeä se tuottaa. Minulla itse asiassa on Canonin parinsadan euron A4-tasoskanneri jonka erottelukyvyn luvataan ulottuvan kinofilmikokoon asti mutta se on niin iso ja raskas rohjake että se on jäänyt täysin käyttämättä!
kuva 20.02.2015 11:57 Heikki Kannosto  
  Tämähän on kaikessa yksinkertaisuudessaan vallan nautittava kuva. Harmaansinisessä talvisäässä vähän likaantunutkin Deeveri on sopiva väriläiskä ja reunojen puut kehystävät maiseman oikein hyvin.
kuva 20.02.2015 10:58 Heikki Kannosto  
  Muistaisiko joku milloin P44 muuttui Porkkanasta teräsvaunuiseksi? Olen kerran tullut Seinäjoelta Tampereelle Porkkanan ensi luokassa lisämaksun maksaen ja SIG-telien hirveästä rytkytyksestä semimasokistisesti nauttien - vaihdoin luokkaa koska tämä iltapäiväjuna toimi myös Alavuuren ynnä lähiseutujen työmatkajunana ja kakkosluokka oli peräti täynnä! Porkkanan ja Botnia Expressin aikaan P43/44-parilla oli epävirallisena nimenä Metsä-Botnia. Noin 14.30 lähtenyt perjantai-iltapäivän puuvaunujuna Seinäjoelta Haapamäelle oli Paneeli-Express ja siltä oli sujuva ja mukava jatkoyhteys Lättähatulla Tampereelle. Orivedellä juna päästi Turkuun menevän pikajunan ohitseen mutta Todellinen Harrastaja ei tietenkään nopeampaa jatkokyytiä huolinut van nautiskeli Lätän atmosfääristä koko rahan edestä. Muistan kerran jääneeni pois Vuohenojalla josta pari kisko-ohikulkijaa kuvattuani jatkoin apostolinhevosella Tampere Hbf:lle matkaa jatkamaan.

Jonakin maaliskuuna tämä juna oli tunnin ja vartin myöhässä juuri sinä päivänä kun olin tulossa Ähtärin Eläinpuistosta. Olin päivän jäljiltä aika jäähtynyt lammasturkista ja kaksista pitkistä kalsareista ja villamyssystä huolimatta ja päätäkin särki eikä Eläinpuisto-Zoon seisakkeella ollut siihen aikaan mitään kuulutuslaitteita - ja sillä kertaa myöhässäolo ei huvittanut pätkän vertaa vaan odotus oli sangen apeaa.

Anteeksi että taas pajatan & pulputan vanhoja tarinoita - kieltäkää aivan vapaasti jos tämä häiritsee.
kuva 20.02.2015 10:42 Heikki Kannosto  
  On se hyvinkin mahdollista - minusta tämä on koko ajan ollut nelivaunuinen tai sitten kolmantena on täysin ennennäkemätön kuusiakselinen nivelvaunu...
kuva 20.02.2015 10:12 Heikki Kannosto  
  Jepulis penjamiin. Eri junahan tämä on kun malttaa katsoa tarkemmin. Vanhat silmäni eivät tänä aamuna näköjään ole aivan vetreimmillään.
kuva 20.02.2015 10:08 Heikki Kannosto  
  Hup. Tosiaan. Yhdyn arvioosi P44:stä - sehän lähti Seinäjoelta neljän jälkeen ja tässä on lopputalven iltapäivänvaloa vielä sen verran että se piisaa Jorman ammattilaiskalustolle. Muistanet itsekin että vielä 1980-luvun alussa moni siihen aikaan nuori harrastaja kuvasi varsin vaatimattomilla välineillä... Ykkösluokka sulkenee pois sen mahdollisuuden että tämä olisi Vaasan - Jyväskylän aamupäiväjuna.

Jk. Pieni kuvausvälinemuistelo sallittakoon. Kevääseen 1981 saakka kuvasin Agfamatic 100 Sensorilla jota voi kohteliaasti luonnehtia päivänvalokameraksi; Tepolla taisi olla saman hintaluokan Kodak Instamatic. Kesien 1977 - 1979 kuukausilippuhurjastelumatkoille vuokrasin Fotomanista hyvätasoisen kiinteäobjektiivisen automaattikinarin, 1981 ostin Voigtländer VF135:n ja syksyllä 1983 (harmittavasti pari kuukautta Keski-Euroopan kuvaussafarin jälkeen) sain Fotomanista Minolta CLE:n ynnä vakio-objektiivin puolitettuun 1900 markan hintaan ja sen ja kahden lisäobjektiivin kanssa olen oikein onnellinen edelleen. Peilikameralla en ole koskaan kuvannut muuten kuin kaveria tilapäisesti tuuratessani!

Olisin nuorena saanut isäukolta vanhan ja kohtalaisen hyvän rullafilmipaljekamerankin mutta se tuntui turhan työläältä eikä sillä saanut diakuvia.
kuva 20.02.2015 09:19 Heikki Kannosto  
  No niin, taas olisi pitänyt tarkastella vaunua v i e l ä tarkemmin...
kuva 20.02.2015 08:10 Heikki Kannosto  
  Ensimmäinen vaunu on CEit tai CEhit joten päättelen että tämä on sama Sk - Hpk - Tpe aamupikajuna kuin siinä toisessa kuvassa ja ollaan jossakin Haapamäen pohjoispuolella.
kuva 20.02.2015 08:06 Heikki Kannosto  
  Jouni näkee ensimmäisen vaunun aivan oikein ja Tepon arviokin osuu mielestäni kohdalleen eli kuvassa on aamujuna Tampereelle.
kuva 20.02.2015 08:03 Heikki Kannosto  
  On jälleen sellainen kuva ettei voi kuin ihailla. Katajiston Jussi kuvasi wanhaan hyvään aikaan höyryvetureita ja Keräsen Tapsa otti tyyppikuvia vaunuista ja makasiineista (no niin, kumpikin on kuvannut paljon muutakin) ja sinulla on puolestaan ollut silmää ja malttia näihin avariin miljöökuviin. Kiitän ja kumarran taas kerran!
kuva 20.02.2015 07:59 Heikki Kannosto  
  Cht:n ja (ilmeisesti) CEhit:n toisen pään vessa on tosiaan niin avara että jos vaunu olisi onnellisen omistajan loma- tai ykkösasuntona niin sinne saisi suuremmitta vaikeuksitta suihkunkin.
kuva 20.02.2015 07:56 Heikki Kannosto  
  Olet oikeassa, Kimmo, PRK:n silloinen VR:n yhdyshenkilö eli aikataulusuunnittelija JO välitti kerholle tiedon että ulkopuolinenkin saa Jt:n muodolliseen hintaan kun osaa kysyä. Tämä tapahtui jo 1970-luvun puolella koska oman kappaleeni kalustonsijoituspaikkalehdet ovat vähän nuhraantuneet oltuaan mukana jollakin kuukausilippukiertueella kertomassa vesitornien ja norsurien ja muun sellaisen bongausmaastoista. SKS puolestaan toi jossain vaiheessa kerholle nivaskan vuoden 1952 Jt:n vuoden 1957 painosta ja se on edelleen mukavaa iltalukemista pizzan ja kevytcolan kera...

Mitä-Missä-Millointen tavoin Jt 1952/57 on edustava näyte Stempelin 1935 lanseeraamasta Excelsior-kirjasinlajista elleivät vanhat silmäni aivan petä. Tämä menee jo kauas aiheesta mutta lisään silti linkin Stempelin 21-sivuiseen saksankieliseen pikahistoriikkiin: http://www.schriftenservice-d-stempel.de​/ChronikStempel.pdf
kuva 20.02.2015 07:47 Heikki Kannosto  
  Hup. Vasta nyt huomaan että täällä on tämmöinenkin - ja vanhan konkarin silmissä tämä on todella onnistunut.
kuva 19.02.2015 19:24 Heikki Kannosto  
  Lisätään vielä sekin että tuolloinen 34 oli ensimmäinen pitkä poikittaislinja ja kulki Herttoniemestä keskustan kautta Pajamäkeen.
kuva 19.02.2015 19:21 Heikki Kannosto  
  Teen vielä ulkomuistilisäyksen (kun en millään keksi mihin koloon sen kadunnimikirjan olen tunkenut). Isonnevantien alkuosa oli olemassa jo Haagan kauppalassa ja nimeltään Isolla Rämeellä / Vid Stormyren. Huopalahdessa ja Haagan kauppalassa oli ennen vuoden 1946 alueliitosta oma maaherran vahvistama nimistönsä johon sisältyi muutamia erikoisen tyyppisiä nimiä - Munkkiniemessä oli ainakin Lahdella / Vid Viken, Rannalla / Vid Stranden ja Linnalle / Till Borgen.

Jk. Kuva http://vaunut.org/kuva/99552 kertoo että Haagan linja on vuonna 1952 ollut nimeltään H ilman numeroa kuten ilmeisesti myös sitä ennen. Tästä tulee mieleen ajatus että vaunun häntäpään 4S-kilpi onkin jäänyt paikalleen vahingossa - mutta olisiko HKL:n väki ollut niin huolimatonta?
kuva 19.02.2015 19:16 Heikki Kannosto  
  Ei sitä hootakhan senthän joka sanhan pie mennä panemhan.
kuva 19.02.2015 09:57 Heikki Kannosto  
  Kehotan kertaalleen Juhanaa ja kaikkia muitakin Stadin historiasta kiinnostuneita hakemaan kirjastosta 1970 ilmestyneen Helsingin kadunnimet. Kartta-aineistoa sinä ei juuri ole mutta esimerkiksi Haagan kauppalan nimistö on selvitelty varsin tarkkaan.
kuva 18.02.2015 17:41 Heikki Kannosto  
  Minua vähän nuoremmalta haagalaiselta Juhanalta tuleekin tarkennuksia niin että soi. Lisään oman vanhan mutta varman muistitiedon siitä että länsisuunnan bussireittien (22 Etelä-Haagaan, 25 Malminkartanoon, 26 Konalaan, 29 Lassilaan) eteläpää oli runkolinjakokeilun päättymisen jälkeen Yrjönkadulla / Vanhassa Kirkkopuistossa ennen kuin siirtyi Simonkentälle ilmeisesti kutakuinkin vuoden 1966 postialuenumero- ja bussilinjanumerouudistuksen aikoihin. Vasta tässä uudistuksessa STA:n Munkkivuoren ja Pohjois-Haagan linjat saivat numerot ja nehän olivat sitten 35 ja 40.

Ettei Raitiotieseuran sivuilta vain ole ladattavissa runkolinjaa käsittelevä artikkelikin?
kuva 18.02.2015 00:29 Heikki Kannosto  
  Yle Teeman 1960-lukuisessa popmusiikki-illassa nähtiin sattumoisin juuri tuo vekotus. TULE ja KOM olivat eri riveillä ja peltitoosa oli tietysti ajan tavan mukaan pyöreäkulmainen - olisiko se ollutkin valettu toosa?
kuva 18.02.2015 00:17 Heikki Kannosto  
  Ainakin 1970-luvun alussa Tilkan eteläpuolelta johti länteen päin Mannerheimintien alittava Koroistentien ja Paciuksenkadun välinen ja mahdollisesti nimetön kaduntapainen joka palveli huoltoajoa ja kevyttä liikennettä. Tien varrella oli muistaakseni jotakin sähkö- tai vesilaitoksen laitteistosuojia kun sielläkin aikani kuluksi wanhalla mutta ilmaiseksi saadulla naistenpyörällä ajelin.
kuva 18.02.2015 00:10 Heikki Kannosto  
  Patologia-sanassa on kaikkiaan vain kaksi oota ja nimi tarkoittaa kanava- ja vesivoimalainsinöörien alaan kuuluvaa patotiedettä.
kuva 18.02.2015 00:08 Heikki Kannosto  
  Oman arvioni mukaan tässä ollaan hiukan lähempänä Nurmijärventietä ja Haagan seisake on mielestäni ollut aivan kuva-alan oikeassa reunassa tai vielä vähän kauempana - se ei ollut läheskään Nurmijärventien kyljessä herra ties mistä syystä. Radan pohjoispuolta kulki Maunulan suuntaan melko mutkainen ja vielä 1970-luvun alussa päällystämätön Ampumaradantie jota itsekin pyöräilin aikani monet kerrat kun Sankaritiellä mäen päällä asuin. Vielä vanhemmat stadilaiset saavat toki aivan vapaasti tarkentaa koska minua ei vuonna 1950 ollut vielä olemassakaan.
kuva 17.02.2015 20:30 Heikki Kannosto  
  Kuvan ulkopuolelle vasemmalle jää Nurmijärventie joka vielä 1970-luvun alussa alitti radan kaksikaistaisena ja radalla oli vanha kiviholvi. Radanvartta vasemmalle lähtevä Vespertie oli Haagan kauppalan aikaan nimeltään Karjakartanontie kunnes kaupunginosan kadunnimet uusittiin ilmeisesti 1952; nykyinen Kauppalantie oli aikanaan Haagan kauppalan pääkatu ja nimeltään Asematie.
kuva 17.02.2015 20:25 Heikki Kannosto  
  Jorma muistaa tarkemminkin kuin minä.
kuva 17.02.2015 20:22 Heikki Kannosto  
  Suokaa anteeksi jos kyselen tyhmiä mutta en millään muista kävikö Brežnev vieterillä vai patterilla...
kuva 17.02.2015 20:20 Heikki Kannosto  
  Tilanteen mukaan. Kerran 1980-luvulla Hangosta tulevassa iltajunassa tehtiin Siuntion paikkeilla yxkax hätäjarrutus ja seisottiin kymmenisen minuuttia ja sitten konduktööri kävi kertomassa että osuttiin hirveen.
kuva 17.02.2015 20:17 Heikki Kannosto  
  Tervetuloa! Tähän sopii VR:n vuoden 1987 junakuvajuhlakirjan otsikko: vauhtia ja voimaa.
kuva 17.02.2015 00:26 Heikki Kannosto  
  No mutta tämmöistä versiota en ole ennen nähnytkään. Mitähän värejä tuossa SULJUN KULJETUS -tekstissä on ollut?