Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.10.2008 19:04 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Heinäkuussa 1980 Kourassa oli vielä miehitys, odottelin junan tuloa asemalla ja kuvasin sekä asemaa että lättään meneviä.Tässä lättäkuvassa vasemmalla näkyy Kouran Louhen urheilukenttä, jonka avajaisissa 26.8.1933 oli juoksemassa Paavo Nurmi. Erikoisjuna Haapamäeltä pysähtyi juuri tässä väliaikaisesti rakennetun laiturin kohdalla, toinen erikoisjuna tuli Seinäjoelta. Lippuja oli varattu vain tuhat kappaletta, joten ne loppuivat jo ennenkuin junilla saapuvat ehtivät urheilukentälle. Arviot yleisömäärästä liikkuivat kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen. Rautatieläiset pääsivät puolella hinnalla. | ||||
|
13.09.2008 20:20 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Ilmajoki tai Kokemäki, veikkaan Ilmajokea | ||||
|
25.03.2007 01:37 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Paetessaan Viipurista kesällä 1941 venäläiset räjäyttivät tämän Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman. Koko Viipurin kaupunki oli miinoitettu ja tarkoituksena oli räjäyttää kaikki maan tasalle, mutta radiosignaaleilla toimivat miinat saatiin toimintakyvyttömiksi soittamalla Säkkijärven polkkaa yötä päivää useita kuukausia. | ||||
|
30.10.2006 20:20 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Vaikuttaa aivan Niinimaalta. | ||||
|
16.01.2006 22:31 | Markku-Tapani Hakala | ||
| En usko, että tämä on Koskenkorva, vaikka asemaa vastapäätä on edelleenkin makasiineja, mutta ne ovat korkeampia kuin tuo rakennus taustalla. Vertaapa viinatehtaan huipulta ottamaasi kuvaa asema-alueesta. Veikkaanpa että kysymyksessä voisi olla Kurikan asema-alue. Varhaisimmmat kuvani Suupohjan radalta ovat peräisin vasta vuodelta 1968, ja niistä kuvista ei ole apua tälle kuvalle. | ||||
|
26.10.2005 21:59 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Minua kiinnostaa näiden suomalaisten asemien venäjänkieliset nimet, mutta mistä löytäisin luettelon nimistä. Tiedän joitakin asemia, esim. Terijoki on Zelenogorsk (tai sinnepäin), Koivisto on Primorsk (miten mahtanee olla kirjoitusasu). Ja onko Luzhaika sama kuin Vaalimaa vai mikä? | ||||
|
|
26.10.2005 19:02 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Empiretyylin esikuva oli Carl Ludwig Engelille italialainen arkkitehti Giacomo Quarenghi, jonka vaikutus koko Venäjällä oli huomattava. Tämä rakennus voisi olla Engelin tai Vasili Stasovin piirtämä, mutta tuskinpa. Sinänsä kaunis rakennus. | ||||
|
13.09.2005 23:01 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Historiaa todellakin: Koskenkorvan saha oli varsin suuri ja työllistävä vaikutus huomattava. Nyt ei sahasta ole jäljellä kuin johtajan asuintalo ja pari muuta rakennusta, ja rappio ympäristössä. Koko asemanseutu on täysin muuttunut, elokuvateatterirakennus on purettu, osuuskauppa lakkasi olemasta, no onneksi asemarakennus vielä on pystyssä, vaikkakin vakinaista henkilöliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1967 jälkeen. Koskenkorvan keskusta on siirtynyt joen toiselle puolelle. | ||||
|
13.09.2005 16:57 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Sekä Ilmajoella että Koskenkorvalla oli varsin vilkasta toimintaa vielä 1970-luvun alkupuolella. Isännät toivat Koskenkorvalla viljansa osuuskaupan varastoon, nykyään taitavat viedä viljansa kenties Seinäjoelle? Alkon tehtaalta junat kuljettivat raakaviinaa Rajamäelle. Nykyisin kai kuljetukset ovat siirtyneet ainakin osittain maanteille. Ei ainakaan Koskenkorvalla ole samanlaista "viinarallia" kuin oli vielä 1970- ja 1980-luvuilla. | ||||
|
13.09.2005 16:44 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Hyvä Johannes kun oikaisit, näin se muisti muistaa mitä muistaa. Tarkistin nyt vasta Pohjalaisesta aseman palon; pikkupojathan ne olivat, ja sivarit käyttivät asemaa juna-asemana eikä palvelupaikkana. Asian olisin heti voinut tarkistaa Mika Vähä-Lassilan asemakuvista, mutta hyvä näin. | ||||
|
|
11.09.2005 21:36 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Tuurin asema on ihan samaa tyyliä. Olisiko Mustasaaren asema ollut myös Granholmin kynästä lähtöisin? Mustasaaren asema toimi siviilipalvelukeskuksena jonkin aikaa. Käsittääkseni huumehörhelöt saivat tulitikkuleikillään aseman osittain palamaan vuonna 2001, ja jonkin ajan kuluttua asema purettiin. |
||||
|
11.09.2005 21:28 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Rautatieasema siinä lukee. | ||||
|
25.08.2005 21:38 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Henkilöliikenteen lakkautus 1967 herätti suurta suuttumusta varsinkin Suupohjan alueen ihmisissä , mutta silloinen VR:n pääjohtaja Rekola totesi varsin ylimielisesti: meneehän siinä radan vieressä maantie, käyttäköön jokainen linja-autoa - että sellaista rautatiepolitiikkaa. | ||||
|
17.08.2005 14:45 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Auto on 1960 Dodge Dart Pioneer 4d , 5,2 V8 - auto on tallessa. | ||||
|
18.04.2005 23:31 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Koskenkorvan viinatehtaan vieressä oli kaunis mäntyharju, nyt siinä on ollut kymmeniä vuosia todella suuri ja syvä monttu, ilmeisesti puhumme samasta kuopasta. Ajo-ohje: rautatieasemalta viinatehtaan ohi joen itäpuolista tietä, viinatehtaan kohdasta etenet noin kymmenen metriä, siinä se monttu on. | ||||
|
14.02.2005 21:58 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Kun Suupohjan radan henkilöliikenne loppui vuonna 1968 ja kun Kristiinankaupungin ja Kaskisten asemat hiljenivät, kävivät myös hienot kolmannen luokan asemarakennusten kellot tarpeettomiksi - joten yksi kelloista siirrettiin Kauhavalle, eläkkeellä olevan asemapäällikkö Jouko Hietasen muistikuvan mukaan Kaskisten kello tuli Kauhavalle. En ole vielä saanut tarkistettua asiaa, mutta 1990-luvun alkupuolella kello ilmestyi Kauhavan asemarakennuksen seinään. Vuosiluku 1913 liittyy taasen Suupohjan rataan, sehän avattiin yleiselle liikenteelle 1.8.1913. | ||||
|
31.12.2004 16:32 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Kuvasin sekä tältä puolelta että toisesta suunnasta samat kohteet 10.8.1991, olisiko ajankohta oikea. | ||||
|
04.10.2004 17:08 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Kouran ensimmäinen asema rakennettiin 1880-luvun lopulla tai 1890-luvun alussa. Alkuperäiseltä paikaltaan se siirrettiin 1920-luvulle tultaessa noin kilometrin verran Seinäjoen suuntaan tilavammalle alueelle. 1920-luvun lopulla asema siirrettin Vaasaan Ajurinkadulle, jossa se toimi asuntona lähes 50 vuotta. 1980-luvun taitteessa rakennus huutokaupattiin 10 markalla. Ostaja Pentti Ala-Keturi pystytti ja kunnosti rakennuksen kesämökiksi Kauhajoen Päntäneen kylään. Rakennus on hyvässä ja edustavassa kunnossa. | ||||
|
03.10.2004 23:23 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Tarkennus Nurmon aseman olemassaolosta: viimeisin kuvani on päivätty 8.2.1989, pian tämän jälkeen asema purettiin. | ||||
|
|
03.10.2004 19:53 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Ikävä kyllä tämä oli Kouran asema. Jos muistat kun kerroin, että uudelleenkoottu rakennus ei muistuta rautatieasemaa eikä mitään muutakaan rakennusta, jolla olisi tekemistä rautateiden kanssa, niin tässä on nyt lopputulos. Voisin melkeinpä sanoa pari rumaa sanaa , varsinkin kun itse yritin ostaa lapsuuteni leikkiympäristöä itselleni. Jos olisin onnistunut kaupanteossa, Kouran asema ( muuten sivumennen sanottuna Kouran toinen asema ) olisi entisessä loistossaan omalla paikallaan. Kuten huomaat, lievää katkeruutta en voi salata. Alajärvellä ei ole mitään tekemistä rautateiden kanssa , ellei oteta huomioon K. Pippingin vuonna 1871 ehdottamaa rautatieverkkoa, jolloin Pohjanmaan rata Tampereelta olisi mennyt Alajärven kautta ja Alajärvestä olisi tullut risteysasema. Mutta se tarina on toinen juttu. | ||||
|
28.09.2004 23:33 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Toivo Särkän "Lentävä kalakukko" Kuopion asemalle saapuu Hv3 783, joka seuraavassa kuvassa onkin Hv2 673, muuttuen hetken kuluttua Hv3 646. Lauri Törhösen Hylätyt pihat , autiot talot Tienhaaran asemalle vuonna 1944 saapuu Tk3 1168, joka valmistui vuonna 1952. Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla punakaarti lähtee Urjalan asemalta vuonna 1918 junalla Tk3 1170, joka valmistui vasta vuonna 1953. Elokuvissa kait tämä on mahdollista? | ||||
|
28.09.2004 01:48 | Markku-Tapani Hakala | ||
| Kouran asema on (oli) prikulleen samanlainen. Viimeisin ottamani diakuva Kouran asemasta on 16.7.1980 , silloin asema oli vielä miehitetty. Alajärven Haukkarannan lomakylään siirretty ja uudelleenkoottu rakennus ei muistuta rautatieasemaa eikä mitään muutakaan rakennusta. | ||||