277-25599 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 18.09. 23:26 Erkki Nuutio  
  Suuri osa kehitetyistä uusista raskaiden kuorma-autojen mekaanisista vaihteistoista (esimerkiksi Scania, Eaton) on ns. AMT-tyyppiä (automated manual trasnsmission), eli synkronikytkimiä ja vaihdekeppiä ei ole. Vaihteet kytketään sakarakytkimillä (kuten Mekydrossa) ja elektroniikka ohjaa paineilmasylintereitä, jotka kytkevät sakarakytkimet + ohjaavat moottoria ja irroituskytkintä.

Sakarakytkimet ovat luotettavia koska pyörimisnopeuserot ennen kytkentöjä ovat asianmukaiset. Tehokas nykyelektroniikka + anturointi ja testaus takaavat tämän.
Silti 60 vuoden takainen Sisuista tuttu synkronoimaton Eaton Fuller Roadranger -keppivaihteisto + normaalitasoinen kuljettaja (kuten itsekin aikanaan) pystyy aivan samaan (=salamannopeaan vaihdekytkentään) kuin nämä uusimmat Scanian ja muiden AMT-vaihteistot.
Fullereissa oli kuitenkin se valtava etu, että sähköä ei tarvittu ja sähköviat eivät haitanneet. Painelmaa toki tarvittiin aluevaihteiston kytkentöihin, mutta ilman sitä ei ollut jarrujakaan.
kuva 18.09. 19:50 Erkki Nuutio  
  Takaraiteille jäi 446, 521 ja pari kolme 740-sarjan Hv4:sta. 446 oli ainoa Hk2, jonka näin (ilmeisesti Toijalaan lähdössä olleen) henkilöjunan edessä. Pakosti tämä oli kesällä 1960. 446:n romutuksesta takaraiteella on täällä kuvia.
kuva 18.09. 14:34 Erkki Nuutio  
  Jos mikä, niin 777-780 olivat Tampereen varikon aktiivivetureita. Joku niistä oli alinomaan liikkeellä tai junaan kytkettynä.
Riksusta tuli kulloinkin yksi Schwartzkoppf. Se yksi on kuvassa 582. Se palasi Riksuun samana päivänä.
Turusta tuli samoin yksi väliltä 545-564 tuomaan ja viemään Tampere-Turku -pikajunaa. Sitä jopa korjailtiin siihen pikajunaan valmiiksi kytkettynä, kuten täällä oleva kuva näyttää : sitä ei haluttu viedä/päästää talliin.
Seinäjoen Hv:t (kuten 575) tulivat nekin havaituiksi, mutta hyvin harvakseltaan. Muita Hv-vieraita ei vuonna 1962 näkynyt.
Nämä havainnot ovat SADOILTA kerroilta/päiviltä ajalta 1961-1965 .

Vaikuttaa myös, että kääntöpöytäveturin päävalonheitin on näöltään sellainen, jollainen oli vain vetureissa 777-780 (https://vaunut.org/kuva/114537?tag0=0%7CHv2%7C777 ). Se oli vähän pulleampi kuin muissa mainituissa vetureissa.

En osaa lukea I numeroa muuksi kuin seiskaksi. Myös II numero näyttää seiskalta. III numeron voi ehkä erottaa suurentamalla, koska kamera ja filmi ovat olleet laadukkaita ja kameraa on tuettu kuvattaessa.
kuva 17.09. 20:50 Erkki Nuutio  
  Kiitokset! Nyt kuva on todella hieno ja sen värit ovat moitteemat ja luonnolliset.
Kääntöpöydällä on 77? - ehkä kolme kirvestä 777
kuva 17.09. 08:43 Erkki Nuutio  
  Toivottavasti on hyvin toimiva - ja se on tietysti keskeistä.
Arkkitehtuurista toki ei voi puhua.
kuva 16.09. 19:43 Erkki Nuutio  
  1786 ja 1785 olivat tuttuja asema-alueen vaihtotöissä. En ole koskaan nähnyt niitä parina.
kuva 14.09. 20:10 Erkki Nuutio  
  Voith tunnetusti pitää momentinmuuntimista kuin hullu puurosta. Yliampuvan monimutkaiselta Voith L33 kuitenkin vaikuttaa näin vähäiseen veturiin : https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?108,7791529 .
(Getriebebeschreibung Voith L33)
kuva 14.09. 15:27 Erkki Nuutio  
  Aika vähäistä aistimus Suomen kivihiilistä silti oli verrattuna esimerkiksi Saksan ja Brittien köyhän kansan asumuskatuhin. Niillä poltettiin oikein huonoa kivihiiltä ja ruskohiiltä vielä koko 70-luvun ajan.
Kaukolämpö tuli Tampereelle 60-luvulle ja ennen sitä poltettiin enemmän halkoja ja puuhaketta.
Kivihiiltä teollisuus poltti vain korkeiden savupiippujen välityksellä.
kuva 14.09. 15:14 Erkki Nuutio  
  Esalle, mutta tämä ei liity lättiin muuten kuin yhden luojansa kautta.
Kun vartuin pienokaisesta pojannaskaliksi Kervislinnassa (silloin Lentokonetehtaantie 1) 1949-1961 asui siellä mm. DI Riipola (moottorivaunut) ja ins. Pihkala (veturit), molemmat kai TkT Vainion suoria alaisia. Riipola käveli aina ruokatunnilla kotiinsa syömään ollen syvissä mietteissä. Niitä emme halunneet häiritä. Tahkon sukuinen Pihkala sensijaan huomasi aina tärkeät ponnistelumme.
kuva 14.09. 07:44 Erkki Nuutio  
  Tulkitsin vaalean rakennuksen kuuluneen Peruna Oy:lle ja lähimpänä olevan matalamman tiilirakennuksen kuuluneen Tampereen naulatehtaalle. Tulkinta on 98%:sti luultava, mutta tuon soratien pitäisi jatkua oikealle.
1051 on joka tapauksessa matkalla Järvensivun suuntaan. Sijainti olisi edellä olevan tulkinnan mukaan vähän ennen Tampereen Saippuatehtaan nurkkaa.
Epäilin toisaalta, että 1051 olisi pidemmälläkin - entisten Voiman tehdasrakennusten kohdilla. Siellä ei kuitenkaan ollut kuvan vaaleata rakennusta.
kuva 13.09. 19:30 Erkki Nuutio  
  Vuodeksi voi laittaa 1947. Syntyhistoriaa on puitu toisaalla.
Tuttu, ilmeisesti Riksun veturi Tampereella nuoruuteni ajoilta : https://vaunut.org/kuva/99094?tag0=0%7CTr2%7C1315
kuva 13.09. 19:26 Erkki Nuutio  
  Kelpaisiko kommentoineille Magdeburg ? : https://vaunut.org/kuva/182992?a=1
kuva 13.09. 19:24 Erkki Nuutio  
  Kelpaisiko kommentoineille Hagdeburg?
kuva 13.09. 11:21 Erkki Nuutio  
  Liput liehuvat, siis juhlapäivä. Koko 1200-sarja oli vuoden 1944 kireän sotatilanteen tuotantoa. Katsellessa niitä minulle syntyi käsitys, että niiden kaikki kilvet olivat maalattuja, alla oli luultavasti valurautaa.
Sittemmin ei lättiä juurikaan päästetty veturitalleihin. Pohjoiset tallit olivat lähinnä Dm4 -käytössä ja kuvan tallit olivat vain höyryille.
Olisi eduksi jos kirkkautta pystyisi vieläkin lisäämään.
kuva 13.09. 10:56 Erkki Nuutio  
  Punaisten K3 -viljajunista 1918 on perustiedot täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuri_viljajuna .
Virallisemmin hankkeita kuvaa Rinta-Tassin Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena (OPM, 1986, 592 s.) sivuilla 379-385.

Oskari Tokoin kiinnostavassa Maanpakolaisen muistelmia -kirjassa (Tammi, 1959, 418 s.) koskien Tokoin toimintaa punaisten elintarvikeministerinä 1918 kertoi hän lyhyesti näistä yrityksistä.
Tokoi Eduskunnan puhemiehen ominaisuudessa 1917 lausui ensimmäisenä ääneen Suomen itsenäistymiaikeen, jonka lähtövaiheena hän ajoi ns. Valtalain Eduskunnan päätökseksi Sd:n, Maalaisliiton ja aktivistiporvarien äänin.
Kapinan jälkeen ollessaan Muurmanilla tuomitsi Pietarissa muodostettu SKP O.W. Kuusisen johdolla Tokoin kuolemaan (tavattaessa tapettava)
kuva 12.09. 11:20 Erkki Nuutio  
  Pietarin pohjoinen liikennesolmu sekä yhdysrata ja puoliksi maksamamme Nevan silta ei ole meille enää merkitykserllinen, mutta annan viittauksen: VR 1912/37 II s. 155. Siinä oleva piirros on hyvin valaiseva.
Vuoden 1917 mittaan joutuivat Venäjän rautatiet vähitellen sekasortoon ja yhdysliikennekin alkoi hiipua.
Kuva lienee kevättalvelta 1917 (kuten 3.1917), jolloin sitä vielä oli ja ensimmäisiä K3 -vetureita oli tullut Viipurin varikon käyttöön.
Vuoden 1918 kapinan aikana palasi viljanhakureissultaan vain yksi K3 . Kohta Rajajoen silta räjäytettiin. Raasuliinkin valmistunutta rataa ei varsinaisesti avattu. Eli sama tilanne kuin tänä päivänä!
kuva 12.09. 10:56 Erkki Nuutio  
  Marmori oli Alvarin sopimaton, mutta kylttuuriväelle riittävän kallis materiaalivalinta Finlandia-taloon.
Konkreettisesti marmori on kiteistä kalkkikiveä - kerrostuneen kalkin muuttumistulos (prof. Iivari Leiviskä).
Tietosanakirja 8 (1916) kertoo: Ruskealan marmori on (siis oli) Suomen ainoa rakennustarkoituksiin käytetty kalkkikivi.
Samasta vuoresta saatiin kahdenlaista marmoria: hienorakenteista dolomiittista (esim. Pietarin marmoripalatsi) ja karkearakeista kalkkisälpämarmoria (esim. Helsingissä HSp:n talo Kasarmitorilla).

Ruskealan tuotanto oli vuonna 1914 70 000 hl (sammuttamattomana), josta 1/3 selluloosatehtaisiin (siis kalkkina), 1/3 rakennus- ja maanviljelykäyttöön (siis ainakin pääosin kalkkina) ja 1/3 Pietariin.
Julkisivukiveksi meni siis vain noin kolmannes ehjinä sahattuina osina.
Suurempi osa siis louhittiin kuvan mukaisesta rikkonaisesta osasta vuorta. Rikkonaisuuden vuoksi sillä ei ollut sellaisenaan arvoa rakennuskivenä.

Ajankohta-arvaus: 1908-1915 .

Teekkareita kutsuttiin Kalkki-Petterin pitopöytään (ennen 1917:n kieltolakia), mutta myös Ruskealaan.
Pidän Käkisalmi-museon kuvan suureen yhtäläisyyteen viitaten Ruskealaa todennäköisempänä - jolleivat mahdolliset lisäkuvat viittaa toisaalle.
kuva 11.09. 20:17 Erkki Nuutio  
  1917 on tosiaan liian aikainen.
Wiki puhuu palturia väittäessään että silta olisi tehty SJ:n ja VR:n yhteistyönä.
Todellisuudessa silta oli käytännössä valmis Venäjän kanssa sovitussa muodossaan kun Suomi (VR) kutsuttiin maksamaan puolet laskusta. Avajaisiin ei osallistunut edes SJ:n johtoa Ruotsin johdosta puhumattakaan. Åålannin menetys oli niin kova isku.
kuva 11.09. 19:57 Erkki Nuutio  
  Luin huolimattomasti tekstin. Crichton teki tietysti vain nosturin ja kuljetinvaunujen tekijän osalta on Heikin arvio luultavasti oikea.
Mutta ajoitukseen tuo Crichtonin nosturi soveltuu. Arvioni siitä on siis 1920 +/- 1.
kuva 11.09. 14:54 Erkki Nuutio  
  Vastaan kiertelemättä: Yhdysliikennejuna Kushelewkan yhdysliikenneaseman raiteella vuonna 1917. Veturina SVR:n K3 väliltä 600... 603.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894583?page=8 (Rautatieläislehti 30.4.1914 s. 8)
Yhdysradan ja sillä olleen Kushelewkan vaihtoratapihan tekivät suomalaiset, mutta se ei kuulunut SVR:n raiteisiin.
Rautatieläisistä enimmät lienevät venäläisiä. Näiden lukumäärä viittaa yhdysliikennejunan vaihtomuodollisuuksiin.
Maa ei siis ole Suomi, vaan Venäjän keisarikunta, tai jos keisari on jo ehditty lempata, Venäjä väliaikaisen hallituksensa alaisuudessa.
kuva 11.09. 14:31 Erkki Nuutio  
  Turkulainen telakka W:m Crichton & Co oli tehnyt konkurssin vuonna 1913. Seuraajaksi perustettiin A.B. Crichton . Tämä ja toinen turkulainen telakka Ab Vulcan yhdistettiin vuonna 1924. Yhdistetyn telakan nimeksi tuli Ab Crichton-Vulcan. Aikanaan nämä Kone- ja siltsarsakennus Oy:n kautta liitettiin Wärtsilä -yhtymään.

Kuva on siis väliltä 1914-1924, todennäköisimmin 1920 +/-1. Muuta kytkentää Taalintehtaan kanssa ei tuolloin ollut kuin Lounais-Suomi.
kuva 11.09. 09:18 Erkki Nuutio  
  Mia Green oli taitava ja ahkera ammattivalokuvaaja, joka korvaamattomasti tallensi Haaparannan ja Tornionjokilaakson elämää ennen kaikkea Ruotsin puolella. Kiinnostava ja terävä on tämäkin kuva.
Sopimus rajasaillan rakentamisesta SJ:n suunnitelmin ja voimin tehtiin 10.1916 Ruotsin ja Venäjän välisten neuvottelujen pohjalta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1319846?page=2 (Tornion lehti 7.11.1916 s.2) .
Siitä johtuu radan järjetön kierros avomeren laidalle. Toivottavasti uudet ratasuunnitelmat vihdoin johtavat tämän virheen korjaamiseen.

SVR ei ollut neuvotteluosapuoli. Toki sen insinöörit avustivat. SVR olisi luultavasti sulautettu Venäjän rautateihin sillan valmistumisen aikoihin jollei keisarikunta olisi sortunut ja astunut ojasta allikkoon (ja Suomi sai olla 20 vuotta rauhassa siltä).
Kuten rakennussopimuksessa määrättiin, oli Ruotsilla rakennusaikana exterritoriaalihallinta koko sillalla, myös sen Suomen päässä.
Exterritoriaalialue Suomen päässä suljettiin korkealla lauta-aidalla, jonka pää ilmeisesti vähän näkyy kuvan vasemmassa reunassa.
kuva 09.09. 19:59 Erkki Nuutio  
  Joku vaunutietäjä joka haluaa tietää lisää, voisi käydä katsomassa entisen TKK:n arkistossa (nyky-haukkumanimeltään Aalto-Yliopisto):
https://www.aalto.fi/sites/default/files/2020-03/Arkistoluettelo%20Pere%20Aimo.pdf
DI Aimo Pere johti VR:n vaunusuunnittelua ja tunnettiin suvereenisti koneenpiirustuksen oppikirjoistaan.
kuva 05.09. 15:42 Erkki Nuutio  
  Koverhar perustettiin vuonna 1960 suomalaisten ja ruotsalaisten teräsyhtiöiden yhteisahankkeena harkkoraudan toimittajaksi ennen kaikkea osakasyrityksilleen. Toimitusjohtaja alkuvuosina, rautaisen kokeneena 75-vuotiaana oli vuorineuvos Berndt Grönblom.
Yritys muutettiin uusinvestoinneilla kauppaterästen (kuten hitsauslangat, betoniteräkset) toimittajaksi vuonna 1970 OVAKO -yhtymän puitteissa. Vuodesta 1999 siitä tuli Fundia Wire OyAb Rautaruukin omistuksessa.
Joku osannee kertoa mitä tapahtui kun Rautaruukki sipilöitiin SS:lle.
Selkeä historiikki erityisesti vuoteen 1970 on Gunnar Lundqvist: Koverharin synty ja aika rautatehtaana (72 s. 2001).

Koverharin loppu (2012) on surullinen kertomus: https://web.archive.org/web/20160121005620/http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1452831798068.html

(Aina kun käytän W11 Wordia, hävittää se mielivaltaisesti tekstiä. Irvokas ohjelma. Ei esimerkiksi W7 Word koskaan tehnyt mitään vastaavaa. Hukkalyöntien syy on puolestaan kelvottoman Lenovoni ala-arvoinen näppäimistö.)
kuva 02.09. 13:29 Erkki Nuutio  
  Kari: Kiitos korjauksesta 1944 koskien!
kuva 02.09. 10:43 Erkki Nuutio  
  Kari kysyi mikä säästi sillan vuonna 1941 kun bolsuarmeija pakeni alueelta Karjalan armeijan hyökätessä.
Eero-Eetu Saarinen kertoo Pioneeriaselajin historia 1918-1968 (1975, 638 s.) s. 280, että Läskelän 145 metrin pituinen rautatiesilta oli räjäytetty käyttökelvottomaksi , mutta Hämekosken rautatiesillasta oli tuhottu vain maatuet. Vauriot massiivisiin osiin olivat ilmeisesti vähäiset ja ne korjattiin. Rata oli SA:n huollon kannalta tärkeä ja sitä jatkettiin VR:n voimin Uksusta Salmiin, SA:n voimin jopa Aunuksenlinnaan vuonna 1942
(Tauno Hovatta: Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan (2022, 114 s.).

Sillan valmistusta ja betonointivirheiden korjausta valottaa VR 1912/37 II s.248-249.
Silta selvisi Talvisodasta, koska läheinen Kollaa kesti sodan loppuun asti - bolsuarmeija ei pystynyt aluetta valloittamaan.
Silta selvisi suomalaisten perääntyessä kesällä 1944, koska bolsuarmeijan maihinnousu Äänisellä (Vitele) sekoitti perääntymisreittejä.
kuva 01.09. 17:08 Erkki Nuutio  
  Hämekosken silta on vakiintunut nimi. Koska ylitetään Jänisjoki, esintyy myös kuvia Jänisjokeen liittyen: https://vaunut.org/kuva/112315?paik=J%C3%A4nisj%C3%A4rvi .
kuva 31.08. 13:49 Erkki Nuutio  
  Voisiko kuvassa ollakin perustuskuopan kaivaminen jotakin Kannakselle 30-luvulla rakennettua puolustuslinnaketta varten?
Rakennesyvyys niistä suurimmissa oli hyvinkin 10 m.
Reunapuuston takaa näkyy hyvinkin soveliasta ampuma-alaa.
kuva 31.08. 08:27 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen kuva turvetöistä muualla kuin tavanomaisesti, eli turvesuolla.
Kuva on ajalta ennen ns. ilmastonmuutosta ja kesältä jolloin pitkäaikaisesti on ollut hyvin vähän sateita. Koko esiintymä on kuiva vielä kymmenen metrin syvyydessä. Ajankohta lienee väliltä 1925 +- 5 vuotta.
Turpeen käyttöä Suomessa valaisee mm. Keksintöjen kirja - Polttoaineet ja voimakoneet (1935), mutta se ei anna vihjeitä oheista kuvaa koskien.
kuva 31.08. 07:57 Erkki Nuutio  
  Mihin aikaväliin Sa-Intin hatuissa kuva viittaa?
Onko kyse Kannaksen kenttälinnoittamisesta 20-luvulla?
Irincheevin Osprey-kirjassa The Mannerheim Line 1920-1939 on (s.21) kuva Summan kylään tehdyn Sk10 -bunkkerin säilyneestä suuaukosta. Ahtaudessaan se muistuttaa oheisen kuvan parruilla vahvistettua suuaukkoa
kuva 30.08. 10:30 Erkki Nuutio  
  Sama kuva Suomen Vapaussota VII s.207 - tosin ei paljonkaan terävämpänä.
Terävyys täytyy hakea Sotamuseosta.
kuva 30.08. 10:25 Erkki Nuutio  
  Ei Venäjä eikä Saksa eikä Ruotsi olisi voinut uhata Suomea lyhyellä tähtäyksellä (vuosi kaksi), mutta Suomi oli hajonnut sisäisesti.
Alkio vielä yritti sopua, mutta kumpikaan puoli ei enää sopua halunnut.
Sdp:n siltasaarelaiset aloittivat sodan ja siten viimeistelivät hajoamisen. Kosto hävinneelle oli julma.
kuva 30.08. 10:01 Erkki Nuutio  
  Saksalaisten lentäjävalokuva 10.3.1918 klo 10 1000 metrin korkeudelta.
Kuva on laadukkaampana kirjan Suomen Vapaussota VII - Saksan joukkojen toiminta Etelä-Suomessa (Gummerus, 1931) sivulla 303, kappaleessa: YeEvl C.Henke Saksalaisten maalentäjien toiminta Suomen retkellä (s. 292-306).
Kuvat arkistoitiin Sotamuseoon.
kuva 30.08. 09:43 Erkki Nuutio  
  Täältä löytyy Matti Parkkosen ja Jyrki Längmanin tarkempia kuvia: paikka Hämeenlinna ja aika 1918.
Räjähdys oli sotatapahtuma. Vuoden 1918 tapahtumissa on aiheuttaja monesti kiistanalainen. Tahallinen ei räjähdys kuitenkaan ollut.
Surullista on, että tyylikäs asemarakennus vuodelta 1860 tuhoutui.
kuva 29.08. 17:35 Erkki Nuutio  
  Tk1 se epäilemättä on. Tk2:n tenderipyörästö on erilainen ja muutkin consolidation -veturit ovat tästä eroavia.
kuva 29.08. 13:39 Erkki Nuutio  
  Viitteitä vuosiin 1918-1919. Työmiesten (vaiko punavankien) jalkojen juurella on sähkögeneraattori.
Jos kivet ovat graniittia, voisi paikka olla Antrea, mutta se on vain eräsvaihtoehdoista:
'https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.7F20018D-35CC-428F-A236-C3F9F39111A0
kuva 29.08. 13:20 Erkki Nuutio  
  Kanervan seisakerakennus valmistui vuonna 1913. Noin aikavälillä 1906-1916 meni valtaosa SVR:n ratainvestoinneista Pietarin henkilöaseman uudistamiseen, uuteen tavara-asemaan ja sen ratapihaan sekä Rajajoki-Pietari välin raiteiden ja rakennusten uudistamiseen.
Kanerva on siitä vaatimaton esimerkki.
Oheinen kuva on väliltä 1925 +/- 2 vuotta, koska toinen raide, joka on vuoden 1923 ratakaaviossa ( https://vaunut.org/kuva/42835?paik=Kanerva+%28luov.+Karjala%29 ) on jo purettu pois.

Kanervan laituri autonomia-aikana, ehkä ennen pysäkkirakennusta : https://vaunut.org/kuva/163216?paik=Kanerva+%28luov.+Karjala%29
kuva 28.08. 08:07 Erkki Nuutio  
  Tästä kuvasta ovat neliskanttiset tonkat jo kadonneet: https://vaunut.org/kuva/125420?kv2=1936&paik=Nikkil%C3%A4
Sarka on Suomen maatalousmuseo. Sen vuosikirjassa Laari vuodelta 29012 on Kellokoski -taustainen päteva kirjoitus maitotonkista Suomessa : https://www.digisarka.fi/app/uploads/2023/01/Laari2012Vedos2.pdf . (s. 21-)
Neliskanttinen lienee murresana, mutta käytössä oleva.
kuva 26.08. 20:32 Erkki Nuutio  
  Tuollainen hässäkkä kerää Suomen erityisolosuhteissa jää- ja muita kerrostumia,
kuva 26.08. 18:41 Erkki Nuutio  
  Eräs näkemys on tässä: https://fi.wikipedia.org/wiki/C600. Näkemys ei syvenny tekniikkaan eikä suunnittelutavoitteiden eroihin..
Mielestäni Move 66 oli Dv12 -jatkumoa ja syntynytkin näiden tuotannon vielä jatkuessa vuosikausia.

Mielestäni C600 ei ole Dv12- eikä edes Dr 14 -jatkumoa. C600 on selvästi puhtaammalta piirustuslaudalta.
Ulkopuolelle se näkyy pelkistetymmässä muodossa ja kumijousituksena. Moottori on uudenaikaisempi ja oli luultavasti hinnaltaankin edullisempi.
Kuitenkin sekä Lokomon että Valmetin tekemien veturien valmistus perustui valmistamiseen vähäisiä määriä hyvällä hinnalla.
Oli kovin myöhäistä enää siinä vaiheessa hakea tulevaisuutta vientitoimituksista - Suomen ja Tampereen palkka- ja kustannustasolla.
kuva 25.08. 20:47 Erkki Nuutio  
  Onko tai onko ollut Kanadan ja USA:n välistä vaunujen yhdysliikennesopimusta ja yhdysliikennettä?
kuva 25.08. 07:56 Erkki Nuutio  
  Todella hieno kuva! Muistan hyvin tästä kulun VR:n bussilla (Ajokin kori, alusta varmaan Vanaja) välin Toijala-Valkeakoski kesällä 1959 tai 1960. Isän yhden sisaren perhe asusti Valkeakoskella (tamperelaisittain Valkeekoskella).
kuva 24.08. 09:19 Erkki Nuutio  
  Kyllä Ankan peräpeili miellyttää: https://vaunut.org/kuva/97003?paik=Vaasa&tag0=0%7CVr2%7C .
Vieläpä niin, että edestä se on takaa. Tuo ilmaisu oli J.Alfred Tannerin perua.
Edestäpäin Ankka halkopiippuisena on rauhallinen tussuttaja.

Unohdin sanoa, että kunnostustyö on ollut moitteeton ja kuvakin on hyvä
kuva 23.08. 11:31 Erkki Nuutio  
  Vaunun SVR-merkinnän ja yleisvaikutelman perusteella kuva lienee itsenäisyyden alkuvuosilta 1918-1920.
Vauhtipyöriä tarvittiin tuolloin etenkin hidaskäyntisten höyrykoneiden perään hihnavälityksiin sekä käyntinopeuden vaihtelun hillitsemiseen esimerkiksi sähkölaitoksissa. Näitä laitoksia oli SVR:n kaikilla konepajoilla ja suuri määrä tehtaissa. Alueellista sähköverkkoa ei vielä ollut.
Esa lienee oikeassa arvellessaan kuvan vauhtipyörän tarkoitetun hihnavälitykseen, pyörittämään ns. valta-akselia, johon yhdistetyt konekohtaiset hihnavälitykset pyörittävät kukin omia koneitansa (sorvit ja muut).
Hihna oli tuolloin lattahihna. Vauhtipyörän kehäpinnan kuperuus keskitti hihnaa vauhtipyörälle. Höyrykoneen alhaisen pyörimisnopeuden johdosta pysyi hihnan kehänopeus sallitulla tasolla.

Vuonna 1918 sulkeutuivat maamme teollisuuden myyntikanavat ja rahoitus loppui. Pelkästään kauppa Saksan kanssa oli mahdollista ja sallittua. Niinpä perinteisiin ruukkeihimme kuulunut Taalintehdaskin hakeutui saksalaisomistukseen. Taalintehdasta johti tuntemamme vapaaherra Wrede, joka oli itse pelastautunut Turun Rautateollisuus Oy:stä.
Kun Saksa puolestaan kaatui vuoden 1918 lopulla, kaatui myös Saksan talous.Taalintehtaan saksalaisomistajan oli yritettävä realisoida tehtaan toimintoja. Wrede sai jatkaa tehtävässään tätä varten. Myytiin mm. kettinkivalmistus laitteistoineen. Wrede oli pystynyt tekemään hyvän sopimuksen. Muuttuneen suhdanteen tuella myynnit olivat niin kannattavia, että velka saksalaisomistajalle tuli maksetuksi. Siten Taalintehdas itsenäistyi uudelleen.
Kun lisäksi palkkoja leikattiin, tuli yrityksestä hyvinkin kannattava ja sitä uudistettiin taitavilla investoinneilla. Työsuhteitakin parannettiin mittavalla sosiaalituella mm. tehdassairaalaan.

Vuonna 1932 Taalintehdas teki VR:n kanssa monivuotisen sopimuksen rautatievaunujen akselien ja pyöränrunkojen toimittamisesta ja investoi merkittävästi näiden valmistuslaitteistoon. Valitettavasti en ole löytänyt sopimuksesta tarkempaa kuvausta.
Taalintehdas teki 30-luvun loppupuolella erinomaisia vuosituloksia, mikä sai Wärtsilä-yhtymän Wahlforssin ostamaan vuosina 1938-40 kilpailijansa pois - selvästikin kovalla hinnalla.
Wärtsilä 1834-1984 -historiikki (kirjoittanut Paavo Haavikko -erinomaisen kiinnostava) paljastaa Wahlforssin jälkiviisaus-happamuuden ostohinnasta. Hannu Hanhi - Wrede puolestaan siirtyi vuonna 1940 sulavasti Petsamon Nikkeli Oy:n johtoon.

Taas tätä kirjoittaessani oli pakko kirota rikollisen ala-arvoinen W11+Word alimpaan helvettiin. Eikö jo ala vaihtoehtoa sille löytymään?!
kuva 22.08. 18:52 Erkki Nuutio  
  Silta valmistui vuonna 1932, joten kuva lienee vuoden 1933 vaiheilta.
Ammattitaitoisesti kuvattu ja muutenkin edustava kuva.
kuva 18.08. 20:55 Erkki Nuutio  
  Aivan kuten Teppo mainitsee. Pyydän anteeksi hajamielisyyttäni. Suosittelen Antin Konditoriaa !
kuva 18.08. 09:30 Erkki Nuutio  
  Leipurin pojat ovat leskirouva Koiviston poikia. Leipomo oli ja on Antin leipomo Forssan veturitallin lähistöllä.
Antti oli kaiketi tämän edesmennyt aviomies.
Koiviston pojat ja heidän kaverinsa Pertti Lehtovirta olivat silloisen MFH:n nuoriso-osasto.

Kuvan vasemman reunan vielä pitkään toiminut lähikauppa on nykyään puhdas asuintalo.
Entisestä meijerista ja osasta sen tonttia teimme allekirjoitetut kauppakirjat, mutta Forssan KOP:n valvojana häärinyt Forssan apulaiskaupunginjohtaja sabotoi tarvitsemamme, jo sovitun lainan.
Sovittu hinta loimaalaiselta myyjältä oli edullinen.
Konditorian rouva tarjoutui järjestämään uudet lainat, mutta MFH päätti vetäytyä kun ratakin oli vielä JoFo:n omistuksessa.
kuva 17.08. 20:14 Erkki Nuutio  
  Luebeck oli Bremen-luokan risteiijä, mutta vain siinä höyryturbiini ja neljä potkuria.
Muissa [ https://de.wikipedia.org/wiki/Bremen-Klasse_(1904) ] oli turbiinia hitaammin pyörittävä höyrykone ja
kaksi d = 3.9 m potkuria. Se taitaa olla kuvan potkurin halkaisija!
Oli miten oli, pidän vuotta 1918 ilmeisenä.
Vielä vuonna 1917 oltiin Saksan vihollisia ja rauhan ja Ententen vuosi 1919 ja 1920-luku on lähes mahdoton.
kuva 16.08. 08:46 Erkki Nuutio  
  Onkohan sälä raiteen vierillä sitä perua, että on aikaisemmassa vaiheessa ajettu neuvostomallisella raiteenrikkomisvaunulla.
Vaikuttaa siis kesältä 1941 ja Kannaksen raiteilta.
kuva 16.08. 08:28 Erkki Nuutio  
  Esan havainto, että tasoristeysmerkki on päälle maalattu suomalainen tasoristeysmerkki vahvistaa oletusta, että ollaan takaisinvallatulla aluella. Pohjois-Kannas jouduttiin luovuttamaan, vaikka punaroistot eivät pystyneet sitä valloittamaan. Siksi rakennukset jäivät ehjiksi.
Valitettavasti kuvauspaikka ei paljastu.
Lumiaita hyvinkin. Vuoristo-Hallenbergin kirjassa Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.) on pitkät selostukset kuvineen lumiaidoista ja niiden tehokkuudesta.
kuva 15.08. 21:17 Erkki Nuutio  
  Rouva ei ole neuvostolasta, vaan kanta-Suomesta. Ehkä talvelta 1941/42, siis valtauksen jälkeiseltä talvelta (kyltti vielä esillä).
Taidetaan olla Moskovan rauhassa luovutetulla ja takaisin vallatulla alueella.
   >>