880-44929 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 31.05. 21:48 Erkki Nuutio  
  Onkohan etualalla Jokioisten tuleva Höyrywelho?
kuva 31.05. 21:39 Erkki Nuutio  
  Minulle tuli paha moka Viipurin ratapihanäkymiä koskien. Asia kaiversi kaikista aivotoiminnoistani vastaavassa alitajunnassani.
Se oli havainnut erehdykseni paljon ennen ylitajunnan heräämistä. Eli jos tämä olisi Papulan sillalta, ovat toritason asemarakennus ja laituritason ravintolarakennus peiliasennossa todellisuuteen verrattuna.

Todellisuudessa kuva otettu asemaratapihan länsipään asetinlaitetornista (olisihan tuo pitänyt tajuta!)
Kuvassa siis näkyy asemaravintola-rakennus ja sen oikealla puolella itse asemarakennuksen pyörökaarikatto, kaupungin keskusta-alue siitä oikealle.
Papulan silta on, muttei oikein erotu kaukana edessäpäin.
Papulan kaupungiosa on edessä vasemmalla.
Hieman rähjäinen ranta vasemmalla etualalla rajoittuu kai periaatteessa Suomenveden pohjaan.

Pyydän anteeksi ylitajuntani varomattomuutta kun alitajunta jo varoitti surisemalla. Alitajuntani on ylitehokas pulmien ratkaisija. Pahimmillaan se ei anna rauhaa ennen moitteettoman ratkaisun löytämistä. Alitajunta on surkastunut kännykkäaddikteilla ja vastaavilla. Nämä ovat jokseenkin hyödytöntä porukkaa luovuutta vaativissa ja työrauhaa edellyttävissä tehtävissä.
kuva 31.05. 08:35 Erkki Nuutio  
  Vaikka kuva tarjoaakin katselunautintoa ja on hyödyllinen vanhojen sillanrakentamismenetelmien kuvaajana, pidän välttämättömänä että lähtökohtakuva julkaistaisiin muutetun kuvan parina. Tällöin voiszi ainakin periaatteellisesti todeta onko muutettuun kuvaan lisätty tai alkuperäiskuvasta poistettu esimerkiksi henkilöitä.
Samalla annettaisiin alkuperäiskuvaajalle kunniaa siitäkin, että oheinen kuva ylipäätään on tullut mahdolliseksi jälkikäsittelymenetelmien kehittymisen myötä.
kuva 30.05. 16:42 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva hienosta kohteesta! Vuosi 1937 oli maamme taloushistorian loisteliain. Palkat ja elintaso kasvoivat kohisten. Alkoi vallita täystyöllisyys. 30-luvun loppupuoli oli kansalaisille valtavaa edistystä ja hyvinvoinnin sekä kansalaissovun lisääntymistä.
Sen voimalla torjuttiin roistovaltion sikamaisuudet 1939-44, kaatuneiden ja vammautuneiden ankara kohtalo ja pakkoluovutukset.

Edistyksestä ja kansalaissovusta (ja loistavasta urheilumenestyksestä) sai nauttia koko kansa, vähempivaraisetkin. Esimerkkinä olkoon isoäitini, leski ja kutoja Finlaysonilla. Hän äitini kanssa osti (pitkälti velaksi tietysti) 42 m2 kaksion 1939 valmistuneesta 7-kerroksisesta kivitalosta. Lainan takasi aiempi äidin uskonnonopettaja (rovasti). Isoäiti ja äiti maksoivat lainen ohjelman mukaisesti.
Se tarkoitti kovaa työtä ja pidättymistä monista asioista.
Asunnosta tuli minunkin kotini isäni kuoltua vuonna 1960 ja Lentokonetehtaan talosta joutui lähes heti poistumaan.
kuva 30.05. 15:53 Erkki Nuutio  
  Kuvattu Papulan kaupunginosaan johtavalta maantiesillalta. Asemasta näkyy erityisesti sen suuri asemaravintola-rakennus.
Oikealla näkyvän ison kerrostalon edustalta vie Papulankatu mm. oikealla reunallaan olevan Papulan varuskunta-alueen sivuitse.
Sillalta liittyy aseman edustalta kulkenut raitiolinja viistokadun kautta Papulankadulle.
Arvailen kuvausvuodeksi 1929.
kuva 30.05. 15:20 Erkki Nuutio  
  Sama Viipuri, ehkä 1929.
kuva 30.05. 15:18 Erkki Nuutio  
  Viiprin asetinlaitetornin konehuoneesta. Takaseinällä ladattavia kennoja. Etualalla hyvin pukeutuneita työläisherroja. 1930
kuva 30.05. 15:09 Erkki Nuutio  
  Viipurin asetinlaitetornin konehuoneen oikeanpuoleinen kytkentätaulu, noin 1930.
kuva 30.05. 15:07 Erkki Nuutio  
  Viipurin asetinlaitetornista, toinen alakerran konehuoneen latausgeneraattoreista. Noin 1930
kuva 30.05. 15:04 Erkki Nuutio  
  Viipurin asetinlaitetornin tekovaiheen ajalta - siis noin vuodelta 1929. Paranneltu vähän Kaskimiehen s.179 kuvaan verrattuna.
kuva 30.05. 14:59 Erkki Nuutio  
  Kuva on Viipurin kaupunkiratapihan länsipäässä olevasta asetinlaitetornista - sen alakerran konehuoneesta.
Vasemmassa etunurkassa näkyy hiukan toisesta paristojen latausgeneraattorista. Kojekaapit ovat kytkinlaitteita ja mittareita varten ja takaseinällä on ladattavia paristokennoja.
Rakennus valmistui vuonna 1930. Tämä kuva lienee samalta vuodelta.
Kaskimies Valtionrautatiet, s.179

Lenovo & W11 susistatistiikkaa: Tuhosi tekstin vain kerran (tavanomainen Lenovon näppäimistön itsekseen synnyttämä virtapiikki aiheutti siirtymän seuraavaan kuvaan, jolloin kaikki kirjoitettu häviää ikuisesti). Miten näistä paskalaitteista ja-ohjelmista pääsisi eroon, kun ei ole vaihtoehtoja? Kaikenlaista linux- ja muuta höpinää kyllä kuuluu, mutta silti ei-expertti joutuu ostamaan paskatuotteita (kalliilla hinnalla).
kuva 29.05. 09:57 Erkki Nuutio  
  On erinomaista kun yksi järjellinen teko pystyi tapahtumaan kaupungissa, joka on liikenteellisesti ajettu sekasortoon vuosikausiksi - siis niihin vuosiin asti jolloin köyhtyneert kaupunkilaiset maksavat viulut.
Mm. Hatanpään valtatien tapauksen pitäisi opettaa ainakin ei-tamperelaisia (jotka maksavat noin 30% kaikesta) siitä, miten käy kun tyhmänahneille kiinteistökeinottelijoille (kaupungin todelliset päättäjät) kauhotaan surutta velkarahaa kritiikittömän allianssin vuoksi.

Kun silta siis uudelleenavattiin, on sen kaidelasit kaiketi jo ehditty töhriä. Ymmärtäähän kaupungin näennäisjohto tarpeen tarjota lievitystä töhrijöiden elämäntuskaan tässä Etelä-Suomen synkimmässä työttömyyskaupungissa.
Töhrittynä sillasta voikin tulla kaivattu uusi matkailunähtävyys Tammerin puiston huumemarkkinoiden ja muun rinnalle.
Toivon silti ettei siltaa ei jouduttaisi sulkemaan yöajaksi töhry- ja ilkivaltakulujen vuoksi, kuten juuri jouduttiin sulkemaan yöajaksi Santalahden silta/hissiyhteys.
kuva 23.05. 13:02 Erkki Nuutio  
  Kuva esittää Viipurin asemaratapihan länsipään vuonna 1930 valmistunutta asetinlaitetornia. Sitä on selostettu ja monin kuvin näytetty VR 1912/37 II:ssa (s.355) ja myös Kaskimiehen Valtionrautatiet-kirjassa.. Arvioin keskeneräisten ulkojärjestelyiden perusteella kuvausvuodeksi 1930 tai 1931. Etuvasemmalla häämöttää Salakkakahti ja sen takana mahdollisesti Tervaniemi ja maakunta-arkiston kookas rakennus.
Etuoikealla oleva Kirkkoniemen vesialue kuulunee jo Suomenveden pohjaan ja sen länsireuna kuuluu Hiekan kaupunginosaan.

Vierailijat (rautatieläisiä kaiketi) toisessa kuvassa ovat tutustumassa asetinlaitetorniin

Iltasen toimittamassa Viipurin karttakirjassa 1939 (Genimap 2006) jatkuu asemaravintola-rakennusta ympäröivä laituri kaventuneena asetinlaitetornille asti, karttasivu 33).
kuva 18.05. 09:11 Erkki Nuutio  
  Valitettavasti (kuten totesit) 50-luku (ja 40-luvun jälkipuoli) on musta aukko. Ehkä laajimmin silloisia Sisuja uutisoi Sisu-Uutiset, joka tuolloin ilmestyi 12 kertaa vuodessa. Lahjoitin nipun näitä lehtiä Mobiliaan, jolla ei ollut muita lehden numeroita tuolta ajalta. Nipun olin saanut Karioilta. Näiden kanssa olin asioissa, koska he toimittivat TopDog -kitkapalat Sisuihin

Itsekin kaivoin tiedot lähinnä Mäkipirtin SISU-kirjasta, jossa on vain muutamia sivukuvapiirroksia.
Mäkipirtin mukaan likimain kuvan mukaisia Jyryjä valmistettiin 1967 asti, tosin Kiitokorin kopilla lähinnä 50-luvulla, kun taas kuvien perusteella 60-lukuiset kopit tulivat muualta.
Lisäksi vuonna 1963 tuli tarjolle 0.680:n Power Plus -versio (210 hv), joka paljolta tuhosi Leylandin laatumaineen.

1963/1964 tuli tarjolle Volvoakin ennen Sisun tyylikkäällä kippiohjaamolla varustettu KB-112/117. Kopit oli tehty Kiitokorissa. Tällainen oli mm. Jokioisten - Forssan rautatieoy:llä

Toki Sisun arkistosta varmaan löytyy alkuperäistietoja ja kuvia, mutta on ymmärrettävää, että nykykarjaalaisille on kiire tehdä autoja ja aikaa hypätä mustaan aukkoon ei ole, varsinkin kun tikapuita ylöspalaamiseen ei taida olla.
kuva 18.05. 05:23 Erkki Nuutio  
  Esa: Oletko saanut pyytämäsi tiedon (oletukseni) Sisu-rekkaveturin tyyppimerkinnästä?

Mitä tulee painomerkintöihin ohjaamon oven etupuolella, viittaan tekstiin: https://www.wheels.fi/mita-tarkoittavat-numerot-vanhan-pakettiauton-ovessa/ .
Numeroita ei kuvassa kuitenkaan ole kolmea, vaan kaksi. Oletan että kuvan 10400 viittaisi rekkaveturin sallittuun kokonaispainoon 10400 kg ja 6400 sallittuun taka-akselipainoon 6400 kg.
Vaikka minulla kuorma-autojen tekniikan tuntijana on paljonkin sivuavaa tietämystä ja aineistoa, en ole löytänyt täsmätietoja kulloinkin 30-...60-luvuilla sallituista akseli- ja kokonaispainoista. Pieniähän ne painot olivat ja routa-aikoina tuli ankaria lisärajoituksia ja ajokieltoja.
kuva 15.05. 07:23 Erkki Nuutio  
  Palailen alustavasti näille sivuille, vaikka vasen jalka on vielä kipsissä 26.5. asti. Palatessani kävellen ruokakaupasta tyrkkäsi kotinurkillani kevyen liikenteen väylällä väylän läpi ajanut henkilöauto la 11.4. sivuuttaessaan aivan vierestäni minut kumoon ja poistui pysähtymättä. Tyrkkäyksessä ja kaatumisessa soralle murtui vasen nilkkani, oikea polvi sai kuhmun ja oikea otsa ja silmäaukko sai iskun, joka avasi silmäkulman. Oikean silmäni pelastui silmälasin lujan linssin ja kehyksen ansiosta. Linssiin tuli syviä murtumia, mutta se pysyi koossa.
Sen jälkeen on Pirha loistanut (mutta poliisitutkinta on ollut virheellistä ja säälittävää, mutta sivuutan sen nyt).

Jo su 12.4. nilkkani leikattiin taitavasti ja laitettiin kipsiin. Lepoa ja kuntoutusta sairaalassa oli 5.5. asti ja siitä lähtien kotikuntoutusta läheisten rollaattorikelpoiseksi muuttamassa asuntoni yläkerrassa. Oletan että pysyviä terveysvaikutuksia ei seuraisi (lukuunottamatta lievää tarvetta silmätipoille oikeaan silmään).
Sivuutan tässä muut asiat, mutta annan kaksi neuvoa: varmistakaa että tapaturmavakuutukseenne on nimenomaisesti sisällytetty oikeusturvavakuutus sekä että mahdoillisesti saiuraalaan joutuessanne pääsette yhden hengen huoneseen (selvittäkää ehdot heti).
Kahden (tai useamman) hengen huone on toistuvasti kuin hollitupa. Televisiokin huutaa klo 7-22 silmien edessä, ja sinun on hyäksyttävä että sänkynaapuri haluaa nähdä kaikki umpsibumit, tapparalaisten kiljumiset ja muut. Voitte toki ostaa varoiksi vastamelukuulokkeet ja silmälaput.

Sitten pääasiaan eli kuvaan. Vuodesta 1953 valmistettiin kuvatulla nokalla varustettuja Sisuja, joissa oli legedaarisen kestävä ja taloudellinen Leyland 0.680 -suoraruiskutus-dieselmoottori (aluksi 150 hv, sitten 165 hv , 665 Nm, 11.1 dm3). DAF aloitti moottorivalmistuksensa 0.680:n lisenssillä, Scania-Vabis hankki Leyland-lisenssin jo tätä ennen.
Puoliperävaunun vetäjänä auto lienee K-31LO680, koska rinnan myyty K-43SP oli yleiskuorma-auto.
Logiikkaa on turha etsiä merkinnöistä. Ehkä varhainen tekoäly oli kyseessä.

Arvelen valmistusvuodeksi 1953-54, koska Jyry-merkkiä ei ole. Sallittu eap:kin on vielä 6400 kg.
Koppi tosiaan lienee Kausalan puuseppien (Kiitokori Oy) tekemä.
Vanhanaikainen tuote, joka kuitenkin luotettasvuudellaan valloitti Suomen rahtiliikenteen. Kilpailijamerkit tarjosivat yhtä vahanaikaisia, mutta moottioreiltaan vaatimattomampia tuotteita.
kuva 10.04. 15:01 Erkki Nuutio  
  Puolenvaihtovaihteen vierellä olevassa, vuonna 2019 valmistuneessa talossa otettiin juuri 27 asuntoa taloyhtiön haltuun maksamattomien hoitovastikkeiden vuoksi.
Osa näistä on ollut ensihaltijansa vuokraamia, mutta nykyiset, pahimman keinottelun jälkeiset vuokrat eivät riitä edes hoitovastikkeeseen keinottelijan omista tuotoista puhumattakaan.
Taloyhtiö pyrkii tietysti realisoimaan haltuunottamiaan asuntoja, mutta se onnistuu vain reilusti alennetuilla hinnoilla - keinottelukuplaa kunnolla purkamalla.

Myös muita yhtiön asuntoja on myynnissä "edullisesti". Yhtiö on menettänyt harkitsevien ostajien luottamuksen vuosiksi, etenkin kun Santalahti muuttui slummiksi alle kymmenessä vuodessa. Siellä ei ole edes lähikauppoja eikä Lielahteen pääse ratikalla.
Alueen rakennuttajat päästivät suojellut historialliset rakennukset kylmästi rappiolle ja hakevat purkamislupaa.
Ei Santalahti ole ainoa. Useampia vastaavia näitä sokean keinottelun muistomerkkejä ilmaantuu. Niitä joissa kaikkia keinottelun konsteja (velkavipua jne) on käytetty sokeanahneiden ihmisten toimesta ja hintatiedottomuus on ollut tuomittavaa.

Muuten, komea kuva!

Tietenkään ratikka ei sinänsä Santalahdessakaan ole syyllinen tapahtuneeseen, mutta se sai tyhmänahneita tyrimään perusteellisesti ja samalla tulemaan osasyyllisiksi Tampereen puhkeamassa olevaan hintakuplaan.
Aamulehdessä 4.4.26 olleessa asuntovälittäjän myynti-ilmoituksessa oli viisi yli 50 neliön kaksiota kerrostalossa (vapaita pyyntihintoja) : Hyvällä ja luonnonkauniilla paikalla Valkeakosken Sointulassa 57 m2 55.000 €, neljä Tampereella, keskusta 54 m2 270.000 €, Ranta-Tampella 54,5 m2 359.000 €, Kaleva 56 m2 208.000 € ja Uusikylä 55 m2 145.000 €. Kuka hullu Tampereelle tunkee tuollaisilla hinnoilla?!
Tampereelle, Etelä-Suomen johtavaan työttömyyskaupunkiin.
Samalla aiheellinen varoittava esimerkki etenkin turkulaisille.
kuva 10.04. 13:46 Erkki Nuutio  
  Lienee siis Vanaja LE6-50, eli AEC AV 505 -moottorilla varustettu hetku. Vielä puukori, mutta 70-luvun alkuvuosina Lahti siirtyi alumiiniin.
Minulla oli ilo noutaa Lokomo HUKOn työtoverini kanssa Vanaja -alusta ensimmäiseen Lokomo-autonosturiin 7.1967, silloin vielä itsenäiseltä Vanajalta. Fuusio Sisun kanssa toteutettiin huhtikuussa 1968.
kuva 08.04. 09:20 Erkki Nuutio  
  L.H. & J.C.:llä näyttää olevan vähän erikoisempi historia takanaan:
Lambton, Hetton & Joicey Collieries (LH&JC) Railway was a major private industrial railway system in County Durham, England, operating from 1924 following the amalgamation of collieries, with roots dating back to 1737.
Nätti veturi!
kuva 05.04. 17:44 Erkki Nuutio  
  Noihin aikoihin oli VR:llä epäilemättä veturimiesten työnjärjestelypulmia (kuten lähiaikaisia eläköitymisiä), ylimääräisiä ajokelpoisia höyryvetureita (siitä huolimatta että mm. Hv:t oli hylätty) sekä esimerkiksi uusien lämmittäjien höyryveturipätevyyksien hankintaan iittynyttä harjoittelutarvetta.
kuva 05.04. 17:34 Erkki Nuutio  
  Esimerkiksi Arthur Koppelin myyntiluettelossa 1899 kiskopainovalikoima on 4 kg/m (korkeus 45 mm) ... 16 kg/m (korkeus 93 mm). Kuvan kisko kantoi jo pienehkön kapearaide-höyryveturin.
kuva 05.04. 13:12 Erkki Nuutio  
  GHH : https://de.wikipedia.org/wiki/Gutehoffnungsh%C3%BCtte . Olisiko 15 = 15 kg/m ?
kuva 04.04. 21:40 Erkki Nuutio  
  1010 on viime työaikoinaan ollut ihan siistin näköinen, mutta noin lyhyt junanpätkä on kyllä sille häpeä.
Muistoni siis palaavat vuosikymmentä aiempaan aikaan. Olihan myös 2216 silloin uljaimmillaan.
kuva 03.04. 16:46 Erkki Nuutio  
  Gustaf Nyströmin piirustukset hyväksyttiin Senaatissa 13.5.1904. Tasapainoinen mestariteos.
Bobrikov kuoli haavoihinsa 17.6.1904. Varsinaista yhteyttä tähän ei ole, mutta I sortokaudella oli tarvetta kohottaa kansan mielialaa rauhanomaisin kansallisin keinoin.
kuva 30.03. 09:38 Erkki Nuutio  
  Jokipiin Jatkosodan synty -tutkimus on moitteettoman asenteetonta historiantutkimusta. Se tarkastelee tasapuolisesti ja perusteellisesti (748s.) kaikkia jatkosodan alkamiseen liittyneitä suomalais-, venäläis- , saksalais- ja muiden tietoja ja arkistodokumentteja.
KUKAAN asiaperusteisiin tukeutuva historioitsija tai muu ei ole kyseenalaistanut tai arvostellut sen tietoja tai asennetta, tai väittänyt että oleellisia kumoavia uusia tietoja olisi sittemmin tästä asiasta ilmaantunut.

Kyseinen tutkimus ei tietenkään tarkastele innostuneiden aatteellisia ylilyöntejä jatkosodan aikana. Sellaisia toki esiintyi myös vallatun Itä-Karjalan sotilashallinnon sisällä, vaikkakaan ei mainittavasti alueen sotilashallinnon johdon piirissä. Tunnetusti ei myöskään Mannerheimin päätöksissä eikä toimissa.
Saihan sotilashallinnon johto ja Mannerheimkin sodan päätyttyä synninpäästön Neuvostoliiton taholta.

Suur-Suomea halunneet yksityishenkilöt tai jotkut pikkupoliitikot eivät mitenkään vaikuttaneet jatkosodan syntyyn.
Merkittävästi ei vaikuttanut edes useimpien toivoma hyvitys raskaasta vääryydestä, jonka talvisodan hyökkääjä oli synnyttänyt.

Mitä tulee Petrin viittaamaan tutkimukseen, kuvaavaa on sen revittely "Oli tarkoitus tehdä etninen puhdistus" ja muu vastaava.
Kiinnostavaa olisi lukea tämä tutkimus innostuneiden haluista, mutta ne jäivät merkityksellisiltä osiltaan vain innostuneiden toiveiksi.
Kaikki kyseisen kaltaiset asiat on salailematta tuotu esille jo aiemmissa tutkimuksissa. Esimerkkinä arvostetun Osmo Hyytiän "Helmi Suomen maakuntien joukossa" - Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944 (Edita, 2008, 361s.).
Oloja ja humanitaarista työtä kuvaa esimerkiksi Gunnar Rosénin Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilashallinnon ja Suomen Punaisen Ristin yhteistoiminta 1941-1944 (SHS, 1998, 274s.).
kuva 29.03. 20:57 Erkki Nuutio  
  Tunnen perusteellisesti jatkosotaa edeltäneet vaiheet. Niiden perusteellinen ja luotettavaksi tunnustettu kuvaus on professori Mauno Jokipiin Jatkosodan synty (Otava, 1987, 748 s.). Mitä tulee Luftwaffen miinahyökkäykseen Itä-Preussista Kronstadtiin 22.6.41 on sekin hyvin tiedossani (Pentti Manninen Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti 4/2010,, 1-3/2011 -). Koneet tankattiin toki Suomessa, mutta vasta hyökkäyksen JÄLKEEN paluumatkaa varten.

Suomi toimi kunniallisen moitteettomasti syksyllä 1939. SIKSI se tuli talvisodassa Neuvostoliiton ja tämän liittolaisen Saksan pettämäksi ja yllätetyksi. Etenkin poliitikkomme kävelivät kuutamolla presidentti Kallion johdolla.
Välirauhan alkupuoliskolla Neuvostoliitto painosti hillittömästi Suomea. Se itse ajoi maamme hakemaan suojaa Saksalta ja välttämättä tarvitsemaansa viljaa sekä poltto- ja voiteluaineita ja aseita.Muut kauppatiet olivat suljettuja Britannian ja Norjan tyrittyä sotansa.

Jos Saksan ja Neuvostoliiton välille syttyisi se aavisteltu sota, tuhoutuisi Suomi jos olisi kummankin vihollinen ja jos taisteluja näiden välillä alettaisiin käydä alueellamme. Tämän tosiasian puitteissa toimi valtio- ja sotilasjohtomme jatkosodan edellä.
Hullujen (Stalin ja Hitler) mellastaessa ja muidenkin (kuten Churchill ja Roosevelt) toimiessa häikäilemättömästi ja taitamattomasti, oli Suomenkin valtio- ja sotilasjohdon uskallettava ja osattava toimia. Tässä se onnistui, kuten Jokipiikin tutkimuksessaan kuvaa ja jatkosodan tapahtumat osoittavat.
Suomi EI suinkaan ollut ajopuu, vaan koskivene. Se ei ollut syypää koskeen, mutta tätä laskiessaan osasi väistellä eteensä tulleita kareja
kuva 29.03. 19:36 Erkki Nuutio  
  En ole aikaisemmin nähnyt tuollaisia sairaalajunan tunnuksia. Käsittääksen merkinnät eivät olleet jatkosodassa evätkä talvisodassakaan tuollaisia. Onkohan näistä kirjallisia dokumentteja ? Maalipinnan kunnon perusteella on vaunu joutunut vuosikaudet odottamaan tarvetta.
kuva 29.03. 12:17 Erkki Nuutio  
  Mahdollisesti kyseessä on esillä valmisteilla olleen sairaalajunan veturi.
Kuva on otettu yleisen liikkeellepanon aikana (sotilaat), luultavasti siis ennen sotaa. Luultavasti siis noin 18.6.1941.
Vanhan mallinen matkustaja- tai konduktöörivaunu on kytketty perään.
kuva 29.03. 12:06 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen E-sarjan vaunu 1806! On jo odottanut hylkäämistä (maalauksen kunto), mutta napattu sitten sotareissulle.
Ennestään tuntematon kiinteä tunnusmerkki seinällä, eli oli jo ehditty luovuttaa VR:ltä tunnusmerkkinsä mukaiseen tehtävään.
kuva 29.03. 11:55 Erkki Nuutio  
  Varmaankin näin.
kuva 29.03. 11:54 Erkki Nuutio  
  Eiköhän ole samaa sairaalajunan kuntoonlaittoa tämäkin, eli noin 18.6.1941.
kuva 29.03. 11:51 Erkki Nuutio  
  Eiköhän tämäkin ole saman valmisteilla olevan sairasjunan rautatievirkamiehistä, eli noin 18.6.1941.
Liikekannalepano on jo julistettu, joten poliisi on näkyvästi aseistettu.
kuva 29.03. 11:44 Erkki Nuutio  
  Kuten jo todettiin, on kyse sairaalajunan vaunuston valmistelusta tehtäväänsä liikekannallepanon alkupäivinä - siis noin 18.6.41.
Ilmavaaraa ei vielä ole. Siihen varauduttiin käskyillä viimeistään 22.6.41 Saksan hyökättyä Neuvostolaan muualta, mutta ei Suomesta.
Neuvostoliitto aloitti jatkosodan noin 500 koneensa pommituksilla noin 20 Suomen paikkakunnalle 25.6.41 alkaen muutaman päivän ajan.
Sitten se joutui siirtämään valtaosan näistä koneistaan etelään Saksaa vastaan.

Kuvassa näkyy sairaanhoitajia ja junan apuhenkilöstön muodostavia sotilaita.
Valokuvia ehdittiin ottaa ja ilmeet olivat helpottuneen valoisia. Välirauhan painajaismainen osuus oli keväällä väistynyt.
Uuden sodan puhkeamisesta (25.6.41) ei vielä tiedetty - eikä vakavasti pelätty Saksan tultua nyt suojaksemme.
kuva 24.03. 18:46 Erkki Nuutio  
  1963 on jälkikäteisoletus perustuen siihen, että tämä on 6x6 kameran otos ja 1964 kesästä siirryin puolikinoon.
Mahdollisia ovat 1962...1964 kevät.
kuva 24.03. 09:00 Erkki Nuutio  
  Helsinki -kyltti löytyi sittenkin asemalta junalla sinne saapuvalle! Miten on nykyisin - jätetäänkö junalla tuleva epätietoiseksi?'
Onko joku kiivennyt pylvääseen, vai onko kyse jostain siihen ripustetusta laitteesta?
Kuvasarja:
Förby
 
 22.03. 13:13 Erkki Nuutio  
  Osa näistä kuvista on tässä julkaisussa : https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145911/Finby.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
Se on julkaistu vuonna 1914. Kuvat lienevät siten noin vuodelta 1912. Sen voisi merkitä hakuja ajatellen.
kuva 19.03. 09:31 Erkki Nuutio  
  Tämäkö veturisarja ja -toimittaja on ollut kyseessä? :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877831?page=40 (SK 1/1922. s.40)
kuva 18.03. 18:01 Erkki Nuutio  
  Munkkisaarta koskien: https://vaunut.org/kuva/126356?kv2=1940&paik=Helsinki+L%C3%A4nsisatama
Sandvikens Skeppsdocka oli ahkera rautatievaunujen tekijä (SVR:lle, yksityisille, leveä ja kapea) 1889-1916. Tj:nä oli Adolf Engström, joka SVR:llä ollessaan suunnitteli Pikku ruskot (G1) ja oli harmissaan kun veturien valmistus vietiin SVR:n Helsingin konepajalta Tampereelle.
Telakan raideyhteys tehtiin satamaradan myötä, eli noin 1895.
Telakan rautatievaiheita kuvaa H:fors Skeppsdocka Ab - Sandvikens skeppsdocka och mek. verkstad 1865-1935.
kuva 17.03. 21:23 Erkki Nuutio  
  Väliaikaisen yhdysliikennesopimuksen mukainen ensimmäinen VR:n matkustajajuna lähdössä Rajajoelta Valkeasaarelle 25.12.1921 klo 14.30:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877831?page=40 (Suomen Kuvalehti 1/1922 s.40 / 7.1.1922)
kuva 17.03. 09:41 Erkki Nuutio  
  Heikin viittaamista Finna-kuvista selviää etuoven yllä olevien kylttien teksti (Sisäänkäynti / Ingång) ja se että nämä kyltit olivat käytössä vielä ainakin 20-luvun jälkipuolella. Kuten Heikki toteaa, on näiden Finna-kuvien ilmoitetut ajoitukset epätäsmällisiä ja virheellisiäkin.

Oheinen kuva on otettu aikaisintaan kesäkuussa 1922, koska ensimmäinen asematornin kelloista aennettiin 4.1922 (Suomen Kuvalehti 14/1922 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877842?page=13 ). Silloisilla nostokeinoilla neljän kellotaulun nosto paikoilleen kesti kuukauden verran. Oheisessa kuvassa yksi kelloista on valmiina ja kellonaikakin pitänee paikkansa. Sen sijaan toinen näkyvä kello vaikuttaa olevan vaiheessa. Tämä kertonee ilmeiseksi kuvausajaksi noin 6.1922.

Oheisen kuvan kuvaussuunnan ja rajauksen on määrännyt Kaivokadun keskelle ulottuva kivinen kerrostalo (katso SK 11/1925 s.31).
Talo on estänyt Kaivokadun katujärjestelyjä ja lienee purettu pian vuoden 1925 jälkeen.
Rautatieasema muodostui kohtaamispaikaksi vasta sen jälkeen kun RH oli vuokrannut asemaravintolat Nikolai Noschisille ja tämä oli varustanut ne ja laittanut kunnon touhun päälle. Avajaiset kutsuvieraille olivat 14.6.22 (katso SK 24-25/1922 s.39) ja yleisölle 15.6.22.
Samoihin aikoihin oli Helsingissä pohjoismaiset lehtimiespäivät. Valokuvaajiakin oli siis liikkeellä.
Arvioin tällä ja muilla perusteilla (autottomuus, etuoven edustan keskeneräisyys ym.), että oheinen valokuva on otettu 6.-9.1922.

Vuosia 1924- ei voi hyväksyä, koska silloin näkyisi väistämättä (avo)autoja ja oven edustalla olisi jo reunakivellinen jalkakäytävä.
Myös vuosi 1923 on epätodennäköinen samoin perustein.
kuva 15.03. 18:57 Erkki Nuutio  
  Juhlava kortti, jota lievä retusointi ei ole pilannut. Mitähän kolme asemakylttiä pääoven yllä kertovat (vain Helsinki tunnistuu kylteistä)?
Keskushallista vasemmalla III luokan odotushuoneessa oli Nikolai Noschisin pyörittämä ravintola.
Sen ulkoikkunoihin näkyy kiinnitetyn erilaisia kirjainmerkkejä. Ravintolan elävöittämistäkö varten ?
Keskushallista oikealla oli I ja II luokan odotus- ja ravintolasali. Sen pallovalaisimet taitavat olla näkyvissä
Ainakin yksi tornin kello näkyy selkeästi. Onko toinen esillä oleva vielä rakenteilla?
Uskaltavatko aidot helsinkiläiset arvioida ajankohtaa: 1922-1923 ?
kuva 15.03. 11:06 Erkki Nuutio  
  Sama kuva ( https://vaunut.org/kuva/108835?paik=Linnunlaulu ) ehkä vuodelta 1902 Matti Parkkosen lähettämänä.
Hakuna täytyi käyttää Linnunlaulua, koska vuositunniste puuttui. Vuoden 1895 värittämätön kuva ympäristöselostuksessa on tätä väritettyä kuvaa vanhempi, koska puusto on kasvanut Linnunlaulun kukkulalla.
kuva 09.03. 19:38 Erkki Nuutio  
  Rakennusaikaisessa tiedotustilaisuudessa joku rautulainen kirosi aseman ja sen ratapihan sijoittamisen onnettomalle suolle.
Rautulaiset tiesivät alueen kehnouden, mutta SVR:n insinöörit (tai näiden venäläiskäskijät) eivät. Suon täyttö oli iso työ.
Soinen pohja näkyy oheisessa kaaviossakin radan jatkossa Raasulin suuntaan.
kuva 09.03. 14:19 Erkki Nuutio  
  Melko valmiilta vesitorni näyttää. Todennäköisin kuvausvuosi lienee 1957.
Voisi epäillä että tuolla olis ollut vanhastaankin joku (puinen?) vesitorni asema-aluetta ja vetureita varten.
Eikö Pieksämäen aseman suunta ollut pääosin huono puhtaan veden saannin kannalta, mutta ehkä tuolta alueelta sitä löytyi.
kuva 09.03. 09:24 Erkki Nuutio  
  Avainkysymys on milloin vasemmassa laidassa näkyvä Pieksämäen vanha vesitorni valmistui. Toijalassa vastaavantyylinen vesitorni valmistui 50-luvun loppupuolella.
kuva 08.03. 13:51 Erkki Nuutio  
  Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema uudistettu tehdaskokonaisuus valmistui vuonna 1935 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110574?page=13 ). Ilmeisesti siitä on kuvassa kysymys. Arkkitehti-lehden valokuvat kuvasi Roos.
Lisäuudistukset lykkäytyivät sotien jälkeiseen aikaan, ja valmistuivat vuonna 1954.
kuva 08.03. 10:29 Erkki Nuutio  
  Raskaissa kuorma-autoissa (Sisu, Vanaja, Volvo, Scania-Vabis, Mercedes,...) tapahtui lähes täydellinen luopuminen bensiinistä karkeasti 50-luvun puolivälin vaiheilla. Osa dieseleistä (kuten Mercedes) oli kuitenkin 70-luvulle asti esikammiotyyppisinä epätaloudellisempia.
Kevyemmissä ja usein halvemmissa automalleissa jatkui siirtymä valinnaisena 60-luvun puolivälin vaiheille, esimerkiksi (Nalle- ja Kärppä-Sisu, Volvo Snabbe ja Trygge (kumpaankin diesel 1964-).

Dieselmuutosta nopeutti näissä ja esimerkiksi keskiraskaissa brittimerkeissä edullisten ja kelvollisten Perkins- ja Ford-dieselmoottorien saatavilletulo 50-luvun puolivälin vaiheilla. Samoin vaikutti dieselkorjaamoiden ja dieseltietämyksen leviäminen (mm. varsin laajalevikkinen Diesellehti) sekä polttoöljyä nautiskelevien dieseltraktorien voittokulku.
kuva 07.03. 22:17 Erkki Nuutio  
  Sisun ratakuorma-autokoodien osista lienee selvää lähinnä vain J, koska se sisältyi kaikkiin malleista ja sitä käytettiin yksinomaan ratakuorma-autoihin. Moottorien osalta näyttää aika sekavalta, mutta osin viitataan Sisun omiin moottoritunnuksiin, kuten Leyland 0.400:n moottorikoodi oli AMV ja ratakuorma-automalli JA-5SV, Leyland 0.375 oli AMU ja ratakuorma-automalli JA-5SU jne, mutta poikkeuksia oli.
Eli pääosin logiikka puuttuu (autoille tyypillistä).
Kaikki Sisun ratakuorma-autot olivat 2-akselisia.

Kokoonpano tapahtui Karjaan tehtaalla. JXB-ohjaamot olivat vielä puukehikkoisia ja pellitettyjä. Myöhemmät ohjaamot olivat kokoteräksisiä. 50-luvun teliraitiovaunujen valmistuksen myötä sitä johti (ilmeisesti valmistustekniseen suunnitteluunkin keskeisesti osallistuen) saksalainen ja Saksassa oppinsa saanut ins. Wolfgang Emmerich. Hän myös opetti Karjaan koripuusepät hitsausammattilaisiksi; kuten eräs näistä kertoi "luotimme häneen kuin pojat isäänsä".
kuva 07.03. 18:37 Erkki Nuutio  
  Varmaan virikkeitä on otettu idästäkin. Olihan väki suurin joukoin siellä 1941-1944. Neukut itse tarjosivat Sisulle + VMT Lentokonetehtaalle sotakorvausatikkeliksi lukkeja, eli hajasääritrukkeja (lauta-autoja). Kuvan rata-auto on avotavaravaunun ja Sisun kuorma-autokomponenttien puhdas yhdistelmä - aivan kelvollinen sellainen.
kuva 07.03. 11:47 Erkki Nuutio  
  "Punatulkun" protoyksilö. 50-luvun alkupuoli oli pääosin vielä bensiinimoottorien aikaa, tosin Sisuihin sai jo silloin johtavan dieselvalmistajan Leylandin moottoreita. Dieselmoottorit olivat kuitenkin kalliita ja niiden ruiskutuslaitteet täytyi huoltaa erikoiskorjaamon laitteilla.
Niinpä tässäkin oli 5,04 litrainen Sisun oma AMI -bensiinimoottori. Se oli kotoinen sovellutus 30-luvun jälkipuolen Hercules-sivuventtiilimoottorista. Myös synkronoimaton vaihteisto oli Sisun omaa valmistetta. Ilmeinen esikuva oli Sisuissa 30-luvun loppupuolella käytetty Eaton-vaihteisto. Sota-aikana oli pakko valmistaa itse ja sama päti valuutan puuttuessa (sotakovaukset päättyivät vasta vuonna 1952) pitkään sodan päätyttyäkin.

JXB-7 syntyi ilmeisesti tekn. Tauno Jäkän ja ins. Marcus Lindbergin piirustuslaudolla. VR:n puolella määrittelijä ja hankkija oli ilmeisesti DI Heikki Saarento.
kuva 06.03. 09:08 Erkki Nuutio  
  Ohjaamon sermi on ollut äskettäin käytössä. Pohjoisessa (toki Oulu on pikemmin Keski-Suomea ja meri ja usein Föhn-tuulikin sitä lämmittää) sermi lieneekin useammin hyödyllinen. Etelämmässä sermiä ehkä käytettiin viimeksi sodan ja ilmavaaran vuoksi.
Kiva kuva arjen aherruksesta.
   >>