377-63950 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.12. 18:08 Erkki Nuutio  
  Tässä Aamulehden kirjoitus 13.11.1938 Parkano -kuvan kera:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953058?page=1
kuva 06.12. 18:02 Erkki Nuutio  
  Tässä vihkiäisjunan matka 13.11.1938 Aamulehden mukaan:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1953058?page=1
kuva 06.12. 14:03 Erkki Nuutio  
  Wolfgang Leonhard: Vallankumous karkottaa lapsensa (Gummerus 1964, alkuperäisteos saksaksi julkaistiin v. 1954) s.9 :

"Tuo kaikki oli kaukaisessa tulevaisuudessa. Nyt me toistaiseksi - oli aurinkoinen päivä vuonna 1935 - odotimme suomalaisella raja-asemalla junaa, jonka piti kuljettaa meidät Neuvostoliiton puolelle.
Kellon tarkkuudella saapui pieni juna asemalle. Veturissa ja sen tenderissä oli sirppi ja vasara - meidän tunnuksemme, jotka sitä ennen olin nähnyt vain mielenosoituskulkueiden lipuissa!

Olin kovin kiihdyksissäni. Veturin ohjaamosta kurkisti lämmittäjä, joka heilautti meille ystävällisesti kättään.
Muutaman minuutin kuluttua olimme jo ylittäneet rajan. Beloostrovin [Valkeasaari] raja-asemalla toimitettiin tullitarkastus. Vaatteet ja elintarvikkeet eivät näyttäneet kiinnostavan tulliviranomaisia, mutta sitäkin tarkemmin tutkittiin kaikki kirjat. Vaikka meillä oli mukanamme miltei yksinomaan kommunistista kirjallisuutta, tullimiehet ottivat jokaisen kirjan yksitellen käteensä ja vieläpä selilivat muutamien sisältöä.
Beloostrovista oli suora junayhteys Leningradiin, ja sieltä jatkoimme samana iltana matkaa Moskovaan."

Hulluudesta todellisuuteen herättyään Leonhard pääsi Länsi-Saksaan, jossa kirjoitti muistelmakirjansa.
kuva 06.12. 09:54 Erkki Nuutio  
  Vaasa: Tukeutuen viime päivien 637:n valokuvakeskusteluun, Eljaksen Vaasan/Seinäjoen varikkotietoihin 20/30 -luvuilta ja Vaasan raiteistokarttaan vuodelta 1933 ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16640.msg128674;topicseen#msg128674 ) pidän ilmeisenä, että 637 on ylläolevassa kuvassa Vaasan veturitallin kyljellä olevalla odotusraiteella.
kuva 05.12. 13:20 Erkki Nuutio  
  Olemme yhtä mieltä bulldogin sopimattomuudesta joutsalaisen eteen jatkuvan harusjärjestelyn kanssa. Varsin sopimaton on bulldog (etenkin vuosien 1960-1964 lyhytohjaamoiset) TVH:n aurauksiin (mihin niitä siis myytiin ainakin 8 kpl).
Myöhemmät lyhytnokkasisut (SR) olivat ihanteellisia aurauksiin (kuljettajanpenkin täytyy olla etuakselia taaempana, koska aurausta hallitaan kuljettajan reflekseillä lumitöyrästen kohdistaessa akselistoilta poikittais- ja kiertosysäyksiä).
Ei ehkä varmistu mikä kuvan auto on, mutta siinä vaikuttaa olevan Kiitokorin ohjaamo. Sellaisia myytiin Sisulle ja Vanajalle, myös nokallisina.
kuva 05.12. 11:01 Erkki Nuutio  
  Mielestäni siten 1917 (viimeistään syksyllä) olisi todennäköinen vuosi. Kaiketi esittää valmistumista edeltänyttä tarkastusjunaa.
kuva 05.12. 10:38 Erkki Nuutio  
  Kuvan auto EI OLE kuvassa näkyvän perusteella (= ohjaamon takaseinä ja -ikkunat) sama auto kuin muissa RM:n kuvissa.
Kuvan auto ei ole Fordin F-sarjaa (vrt. https://xr793.org/wp-content/uploads/2022/02/1967-Ford-F-Series-Trucks-AUS.pdf ).
Kuvan perusteella ohjaamo EI OLE nokkamallinen (= kuvassa on nokan paikalla tyhjää).

Toki tuolloinen bulldog-auto on hölmö tukkihommiin ja turvasermin puuttuessa hengenvaarallinenkin ja ylipäätäänkin kehno.
Lumioloissa sellaisen ohjaamoon kiipeäminen pyörään kiinnitetyn metallirenkaaseen tukeutuen on tosivaarallista.
Mutta juuri tällaiset seikat viittaavat tämän joutsalaisvarusteisen auton olleen esittelykäytössä.
Viittaan Mäkipirtin Sisu-kirjan s. 95 kuviin: KB-107/112:n Kiitokori-ohjaamoiden takaseinä ikkunoineen on TÄSMÄLLEEN oheisen kuvan mukainen. Reunimmaiset takaikkunat kaareutuvat ohjaamon sivulle kuvan mukaisesti.

Sisu toimitti TVH:lle 8 kpl KB-107 -aurausautoa vuonna 1961. On selvää että jo ennen näitä tarvittiin TVH:n vakuuttamiseksi vähintäänkin esittelyauto. Se olisi siten vuodelta 1960, eli täsmäisi valokuvan ottamisvuoden kanssa.
kuva 04.12. 21:04 Erkki Nuutio  
  Alkuperäinen pyöreä etunumerokilpi. Joissakin yksilöissä sellainen säilyi loppuun asti.
VR 1912/37 II näyttää VR:n konepaja-alueiden karttapiirroksia. Vaasan piirroksessa (s. 543) on kolme pitkänomaista vajaa/katosta.
Ne voisivat olla kuvassa veturin takana olevia halkokatoksia. Jos kelpaa muillekin, olisi Vaasan iso veturitalli ollut kuvaajan selän takana.
kuva 04.12. 20:38 Erkki Nuutio  
  Sattumakuvana pöllähti Lokomo A331NS. Kts. Timo Rintakoski: Lokomo nostureita Suomesta (Nosturihistoriallinen seura ry, 2023, 275 s.)
kuva 04.12. 20:24 Erkki Nuutio  
  Täsmällistä tietoa kuten aina Heikiltä. Mutta onko auto nokaton (bulldog), vanhimman mallinen sellainen? Niitä Vanaja (TB-69) ja Sisu (KB-107) toimittivat puoliperävaunun vetajiksi muutaman vuoden ajan - Mäkipirtin mukaan 1961-1962.
Alkaen vuodesta 1963 Sisulta tuli sitten tilalle mullistava ja tyylikäs kippiohjaamollinen KB-117.
Kiitokorin ohjaamoisissa Sisun 1961-1962 KB-107ST TVH:n aura-autoissa on tasan oheisen kuvan mukaiset takalasit (Mäkipirtti: Sisu (s.95).
kuva 04.12. 11:20 Erkki Nuutio  
  Tuhotusta 318:sta löytyy useitakin kuvia. Suomen vapaussota V näyttää yhden (s. 518) : 318 Lundqvistin tykkipatterin täysosumalaukauksen tehtyä tuhoaan Epilän taistelussa. Luulen että Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjan sivun 96 kuvassa on 318 Pasilassa panssarointinsa valmistuttua Pasilan konepajalla.
kuva 04.12. 10:53 Erkki Nuutio  
  Alkuperäinen 318 romutettiin siis vuonna 1926. Se päätyi viimeistään 1918 panssaroituna Tampereen taisteluihin. Silloin sen kattila sai osuman. Tuskinpa kattilaa korjattiin, kun se jäi Tampereelle ja romutettiin jo vuonna 1926.
Samalla ex Porvoon 65 muutettiin 318:ksi.
Tämä kuva lienee ajalta ennen sisällissotaa?
kuva 04.12. 10:35 Erkki Nuutio  
  Morris Commercial LC5 ( https://collectableclassiccars.com.au/cars/classic-cars/1956-morris-commercial-lc5-truck )
Säiliövaunu 15234? Shell-liikemerkki.
Keskellä etäällä savupiippu: Hanasaaren voimala? Parrukadun ja Kaasutehtaankadun tasoristeys?
kuva 04.12. 10:03 Erkki Nuutio  
  Ammattikuvaajan ottama loistava kuva, joka viittaa sävyjensä kannalta 30-luvun puoliväliin. 40-luku ei mielestäni kelpaa.
Vaikuttaako Vaasalta? Se on ollut tämän kotipaikka jossain vaiheessa 20-lukua.
Vaasaan tuli vyörytyslaitos joskus sodan lopulla, mutta tämä voi olla sen edeltäjä.
kuva 01.12. 21:15 Erkki Nuutio  
  Uskallan siten todeta, että näin 1803:n Tampereen veturitallin kääntöpöydällä vuonna 1962. Kameraa ei ollut mukanani enkä nähnyt veturia siellä uudelleen.
kuva 01.12. 14:37 Erkki Nuutio  
  Oliko Alavuksella lyhkäinen kotiveturi jo vanhaiseen aikaan (vaikkapa B1) ? Talli on tehty viimeistään 20-luvun alussa.
Kääntöpöytäkin löytyy 1923 raidekaaviosta: https://vaunut.org/kuva/84033?kv2=1926&paik=Alavus
kuva 29.11. 17:49 Erkki Nuutio  
  SLM:n tekemä G1 (ohjaamon kyljellä numero ylempänä, valmistajan suorakaidekilpi alempana).
Matkatavaravaunu Ge.
Savon rautatien Iisalmi - Kajaani -osuus Kajaaniin valmistui 3.6.1904 ja avattiin yleiselle liikenteelle 16.10.1904.
kuva 29.11. 09:30 Erkki Nuutio  
  Riittikö kantama Senaatintorille asti? Sehän kaiketi oli yksi Porkkalan valinnan näkökohdista.
Onneksi Neukku ei ollut tuolloin kovin agressiivinen maatamme kohtaan. Sillä oli riittävästi pureskeltavaa muutenkin.
kuva 27.11. 10:15 Erkki Nuutio  
  Suosittelen kiinnostavaksi lukukirjaksi Suomen kansainvälisistä teollishankkeista 1960-luvun lopulta 1990-luvun lopulle.
Opiksi ja ojennukseksi :
Juhani Linnoinen : Katto pois - 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, Anssi Siukosaari, 2000, 226 s.).
Saab 90:n konsepti tuotiin Ukista, 900 oli lehmämäisin Trollhättanin tuote ja 9000 pilattiin laatuvirheillä.
kuva 25.11. 09:51 Erkki Nuutio  
  Annoimme tämän työjuhtamme Tampereelta Lahteen kai joskus 1965:n aikoihin. Sympaattinen eestaas-klonkottaja eikä ole nuhaansa tussuttavaa piippua. Sellaista kuin kaupungin keskusta-ankoilla meluperusteilla - hiilivehkeitähän nekin olivat.
kuva 24.11. 21:12 Erkki Nuutio  
  Ei arkisia jääkukkia, vaan tunteikkaampia:
..
Talvi-illoin akkunaan .. jäiset liljat kirkkainaan
oudon kukkamaailman luo .. oudot haaveet mieleen tuo.
Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkunalla
jäiset liljat kukkii vaan .. kauneimmassa loistossaan.
..
Milloin armaan akkunaan .. jäiset liljat loistossaan
oudon kukkamaailman luo .. menneet muistot mieleen tuo?
Silloin armas akkunalla .. muistaa kuinka raastoi halla
nuoren rakkauden vaan .. kalleimmassa onnessaan.

valssi, sävel Lauri Lindström, sanat Martti Jäppilä, 1931
kuva 23.11. 18:48 Erkki Nuutio  
  Paljonhan kostoa, pyhää vihaa ja surkeutta ja tuomittavaa, mutta paljolti tuomitsematta jäänyttä oli.
Juoksuhautojen umpeenluonti on silti paikallaan senkin vuoksi, että tapahtumat ovat monessa luotettavassa julkaisussa kiertelemättömästi kuvattu. Hyllyissäni tällaisia julkaisuja ovat esimerkiksi:
Antero Jyränki: Kansa kahtia - Henki halpaa, oikeus sisällissodan Suomessa (2014)
Mikko Uola: "seinää vasten vain !"- Poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917-1918 (1998)
Oiva Ketonen: Kansakunta murroksessa - Kesää 1918 ja sen taustaa (1983)
Tapio Kangasniemi: Aika ei pysähdy (2008)
Viljo Sohkanen: Punakaartilaisen päiväkirja (1988).
20- ja 30-luvuilla tasapuolisuuteen ei vielä päästy. Olivat liian kipeitä tapahtumia aikalaisille.
Vaikka tuomittaviin toimiin osallistuneet (puolin ja toisin) ovat historiankin edessä vastuussa toimistaan, asettaisin suurimman syyllisyyden Nikolai II:lle. Hän oli pääsyyllinen Suomen yhteiskunnan sekasortoon ja kansamme hallitsemattomalle hajoamiselle 1917-1918 - vaikka olikin jo potkaistu sivuun ja odotti omaa ja perheensä loppua.
kuva 23.11. 10:10 Erkki Nuutio  
  Arkkiherttua Franz Ferdinand vaimonsa Sophien kanssa saapui junalla Ilidzasta 28.6.1914 klo 9.20 Sarajevon asemalle (nykypaikalla?).
Heidät kuljetettiin avoautossa Miljacke -joen reunaa seuraavaa katua pitkin ensin kaupungintalolle, ja sitten vastakkaiseen suuntaan.
Serbinationalisteista (7 serbiä eri kohdissa kaupungintalolta palatessa) Chabrinovitch heitti pommin ja Princip ampui kuolettavat laukaukset.
Auto ja mallinuket verisissä vaatteissaan esiintyvät Wienin museossa.

Slaaviaatteen kuumakalle Nikolai II tuli ennaltaehkäisevästi Serbian tueksi ja germaaniaatteen kuumakalle Wilhelm II ennaltaehkäisevästi Itävallan tueksi. Kun riittävän monta miljoonaa osallista ja sivullista oli niitetty konekivääreillä, kaasutettu kloorikaasulla tai muuten hoidettu ja mainitut valtiot sortuneet, päätti Suomi itsenäistyä. Mutta ajautui sisällissotaan äärisosialistensa ja äärikapitalistiensa itsekkyyden vuoksi.
kuva 22.11. 10:07 Erkki Nuutio  
  Kiitos Marko! On syytä tutustua tuohon, koska Lenovon syntisäkkiin lisään oikean käden nivelreuman, joka minulla tuoreesti diagnosoitiin ja laitettiin lääkitykseen. Onneksi reumalääkitys tuntuu tehokkaalta. Se on valtaosin palauttanut oikean käteni käytettävyyden.
Näppäimistö on yksi Lenovoiden ala-arvoisista komponenteista. Näppäintuntumaa ei ole ja iskee takaisin sormeen näppäyksen päätteeksi.
Näppäintuntuman ero on kuin yöllä ja päivällä edelliseen mikrooni (Acer) verrattuna.

Arvelin että ilmaantunut vamma (jonka kipuja sain kestää neljä kuukautta) olisi tullut jonain murtumana kotipihan ruohonleikkuusta, mutta toisin oli käynyt. Lenovon melko vähäisen puolivuotisen käytön toistuvat iskut sorminiveliin aktivoivat siis nivelreumani.
Älkää liittykö samaan joukkoon!
kuva 13.11. 10:35 Erkki Nuutio  
  Vaikka tämä asetus ei sinänsä määrännyt veturinkuljettajan puolta veturissa eikä junan kulkupuolta normaalitapauksissa kaksiraiteisen rautatiellä, oli se johtopäätös käytännössä (kuten että vasenkätisiin maihin tuli heidänmukaisensa käytäntö).

Kirjoitin kyseisen asetuksen (Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, 8.6.1858) taustoistakin, mutta oli pakko antautua täysin ala-arvoisen Lenovon + W11+ tekstiohjelman edessä. Kun kirjoittaa, se tekee vähän päästä tuhoa: Hävittää kappaleittain tekstiä tai muuta vastaavaa. Siinä on epäilemättä "kirjoittamista helpottavia ominaisuuksia" ja varmaan myös "tekoälyä".
Kirjoittamisiin ja korjaamisiin W11+Wordin yhteydessä kuluu kolminkertainen aika verrattuna aikaisempaan (Acer + W7).

Täydennys:
Tämä on VAIN YKSI riesoista, mutta se riesa joka hävittää usein yllättävästi suuria osia teksteistä, joskus tekstin kokonaan.
Käytän liukutasoa kohdistamiseen. Acerin liukutaso on asianmukaisesti pinnoitettu ja toimii tarkasti. Lenovossa se on samaa alumiinia kuin kotelokin, eikä toimi lainkaan kuten kuuluisi. Kohdistuksen aktivointi + vahvistusnäppäin toimii holtittomasti. Siksi mikro toimii adhd-ongelmaisen tapaan. Kohdistusta liikutettaessa se yllättävästi "valitsee" jonkun ohittamansa alueen (värittää sen). Jos ei heti satu huomaamaan tällaista usein ja yllättäen tapahtuvaa "valintaa" kirjoittamista jatkaessaan, hävittää uuden tekstin ensinäpäytys tämän "valitun" entisen tekstialueen palautumattomasti bittiavaruuteen. Se on siis pysyvästi menetetty.
Kelvottoman Lenovon näppäimissä ei ole myöskään sähköimpulssien vaimennusta, joka estäisi impulssien aiheuttamat virhetoiminnot.
Acerissa vaimennus on ja siksi se toimiikin moitteetta.

Lenovo ja sitä myyvät kauppurit ovat moraalittomia ketkuja. Älkää joutuko tällaisten hyväksikäyttäjien uhreiksi.
Mutta mitä kunnollista olisi tilalle? Lisäksi mitä ala-arvoisen W11:n tilalle - suden joka lisäksi on nykyään ryöstöhinnoiteltu???
kuva 12.11. 22:19 Erkki Nuutio  
  Ei tuolla ole savusakaan Trabantista. Mannerheimintien varteen lienee pysäköity Tippa-Rellu.
kuva 12.11. 16:47 Erkki Nuutio  
  Kuvan tarkastelijat ovat luonnollisesti havainneet kymmenet kärrynpyörät, jotka reunustavat länsisivun korttelia.
Kyseessä on tietysti Carl Fr. Spennertin Satula- ja ajokalutehdas. Se oli tunnettu herrasväen vaunujen sekä sota-ajoneuvojen (sapööri-, lennätin ja sairasvaunut) valmistaja Venäjän armeijalle ja ylipäätään Euroopan suurvalloille. (Suomen teollisuuden albumi 1913).
Tontin Mannerheimintien puoleiselle sivulle rakennettiin vuonna 1936 poikittain kerrostaloja Lamelllikorttelin nimellä.

NettiHS suostui antamaan ilmaiseksi vain alkuhenkosen Lamellikorttelia koskeneesta jutustaan:
"Kun takatöölöläiset puhuvat lamellikorttelista, tarkoitetaan numeroa 498, jonka kolme asuintaloa Mannerheimintien puolella on yllättäen rakennettu poikittain, pääty kadulle päin. Väliin jää avaruutta ja ilmaa."
kuva 11.11. 21:01 Erkki Nuutio  
  Rajasalon ja Kurkisen Talvi- ja jatkosodan linja-autot (2007) kertoo tämän Uudenmaan läänin linjurin tyypiksi Sisu SH-7 (H = Hercules)
Amerikkalainen 5.24 litran bensakutonen sai varmaan tällin kovakouraiselta (mutta toki oikeassa olleelta) junalta.

Ote runsastietoisesta esitteestä: "Sisu SH-7 on saanut tulikasteensa pikaliikenteessä valtamaanteillä, jyrkkänousuisilla ja epätasaisilla mailla,´pohjattomilla`teillä ja lumenaurauksessa. Kokemus on osoittanut, että Sisu SH-7:llä on kaikki ne korkeat laatuominaisuudet, joita nykyaikainen linja-autoliikennöitsijä vaatii vaunultaan. Ja samanaikaisesti tämä malli viehättää matkustajia ulkonaisella muotokauneudellaan ja sisustuksensa aistikkuudella, merkiten siten omistajalleen ainutlaatuista mainosarvoa."

Ensimmäinen tilaus Hercules-moottoreista oli kesältä 1935 ja SH-7 tuli tuotantoon vuonna 1936. Siitä tuli suosittu (kesti vertailun Volvoihin). Kori oli tietysti Sisun Fleminginkadulla tekemä (olihan Sisu syntynyt Fleminginkadun vastakkaisten kahden koritehtaan yhdistymisestä). Valmiin auton luultavasti maalasi Aimo Andersson, eli A.Aimo. A.Aimo laulaakin Amarillo-orkesterin säestyksellä foksissa Los Angeles (olympiavuonna 1932) "... ja kuten ennenkin suomalaiset, Sisuhun me pojat luotetaan." (sanat R.R.Ryynänen).

Puukaasulaitteet oli poistettu 6.1947 jo 85%:sta linja-autoista. Siten vuonna 1948 ne olivat kadonneet. Kuva lienee siten viimeistään vuodelta 1947.
kuva 11.11. 15:15 Erkki Nuutio  
  Tavara-aseman takana on tarjolla koko VR:n Helsingin konepaja. Utu tosin peittää pienempiä arkkitehtoorisia yksityiskohtia.
kuva 10.11. 22:02 Erkki Nuutio  
  Siis lantereniini-telivaunut. Vuosi-ensiarvaus olisi ehkä 1908...1911 - kunnes tarkennusta jostain löytyy.
Tärkeintä on että kuva on hieno.
Junakokoonpanoa valottaa vähän tämäkin kuva: https://vaunut.org/kuva/35721?kv2=1921&tag0=0%7CH1%7C
kuva 10.11. 14:04 Erkki Nuutio  
  En osaa vaunu- tai muulla asiatiedolla arvioida kuvausvuotta. Tutunoloisesti miellyttävä kuvamateriaali ja Kannaksen huvilamyynnin huippuvuodet (jonka postikorttikauppakin havaitsi) johtaa kuitenkin todennäköisyyspäätelmään: kuvattu 1913-1911 välillä.

Ovatko taaimmaiset näkyvät vaunut kattokorokkeellisia telivaunuja? En havaitse niissä kattokorokkeita.
Sivulla 165 Kaskimiehen Valtionrautatiet -kirjassa on kuva tällaisista Pietarin Suomen asemalla.
Voivatko takimmaiset näkyvät vaunut ollakin suorakylkisiä kattokorokkeettomia telivaunuja, joita valmistettiin vuodesta 1912 lähtien???
Jos ovat, se varmistaisi kuvausvuoden välille 1912-1913. Vuoden 1914 kuvauksia tuskin ehdittiin siirtää postikortteihin.
kuva 09.11. 22:26 Erkki Nuutio  
  Upea veturikuvanäkymä! Pitäisin veturin numerona 239:ää.
Signaalinaru taitaa lähteä tenderin takanurkasta vaunustoon.

Juna on menossa Pietariin, ja Valkeasaari on Venäjän tullin tulliasema sinne mentäessä.
Valkeasaari Inkerin puolella kuului suuriruhtinaskuntaan vuoteen 1864 asti, mutta siirrettiin tällöin keisarikuntaan lähinnä Siestarjoen asetehtaan vuoksi ( file:///C:/Users/Erkki/Downloads/Haik-1967-1-5.pdf ).
Rajanmuutokseen kytkeytyi Venäjän asetus Suomelle korvaukseksi annettavasta aluekaistastaleesta Jäämeren rannalla (Petsamo).

Suora linkki ei ehkä toimi, koska fsb ja kotimaiset aateuskovaiset ovat netissä hereillä 24/7. Tätä asiaa sivuavat wiki-tekstit on myös sensuroitu. Kokeile googlesta: Toivo Paloposki Rajajoen asetehtaan alueen liittäminen Venäjän keisarikuntaan v. 1864 Historiallinen aikakauslehti 1967 (27 s.)
kuva 09.11. 11:13 Erkki Nuutio  
  Termosen postikorttikirjassa Junalla Pietarista Kivennavalle (2008) on sivulla 334 kuvatekstillä "Kuvasommitelma vuodelta 1914" nelikuvainen postikortti. Sommitelman yhtenä kuvana on yllä oleva tilanne asemalla.
Tarkennan siksi todennäköiseksi aikaväliksi 1912-1913.
Se EI ole 1899 tai joku vuosisadan alun vuosi.

Veturin ohjaamon yläosa peittää ylläolevassa kuvassa julkisivun asemakilven. Kirjan vuosisadan alun kuvassa on kookas kilpi aseman välittömästi näkyvän sivuseinän alakerroksen yläreunassa. Tätä kilpeä ei ylläolevassa kuvassa enää ole.
Mainittu kuva on myös Turpeisen kirjassa Pietarin rata (s. 65)

Tietosanakirjan (osa 7, 1915) mukaan Raivolassa oli kuvan esittämänä aikana 6000...10000 kesänviettäjää, valtaosin pietarilaisia. Venäläisten laaja huvila-asutus Raivolaan valaistuine katuineen syntyi 1910-luvun alkuvuosina.
Kuvassa näitä pietarilaisia on siis siirtymässä laituria lähestyvään Pietarin junaan.

Hienoa että Ilkalla on Kannaksen rautatiekuvia enemmänkin. Kovasti kiinnostuneina odottelemme!
kuva 08.11. 21:37 Erkki Nuutio  
  Aurinkoinen kuva, luultavimmin siis aikaväliltä 1911-1914.
Oikeanpuolinen juna on tullut Pietarista. Vakiokäytännön mukaisesti se on pysäytetty ennen asemarakennusta, jotta matkustajat voivat siirtyä kakkosraiteen edessä olevalle matkustajalaiturille. Kakkosraiteelle saapuu juuri Pietariin jatkava juna.
Veturin tutkimuksia ei ole käynnissä, vaan matkustavaisväki on kakkoslaiturilla siirtyäkseen kohta Pietarin junan kyytiin.
Pääosa tästä väestä on venäläisiä, jotka viettävät kesää Raivolassa huviloissaan.
kuva 05.11. 10:50 Erkki Nuutio  
  Hymyilevä Kamux-merkkisen ratikan nokkahan se on! No tyylitaju on toki puuttuu.
kuva 05.11. 10:40 Erkki Nuutio  
  Diesel- ja sähkökaluston koko alusta muurautuu. Ongelmia koituu huolloille ja toiminnallekin. Niin kuorma-autoissakin. Niissä täytyy lumi ja jää sulatella pitkän lumipölly-ajomatkan jälkeen. Voi kertyä yli 500 kg ja perävaunuun kytkevä ilmaliitin voi olla 20 cm halkaisijaisen jääpallon sisällä. Vain Duomatic-tyyppinen kaksoisliitin on kelvollinen. Tein ennen EU-aikojamme (1976) yhä voimassa olevan SFS-standardin Duomatic-tyyppisten liittimien kytkentämitoista (olikohan SFS 4745) , kun oloihimmme kelvottomista kouratyyppisistä yksöisliittimistäkin oli mm. SFS-standardi.

Dm8/9 tunnetusti vaati pikapikaa moottori-vaihteistonsa koteloinnin ja huolloilleen sulatushallit.
Pari vuosikymmentä myöhemmin valtuustovihreiden ohjeita uskoen Helsingistä poistettiin lumenkaatopaikat ja suunniteltiin palmubulevardia. Varmana ilmastonmuutosasiana nämä ilmoittivat, ettei Helsinkiin eikä rannikkoalueelle enää tule satamaan lunta.
kuva 30.10. 10:07 Erkki Nuutio  
  Tämän hienon kuvan puitteissa on käytännön asioista tarkasteltu mm. veturihiiliä . Myös ilmastonmuutoKSIA koskevia mielipiteitä on puitu laidasta laitaan - mielestäni riittävän monipuolisesti. Jatkoväittely ei sitäkään asiaa selvennä.
Jos joku välttämättä haluaa, aloittakoon keskustelupuolelle uuden sanomaketjun ja tuokoon siinä esille TÄSMÄLLISIÄ tärkeitä tosiasioita.
Mutta älköön tällöin luulko, etteivät monet täällä kommentoineet olisi vuosikymmeniä - monipuolisella tieteen ja/tai käytännön osaamisella näitä asioita puntaroineet.
Panikoivat ja häiriköivat nulikkaliikkeet eivät näitä ongelmia ratkaise, vaan ovat pintakuohua aiempien pintakuohujen tapaan.
kuva 28.10. 20:52 Erkki Nuutio  
  Lienee tosiaan A-mallin Ford, jollaisia tehtiin vuodesta 1927 lähtien. Tuulilasin sivussa vaikuttaa olevan sireeni, eli poliisia palveleva auto lienee kyseessä. Olisiko vierellä oleva mies liikkuvaisen poliisin haalarissa, eli valvontatehtävässä.
kuva 28.10. 10:34 Erkki Nuutio  
  Talvi- ja toisaalta jatkosodan alkamiset poikkesivat toisistaan. Talvisotaan jouduimme yllätettyinä koska olimme naiiveja, luotimme kansainväliseen oikeuteen. Jos ei olisi tehty ennenkaikkea Mannerheimin vaatimaa salattua liikekannallepanoa olisi surkeasti käynyt.
Välirauhan ajan jatkuva neuvostouhka poisti naiivisuuden ja tartuimme ainoaan pelastusrenkaaseen. Vain siksi ylin sotilas- ja valtiojohtomme tiesi pari viikkoa ennen Barbarossan alkua, että silloin koko Mustanmeren ja Suomenlahden välinen alue on sodassa.
Oli päivänselvää ettei meille jätetä mitään keinoa pysyä sivussa tästä taistelusta pidempään kuin muutaman päivän ajan.

Tämän sotilaallisen ja taloudellisen tosiasian ymmärsivät NL, Saksa ja Suomi TÄYSIN ja myös mm. USA.
Ja sen mukaan kaikki osalliset valtiot toimivatkin, Suomi kyllä varovaisesti ja toteuttaen samalla liikekannallepanonsa.
Joitain rajoitettuja kahinoita, kuten rajaloukkauksia ja sotilaskohteiden pommituksia esiintyii heti 22.6. alkaen, mutta esimerkiksi matkustajavaunut Leningradiin kulkivat normaalisti.
Neukuilla ei ollut Casus Belliä, vaan heiltä petti harkinta. Kostoa janoten he hölmöyttään aloittivat jatkosodan (sitä pian katuen).
Niinpä lähes 500, Suomeen hyökkäämistä jo pitkään odottanutta neukkukonetta päästettiin sotatoimiin, mutta kiellettiin häiritsemästä Suomeen sijoittuneita saksalaisjoukkoja. Maahyökkäyksiä ei tullut koska jo pitkään Suomeen hyökkäämistä varten koottuja maajoukkoja alettiin nopeasti siirtää Leningradia kohti eteneviä saksalaisjoukkoja vastaan.

Näin Neuvosliitto aloitti jatkosodan. Jos ei olisi aloittanut, olisi ehkä syntynyt pulmia. Olivathan kauppareitit sulkeutuneet ja väestömme oli täysin riippuvainen mm. Saksan ravinto- ja polttoaineista ja sotilaat Saksan aseista. Saksan joukot Suomessa noudattivat kiitettävästi kieltoamme hyökätä, mutta näin saattoi jatkua vain muutaman viikon ajan.
Alkupisteet alueellamme: Ryti & Mannerheim 99, Stalin 5, Hitler 90 (ilmahyökkäys Itä-Preussista Leningradiin ilmatilaamme loukaten -10).
kuva 27.10. 10:33 Erkki Nuutio  
  Arvelu ajankohdasta on vastaava: Sairaalajuna on liikkeellepanomatkallaan, oletettavasti 20.-24.6.41.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, siis aloitti jatkosodan 25.6.41 suurimittaisilla, 19 paikkakunnan liikenne- ja siviilikohteisiin kohdistuneilla ilmapommituksillaan.
Silloin tuli ensiveri kentälle. Hyökkäjistä vertansa luovuttivat lähinnä 23 pudotetun punakoneen miehistöt. Etenkin Turulle aiheutetut vauriot (satama, Turun linna paloi) olivat merkittäviä. Suomessa olleet saksalaisjoukot sensijaan saivat olla ja olivat rauhassa.
Kuvassa ihmisillä on vielä leppeät ilmeet kasvoilla. Niin ei ollut enää 25.6.41 jälkeen, jolloin sairaalijunissa hoidettiin haavoittuneita.
kuva 23.10. 22:14 Erkki Nuutio  
  Ari, jos pidät minuakin keski-ikäisenä miehenä, otan tämän suurena kohteliaisuutena. En kylläkään tunnista itseäni enkä valtaosaa ikätovereistani ylikuluttajina. Teimme täysillä töitä noin 45 vuotta ja pääosin vähintään 60 h/vk. Emme edes osaa ylikuluttaa, eikä se ole mahdollistakaan tyypillisillä tuloillamme.

Lämpötilanmuutosta ja erityisesti eri maiden ihmisten osuutta ("syyllisyyttä") sen suuruudesta EI KUKAAN PYSTY vielä saamaan täsmällisesti selville, koska ristiriitaista aineistoa on määrättömästi, mutta toisaalta puutteellisesti. Sinänsä riittääkin että yritämme (EU ja mieluusti myös pahat saastuttajamaat) tehdä RAJALLlSTEN mahdollisuuksiemme rajoissa toimet jotka riittävät esiintulevien ongelmien poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Ihmisen osuus lämpötilanmuutoksessa ei ole 100% eikä 0%. Tämä on TÄYDELLISEN VARMA ASIA.
Oma KARKEA arvioni joka perustuu yli 60 vuoden tuntemukseen, josta puolet ajoneuvoteollisuuden tutkimus- ja kehitysammattilaisena on 3..5% . En väitä totuudeksi, vaan se on oma työoletukseni. Koska maapallo on suuri ja olosuhteet kaikin tavoin vaihtelevat, eivät parhaat asiantuntijatkaan pysty ihmisen "syyllisyyden" suuruutta täsmällisesti osoittamaan.

Vaikka pitkä ja syvällinen tuntemus puuttuukin, toivon Sinun arvioivan tätä lähihistorian todellisuutta, josta kerroin.
Johdatuksena on kuvani ( https://vaunut.org/kuva/99373?u=3399&paik=Tampere&tag0=17%7CSijainti%7CRataverkon+ulkopuolella ).
vuonna 1897 tehdyn veturin kattilasta. Sellaista siis tarvittiin vielä vuonna 1961, parempien keinojen puutteessa lämmittämään komean uuden keskussairaalan rakennustyömaata.

Samana vuonna lähes kaikki muukin lämpö tehtaissa, kerrostaloissa ja kaikissa muissakin rakennuksissa, vetureissa jne. tuotettiin fossiiilisesti. Savua tupruttavat piiput olivat kaikkialla ja ilkeitä päästöjä levisi ilmaan ja maaperään niistä.
Kaikkeen tähän siis ihminen "syyllistyi" halutessaan pysyä lämpimänä ja työpaikkojen säilyvän.
Silti ilmasto ei lämminnyt! Ei ainakaan mitään tuntumaa tai tietoa sellaisesta ollut.
Päinvastoin, talvisin oli Tampereen korkeudella kunnon talvipakkaset ja paljon lunta.

Sitten, pääosin noin 30 vuodessa lähes kaikki fossiilinen polttaminen Suomessa lopetettiin. Se tehtiin ihmisen suurin teknisin ponnistuksin ennen kaikkea saasteista aiheutuvien ongelmien poistamiseksi.
Mutta, kas kummaa ilmasto alkoikin puhdistuneen ilman ja veden seurauksena lämpenemään. Miten tämän selität?
Vaikka fossilipolttoa on yhä runsaasti muualla (Intia, sotarintamat jne.), täytynee selityksen suurelta osin olla, ettei ilmastonmuutos pääosin johdukaan päästöistämme.
Vai kuinka?
kuva 22.10. 09:41 Erkki Nuutio  
  Menemättä näillä palstoilla syvemmin ilmastonmuutosoletuksiin ja -syihin, mieleen palaa 60-luvun loppupuoli, jolloin Tamperellakin oli pitkään lämpöä -30 astetta ja ennätys oli -37 astetta. Puolen kilsan välein piti mennä kerrostalon rappuun lämmittelemään. Onneksi kangasalalainen työkaveri otti rättärinsä kyytiin Tampereelta perille Valmetin moottorilaboratorioon, ettei tarvinnut kävellä Siurosta Linnavuoreen.
Se oli kuitenkin aikaa, jolloin maamme oli alkanut massiivisesti vähentää päästöjä ilmaan ja puhdisti saastuneet järvet. Ei tullut paskakikkare enää suuhun Pyynikin tai Härmälän rannassa.

Myöhemmin alettiin poliittisesti tarpeellisena pitää valehtelua ilmastoasioissa. Tästä johtunutta hölynpölyä olivat "tieteelliset" tulokset maapallon lämpenemisestä teollistuneen ajan alusta lähtien tuleville vuosikymmenille asti sadasosa-asteen tarkkuudella !!
Arvostelukykyiset ihmiset näkivät heti näiden virheet/valheellisuuden jo siitä, että ennen 60-lukua oli vuosikymmenet toimineita täsmällisiä mittauspisteitä korkeintaan sata koko maapallolla. Suomessakin oli vain yksi 1910 lähtien jatkuvasti toiminut mittauspiste.
Lämpösaarekeilmiö (kaupunkilämpö) on korruptoinut lähes kaikki mittauspisteiden tuloskäyrät (kuten ns. "Kaisaniemen" tulokset).

Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, ja mielipiteellä voi olla arvoa, jos se perustuu uskottavaan tietoon sekä monipuoliseen ja kriittiseen täydentävään kokemukseen. Tutkimustuloksia EI SAA uskoa kritiikittä, koska tieteen VÄLTTÄMÄTÖN ehto on kriittisyys sekä valmius päätelmien tarkistamiseen uudempien arvokkaiden havaintojen ilmaantuessa.
Historiallisesti tieteellisistä tuloksista voi todeta, että hyvin usein on ainoa (ensimmäinen) erilaiseen tulokseen päätynyt tieteilijä (tai jopa asiantunteva maallikko) ollut oikeassa ja tieteilijöiden enemmistö (lauma, pelurit) on ollut väärässä. Esimerkkinä vaikka Galileo.
kuva 21.10. 11:01 Erkki Nuutio  
  Tämäkään hieno kuva ei synnytä suhteellisuudentajua elokapina-väessä ja vastaavissa. Lämpö syntyi hiilellä, haloilla ja turpeella kaikkialla maailmassa, pohjoismaissa, Britanniassa, Saksassa, Benelux-maissa (ja tietysti varsinkin neukkulassa ja sen alistamissa maissa).
Polttaminen tapahtui huonoissa kattiloissa ja ilman puhdistuslaitteita.Lisättiin vain piippujen korkeutta.
Oli HIILI- ja teräsyhteisökin (eli sittemmin EEC) sitä varten.

Ilmasto ei silti lainkaan lämmennyt. Nyt kerrotaan lämpiävän yli ymmärryksen meiden syystämme, vaikka hiilet ja muut pistettiin pannaan ja auton päästöt ovat alle kymmenestuhannesosa 40 vuoden takaisesta. Kotikaupungistani, entisestä kukoistavasta teollisuuskaupunki Tampereesta muistan lukemattomat tummaa savua työntäneet tehtaanpiiput, Niitä säestivät lukemattomat kerrostalojen ja pikkutönöjen savuavat piiput.
Armeijasta PsvP:stä muistan silmiin tunkeneen Bakun naftan rikinkatkun, kun herättelimme komppanian kymmentä T54-vaunua.
Sisun testaushommista muistan Leyland 0.500 -savumoottorin (joka upotti Leylandin), joka pimensi korttelin kylmäkäynnistyessään ja Rolls-Royce -moottorin, joka kävi kylmäkäynnistyksessä vartin yhdellä pytyllä, sitten kahdella ja rynnätessään lopulta kaikilla, pimensi seudun.
Britanniassa opiskellessani muista pistävän kivihiilenkatkun köyhempien asuinkaduilla ("Lontoon sumun" jäljitelmä).


Kaikesta tällaisesta huolimatta ilmasto ei silloin lämminnyt lainkaan!
Nyt sanovat että murto-osaan vähentyneet palokaasut kuumentavat maapallon peruuttamattomasti.
Autuaita ovat helposti höynäytettävät..
kuva 20.10. 21:04 Erkki Nuutio  
  Huolitetu asemarakennus. Onko tämä suomalaisten piirtämä ja tekemä?
kuva 20.10. 15:16 Erkki Nuutio  
  Pikkutullit lopetettiin Suomessa vuonna 1808 ja Ruotaissa vuonna 1810
( https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkutulli )
kuva 19.10. 16:14 Erkki Nuutio  
  Viitaten Radan varrella -kirjan tietoon oli Karamäki ratakilometrillä 144 jatkosodassa miehitetyn alueen rataosalla Suojärvi -Suolusmäki - Syväri. Äänislinna (Petroskoi) oli ratakilometrillä 139, eli sen lähistöllä ollaan. Vuosi on siten 1942 tai 1943 (1944 jo epätodennäköinen).

Suomalaisten vetäydyttyä noin 20.6.1944 ja kauppaliike Vako Oy:n jättämien kahden viikon ravintoannosten loputtua joutui alueen siviiliväestö ankaraan nälänhätään. Puna-armeijaa seuranneet komissaarit halusivat kostaa tappamalla nälkään nämä luopioina pitämänsä.
Alueen partisaanikomentaja Kuprijanovkin oli heitetty GPU:n tyrmään. Vasta vaivaiseksi kidutettuna tämä vapautui vuonna 1946 ja onnistui oveluuttakin käyttäen lopettamaan itä-karjalaisväestön nälkään näännyttämisen.

Taustaa: Gunnar Rosén Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilashallinnon ja SPR:n yhteistoiminta 1941-1944 (274 s., 1998), VAKO - Kaupallista toimintaa Itä-Karjalassa 1941-1944 (120 s., 1971).
kuva 19.10. 13:32 Erkki Nuutio  
  Asemakylttikin on luettavissa, siis Karhumäki. Kuva on siten suomalaisajalta, eli talvi on kaiketi 1942 tai 1943.
kuva 16.10. 10:36 Erkki Nuutio  
  Petri, kyllä Esan kommenteissa kuvatut tosiasiat ovat tosiasioita. Ne ovat painavia, päinvastoin kuin kritiikitön hinnoitteluhöpinä.
Sen innokkain levittäjä lienee Kauppakorkeakoulu (och samma på svenska). Osa opettajakunnasta suorastaan ohjaa opiskelijoita ylimielisyyteen ja lyhytnäköisyyteen, tarvittaessa yhteiskunnan tai ulkopuolisten kustannuksella.

Mitä tulee Onni Vilkkaan yhtiöön, ennen loppua Onnin ja työtoveriensa taito ja ahkeruus loi ja kasvatti suuren, seutunsa kulkemistarpeet täyttävän liikenneyhtiön. Yhtiö palveli vastuullisesti rauhan ja sodan vuodet, eikä kupannut yhteiskuntaa.
Viimeisimmät muutokset saattoivat yllättää sen vastuuhenkilöt 40-vuotisen aherruksensa jälkeen, tai näiden mitta oli vihdoin täyttynyt.

Mitä tulee VR:n dynaamisiin hinnoitteluihin, kyse on tyypillisestä OSAoptimoinnista. Termi on kyllä mainittu ekonomikoulutuksessakin, mutta ei usein ymmärretty. Ummikot kun eivät osaa painottaa reaalitalouden kokonaisuutta ja siitä johtuvia vaatimuksia.
Osaoptimointi ehkä koskettaa 1% kokonaisuudesta (=rautatieliikenne, radat ym.), mutta aiheuttaa paljon suuremman menetyksen kokonaisuudelle.

Lähinnä bussiyhtiöt ovat alituiseen pelastaneet junamatkustajat erilaisista VR:n epäonnistumisista, ja siten ratkaisevasti pienentäneet rautatieliikenteen vastuukustannuksia epäonnistumisista.
Bussiyhtiöiden mahdollisuudet tähän ovat ilmeisesti kuitenkin supistumassa.
Siksi dynaamisen hinnoittelun puuhastelijat väistämättä joutuvat opettelemaan vaunujen lisäilyjä ja vastaavaa, vaikka poikkeusoloja ei tulisikaan. Kun jotakin pitää tehdä, on se tehtävä.
Rautatien todellisuuden osaajat osaavat tehdä tämän toimivammin ja taloudellisemmin kuin hinnoittelupuuhastelijat.
kuva 15.10. 10:08 Erkki Nuutio  
  Dynaaminen hinnoittelu pörssisähkösopimuksiss on toki oikea ja välttämätönkin ratkaisu. Muuten tarvittaisiin säännöstelyä, koska saatavilla olevan sähkön määrä rajoittaa.
Rautateiden henkilöliikenteessä lieviä kapasiteettirajoja on ollut lähinnä kiitojunien yhteydessä. Bussiliikenteessä rajat myöskin tulevat erikoistilanteissa vastaan. Bussiyhtiöitä on kuitenkin johdettu niin taitavasti 24/7, että tällaiset tilanteet on hallittu. On vieläpä pelastettu tökkivä VR lukemattomia kertoja.

Jospa VR kouluttaisi dynaamisen hinnoittelun ekonomilaumansa kytkemään junaan tarvittaessa lisävaunuja.
Siis opettelemaan liikennöinnin perustaitoja.
Onko osaamattomuus ja suuntautuminen vääriin asioihin (kuten dynaaminen hinnoittelu ja sen yleisölle ja VR:lle itselleen vahingollinen toteutustapa) tulos Rautatieopiston lopettamisesta.
kuva 15.10. 09:30 Erkki Nuutio  
  Nokkakilven perusteella pidän tätä Richmondin valmistamana H2/Hk1 -veturina (291-300, 322-333) .
Richmondin nokkakilpi eroaa Baldwinin vastaavasta siten, että kilven ulkoreunus erottuu paksumpana.
Myös Johnin ja Karin kommentit viittaavat H2 -suuntaan.
kuva 14.10. 10:49 Erkki Nuutio  
  Inhoan dynaamisen hinnoittelun harjoittajia ja useimmiten pystyn välttämään ainakin röyhkeimmät näistä ketkuyrityksistä.
Dynaaminen hinnoittelu ei useimmissa tapauksissa paranna tällaisen yrityksen kannattavuutta tai kasvuedellytyksiä.
Se paljastaa vain että yritysjohto ei OSAA tai VIITSI ponnistella todellisten uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi.
   >>