377-143122 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.11. 20:23 Erkki Nuutio  
  Etualalla näyttää olevan Hooper Metrocabin Series II Metrocab. Se tuli saataville vuonna 1995. Fordin 2.5 litran diesel (kuten Transitissa). Tunnetumpi korittaja lähinnä Lontooseen oli Carbodies (of Coventry), näiden (Austin-perustainen) FX4 -malli. Se ei ollut häiritsevästi nykyaikaisen näköinen.
kuva 06.11. 20:00 Erkki Nuutio  
  Lontoon ja monen muunkin kaupungin metroyhtiöllä on luullakseni ollut mahdollisuus säilyttää arvokasta, mutta ehkä pitkäänkin entisöimista odottavaa kalustoaan käytöstä poistuneissa tunneliensa osissa - melko kuivissa ja tasalämpöisissä olosuhteissa.
kuva 06.11. 14:06 Erkki Nuutio  
  On siis kiinteistökeinottelijoita ja suruttomia kuntapäättäjiä, joita noin 20 miljoonan veroeuron heittäminen tuuleen ei kiusaa yhtään.
Vaihtoehtona on siis soittaa ministeriöön ja pyytää syventymistä asiaan..

Siis sen sijaan että käytettäisiin ihanteellisesti ratikallekin sopivaa ja tulevaisuudessakin paikallaan säilyvää valoristeystä, ollaan nyt tekemässä kallis ja liikenteelle vaarallista uutta valo-ohjausristeyshässäkkää tästä alle sadan metrin päähän. Ja nykyinen Teiskontien/Luhtaankadun valoristeys jää kuitenkin jäljelle.
Jos Tampereen päättäjistä kukaan ei välitä, sopisi valtion päättäjien osoittaa vastuuntuntoaan!
kuva 06.11. 09:54 Erkki Nuutio  
  "Rahjukosken silta " on silta, joka ehkä valitettavasti rakennetaan. Sen selittää yksinomaan kiinteistökeinottelu.
Vaikka betoniallianssi ei ole enää raitiotien rakentaja, ei nykyrakentajakaan ole muuttunut raitiotielinjan järkeväksi linjaajaksi, vaan kiinteistökeinottelijat vetävät linjat entiseen malliin. Valtuusto on alusta lähtien ollut näille kumileimasin.
Jo Rahjukoski on vitsi. Ei sellaista ole, ei varsinkaan mahdollisen sillan tienoilla. On vain vähäisen Alasjärven vähäinen laskuoja, vähän jyrkempänä noin 300 metrin päässä.

Ilman turhaa ja haitallista siltaa raitiolinja jatkuisi ongelmitta ja edullisesti Teiskontien arvotonta reunaa pitkin. Se vaihtaisi puolta investointeja tarvitsematta ihanteellisessa paikassa Luhtaankadun risteyksessä. Ei edes risteyksen liikennevalojen ajoitusta tarvitsisi muuttaa. Se jatkuisi sitten ihanteellisella tavalla sen kolmiomaisen alueen kärkeen, jota pitkin se jatkaisi edullisesti kehätiekanjonin yli Linnainmaalle.
Sensijaan Rahjureitti tekisi Luhtaankadun risteyksestä liikenteelle (ratikka, ajoneuvot) vaarallisen ja kalliin.
Se myös ajoittain haittaisi Teiskontien ja sen jatkeen liikenteen sujuvuutta niin nykyisellään kuin valtatien suunniteltujen muutosten jälkeen.

Valtion raha ei saa tukea tällaista häpeällistä peliä ! Sääli Tampereen veronmaksajia, kun valtuustoallianssi ei kykene korjaustoimiin.
kuva 04.11. 14:32 Erkki Nuutio  
  Kiitokset asiaa paljon tarkentavista arkistotiedoista !
kuva 03.11. 19:19 Erkki Nuutio  
  Mahdollisuus on olemassa, onhan pitkistä sotasaalisvaunuista kuvia näilläkin sivuilla. Oletus vuodesta 1941 vaikeuttaa tätä nyt, koska vaunun olisi pitänyt sitä ennen käydä "suomalaistettavana" konepajassa. Aikaa tällaiseen ei tainnut olla.
Kuvan vaunussa on mielestäni useita suomalaispiirteitä. Lisäksi SVR:n 1912 kuvastossa on varsin yhdenpitävä 13 sivuikkunainen vaunu.

Oikealla oleva vaunu jää epävarmaksi. Se voisi olla kuvaston 180 (D, alunperin II & III lk) tai 197 (E, III lk).
kuva 03.11. 15:41 Erkki Nuutio  
  Äläpä nyt yli-innostu Teppo. En ole missään väittänyt että tietynlaisia tai tiettyjä vaunuja olisi uudelleenkoritettu.
Olen kirjoittanut mahdollisista uudelleenkorituksista, mutta toisaalta myös kertonut siirroista vähempiarvoiseen käyttöön.
Olen nimenomaisesti kertonut, että näistä mahdollisista minulla ei ole varmennuksia, koska Pasilan ja VR-historiikit eivät niistä kerro.

Toisaalta tunnemme kaikki lukuisia valokuvia matkustajavaunuista, joiden puukorit ovat menneet pirstoiksi onnettomuuksissa tai palaneet karrelle vuonna 1918 tai 1939/40. Aluskehys on monesti kärsinyt vähemmän. Tiedämme, että näitä vaunuja on koritettu uudelleen liikenteeseen.
Erityistapauksensa on vähittäisen lahoilun , liitosten väljähtyminen tai muun syyn vaatima välttämätön uudelleenkoritus, kun alusta on säilynyt kunnostuskelpoisena.

Olisi hyvä jos näistä tulisi esille uutta arkisto- ja muuta tietoa. Toistaiseksi täsmällistä tietoa puuttuu.
Sen vuoksi monet näistäkin asioista jäävät ainakin toistaiseksi oletusten varaan.
Mitä tulee työuraani, työllä meidän useimpien on täytynyt elämämme maksaa, alastamme riippumatta. En ole koskaan ollut puisten bussikorien parissa, mutta hyvin tiedän uudelleenkoritusten tulleen eteen romutuksen vaihtoehtona jo noin 15 vuoden käytöllä.
Nyt olemme puhumassa matkustajavaunusta, jota on käytetty jo noin 60 vuotta!

Joten tehkäämme tarvittaessa arvoita, jos täsmällisiä tietoja ei löydy. Mainiten että kyse on arviosta.
Erityisen tarpeellinen arvio on kuvausvuotta koskien, koska ilman sitä (edes arviota) tietyn kuvan haku näiltä sivuilta on usein vaikeata.
Harrastakaame hermostumatta.
kuva 03.11. 09:59 Erkki Nuutio  
  1911 vaunukuvaston piirros 132 kyllä istuu valokuvan vaununkoriin. Onko koritettu uudelleen esimerkiksi huonon kunnon tai kolari- tai sotavaurion (1939/40) vuoksi tai kaksiakseliseksi muutoksen yhteydessä, jäänee avoimeksi jollei arkistotietoja ole säilynyt.
Kyse olisi lähinnä Pasilan konepajan tai Koneosaston arkistotiedosta koskien matkustajavaunujen uudelleenkorituksia.

Kolmiakselisten vaunujen mahdolliset kaksiakselistamiset niistä ehkä tarkentuisivat. Säästäväisyysperiaatteen mukaisesti VR käytti vanhentuneita matkustajavaunuja mieluummin muutoksitta toisarvoisemmassa käytössä, kuten äskeinen kuva Pietarsaarestakin näytti.
Toisaalta Talvisodan vaunumenetykset ja sen jälkeen ryssälle pakkoluovutettu suuri määrä matkustajavaunuja pakotti välirauhan aikana kaikin voimin tekemään matkustajavaunuja lähinnä Pasilan konepajalla. Sinne oli kerätty raaakilevaunuja ja -osia.
Valokuvankin vaunu voi olla tällainen. Uusia vaunuja ei juurikaan voinut saada Jatkosodan edellä.

Eerolan hyvä kirja Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo varsin paljon vaunujen korjauksestakin (esim. s. 121-). Niin yksityiskohtainen ei kirja silti ole, että kertoisi esimerkiksi lukumääriä eri asteisista korien uusrakenteluista.
Kirjan taustana ollut Pasilan arkistoaineisto ehkä tällaisiakin tietoja sisälsi.
kuva 02.11. 09:46 Erkki Nuutio  
  Laadukkaan kuvaversion ansiosta voi kiinnittää huomiota joihinkin yksityiskohtiin. Niitä on vaikeampi havaita huonommista versioista. Ensinnäkin kaempana, hienon Hatanpään puistokadun ja vasta myöhemmin rakennettavan Hatanpään valtatien risteyksen takana on kivinen, noin kolmikerroksinen Hankkijan siemensirottamo. Puistokuja päättyy Hatanpään kartanolle, joka pankinjohtaja Idmanin kavalluksen paljastuttua siirtyi näihin aikoihin kaupungin haltuun, kuten kartanon muutkin valtavat alueet. Silloinen kaupunki oli kaukonäköinen (päinvastoin kuin) ja kaavoitti koko Hatanpään alueen teollisuudelle. Paljolti siksi kaupungin väkiluku jatkoi kasvuaan.
Puistokujan katkaisi alunperin yksiraiteinen päärata kohdassa, johon myöhemmin sijoittui Hatanpään seisake. Tasoristeyksen yli tie jatkui "Hatanpään vainioille" (Nekalaan).

Etualan isot rakennukset ovat tietysti konepaja (koneistus, veturi- ja muu kokoonpano), terästehdas ja -valimo, konttorirakennus sekä johtajan asuinrakennus. Tehdasalueen sivuutettuaan jatkuu Lokomon teettämä raide Hankkijan alueelle ja Lokomon laiturille. Sille tuli pituutta, koska järvi oli matala ja mutapohjainen.
kuva 01.11. 21:01 Erkki Nuutio  
  Yhdyn muuten Simon kommenttiin mm. ikkunajaosta, mutta katson että alkuaan kolmiakselisten ja 13 sivuikkunaisten vaunujen ikkunajako ei ollut tarkasti vakio. Kuvan mukaiseksi vakioksi se on muutettu uudelleenkorituksessa. Alkuperäiskori ei missään tapauksessa olisi kestänyt kuuttakymmentä vuotta liikenteessä säilyen kuin uutena. Uudelleenkoritus on ollut välttämätön myös koska vaunu lienee nyt 2-akselinen.
kuva 01.11. 20:43 Erkki Nuutio  
  Yhdyn Heikin päätelmään siitä, että kuvassa on Viipurin konepajan veturikonepajan sivulaiva, jonka päässä on sivurakennuksessa mestarikonttori. Olennaisia ovat myös ikkuna-aukkojen kaaret, joita ei ollut Pasilan, Kuopion eikä kaiketi Helsinginkään konepajassa.
Yhdyn muihinkin Heikin teräviin kommentteihin koskien mm. veturinpyöriä.
Tarkkaa vuotta ei ehkä pysty määrittämään, mutta luultavinta on 30-luvun puoliväli.
kuva 01.11. 16:50 Erkki Nuutio  
  Eräs iäkäs jäsentoverini autoteknisessä yhdistyksessä toistuvasti palaili muistoihinsa: "vuonna 41 Syvärillä".
Eli vuotta 1940 kuva ei esitä, vaan luultavasti syksyä 1941. Karjalan armeija valtasi Syvärin aseman ja ylitti joen Syvärin voimalaitoksen kohdalla 15.9.41. Sinnehän pysähdyttiin odottamaan "kädenpuristusta Syvärillä".
Vuosi 1942 ei käy, koska silloin jo pääteltiin ettei "kädenpuristusta" tulekaan ja lisäkalusto oli tarpeellisempaa muualla.
kuva 01.11. 16:24 Erkki Nuutio  
  Ryhdikäs vaunu. Lienee äskettäin uudelleenkoritettu. Vuoden 1913 mustan kirjan sivupiirrokset eivät ehkä siksi täsmää.
kuva 01.11. 09:12 Erkki Nuutio  
  Oman tuotekehityshankkeeni suojaamisen (varastamiselta) alkuvaiheen neuvottelujen ajaksi on aikomukseni laatia periaatteessa keksinnöllisyysvaatimuksiltaan mahdollisimman täydellinen US. patenttihakemus, mutta jättää se sisään US.Pat.Officeen Provisional Patent Application -muodossa:
https://www.uspto.gov/patents/basics/apply/provisional-application

Tällainen on voimassa 12 kk raueten (salassa pysyen) automaattisesti sen jälkeen - edellyttäen ettei sen keksinnöllisyysvaatimuksia käytetä tätä ennen jätettävän normaalin US patenttihakemuksen keksinnöllisyysvaatimuksissa.
Tällöin niille pätee provisional -hakemuksen sisäänjättöpäivä.

Privisional-hakemuksella haen lähinnä edes jonkinlaista suojaa keksinnön varastamisuhkaa vastaan yhteydenotoissa ja neuvotteluissa tavoittelemieni teollisten hyödyntäjien kanssa. Provisional -hakemus huolella laadittuna on samalla täsmällinen keksinnön sanallinen ja kuvallinen selostus. Sellaista tietysti tarvitaan neuvotteluissa hyödyntäjien kanssa.
Se on samalla tarpeellinen lähtökohta lopulliselle patenttihakemukselle. Toivottavasti sen laadintaan osallistuu jo hyödyntäjäyrityskin, koska tämän keskeinen intressi on tulevan patentin mahdollisimman kattava suojaavuus.
Käsittääkseni Euroopan patenttivirastoissa ei ole tarjolla Provisional patent application -reittiä.

Koskien keksijän turvaa neuvotteluissa, viittaan vuosikymmenien takaiseen keksinnön alkuvaiheeseen. Silloinen Saab-Valmetin johtaja totesi, että jos se on hyvä, Scania varastaa sen. Hänen myötävaikutuksellaan voitiin hyödyntäminen tutkia perusteellisesti Volvo LV:ssa GBG:ssä Volvo LV:n tj:n valvonnassa. Keksintöaihio oli Volvolle merkittävä, mutta raakile ja kuumin elekroniikkakehitys ruuhkautti Volvon tuotekehitystä. Siksi aikalisä tarvittiin.
Viimeinen niitti oli, että TEKES -johtaja ei uskonut Volvon tulevan teollisesti Suomeen.
Kuukauden päästä TEKES-tyrmäyksesta Volvo Bussar tuli teollisesti Suomeen noin 500 työpaikan voimin.
Toki nämä Carrus-työpaikat vähitellen katosivat - paljolti suomalaisten omasta syystä. Sittemmin bussien teko Euroopassa romahti.

Suomalaiset ovat ylipäätään täysin ulkona talouden ja yrittämisen todellisuudesta ja utopiapuolueet haluavat takaisin valtaan.
kuva 27.10. 11:51 Erkki Nuutio  
  Paljon on Esa tietoa koonnut meidänkin iloksemme!
kuva 25.10. 17:35 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen akustiikka, mutta täytynee kuunnella melko läheltä.
kuva 25.10. 17:30 Erkki Nuutio  
  Paikan houkuttelevuuteen ja sen antamaan ulkoiseenkin vaikutelmaan pitäisi uhrata edes yksi ajatus.
Nykyisellään tämä on läjä epämääräiseltä vaikuttavaa rojua. Etuna toki on, että Vladimir ei uhraa yhtään droonia tämän hävittämiseen.
kuva 25.10. 13:16 Erkki Nuutio  
  Tämä 64 onkin etenkin Porvoon museorautatieläisille kiinnostava. Se siirtyi Porvoon rautatieyhtiöltä (ollen sen veturi 4) SVR:lle pari kuukautta ennen Suomen itsenäistymistä, eli 10.1917.
Ilmajarrujohto ja -jarru puuttui. Niinpä 64 vietiin radalle, jossa ei yleensä ole vastaantulevia junia.
kuva 25.10. 09:41 Erkki Nuutio  
  Gamlakarlebykin näkyy, mutta siivutettuna.
kuva 25.10. 09:37 Erkki Nuutio  
  Kuvassa on alkuaankin 3-akselinen EF- vaunu (III & kond.) numero 3082 (tilauserästä 3081-3083).
Tiedot vuoden 1911 mustasta kirjasta.
Kiva F1 -kuva.
kuva 20.10. 21:53 Erkki Nuutio  
  Kuva on noin vuodelta 1910, koska sähköraitiovaunu on vuodelta 1908 ja etualan puistikon paikalla ei ole vielä pääryrakennusta, joka valmistui noin vuonna 1912. Vaunut teki Brush Electrical Engineering Co:n Falcon Engine and Car Works Loughboroughissa Britanniassa. Yhtään vaunuista ei ole säilynyt, mutta yksi jäljennös on tehty.

Brushin esitekuvien koostevihkonen vuodelta 1980 kertoo, että sekä Moskovaan vuonna 1905, että Pietariin vuonna 1908 tehtyjen vaunujen kaksiakselinen alusta oli tyyppiä Nuenrberg. Vaunuissa ei liene ollut mainittavia keskinäisiä eroja.
kuva 20.10. 09:25 Erkki Nuutio  
  Ratojen varrella kirjan ilmoittama laiturivaihteen avausvuosi oli 1902. Kun paikka oli oli Venäjän puolella, oli laiturirakennus pystytetty SVR:n Pietarissa olleen piirihallituksen toimesta ja sen rakennusarkkitehtuuri on suomalaisperäinen. Koska laituri tuli melko asumattomalle seudulle, on luultavaa, että siinä oli jo alkuaan kuvan esittämä asuntosiipi (vasen) ja toimistosiipikin (oikea) mm. seudulla olleen tiilitehtaan kuljetuksia silmälläpitäen.

Kiinnostaa rakennuksen takanurkan vierellä oleva merkkipylväs. Ei kai rakennuksen takana kuitenkaan ole lastausraidetta?
kuva 15.10. 17:18 Erkki Nuutio  
  Kuvassa ei ole vikaa, mutta ylläpidon pitää jo herätä ja poistaa koko kommenntiketju.
Se se ei ole hauska, vaan yksinomaan säälittävä.
kuva 11.10. 13:03 Erkki Nuutio  
  Ehdottomasti kannatan maksukortin (pankkikortin ja paikallisen matkakortin käyttöä).

Saamarin äpit ja tihruruudun kautta toimiminen painukoon helvettiin. Se onkin oikea paikka niille.
Peruste : näön heikentyminen, sorminäppäryyden heikkeneminen ja kertakaikkinen tarpeeksi saaminen jo kolmekymmenvuotiseen pelleilyyn monesti ala-arvoisten älykännykkäliittymien kanssa: Pelleilyn kulminaatio oli Nokia N8 -"älykännykkä" - kelvottomin eläissäni ostamani tuote - kännykkä jossa oli erinomainen kamera, mutta puhelin oli susi. Kaiken lisäksi oli kallis.
Olen valmis osarahoittamaan Ollilalle hautakiven tekstillä: Tämä tyyppi tuhosi Nokian - siinä sivussa saattoi Suomen talouden syöksykierteeseen, joka ei ole oiennut.

Ikärasisteille (itse vielä puolinulikoita) kerron tuoreesta kännyköintisopimukseni uusimisesta: Tarjoushinta oli noussut. Kysyin miksi. Pakettiin oli lisätty tabletti (koska myyjät tietävät että useimmat eivät pärjaa pelkällä tihruruudulle).
Kerroin hoitavani sellaiset tehtävät mikrolla (joka kylläkin on ala-arvoisen kelvoton Lenovo+W11), enkä huoli tablettia.

Täällä on eri kommenteissa kerrottu tapoja, joilla palvelujen tuottavat voisivat hoitaa ongelmakohdat sujuvasti ja saada myös tuottoihinsa merkittäviä lisäyksiä. Samoin asiakastyytyväisyys (onko ihan outo sana) parantuisi.
Esteenä on vain oma ylimielisyys ja osaamattomuus hakea järkeviä ratkaisuja.
Samalla voisi irtisanoa appiväen ja palkata tilalle tarpeellisia osaajia.
kuva 11.10. 10:50 Erkki Nuutio  
  PACCAR osti kanadalaisen Hayes HDX:n vuonna 1975 lopettaakseen sen.
Oheinen video sanoo, että osa oli 6x6:sia, mutta video näyttää pelkästään telivetoisia (siis 6x4:sia) : https://www.youtube.com/watch?v=0YlGuBgHG3Q .
Ajomukavuus ei varmaan ollut häävi (teliveto ja kova jousitus korkealla olleen painopisteen ja kehnojen metsäteiden pakottamana).
Taitaa olla SISU ainoa, joka voisi toimittaa toimivia 6x6 ja 8x8 -malleja - tosin pitkällä toimitusajalla.
kuva 10.10. 19:36 Erkki Nuutio  
  Edellisessä kuvassa viitatussa sivustossa tämän vaunumallin käyttövuosiksi mainittiin 1910-1944.
Kuva on matkailijoiden säätyläisvaatetukseen viitaten vuosien 1911-1914 ajoilta.
kuva 10.10. 19:15 Erkki Nuutio  
  Tämän perusteellisen sivuston https://pompeiiinpictures.com/pompeiiinpictures/Vesuvius/Vesuvius%20p2.htm perusteella vaunu ja kuva olisi väliltä 1904-1906. 1904 on tämän vaunuversion valmistumisvuosi ja vuonna 1906 tapahtui raju purkaus, joka tuhosi vaunun ja funikulaarin silloisen toteutuksen.
kuva 10.10. 14:35 Erkki Nuutio  
  Muisto merkittävästä tapahtumasta, joka näemmä onnistui tapahtumaan ilman venäläisten (=sotilaallista) osanottoa! Onko tarkka sijainti Savonlinnan tienoilla selvitettävissä?
I maailmansota alkoi noin 6 viikkoa myöhemmin (28.7.). SVR määrättiin liikekannalle 31.7.14 ja seuraavasta päivästä lähtien alkoivat sotilasjunat kuljettaa suomenmaalaisia (=Suomeen sijoitettuja) joukko-osastoja Puolassa olevalle rintamalle. SVR sai kenraalikuvernööri Seynin ja näiden joukkojen komentaja v.Brinckenin kiitokset erinomaisesti suoritetuista kuljetuksista.
Kuvan valmistumassa ollut rataosa palveli näitä kuljetuksia.
kuva 08.10. 15:12 Erkki Nuutio  
  Ennen 1920-lukua työmailla käytetyistä nostureista ja muista apuvälineistä on niukasti tietoa.
Pari sivullista mittapiirroksia näistä "ranoista" on Helsingin satamaradan rakennuskeromuksessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119576?page=18 , s. 18 & 19 (Suomen Teollisuuslehti 24/1900, katso myös sama lehti 3/1894)
kuva 04.10. 23:23 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva! Ja ilman töhryjä!
kuva 02.10. 09:29 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia vielä Intolle tämän rautatiehistoriallisesti kiinnostavan ja arvokkaan kuvan tallentumisesta.
Kommentoijien pohtivat näkökohdat ovat olleet tarpeellisia. Näkökohdat osoittavat Haapamäelle.
Hakujen kannalta on keskeistä, että kuvauspaikka ja -vuosi on selvinnyt - hankittavissa olleella tietoaineistolla ja tarkkuudella.
kuva 01.10. 14:52 Erkki Nuutio  
  Petri: 1948 kesäturistissa on mainitsemieni Hp-Pm -yhteyksien ohella vain Hp-Jkylä klo 5.20 -7.44.
Joensuun suunnalla löytyy lisäksi mm Joensuu - Nurmes klo 16.40-21.32 .
Joensuu - Hki välin enemmän käytetty reitti kulki Kouvolan kautta ja reittiä Haapamäen kautta käytettiin tätä harvemmin.
Näistä on siis jompi kumpi valittava.
kuva 01.10. 11:22 Erkki Nuutio  
  1948 Kesäturistin mukaan Haapamäeltä lähtee Jyväskylän kautta Pieksämäelle klo 11.20 juna 903 (saapuu Pm 19.13, tuloyhteydet Vaasa, Pori) ja klo 18.45 juna 909 (saapuu Pm klo 0.56, tuloyhteydet Helsinki, Vaasa, Pori). Ei muuta.
Vastaavasti Pieksämäeltä lähtee Jyväskylän kautta Haapamäelle juna 910 klo 4.47 (saapuu Hp klo 10.24, jatkoyhteys Helsinki, Vaasa, Pori ja juna 904 klo 8.35 (saapuu Hp klo 16.20, samat jatkoyhteydet) sekä juna 902 klo 20.45 (saapuu Hp klo 0.42, samat jatkoyhteydet).
Ei muita vaihtoehtoja. Niukkaa siis ja hankaliin kellonaikoihin on Hp - Pm suuntaan ja toiseenkin

Mitä asemalaiturinäkymään tulee, vaikuttaa Haapamäki toki mahdolliselta viitattujen kuvien perusteella.
Joensuun osalta puuttuu puolestaan kuva/karttatietoja 1940/50 -luvuilta.
Alunperin (jolloin isot puut istutettiin) haarautui kadusta joen yli sillan jälkeen ensin tie Sortavalaan (alkuosa nykyisenä Itäranta -katuna) ja muuten katu päättyi aseman etuovelle.
Nykyisin vasemmalle vievä katuhaara vie linja-autoasemalle/matkakeskukseen. Se on paljolti syönyt asemapuiston ja sen puustoa.
Se on muuttanut aseman päälaiturin aluetta aseman pohjoispäässä, joka juuri kiinnostaisi.
40/50-lukujen tilannetta vastaavia valokuvia/karttoja siis tarvittaisiin päätelmien tekoa varten.
kuva 30.09. 20:14 Erkki Nuutio  
  Onko Gotha tämän museoveturin kotivarikko? Gotha oli kaksoisherttuakunnan residenssikaupunki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Gotha ).
Silläpä kaupungin keskusta on upea. Samoin ovat lähikaupungit (kuten Weimar) itäisessä Saksassa.
Kymmenisen vuotta sitten kävin siellä tutustumassa senvuotiseen pienoisrautatienäyttelyyn.
kuva 29.09. 10:11 Erkki Nuutio  
  Petrin, Johnin, ja Inton arvokkaiden näkökantojen ja Eljaksen tärkeän halko/hiilitiedon johdosta olen asettunut Joensuun sekä Joensuu - Helsinki vaunuston kannalle ja pitäisin kesää 1948 todennäköisimpänä. Edeltävät vuodet 1944-1946 olivat evakkoliikenteen ja sotavaurioiden värittämiä uppoköyhiä vuosia. Silloin Joensuu-Helsinki -matkailu ei ollut yleistä.
Viimeksi kai olin Joensuussa vuonna 1967. Sopivia kuvia aseman raidepuolelta en löydä. Oikaiskaa siis jos olen harhautunut.

Etualan korkea teräsaita rajaa liikenne- ja varikkoalueen. Edempänä on siis laituri tulevia ja lähteviä matkustajajunia varten kaunistettuna kuvassa näkyvällä koristepuulla. Kuvaaja on siis varikkoalueen puolella.
Matkustajajunan saavuttua perille asemalle se siirtää vaunuston viereiselle raiteelle huoltoa ja siivousta varten. Veturi itse siirtyy vyörytyslaitoksen luo halko- ja vesitäydennykselle ja käännettäväksi. Paluuta varten se kytkeytyy vaunuston toiseen päähän ja siirtyy vaunuineen lähtöraiteelle laiturin edustalle.

Ryssä katkaisi Karjalan radan vuonna 1940. Kaukojunayhteys Helsinkiin oli vuoteen 1966 (jolloin Parikkalan yhteys valmistui) Viinijärven ja Huutokosken kautta Pieksämäelle, ja edelleen Mikkelin kautta Kouvolaan. Sieltä vaunusto jatkoi Helsinkiin.
Suomen Kulkuneuvot 2/1948 (aikataulu 75) näyttää että vaunustoja lähtee Joensuusta klo 14.20 (päivä) ja klo 20.45 (päivä ja makuu). Edellinen (832) olisi siis kyseessä. Se vaunustoineen on saapunut Pieksämäeltä Joensuuhun klo 13.25. Aikaa vaunuston ja veturin eri toimiin on siis vain puolisen tuntia! On selvää että hiekkapölyjäkään ei ehditä pyyhkiä tenderin kyljistä.
Pieksämäelle saavutaan klo 19.37. Pieksämäeltä jatketaan Kouvolaa kohti klo 20.30 Savonlinnan vaunujen kanssa.Kouvolaan saavutaan klo 01.53 ja Helsinkiin klo 06.50.

Ollaanko kuvassa tultu Joensuuhun vai lähdössä sieltä (veturi jo käännettynä)?
kuva 27.09. 10:44 Erkki Nuutio  
  Kiitos Petrille esilämmitinvinkistä - kattava vastaus kysymykseen. Ajankohta tarkentunee välille 1946 + max 6 vuotta.
Entä paikka? Halot on vyörytetty kuvan asemalla. Iisalmen asemamaisema ei täsmää, eikä Pieksämäenkään. Savonlinnassa ei vyörytelty.
kuva 26.09. 20:43 Erkki Nuutio  
  Milloin Knorrin esilämmitinlaite poistettiin tästä veturista. Vuonna 1964 sitä ei ollut ( https://vaunut.org/kuva/102226?tag0=0%7CHv3%7C647 ).
Milloin ja miksi nämä laitteet poistettiin niistä Hv- ja Tv1 -vetureista, joissa sellainen oli?
kuva 26.09. 11:44 Erkki Nuutio  
  Vuosi 1921 oli lähes kohtalokas Schwarzkoppfille. Silti yhtäläinen kookas ja painava messinkikilpi laitettiin tenderiin kuin hytinkylkiin. Toijalan veturimuseon kaapissa lasioven takana on 1921:n ja 1919:n kilvet. Ehostin ne 60-luvun llopulla.
Olisiko veturi kuvattu 40- luvun lopulla, sillä varalaidat on tuoreesti lisätty selvästikin vyöryttämällä annettujen halkojen mahduttamiseksi. Vyörytyslaitoksia tehtiin pääasemille sodan lopun vaiheilla.
Hiekkapölykuorrutusta teleissä ja tenderin kyljillä - peräisin hiekka-ratapenkasta.
Mielenkiintois-harvinainen kuva Schwarzkoppfin Hv3 -veturista!
kuva 20.09. 21:11 Erkki Nuutio  
  Rajamäen farssi -jenkka lienee ollut vuoden 1918 tapahtumien surutyötä : https://fi.wikisource.org/wiki/Rajam%C3%A4en_farssi.
Rajamäen poikien äänitys oli vuodelta 1930. Rajamäen pojat toimi juurena Dallapé -orkesterille.
Mukana jo silloin Martti Jäppilä, Kone ja Silta Oy:n sorvari, punavanki ja VR:n Pasilan konepajan varastomies.
kuva 18.09. 23:26 Erkki Nuutio  
  Suuri osa kehitetyistä uusista raskaiden kuorma-autojen mekaanisista vaihteistoista (esimerkiksi Scania, Eaton) on ns. AMT-tyyppiä (automated manual trasnsmission), eli synkronikytkimiä ja vaihdekeppiä ei ole. Vaihteet kytketään sakarakytkimillä (kuten Mekydrossa) ja elektroniikka ohjaa paineilmasylintereitä, jotka kytkevät sakarakytkimet + ohjaavat moottoria ja irroituskytkintä.

Sakarakytkimet ovat luotettavia koska pyörimisnopeuserot ennen kytkentöjä ovat asianmukaiset. Tehokas nykyelektroniikka + anturointi ja testaus takaavat tämän.
Silti 60 vuoden takainen Sisuista tuttu synkronoimaton Eaton Fuller Roadranger -keppivaihteisto + normaalitasoinen kuljettaja (kuten itsekin aikanaan) pystyy aivan samaan (=salamannopeaan vaihdekytkentään) kuin nämä uusimmat Scanian ja muiden AMT-vaihteistot.
Fullereissa oli kuitenkin se valtava etu, että sähköä ei tarvittu ja sähköviat eivät haitanneet. Painelmaa toki tarvittiin aluevaihteiston kytkentöihin, mutta ilman sitä ei ollut jarrujakaan.
kuva 18.09. 19:50 Erkki Nuutio  
  Takaraiteille jäi 446, 521 ja pari kolme 740-sarjan Hv4:sta. 446 oli ainoa Hk2, jonka näin (ilmeisesti Toijalaan lähdössä olleen) henkilöjunan edessä. Pakosti tämä oli kesällä 1960. 446:n romutuksesta takaraiteella on täällä kuvia.
kuva 18.09. 14:34 Erkki Nuutio  
  Jos mikä, niin 777-780 olivat Tampereen varikon aktiivivetureita. Joku niistä oli alinomaan liikkeellä tai junaan kytkettynä.
Riksusta tuli kulloinkin yksi Schwartzkoppf. Se yksi on kuvassa 582. Se palasi Riksuun samana päivänä.
Turusta tuli samoin yksi väliltä 545-564 tuomaan ja viemään Tampere-Turku -pikajunaa. Sitä jopa korjailtiin siihen pikajunaan valmiiksi kytkettynä, kuten täällä oleva kuva näyttää : sitä ei haluttu viedä/päästää talliin.
Seinäjoen Hv:t (kuten 575) tulivat nekin havaituiksi, mutta hyvin harvakseltaan. Muita Hv-vieraita ei vuonna 1962 näkynyt.
Nämä havainnot ovat SADOILTA kerroilta/päiviltä ajalta 1961-1965 .

Vaikuttaa myös, että kääntöpöytäveturin päävalonheitin on näöltään sellainen, jollainen oli vain vetureissa 777-780 (https://vaunut.org/kuva/114537?tag0=0%7CHv2%7C777 ). Se oli vähän pulleampi kuin muissa mainituissa vetureissa.

En osaa lukea I numeroa muuksi kuin seiskaksi. Myös II numero näyttää seiskalta. III numeron voi ehkä erottaa suurentamalla, koska kamera ja filmi ovat olleet laadukkaita ja kameraa on tuettu kuvattaessa.
kuva 17.09. 20:50 Erkki Nuutio  
  Kiitokset! Nyt kuva on todella hieno ja sen värit ovat moitteemat ja luonnolliset.
Kääntöpöydällä on 77? - ehkä kolme kirvestä 777
kuva 17.09. 08:43 Erkki Nuutio  
  Toivottavasti on hyvin toimiva - ja se on tietysti keskeistä.
Arkkitehtuurista toki ei voi puhua.
kuva 16.09. 19:43 Erkki Nuutio  
  1786 ja 1785 olivat tuttuja asema-alueen vaihtotöissä. En ole koskaan nähnyt niitä parina.
kuva 14.09. 20:10 Erkki Nuutio  
  Voith tunnetusti pitää momentinmuuntimista kuin hullu puurosta. Yliampuvan monimutkaiselta Voith L33 kuitenkin vaikuttaa näin vähäiseen veturiin : https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?108,7791529 .
(Getriebebeschreibung Voith L33)
kuva 14.09. 15:27 Erkki Nuutio  
  Aika vähäistä aistimus Suomen kivihiilistä silti oli verrattuna esimerkiksi Saksan ja Brittien köyhän kansan asumuskatuhin. Niillä poltettiin oikein huonoa kivihiiltä ja ruskohiiltä vielä koko 70-luvun ajan.
Kaukolämpö tuli Tampereelle 60-luvulle ja ennen sitä poltettiin enemmän halkoja ja puuhaketta.
Kivihiiltä teollisuus poltti vain korkeiden savupiippujen välityksellä.
kuva 14.09. 15:14 Erkki Nuutio  
  Esalle, mutta tämä ei liity lättiin muuten kuin yhden luojansa kautta.
Kun vartuin pienokaisesta pojannaskaliksi Kervislinnassa (silloin Lentokonetehtaantie 1) 1949-1961 asui siellä mm. DI Riipola (moottorivaunut) ja ins. Pihkala (veturit), molemmat kai TkT Vainion suoria alaisia. Riipola käveli aina ruokatunnilla kotiinsa syömään ollen syvissä mietteissä. Niitä emme halunneet häiritä. Tahkon sukuinen Pihkala sensijaan huomasi aina tärkeät ponnistelumme.
kuva 14.09. 07:44 Erkki Nuutio  
  Tulkitsin vaalean rakennuksen kuuluneen Peruna Oy:lle ja lähimpänä olevan matalamman tiilirakennuksen kuuluneen Tampereen naulatehtaalle. Tulkinta on 98%:sti luultava, mutta tuon soratien pitäisi jatkua oikealle.
1051 on joka tapauksessa matkalla Järvensivun suuntaan. Sijainti olisi edellä olevan tulkinnan mukaan vähän ennen Tampereen Saippuatehtaan nurkkaa.
Epäilin toisaalta, että 1051 olisi pidemmälläkin - entisten Voiman tehdasrakennusten kohdilla. Siellä ei kuitenkaan ollut kuvan vaaleata rakennusta.
kuva 13.09. 19:30 Erkki Nuutio  
  Vuodeksi voi laittaa 1947. Syntyhistoriaa on puitu toisaalla.
Tuttu, ilmeisesti Riksun veturi Tampereella nuoruuteni ajoilta : https://vaunut.org/kuva/99094?tag0=0%7CTr2%7C1315
kuva 13.09. 19:26 Erkki Nuutio  
  Kelpaisiko kommentoineille Magdeburg ? : https://vaunut.org/kuva/182992?a=1
   >>