|
|
29.03. 12:17 | Erkki Nuutio | ||
| Mahdollisesti kyseessä on esillä valmisteilla olleen sairaalajunan veturi. Kuva on otettu yleisen liikkeellepanon aikana (sotilaat), luultavasti siis ennen sotaa. Luultavasti siis noin 18.6.1941. Vanhan mallinen matkustaja- tai konduktöörivaunu on kytketty perään. |
||||
|
|
29.03. 12:06 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen E-sarjan vaunu 1806! On jo odottanut hylkäämistä (maalauksen kunto), mutta napattu sitten sotareissulle. Ennestään tuntematon kiinteä tunnusmerkki seinällä, eli oli jo ehditty luovuttaa VR:ltä tunnusmerkkinsä mukaiseen tehtävään. |
||||
|
|
29.03. 11:55 | Erkki Nuutio | ||
| Varmaankin näin. | ||||
|
|
29.03. 11:54 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän ole samaa sairaalajunan kuntoonlaittoa tämäkin, eli noin 18.6.1941. | ||||
|
|
29.03. 11:51 | Erkki Nuutio | ||
| Eiköhän tämäkin ole saman valmisteilla olevan sairasjunan rautatievirkamiehistä, eli noin 18.6.1941. Liikekannalepano on jo julistettu, joten poliisi on näkyvästi aseistettu. |
||||
|
|
29.03. 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kuten jo todettiin, on kyse sairaalajunan vaunuston valmistelusta tehtäväänsä liikekannallepanon alkupäivinä - siis noin 18.6.41. Ilmavaaraa ei vielä ole. Siihen varauduttiin käskyillä viimeistään 22.6.41 Saksan hyökättyä Neuvostolaan muualta, mutta ei Suomesta. Neuvostoliitto aloitti jatkosodan noin 500 koneensa pommituksilla noin 20 Suomen paikkakunnalle 25.6.41 alkaen muutaman päivän ajan. Sitten se joutui siirtämään valtaosan näistä koneistaan etelään Saksaa vastaan. Kuvassa näkyy sairaanhoitajia ja junan apuhenkilöstön muodostavia sotilaita. Valokuvia ehdittiin ottaa ja ilmeet olivat helpottuneen valoisia. Välirauhan painajaismainen osuus oli keväällä väistynyt. Uuden sodan puhkeamisesta (25.6.41) ei vielä tiedetty - eikä vakavasti pelätty Saksan tultua nyt suojaksemme. |
||||
|
|
24.03. 18:46 | Erkki Nuutio | ||
| 1963 on jälkikäteisoletus perustuen siihen, että tämä on 6x6 kameran otos ja 1964 kesästä siirryin puolikinoon. Mahdollisia ovat 1962...1964 kevät. |
||||
|
|
24.03. 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Helsinki -kyltti löytyi sittenkin asemalta junalla sinne saapuvalle! Miten on nykyisin - jätetäänkö junalla tuleva epätietoiseksi?' Onko joku kiivennyt pylvääseen, vai onko kyse jostain siihen ripustetusta laitteesta? |
||||
|
Kuvasarja: Förby |
22.03. 13:13 | Erkki Nuutio | ||
| Osa näistä kuvista on tässä julkaisussa : https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/145911/Finby.pdf?sequence=1&isAllowed=y . Se on julkaistu vuonna 1914. Kuvat lienevät siten noin vuodelta 1912. Sen voisi merkitä hakuja ajatellen. |
||||
|
|
19.03. 09:31 | Erkki Nuutio | ||
| Tämäkö veturisarja ja -toimittaja on ollut kyseessä? : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877831?page=40 (SK 1/1922. s.40) |
||||
|
|
18.03. 18:01 | Erkki Nuutio | ||
| Munkkisaarta koskien: https://vaunut.org/kuva/126356?kv2=1940&paik=Helsinki+L%C3%A4nsisatama Sandvikens Skeppsdocka oli ahkera rautatievaunujen tekijä (SVR:lle, yksityisille, leveä ja kapea) 1889-1916. Tj:nä oli Adolf Engström, joka SVR:llä ollessaan suunnitteli Pikku ruskot (G1) ja oli harmissaan kun veturien valmistus vietiin SVR:n Helsingin konepajalta Tampereelle. Telakan raideyhteys tehtiin satamaradan myötä, eli noin 1895. Telakan rautatievaiheita kuvaa H:fors Skeppsdocka Ab - Sandvikens skeppsdocka och mek. verkstad 1865-1935. |
||||
|
|
17.03. 21:23 | Erkki Nuutio | ||
| Väliaikaisen yhdysliikennesopimuksen mukainen ensimmäinen VR:n matkustajajuna lähdössä Rajajoelta Valkeasaarelle 25.12.1921 klo 14.30: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877831?page=40 (Suomen Kuvalehti 1/1922 s.40 / 7.1.1922) |
||||
|
|
17.03. 09:41 | Erkki Nuutio | ||
| Heikin viittaamista Finna-kuvista selviää etuoven yllä olevien kylttien teksti (Sisäänkäynti / Ingång) ja se että nämä kyltit olivat käytössä vielä ainakin 20-luvun jälkipuolella. Kuten Heikki toteaa, on näiden Finna-kuvien ilmoitetut ajoitukset epätäsmällisiä ja virheellisiäkin. Oheinen kuva on otettu aikaisintaan kesäkuussa 1922, koska ensimmäinen asematornin kelloista aennettiin 4.1922 (Suomen Kuvalehti 14/1922 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877842?page=13 ). Silloisilla nostokeinoilla neljän kellotaulun nosto paikoilleen kesti kuukauden verran. Oheisessa kuvassa yksi kelloista on valmiina ja kellonaikakin pitänee paikkansa. Sen sijaan toinen näkyvä kello vaikuttaa olevan vaiheessa. Tämä kertonee ilmeiseksi kuvausajaksi noin 6.1922. Oheisen kuvan kuvaussuunnan ja rajauksen on määrännyt Kaivokadun keskelle ulottuva kivinen kerrostalo (katso SK 11/1925 s.31). Talo on estänyt Kaivokadun katujärjestelyjä ja lienee purettu pian vuoden 1925 jälkeen. Rautatieasema muodostui kohtaamispaikaksi vasta sen jälkeen kun RH oli vuokrannut asemaravintolat Nikolai Noschisille ja tämä oli varustanut ne ja laittanut kunnon touhun päälle. Avajaiset kutsuvieraille olivat 14.6.22 (katso SK 24-25/1922 s.39) ja yleisölle 15.6.22. Samoihin aikoihin oli Helsingissä pohjoismaiset lehtimiespäivät. Valokuvaajiakin oli siis liikkeellä. Arvioin tällä ja muilla perusteilla (autottomuus, etuoven edustan keskeneräisyys ym.), että oheinen valokuva on otettu 6.-9.1922. Vuosia 1924- ei voi hyväksyä, koska silloin näkyisi väistämättä (avo)autoja ja oven edustalla olisi jo reunakivellinen jalkakäytävä. Myös vuosi 1923 on epätodennäköinen samoin perustein. |
||||
|
|
15.03. 18:57 | Erkki Nuutio | ||
| Juhlava kortti, jota lievä retusointi ei ole pilannut. Mitähän kolme asemakylttiä pääoven yllä kertovat (vain Helsinki tunnistuu kylteistä)? Keskushallista vasemmalla III luokan odotushuoneessa oli Nikolai Noschisin pyörittämä ravintola. Sen ulkoikkunoihin näkyy kiinnitetyn erilaisia kirjainmerkkejä. Ravintolan elävöittämistäkö varten ? Keskushallista oikealla oli I ja II luokan odotus- ja ravintolasali. Sen pallovalaisimet taitavat olla näkyvissä Ainakin yksi tornin kello näkyy selkeästi. Onko toinen esillä oleva vielä rakenteilla? Uskaltavatko aidot helsinkiläiset arvioida ajankohtaa: 1922-1923 ? |
||||
|
|
15.03. 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Sama kuva ( https://vaunut.org/kuva/108835?paik=Linnunlaulu ) ehkä vuodelta 1902 Matti Parkkosen lähettämänä. Hakuna täytyi käyttää Linnunlaulua, koska vuositunniste puuttui. Vuoden 1895 värittämätön kuva ympäristöselostuksessa on tätä väritettyä kuvaa vanhempi, koska puusto on kasvanut Linnunlaulun kukkulalla. |
||||
|
|
09.03. 19:38 | Erkki Nuutio | ||
| Rakennusaikaisessa tiedotustilaisuudessa joku rautulainen kirosi aseman ja sen ratapihan sijoittamisen onnettomalle suolle. Rautulaiset tiesivät alueen kehnouden, mutta SVR:n insinöörit (tai näiden venäläiskäskijät) eivät. Suon täyttö oli iso työ. Soinen pohja näkyy oheisessa kaaviossakin radan jatkossa Raasulin suuntaan. |
||||
|
|
09.03. 14:19 | Erkki Nuutio | ||
| Melko valmiilta vesitorni näyttää. Todennäköisin kuvausvuosi lienee 1957. Voisi epäillä että tuolla olis ollut vanhastaankin joku (puinen?) vesitorni asema-aluetta ja vetureita varten. Eikö Pieksämäen aseman suunta ollut pääosin huono puhtaan veden saannin kannalta, mutta ehkä tuolta alueelta sitä löytyi. |
||||
|
|
09.03. 09:24 | Erkki Nuutio | ||
| Avainkysymys on milloin vasemmassa laidassa näkyvä Pieksämäen vanha vesitorni valmistui. Toijalassa vastaavantyylinen vesitorni valmistui 50-luvun loppupuolella. | ||||
|
|
08.03. 13:51 | Erkki Nuutio | ||
| Arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema uudistettu tehdaskokonaisuus valmistui vuonna 1935 ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110574?page=13 ). Ilmeisesti siitä on kuvassa kysymys. Arkkitehti-lehden valokuvat kuvasi Roos. Lisäuudistukset lykkäytyivät sotien jälkeiseen aikaan, ja valmistuivat vuonna 1954. |
||||
|
|
08.03. 10:29 | Erkki Nuutio | ||
| Raskaissa kuorma-autoissa (Sisu, Vanaja, Volvo, Scania-Vabis, Mercedes,...) tapahtui lähes täydellinen luopuminen bensiinistä karkeasti 50-luvun puolivälin vaiheilla. Osa dieseleistä (kuten Mercedes) oli kuitenkin 70-luvulle asti esikammiotyyppisinä epätaloudellisempia. Kevyemmissä ja usein halvemmissa automalleissa jatkui siirtymä valinnaisena 60-luvun puolivälin vaiheille, esimerkiksi (Nalle- ja Kärppä-Sisu, Volvo Snabbe ja Trygge (kumpaankin diesel 1964-). Dieselmuutosta nopeutti näissä ja esimerkiksi keskiraskaissa brittimerkeissä edullisten ja kelvollisten Perkins- ja Ford-dieselmoottorien saatavilletulo 50-luvun puolivälin vaiheilla. Samoin vaikutti dieselkorjaamoiden ja dieseltietämyksen leviäminen (mm. varsin laajalevikkinen Diesellehti) sekä polttoöljyä nautiskelevien dieseltraktorien voittokulku. |
||||
|
|
07.03. 22:17 | Erkki Nuutio | ||
| Sisun ratakuorma-autokoodien osista lienee selvää lähinnä vain J, koska se sisältyi kaikkiin malleista ja sitä käytettiin yksinomaan ratakuorma-autoihin. Moottorien osalta näyttää aika sekavalta, mutta osin viitataan Sisun omiin moottoritunnuksiin, kuten Leyland 0.400:n moottorikoodi oli AMV ja ratakuorma-automalli JA-5SV, Leyland 0.375 oli AMU ja ratakuorma-automalli JA-5SU jne, mutta poikkeuksia oli. Eli pääosin logiikka puuttuu (autoille tyypillistä). Kaikki Sisun ratakuorma-autot olivat 2-akselisia. Kokoonpano tapahtui Karjaan tehtaalla. JXB-ohjaamot olivat vielä puukehikkoisia ja pellitettyjä. Myöhemmät ohjaamot olivat kokoteräksisiä. 50-luvun teliraitiovaunujen valmistuksen myötä sitä johti (ilmeisesti valmistustekniseen suunnitteluunkin keskeisesti osallistuen) saksalainen ja Saksassa oppinsa saanut ins. Wolfgang Emmerich. Hän myös opetti Karjaan koripuusepät hitsausammattilaisiksi; kuten eräs näistä kertoi "luotimme häneen kuin pojat isäänsä". |
||||
|
|
07.03. 18:37 | Erkki Nuutio | ||
| Varmaan virikkeitä on otettu idästäkin. Olihan väki suurin joukoin siellä 1941-1944. Neukut itse tarjosivat Sisulle + VMT Lentokonetehtaalle sotakorvausatikkeliksi lukkeja, eli hajasääritrukkeja (lauta-autoja). Kuvan rata-auto on avotavaravaunun ja Sisun kuorma-autokomponenttien puhdas yhdistelmä - aivan kelvollinen sellainen. | ||||
|
|
07.03. 11:47 | Erkki Nuutio | ||
| "Punatulkun" protoyksilö. 50-luvun alkupuoli oli pääosin vielä bensiinimoottorien aikaa, tosin Sisuihin sai jo silloin johtavan dieselvalmistajan Leylandin moottoreita. Dieselmoottorit olivat kuitenkin kalliita ja niiden ruiskutuslaitteet täytyi huoltaa erikoiskorjaamon laitteilla. Niinpä tässäkin oli 5,04 litrainen Sisun oma AMI -bensiinimoottori. Se oli kotoinen sovellutus 30-luvun jälkipuolen Hercules-sivuventtiilimoottorista. Myös synkronoimaton vaihteisto oli Sisun omaa valmistetta. Ilmeinen esikuva oli Sisuissa 30-luvun loppupuolella käytetty Eaton-vaihteisto. Sota-aikana oli pakko valmistaa itse ja sama päti valuutan puuttuessa (sotakovaukset päättyivät vasta vuonna 1952) pitkään sodan päätyttyäkin. JXB-7 syntyi ilmeisesti tekn. Tauno Jäkän ja ins. Marcus Lindbergin piirustuslaudolla. VR:n puolella määrittelijä ja hankkija oli ilmeisesti DI Heikki Saarento. |
||||
|
|
06.03. 09:08 | Erkki Nuutio | ||
| Ohjaamon sermi on ollut äskettäin käytössä. Pohjoisessa (toki Oulu on pikemmin Keski-Suomea ja meri ja usein Föhn-tuulikin sitä lämmittää) sermi lieneekin useammin hyödyllinen. Etelämmässä sermiä ehkä käytettiin viimeksi sodan ja ilmavaaran vuoksi. Kiva kuva arjen aherruksesta. |
||||
|
|
28.02. 22:23 | Erkki Nuutio | ||
| Mry:n tuolloinen arvostettu ja tuloksekas puheenjohtaja oli myös innokas yksityislentäjä. Ei eksynyt matkalla Härmälän kentällekään (navigaattorit eivät silloin olleet apuna). Forssan silloinen kaupunginjohtaja oli syypää siihen, että saviseudun tuollekin maatilkulle (entinen asemapuisto) piti kiinteistökeinotella kerrostaloja. Ikäänkuin savipeltoja ei olisi riittänyt kilometreittäin joka suuntaan. |
||||
|
|
28.02. 22:00 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä Knut Nylanderin kuolinvuonnaan 1885 piirtämä uljas asemarakennus tuhoutui palamalla 19.1.2013 ( https://www.esaimaa.fi/paikalliset/5616005 ), Edeltävien muutaman vuoden aikana asema entisöitiin huolella, mutta mahtavaa kuistia ei ymmärtääkseni aiottukaan palauttaa. | ||||
|
|
24.02. 21:06 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä on siis alkuperäinen Vuoksenniska vuodelta 1895. Uudellennimettiin 9.1949 Vuoksen satamaksi, jolloin entinen Rönkkö uudelleennimettiin Vuoksenniskaksi. Nätti kuva, nätti asemarakennus ja nätti kioski. Kioski on ennen Rautatiekirjakauppaa (1910-) syntynyt, hieman jugendtyylinen. Sirkka Valannon mukaan (Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941) Imatran asemarakennusten piirustukset olisi muokattu Knut Nylanderin (kuoli jo 1885) Oulun rataa varten laatimien vakiopiirustusten pohjalta. Kunnon sade on edeltänyt auringonpaistetta. |
||||
|
|
22.02. 12:58 | Erkki Nuutio | ||
| Arvokas todellisen maanrakennustyön kuvaus. Veturia koskien on käytetty taiteilijan vapautta. Kyseessä lienee ollut Ankka D1/Vr2. Ne valmistuivat 1930-1931. 30-luvun alkupuolen tapahtumaa kuvataan. |
||||
|
|
22.02. 12:45 | Erkki Nuutio | ||
| Tampereella ollaan. PMK:n talo näkyy kaukana oikealla: https://tampereelta.blogspot.com/2008/04/pmkn-talo-sai-kylttins-takaisin.html |
||||
|
|
21.02. 09:26 | Erkki Nuutio | ||
| Vuodeksi tulee siten 1922, koska seuraavana vuonna torilla jo oli lähtöpysäkkejä ja pysyvämminkin linja-autoja. Ilmavalokuvaus-tiedustelua Suomessa harjoitti laajasti von der Goltzin Itämeren divisioona. Suomalaisten alkuaikojen toimia kuvaa Janarmon Varhaisilmailumme 1753-1919 (1963). Kiinnostavin kuva kirjassa on terävä ilmavalokuva Pietarin Suomen asema-alueesta (mukaanlukien SVR:n Kolikovan kentälle rakentama tavararatapiha) . Aikaansaannos oli tulos Mikkolan ja Leijerin nelituntisesta Sortavalasta alkaneesta rautatie- ja lentoasematiedustelusta 28.2.1919. |
||||
|
|
20.02. 09:56 | Erkki Nuutio | ||
| Loppusyksyn tai alkukevään lumikuuro on osunut vastaanottajien hattuihin. Ei senkään puolesta kesäolympia-aikaa. Mikä on ollut vaununumerointi vuoden 1932 vaiheilla? Vaunuja runsaslukuisesti. Lienee tullut Turun suunnalta. |
||||
|
|
20.02. 09:50 | Erkki Nuutio | ||
| Voi tämä olla vuodelta 1920 (Kaisaniemen/Murtokatua varten tehty aukko on ehkä vielä keskeneräinen), mutta ehkä todennäköisemmn vuodelta 1921. Vuonna 1923 oli torilla jo linja-autoja. Vuonna 1920 ei autoliikennettä käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan. |
||||
|
|
19.02. 18:51 | Erkki Nuutio | ||
| Sattumakuva. Ennen vuotta 1910 (ehkä noin 1905). Raidejärjestelyä muutettiin noin 1908-1911, jolloin kuvan etunurkan kohdelle rakennettiin myös aseman laajennus. | ||||
|
|
19.02. 18:29 | Erkki Nuutio | ||
| Kaisaniemenkatu avattiin vuonna 1921. Sen suuaukon oikeaan kulmaan ei ole vielä rakennettu kulmataloa kuvan pienempien rakennusten tilalle. Rakennusvuosi kulmatalolle varmaan löytyy. Joka tapauksessa 20-lukua, ehkä puoliväliä siitä. Rautatientorilla on tyhjiä torimyyjien myyntipöytiä. |
||||
|
|
15.02. 14:14 | Erkki Nuutio | ||
| EN osti sen Lenovon vastaavalla kokemuksella kuin joku muukin, jonka edellisestä mikro-ostosta on vuosikymmen ja on edellä käyttänyt asiallisesti toimivaa W7:aa asiallisesti toimivan mikron (Acer) kanssa. Sinänsä ihmettelen ammattiotyökseen mikroalalla toimivia, jotka silti eivät nosta haloota näistä ala-arvoisista tuotteista ja niiden markkinoimisesta pahaa aavistamattomille kuluttajille. Olen valmis ja pätevä osoittamaan näiden tuotteiden vakavat virheellisyydet, jos niitä tulisi tarkastelemaan sellainen asiantuntija, jolla on kanttia toimia asioiden korjaamiseksi. |
||||
|
|
15.02. 12:06 | Erkki Nuutio | ||
| Petroskoi vallattiin Karjalan armeijan VII ja VI AK:n saarrostuksen tuloksena 1.10.41. Valtauspäivänä kaupunki uudelleennimettiin Äänislinnaksi. Nimen ehdotti ilmeisesti HY:n professori Paavo Ravila. Kaupungille oli haettu uutta nimeä jo bolsuaikana Punainen Karjala -lehden kilpailussa. Ehdotuksina tuli mm. Puna-Sampo, Onega ja Gyllingrad. Kilpailu oli siis ennen erityisesti suomensukuisiin kohdistuneita Stalinin vainoja. Niissä myös Neuvosto-Karjalan puoluejohtaja tri Edward Gylling syrjäytyi ja kuoletettiin vankileirien saaristossa (Gulag). Suomalaiset pitivät hallussaan kesään 1944 asti Muurmannin radasta välin Syväri - Karhumäki/Poventsa (noin 200 km). Se suojasi hyökkäyskeskityksiltä, koska neukut eivät voineet tehdä siellä nopeita joukkojen siirtoja ilman rautatiekuljetuksia. Vaikka Saksa ja suomalaiset itse tiedustelivat laajasti välirauhan aikana, osasivat bolsut salata täysin tällöin rakentamansa yhdysradan Sorokasta Arkangelin radalle ( https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jussina/muurmannin-radan-kautta-venaja-sai-valtavan-maaran-materiaalista-apua-rata-olisi-ehdottomasti-pitanyt-katkaista-pysyvasti-sorokasta/ ). Suomaisilla ei myöskään ollut mitään tietoa esimerkiksi Syvärin voimalaitoksesta. Siellä Syvärillä joukkomme turhaan odottelivat aseveljemme joukkojen kädenpuristusta. Syyskuussa 1941 päätettiin muuttaa hyökkäysvaiheen divisioonaorganisaatio prikaatiorganisaatioksi välttämättömän työvoiman vapauttamiseksi siviilitehtäviä varten. Tämän muutoksen yhteydessä siis muodostettiin Kolmas prikaati. Tämän kirjoitettuani kiroan jälleen W11:n ja Lenovo-mikroni alimpaan helvettiin - surkeista surkeimpia tuotteita jotka pilaavat fyysisen ja henkisen terveyden. |
||||
|
|
14.02. 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lähtökohtia: 1 /Vahvialan suojeluskunnan jäsenet ovat alueelta, jossa rata nykyrajalta Viipurin suuntaan käsittää suurinpiirtein Loukon ja Hovinmaan välin. En tiedä löytyykö tuolta väliltä kuvaan sopivaa siltaa. 2/ Silta on lankutettu, mutta tuntuu siltä, että lankutus on vain erityiskäyttöä varten. Jos lähistöllä on kevyemmille ajoneuvoille sopiva silta, tarvittaisiin kuvan siltaa vain raskaille ajoneuvoille (sellaisia olivat linja-autot jo 30-luvun loppupuolella. Viipuriin vievän rautatien ohella Vahvialan lähialueella on muitakin ratoja. Hiitola - Rautu ei ole lähin näistä, mutta sen varrella on Kiviniemessä pari kertaa vuonna 1918 räjäytetty ja sitten uudelleen tehty Kiviniemenkosken silta. Kuva sillasta: VR 1912/37 II s.266. Kuvan yleishahmo tuntuu sopivan valokuvaan. Oheisen valokuvan suojakaiteet toki puuttuvat, mutta ne lienevät myöhempi lisäys. Jo vuoden 1920 Suomen kartastossa on rautatiesillan vierellä Kiviniemessä autotie. Sen kantavuus on tuskin ollut 30-luvun loppupuolella enää riittävä raskaimmille autoille, joten näille on voitu tarvita rautatiesillan apua. Ehdotus on siten Kiviniemenkosken silta ja 1930-luvun loppupuoli. Odotan avoimin mielin toisia ehdotuksia! |
||||
|
|
14.02. 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Silta ei näytä rajajokiselta, mutta varmaan siltä suunnalta. Etsintäpartiot lienevät jo liikkeellä. | ||||
|
|
10.02. 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Kummer -vaunu. Kyseinen linja avattu 4.10.1900. Kuva ehkä vuodelta 1901 kun näyttävät ns. uuden veroisilta. Raitioväki ehkä varmentaa. Nätti kuva. |
||||
|
|
10.02. 21:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos Jarille ja Intolle. Johdattelitte tosi mielenkiintoiseen paikkaan. Esimerkiksi tälle sivulle alasivuineen: https://pegasus-leaders.com/zlatoust-the-home-of-russian-steel/?srsltid=AfmBOorrMJlvXU14TwgL7lwbkA4ZOYy8CumN6Z9HCHlHnaPdXLh-jHeb Voisi vaikka ostaa 10000 eurolla miekan tai sapelin, jonka (sijoitus)arvo säilyy. |
||||
|
|
09.02. 15:17 | Erkki Nuutio | ||
| Sitten tuli tilatankkijärjestelmä vuodesta 1968 lähtien. Hankkijan MKT-tehtaat Malmilla aloitti kuorma-auton alustalle laitettavien jäähdytettyjen imutankkikorien sarjavalmistuksen. Alusta oli valtaosin Kontio-Sisu, perävaunullisena joskus R- tai M-Sisu. Asia on selostettu Sisu-Viestissä 1/1976 s.4-7. Sattui jarrutustuntoa koskenut kirjoitukseni Hallittua jarrutusta samaan lehteen s.12-13. |
||||
|
|
09.02. 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Jyrkät kaiteelliset kulkuportaat ovat oikealla ojan ylityspuiden jatkeella. Näkymä ei luultavasti ole Siperian rautatieltä ( https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1982280?page=4 ), koska siellä päin asut ovat värikkäämpiä. Kaukasuksen miehet kulkevat mustissa ja papakha-turkislakitettuina. |
||||
|
|
08.02. 22:07 | Erkki Nuutio | ||
| Vihjeitä ei ole juurikaan. Kaksi miestä, sotilas (?) ja rautatieläinen. Edellisellä lienee tämänkaltainen perinteinen hattu: https://en.wikipedia.org/wiki/Papakha#/media/File:Azerbaijani_old_man_in_Papakh.jpg . Olisiko rautatielinjaa Bakun suunnalla? Ennen bolsuvaltaa, eli ehkä 1900-luvun alun tienoillta. Myös osseettien perinteinen hattumuoti sopii kuvaan: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ossetian_traditional_clothing#/media/File:Mukagov_kin_from_Dargavs.jpg Harva azeri tai osseetti on on perinteisissä Kaukasuksen alueen ammateissa. Hyllyssäni on pohjoisosseetti Tokaevin kiinnostava kirja: Stalin means war (1951) . Tämä oli everstinä Neukkulan lentokonetutkimuksessa 1938-1945 ja sodan päätyttyä Stalinin käskystä kaappaamassa saksalaisia tiedemiehiä Neukkulaan. Loikkasi länteen ja jatkoi professorina Briteissä ja USA:ssa, kirjoitteli rakettitekniikan kirjoja ja osallistui Apollo -kuuohjelmaan |
||||
|
|
03.02. 10:11 | Erkki Nuutio | ||
| Sinänsä kiinteät tykkimme, kuten rannikkotykit olivat keisarilta perittyjä, osin lähinnä 30-luvulla paranneltuja. 180 mm ei riitä kuvan tykille. Luutnantin kauluslaatan pituus oli/on noin 80 mm : ( https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258496/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf/449efb5b-7f0e-4919-bf9c-cdbd6b06293f/PEVIESTOS-Sotilaspuvussa-ja-virkapuvussa-kannettavat-merkit-ja-tunnukset.pdf.pdf , sivu 56) . Kuvan kaliiberi on noin 3 luutnantin laattaa, eli noin 240mm. Vain Russarö tulee kyseeseen. Myös kuvassa hieman näkyvä suojakilpikin viittaa Russaröhön. Bolsujoukon lynkkaaman entisen valtionpäämiehemme, Keisari-Suuriruhtinas Nikolai II:n perintöluovutus, jonka naapurimaaksemme muuttuneen bolsu-Venäjän valtionpäämies Lenin vahvisti vuonna 1920 on esitelty kirjassa: Viacheslav Nikitin Suomen armeijan venäläinen perintö - Tsaarin upseerit ja itänaapurin kalusto Suomen puolustusvoimissa 1918-1948 (Minerva, 2017, 449 s.) |
||||
|
|
02.02. 21:15 | Erkki Nuutio | ||
| Russarön 9.2 tuuman (234/50) tykit kävivät 1.12.1939 klo 9.57 tykistötaistelun 8800 tonnin risteilijä Kirovia ja sen suojana olleita kahta hävittäjää vastaan. Kirov avasi tulen ja Russarö vastasi. Hävittäjä Sremiteljy sai vakavan osuman, pakeni savuverhossa ja pääsi vaivoin palaaman tukikohtaansa ja telakalle. Myös Kirov sai osumia, lopetti tulituksen klo 10.08 ja pakeni nopeasti etelään (Tallinnaan). Kirov oli saanut Russarön osumista huomattavia vaurioita. Neuvostotapaan telakkakorjauksen pituutta ja laajuutta ei ole mainostettu. Neuvostovakoilu ei ollut selvittänyt Russarön tykkiulottumiin tehtyjä parannuksia ja tuli pahoin yllätetyksi. Kirov: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirov_(1936) . Mikon kommentin viitteen jatkoviite kertoo asiasta laajemmin (kappale 234/50) ja vieläpä asian liittyneen kapearaideoperaationkin. |
||||
|
|
02.02. 20:30 | Erkki Nuutio | ||
| Ristikkosiltojen laskenta on periaatteessa yksinkertaista, jos yksinkertaistaen oletetaan palkkien liittymiin kitkattomat nivelet. Tällöin jokaiseen liittymään pätee pystyvoimien ja vaakavoimien tasapainoehto (= voimien summa = 0). Kun liittymään tulevien palkkien (yleensä 3 kpl) suunnat ovat tiedossa, voi näiden tasapainoehtojen avulla suoraan ratkaista palkkivoimien (vetoa tai puristusta) suuruudet. Tällainen silta on ns. staattisesti määrätty, pelkät statiikkalaskut riittävät. Lähdetään liikkeelle sillan päästä ja edetään vaiheittain toiseen päähän. Ennen laskettiin laskutikun avulla. Taskulaskin nopeuttaa vähintään kymmenkertaisesti. Todellisen ristikkosillan liittymissä ei ole kitkattomia niveliä. Siksi palkkeihin syntyy myös taivutusmomentteja ja muitakin monimutkaistavia asioita. Siksi noin aikavälillä 1880-1920 kehitettiin laskentanormeja (DIN ja muut), jotka ottivat nämä seikat huomioon eri tavoilla, kuten myös ilmoittivat siltaan kohdistuvien ulkoisten kuormitusten määritystavat. Työmäärä oli suurehko. Mutta mikä oli laskiessa, kun hyvä palkka juoksi koko ajan ja kynänterottajia ja muuta apuväkeä oli käytettävissä. |
||||
|
|
02.02. 17:01 | Erkki Nuutio | ||
| Otsaprojektion rinnalle sivuprojektio: https://vaunut.org/kuva/158802?paik=Syv%C3%A4ri | ||||
|
|
02.02. 16:53 | Erkki Nuutio | ||
| Kaliiberi näyttäisi olevan kolme luutnantin natsaa a' 80 mm (eli luokkaa 240 mm.). Ei osu rautatietykkeihin. Kenties rannikkolinnakkeelta. |
||||
|
|
31.01. 21:47 | Erkki Nuutio | ||
| Kommenttini 2. Rautatiepatterin 152 mm:n rautatietykeistä pitää paikkansa Täktomiin varastointiin ja miehistön kotiuttamiseen asti. Nämä tykit eivät kiinnostaneet Neuvostoliittoa ja ne jäivät Suomeen. Kiinnostus ja myynti kohdistui 3. Rautatiepatterin 180 mm:n ja 305 mm:n rautatietykkeihin ja niiden erikoisvaunuihin. Nämä myytiin ja siirrettiin rautateitse Vainikkalan kautta Neuvostliittoon. 152 mm:n rautatietykkien putkia yritettiin korjata Tampellan toimesta vuodesta 1947 lähtien ja vuonna 1949 niistä tehtiin sisäputkellisina 152/46 tykkejä. Mutta tavoitteet elivät ja tykit päätyivät Raippaluotoon. Yksi näistä tykeistä on Hangon rintamamuseossa Lappohjassa. Ove Enqvist kertoo asiat kirjassaan täsmällisesti (ja ilman virheitä). Pahoittelen 152 mm:n ja 180 mm:n sekoittamista samaan soppaan. Pätevyyteni ulottuu vain 100 mm:n taisteluvaunun kanuunaan asti. Ei ole syytä epäillä tietoa kahdesta 40 mm:n ilmatorjuntavaunuista. |
||||
|
|
31.01. 14:57 | Erkki Nuutio | ||
| Ove Enqvist : Rautatietykistö Suomessa -kirjan tykkivaunujen muodon perusteella kuvassa lienee 2. Rautatiepatteri (4/152/45 "Iivari"). Perustettaessa 16.6.1941 se oli vasta kaksitykkinen, mutta täydentyi 7.1941 kuluessa kolmannella ja neljännellä 152/45 -rautatietykillä . Rautatietykkiensä lisäksi patterilla oli kaksi ilmatorjuntavaunua, joissa 40 mm:n ilmatorjuntatykit. Patteri toimi hyökkäysvaiheessa Karjalan armeijan tukena ja asemasodan aikana Itä-Karjalan rintamilla ja Laatokan rannikkopuolustuksessa. Loppuunkuluneilla neljällä tykillään patteri ampui Impilahdessa 28.7.1944 samasta tuliasemasta viimeiset laukauksensa kohti vihollista. Kenties kuvan yhteislaukaus ammuttiin tuolloin Impilahdessa. Patteri siirtyi varastoitavaksi Täktomiin Hangon alueelle 24.10.1944 ja miehistö kotiutettiin 1.1944. Tarkastettuina ja osin kunnostettuina tykit ja erikoisvaunut myytiin Neuvostoliittoon vuoden 1944 lopulla. Siellä ne olivat kunnostuksen jälkeen palvelukäytössä 1960-luvun alkuvuosiin asti. Yksi näistä 180 mm:n tykeistä on muistomerkkinä Sevastopolissa, toinen Krasnaja Gorkan (Yhinmäki) linnoituksessa ja kolmas Moskovassa. |
||||
|
|
30.01. 11:58 | Erkki Nuutio | ||
| Toivotan menestystä Greennorthille ja muille vetyä sivuaville hankkeille, joita pyritään toteuttamaan Suomessa. Mutta vielä ei ole lapioita isketty maahan peruskivien laskemiseksi. Vielä puuttuvat uutistiedotteet hankkeiden konkreettisista toteutusvaiheista. Rahoittajat polttavat yhä rahojaan kiinteistökeinottelussa. Usko muuhun, kuten ylivihreän siirtymän nopeuteen horjuu aiheellisesti. Osasyyllisiä tilanteeseen ovat etenkin ylivihreät utopistit. Vielä pari vuotta sitten nämä kiisivät kaiken aikaa ylimielisinä pari metriä maan pinnan yläpuolella - meitä suhteellisuudentajuisia ja edes jonkin verran tietäviä tallaillen. Utopistit näkivät kaikessa päästöttömän vetytalouden tulevan jo muutaman vuoden kuluessa. Esimerkiksi EU:ssa nämä sotkivat ja sotkevat yhä ajoneuvoteollisuuden mm. ohjaamalla satojen miljardien tuotekehitysrahat utopioihin, kuten polttokenno-vallankumouksen toteutumiseen liikenteessä kymmenen vuoden sisällä. Kotimaassa nämä ja muutkin parjasivat/parjaavat ainoata puolueistamme, joka näki asioita realistisemmin eikä edistänyt keinottelua. Olisi siis monien syytä toimia viisaammin - palauttaa kunniaan suhteellisuudentaju sekä tietämiseen tukeutuva rohkeus ja sinnikkyys. |
||||