1375-48950 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 30.10. 10:07 Erkki Nuutio  
  Tämän hienon kuvan puitteissa on käytännön asioista tarkasteltu mm. veturihiiliä . Myös ilmastonmuutoKSIA koskevia mielipiteitä on puitu laidasta laitaan - mielestäni riittävän monipuolisesti. Jatkoväittely ei sitäkään asiaa selvennä.
Jos joku välttämättä haluaa, aloittakoon keskustelupuolelle uuden sanomaketjun ja tuokoon siinä esille TÄSMÄLLISIÄ tärkeitä tosiasioita.
Mutta älköön tällöin luulko, etteivät monet täällä kommentoineet olisi vuosikymmeniä - monipuolisella tieteen ja/tai käytännön osaamisella näitä asioita puntaroineet.
Panikoivat ja häiriköivat nulikkaliikkeet eivät näitä ongelmia ratkaise, vaan ovat pintakuohua aiempien pintakuohujen tapaan.
kuva 28.10. 20:52 Erkki Nuutio  
  Lienee tosiaan A-mallin Ford, jollaisia tehtiin vuodesta 1927 lähtien. Tuulilasin sivussa vaikuttaa olevan sireeni, eli poliisia palveleva auto lienee kyseessä. Olisiko vierellä oleva mies liikkuvaisen poliisin haalarissa, eli valvontatehtävässä.
kuva 28.10. 10:34 Erkki Nuutio  
  Talvi- ja toisaalta jatkosodan alkamiset poikkesivat toisistaan. Talvisotaan jouduimme yllätettyinä koska olimme naiiveja, luotimme kansainväliseen oikeuteen. Jos ei olisi tehty ennenkaikkea Mannerheimin vaatimaa salattua liikekannallepanoa olisi surkeasti käynyt.
Välirauhan ajan jatkuva neuvostouhka poisti naiivisuuden ja tartuimme ainoaan pelastusrenkaaseen. Vain siksi ylin sotilas- ja valtiojohtomme tiesi pari viikkoa ennen Barbarossan alkua, että silloin koko Mustanmeren ja Suomenlahden välinen alue on sodassa.
Oli päivänselvää ettei meille jätetä mitään keinoa pysyä sivussa tästä taistelusta pidempään kuin muutaman päivän ajan.

Tämän sotilaallisen ja taloudellisen tosiasian ymmärsivät NL, Saksa ja Suomi TÄYSIN ja myös mm. USA.
Ja sen mukaan kaikki osalliset valtiot toimivatkin, Suomi kyllä varovaisesti ja toteuttaen samalla liikekannallepanonsa.
Joitain rajoitettuja kahinoita, kuten rajaloukkauksia ja sotilaskohteiden pommituksia esiintyii heti 22.6. alkaen, mutta esimerkiksi matkustajavaunut Leningradiin kulkivat normaalisti.
Neukuilla ei ollut Casus Belliä, vaan heiltä petti harkinta. Kostoa janoten he hölmöyttään aloittivat jatkosodan (sitä pian katuen).
Niinpä lähes 500, Suomeen hyökkäämistä jo pitkään odottanutta neukkukonetta päästettiin sotatoimiin, mutta kiellettiin häiritsemästä Suomeen sijoittuneita saksalaisjoukkoja. Maahyökkäyksiä ei tullut koska jo pitkään Suomeen hyökkäämistä varten koottuja maajoukkoja alettiin nopeasti siirtää Leningradia kohti eteneviä saksalaisjoukkoja vastaan.

Näin Neuvosliitto aloitti jatkosodan. Jos ei olisi aloittanut, olisi ehkä syntynyt pulmia. Olivathan kauppareitit sulkeutuneet ja väestömme oli täysin riippuvainen mm. Saksan ravinto- ja polttoaineista ja sotilaat Saksan aseista. Saksan joukot Suomessa noudattivat kiitettävästi kieltoamme hyökätä, mutta näin saattoi jatkua vain muutaman viikon ajan.
Alkupisteet alueellamme: Ryti & Mannerheim 99, Stalin 5, Hitler 90 (ilmahyökkäys Itä-Preussista Leningradiin ilmatilaamme loukaten -10).
kuva 27.10. 10:33 Erkki Nuutio  
  Arvelu ajankohdasta on vastaava: Sairaalajuna on liikkeellepanomatkallaan, oletettavasti 20.-24.6.41.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, siis aloitti jatkosodan 25.6.41 suurimittaisilla, 19 paikkakunnan liikenne- ja siviilikohteisiin kohdistuneilla ilmapommituksillaan.
Silloin tuli ensiveri kentälle. Hyökkäjistä vertansa luovuttivat lähinnä 23 pudotetun punakoneen miehistöt. Etenkin Turulle aiheutetut vauriot (satama, Turun linna paloi) olivat merkittäviä. Suomessa olleet saksalaisjoukot sensijaan saivat olla ja olivat rauhassa.
Kuvassa ihmisillä on vielä leppeät ilmeet kasvoilla. Niin ei ollut enää 25.6.41 jälkeen, jolloin sairaalijunissa hoidettiin haavoittuneita.
kuva 23.10. 22:14 Erkki Nuutio  
  Ari, jos pidät minuakin keski-ikäisenä miehenä, otan tämän suurena kohteliaisuutena. En kylläkään tunnista itseäni enkä valtaosaa ikätovereistani ylikuluttajina. Teimme täysillä töitä noin 45 vuotta ja pääosin vähintään 60 h/vk. Emme edes osaa ylikuluttaa, eikä se ole mahdollistakaan tyypillisillä tuloillamme.

Lämpötilanmuutosta ja erityisesti eri maiden ihmisten osuutta ("syyllisyyttä") sen suuruudesta EI KUKAAN PYSTY vielä saamaan täsmällisesti selville, koska ristiriitaista aineistoa on määrättömästi, mutta toisaalta puutteellisesti. Sinänsä riittääkin että yritämme (EU ja mieluusti myös pahat saastuttajamaat) tehdä RAJALLlSTEN mahdollisuuksiemme rajoissa toimet jotka riittävät esiintulevien ongelmien poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Ihmisen osuus lämpötilanmuutoksessa ei ole 100% eikä 0%. Tämä on TÄYDELLISEN VARMA ASIA.
Oma KARKEA arvioni joka perustuu yli 60 vuoden tuntemukseen, josta puolet ajoneuvoteollisuuden tutkimus- ja kehitysammattilaisena on 3..5% . En väitä totuudeksi, vaan se on oma työoletukseni. Koska maapallo on suuri ja olosuhteet kaikin tavoin vaihtelevat, eivät parhaat asiantuntijatkaan pysty ihmisen "syyllisyyden" suuruutta täsmällisesti osoittamaan.

Vaikka pitkä ja syvällinen tuntemus puuttuukin, toivon Sinun arvioivan tätä lähihistorian todellisuutta, josta kerroin.
Johdatuksena on kuvani ( https://vaunut.org/kuva/99373?u=3399&paik=Tampere&tag0=17%7CSijainti%7CRataverkon+ulkopuolella ).
vuonna 1897 tehdyn veturin kattilasta. Sellaista siis tarvittiin vielä vuonna 1961, parempien keinojen puutteessa lämmittämään komean uuden keskussairaalan rakennustyömaata.

Samana vuonna lähes kaikki muukin lämpö tehtaissa, kerrostaloissa ja kaikissa muissakin rakennuksissa, vetureissa jne. tuotettiin fossiiilisesti. Savua tupruttavat piiput olivat kaikkialla ja ilkeitä päästöjä levisi ilmaan ja maaperään niistä.
Kaikkeen tähän siis ihminen "syyllistyi" halutessaan pysyä lämpimänä ja työpaikkojen säilyvän.
Silti ilmasto ei lämminnyt! Ei ainakaan mitään tuntumaa tai tietoa sellaisesta ollut.
Päinvastoin, talvisin oli Tampereen korkeudella kunnon talvipakkaset ja paljon lunta.

Sitten, pääosin noin 30 vuodessa lähes kaikki fossiilinen polttaminen Suomessa lopetettiin. Se tehtiin ihmisen suurin teknisin ponnistuksin ennen kaikkea saasteista aiheutuvien ongelmien poistamiseksi.
Mutta, kas kummaa ilmasto alkoikin puhdistuneen ilman ja veden seurauksena lämpenemään. Miten tämän selität?
Vaikka fossilipolttoa on yhä runsaasti muualla (Intia, sotarintamat jne.), täytynee selityksen suurelta osin olla, ettei ilmastonmuutos pääosin johdukaan päästöistämme.
Vai kuinka?
kuva 22.10. 09:41 Erkki Nuutio  
  Menemättä näillä palstoilla syvemmin ilmastonmuutosoletuksiin ja -syihin, mieleen palaa 60-luvun loppupuoli, jolloin Tamperellakin oli pitkään lämpöä -30 astetta ja ennätys oli -37 astetta. Puolen kilsan välein piti mennä kerrostalon rappuun lämmittelemään. Onneksi kangasalalainen työkaveri otti rättärinsä kyytiin Tampereelta perille Valmetin moottorilaboratorioon, ettei tarvinnut kävellä Siurosta Linnavuoreen.
Se oli kuitenkin aikaa, jolloin maamme oli alkanut massiivisesti vähentää päästöjä ilmaan ja puhdisti saastuneet järvet. Ei tullut paskakikkare enää suuhun Pyynikin tai Härmälän rannassa.

Myöhemmin alettiin poliittisesti tarpeellisena pitää valehtelua ilmastoasioissa. Tästä johtunutta hölynpölyä olivat "tieteelliset" tulokset maapallon lämpenemisestä teollistuneen ajan alusta lähtien tuleville vuosikymmenille asti sadasosa-asteen tarkkuudella !!
Arvostelukykyiset ihmiset näkivät heti näiden virheet/valheellisuuden jo siitä, että ennen 60-lukua oli vuosikymmenet toimineita täsmällisiä mittauspisteitä korkeintaan sata koko maapallolla. Suomessakin oli vain yksi 1910 lähtien jatkuvasti toiminut mittauspiste.
Lämpösaarekeilmiö (kaupunkilämpö) on korruptoinut lähes kaikki mittauspisteiden tuloskäyrät (kuten ns. "Kaisaniemen" tulokset).

Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä, ja mielipiteellä voi olla arvoa, jos se perustuu uskottavaan tietoon sekä monipuoliseen ja kriittiseen täydentävään kokemukseen. Tutkimustuloksia EI SAA uskoa kritiikittä, koska tieteen VÄLTTÄMÄTÖN ehto on kriittisyys sekä valmius päätelmien tarkistamiseen uudempien arvokkaiden havaintojen ilmaantuessa.
Historiallisesti tieteellisistä tuloksista voi todeta, että hyvin usein on ainoa (ensimmäinen) erilaiseen tulokseen päätynyt tieteilijä (tai jopa asiantunteva maallikko) ollut oikeassa ja tieteilijöiden enemmistö (lauma, pelurit) on ollut väärässä. Esimerkkinä vaikka Galileo.
kuva 21.10. 11:01 Erkki Nuutio  
  Tämäkään hieno kuva ei synnytä suhteellisuudentajua elokapina-väessä ja vastaavissa. Lämpö syntyi hiilellä, haloilla ja turpeella kaikkialla maailmassa, pohjoismaissa, Britanniassa, Saksassa, Benelux-maissa (ja tietysti varsinkin neukkulassa ja sen alistamissa maissa).
Polttaminen tapahtui huonoissa kattiloissa ja ilman puhdistuslaitteita.Lisättiin vain piippujen korkeutta.
Oli HIILI- ja teräsyhteisökin (eli sittemmin EEC) sitä varten.

Ilmasto ei silti lainkaan lämmennyt. Nyt kerrotaan lämpiävän yli ymmärryksen meiden syystämme, vaikka hiilet ja muut pistettiin pannaan ja auton päästöt ovat alle kymmenestuhannesosa 40 vuoden takaisesta. Kotikaupungistani, entisestä kukoistavasta teollisuuskaupunki Tampereesta muistan lukemattomat tummaa savua työntäneet tehtaanpiiput, Niitä säestivät lukemattomat kerrostalojen ja pikkutönöjen savuavat piiput.
Armeijasta PsvP:stä muistan silmiin tunkeneen Bakun naftan rikinkatkun, kun herättelimme komppanian kymmentä T54-vaunua.
Sisun testaushommista muistan Leyland 0.500 -savumoottorin (joka upotti Leylandin), joka pimensi korttelin kylmäkäynnistyessään ja Rolls-Royce -moottorin, joka kävi kylmäkäynnistyksessä vartin yhdellä pytyllä, sitten kahdella ja rynnätessään lopulta kaikilla, pimensi seudun.
Britanniassa opiskellessani muista pistävän kivihiilenkatkun köyhempien asuinkaduilla ("Lontoon sumun" jäljitelmä).


Kaikesta tällaisesta huolimatta ilmasto ei silloin lämminnyt lainkaan!
Nyt sanovat että murto-osaan vähentyneet palokaasut kuumentavat maapallon peruuttamattomasti.
Autuaita ovat helposti höynäytettävät..
kuva 20.10. 21:04 Erkki Nuutio  
  Huolitetu asemarakennus. Onko tämä suomalaisten piirtämä ja tekemä?
kuva 20.10. 15:16 Erkki Nuutio  
  Pikkutullit lopetettiin Suomessa vuonna 1808 ja Ruotaissa vuonna 1810
( https://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkutulli )
kuva 19.10. 16:14 Erkki Nuutio  
  Viitaten Radan varrella -kirjan tietoon oli Karamäki ratakilometrillä 144 jatkosodassa miehitetyn alueen rataosalla Suojärvi -Suolusmäki - Syväri. Äänislinna (Petroskoi) oli ratakilometrillä 139, eli sen lähistöllä ollaan. Vuosi on siten 1942 tai 1943 (1944 jo epätodennäköinen).

Suomalaisten vetäydyttyä noin 20.6.1944 ja kauppaliike Vako Oy:n jättämien kahden viikon ravintoannosten loputtua joutui alueen siviiliväestö ankaraan nälänhätään. Puna-armeijaa seuranneet komissaarit halusivat kostaa tappamalla nälkään nämä luopioina pitämänsä.
Alueen partisaanikomentaja Kuprijanovkin oli heitetty GPU:n tyrmään. Vasta vaivaiseksi kidutettuna tämä vapautui vuonna 1946 ja onnistui oveluuttakin käyttäen lopettamaan itä-karjalaisväestön nälkään näännyttämisen.

Taustaa: Gunnar Rosén Suomalaisina Itä-Karjalassa - Sotilashallinnon ja SPR:n yhteistoiminta 1941-1944 (274 s., 1998), VAKO - Kaupallista toimintaa Itä-Karjalassa 1941-1944 (120 s., 1971).
kuva 19.10. 13:32 Erkki Nuutio  
  Asemakylttikin on luettavissa, siis Karhumäki. Kuva on siten suomalaisajalta, eli talvi on kaiketi 1942 tai 1943.
kuva 16.10. 10:36 Erkki Nuutio  
  Petri, kyllä Esan kommenteissa kuvatut tosiasiat ovat tosiasioita. Ne ovat painavia, päinvastoin kuin kritiikitön hinnoitteluhöpinä.
Sen innokkain levittäjä lienee Kauppakorkeakoulu (och samma på svenska). Osa opettajakunnasta suorastaan ohjaa opiskelijoita ylimielisyyteen ja lyhytnäköisyyteen, tarvittaessa yhteiskunnan tai ulkopuolisten kustannuksella.

Mitä tulee Onni Vilkkaan yhtiöön, ennen loppua Onnin ja työtoveriensa taito ja ahkeruus loi ja kasvatti suuren, seutunsa kulkemistarpeet täyttävän liikenneyhtiön. Yhtiö palveli vastuullisesti rauhan ja sodan vuodet, eikä kupannut yhteiskuntaa.
Viimeisimmät muutokset saattoivat yllättää sen vastuuhenkilöt 40-vuotisen aherruksensa jälkeen, tai näiden mitta oli vihdoin täyttynyt.

Mitä tulee VR:n dynaamisiin hinnoitteluihin, kyse on tyypillisestä OSAoptimoinnista. Termi on kyllä mainittu ekonomikoulutuksessakin, mutta ei usein ymmärretty. Ummikot kun eivät osaa painottaa reaalitalouden kokonaisuutta ja siitä johtuvia vaatimuksia.
Osaoptimointi ehkä koskettaa 1% kokonaisuudesta (=rautatieliikenne, radat ym.), mutta aiheuttaa paljon suuremman menetyksen kokonaisuudelle.

Lähinnä bussiyhtiöt ovat alituiseen pelastaneet junamatkustajat erilaisista VR:n epäonnistumisista, ja siten ratkaisevasti pienentäneet rautatieliikenteen vastuukustannuksia epäonnistumisista.
Bussiyhtiöiden mahdollisuudet tähän ovat ilmeisesti kuitenkin supistumassa.
Siksi dynaamisen hinnoittelun puuhastelijat väistämättä joutuvat opettelemaan vaunujen lisäilyjä ja vastaavaa, vaikka poikkeusoloja ei tulisikaan. Kun jotakin pitää tehdä, on se tehtävä.
Rautatien todellisuuden osaajat osaavat tehdä tämän toimivammin ja taloudellisemmin kuin hinnoittelupuuhastelijat.
kuva 15.10. 10:08 Erkki Nuutio  
  Dynaaminen hinnoittelu pörssisähkösopimuksiss on toki oikea ja välttämätönkin ratkaisu. Muuten tarvittaisiin säännöstelyä, koska saatavilla olevan sähkön määrä rajoittaa.
Rautateiden henkilöliikenteessä lieviä kapasiteettirajoja on ollut lähinnä kiitojunien yhteydessä. Bussiliikenteessä rajat myöskin tulevat erikoistilanteissa vastaan. Bussiyhtiöitä on kuitenkin johdettu niin taitavasti 24/7, että tällaiset tilanteet on hallittu. On vieläpä pelastettu tökkivä VR lukemattomia kertoja.

Jospa VR kouluttaisi dynaamisen hinnoittelun ekonomilaumansa kytkemään junaan tarvittaessa lisävaunuja.
Siis opettelemaan liikennöinnin perustaitoja.
Onko osaamattomuus ja suuntautuminen vääriin asioihin (kuten dynaaminen hinnoittelu ja sen yleisölle ja VR:lle itselleen vahingollinen toteutustapa) tulos Rautatieopiston lopettamisesta.
kuva 15.10. 09:30 Erkki Nuutio  
  Nokkakilven perusteella pidän tätä Richmondin valmistamana H2/Hk1 -veturina (291-300, 322-333) .
Richmondin nokkakilpi eroaa Baldwinin vastaavasta siten, että kilven ulkoreunus erottuu paksumpana.
Myös Johnin ja Karin kommentit viittaavat H2 -suuntaan.
kuva 14.10. 10:49 Erkki Nuutio  
  Inhoan dynaamisen hinnoittelun harjoittajia ja useimmiten pystyn välttämään ainakin röyhkeimmät näistä ketkuyrityksistä.
Dynaaminen hinnoittelu ei useimmissa tapauksissa paranna tällaisen yrityksen kannattavuutta tai kasvuedellytyksiä.
Se paljastaa vain että yritysjohto ei OSAA tai VIITSI ponnistella todellisten uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi.
kuva 07.10. 13:15 Erkki Nuutio  
  Valkoisen Technopolis -toimistotalon takana olevan punatiilisen Go21 -toimistotalon manalalaisessa parkkihallissa syttyi viime keskiviikkona latauksessa ollut hybridiauto. Raju tulipalo poltti romutuskuntoon noin 40 henkilöautoa ja aiheutti laajoja savu- ym. vaurioita rakennukselle. Toimistokerrosten ilmastoinnin automaattisulusta huolimatta ilmanvaihdon saasteita korjataan konttoritilasta yhä eikä konttorirottia päästetä toimipaikoilleen.
Korvausten maksaja tuhoutuneiden autojen omistajille selvinnee ensi vuonna niillekin, joilla ei ollut ajoneuvovakuutusta.
En tiedä mihin balanssiin tapahtuman hiilijalanjälki pistetään.
kuva 05.10. 10:32 Erkki Nuutio  
  Senkö vuoksi suuläppä tarvittiin pannuun? Pannunsuu olikin lokoisa paikka lymytä, mutta kahvin kuppiin kaataminen oli kelju kokemus lutikalle ja kahvia kupissaan sekoittavalle. Mutta ainahan saa tottua yllätyksiin, niin lutikka kuin ihminenkin.
Vasemmalla näkyy kaupungin etevä postitalo. Kun postin asiat sitten valtakunnassa perusteellisesti sotkettiin ja PSP:n asiat täydellisesti sotkettiin, häipyi talolta tarkoitus. Niinpä tuli oiva tilaisuus rumentaa talo hotelliksi ja asunnoiksi. Nykyisin Tampereellakaan ei ole postia.
kuva 03.10. 20:09 Erkki Nuutio  
  Monitoimisuutta täydentää rautakanki. Sillä etukuormain pysyy kuvan esittämässä asennossa. Kammetaanko etukuormainta yläsuuntaan tuolla pitkäll äkaltava-asentoisella elimellä (hydraulisylinteri?) ja yhdysvivuilla?
kuva 03.10. 10:20 Erkki Nuutio  
  Ystävämme ja suuresti ansioituneen harrastetoverimme Juhanin kohtelu HMVY:n silloisessa asennetilassa oli kelvotonta.
Se jätti avoimen haavan muillekin kuin hänelle ja pysäytti Dm9-kunnostushankkeen, kai lopullisestikin.
HMVY:n reilua anteeksipyyntöä ja sovitteluun pyrkimistä ei myöskään näytä tapahtuneen, tai ainakaan onnistuneen.
Toivon hartaasti, että sovittelua olisi kuitenkin tapahtumassa ja sen myötä tasoittumistakin asiasta kärsineiden mielestä.

Tämä senkin vuoksi, että yhteinen harrastuksemme ja vapaa-aikamme ilo voisi palautua tältäkin osalta, jotta HMVY voisi luotettavasti toimia harrastusyhteisönämme ja menestyä Veturipuiston muuttamisessa tutustumiskohteeksi myös suurelle yleisölle.

Kiitokset kuvan HMVY:n aktiiveille 2038:n pitämistä virkeänä. Kiitoksiin yhtyisi isäni, teknikko Torsti Nuutio Kalevankankaalta, joka oli Vv16:n suunnitteluryhmän vetäjä Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa. Viikatemies käväisi ennen kuin ensimmäinen Vv16 valmistui. Suunnittelu Vr11- ja Vv15-vaiheessa oli luonnollisesti järeämpi, mutta silloista vastuujakoa en tunne - henkilöt ehkä tunsin kakarana.
Kun Valmet Oy Metsäkonetehdas tapettiin vuonna 1983 ja sen tuotekehitys 80-luvun lopulla, siirtyi aiempi osaava alaiseni, teknikko Pauli Vänninmaja vielä Härmälässä olleen Transtechin tuotekehitykseen ja myös huolehtimaan etenkin hitsausten laadun varmistamisesta Taivalkoskella. Niiden tuntija hän oli. Viikatemies käväisi joitain vuosia myöhemmin hänenkin luonaan. Siten poistui kertoja niistäkin rautatiekaluston kehitys- ja tekovaiheista.
kuva 28.09. 11:52 Erkki Nuutio  
  Virkistävä kuvakulma. 555 otettiin käyttöön autonomian + maailmansodan aikaan 9.1915, edellisen loppupäässä ja jälkimmäisen alkupäässä.
Sotasuhdanne ja täystyöllisyys vallitsi tällöin konepajalla eikä elintarvikepuutetta vielä suuremmin ollut.
Vetopyörät kaiketi ehdittiin tuoda ennen maailmansotaa Saksasta (oliko vaihtoehtoja?) Ainakaan pyöränrenkaita ei taottu Suomessa.
Ankarampaa aikaa oli Tv1-sarjan valmistuessa, eli vuonna 1917 ja vuoden 1918 alussa.

Paikallaan ollessa on valtaventtiili kiinni, joten apulietsoimella virkistetään palamista lähtöä varten. Piipusta tuleva on paljolti savua, eli palamatta jääneitä kiinteitä hiukkasia. Valtaventtiilin avaus muuntaa savuveturin höyryveturiksi.
kuva 27.09. 21:16 Erkki Nuutio  
  Osaavasti on lämmitetty kun höyryää työn ilosta. Ei turhaan savuta. Edustava kuva ilman kännykkäväkeä ympärillä!
Tuttu Turun veturi 60-vuoden takaa, jolloin mieluusti kuljetteli pikajunat Tampereellekin, kuten muutkin Turun Hv1:t
kuva 27.09. 10:15 Erkki Nuutio  
  Tämä on todella häiritsevä kuva. Syväterävyyden yliampuva manipulointi , vaikka digitekniikka sen mahdollistaakin,on paha virhe.
kuva 25.09. 17:40 Erkki Nuutio  
  HMVY on toistuvasti korjannut puukori-matkustajavaunuja kyvykkään eläköituneen kirvesmiehen johdolla.
Tämän hetken tilannetta en tunne.
Kokonaan uusia matkustajavaunun puukoreja ei kuitenkaan ole tarvinnut tehdä, koska puukorin runkokehikko säilyy varsin hyvin ja on hyvä lähtökohta korjauksille.
kuva 21.09. 18:21 Erkki Nuutio  
  Viitattu Väylän dokumentti kyseisen allianssin toiminnasta on valaiseva ja tekee ymmärrettäviksi saavutettavia etuja.
Valitettavasti eräät allianssit eivät toimi avoimin periaattein. Mätäpaise, kuten Tampereen Raitiotieallianssi (betoniallianssi) vahingoittaa kunniallisia alliansseja heittäessään korruptioepäilyksen varjon niitä kohtaan.

Dokumentissa kuvattu allianssi suunnittelee hankkeen osatehtävät, huolehtii niiden tilauksesta ja valvoo toteutusta. Suunnittelukumppani on Kreate Oy. Allianssi selvittää mahdolliset toimittajat (alihankkijat) monivaiheisen selvittelyn kautta. Toimittajat valitaan lähtökohtaisesti aina Väylän järjestämän rehellisen kilpailutuksen kautta.

Tampereen Raitiotieallianssi toimii toisin. Kuntalaisten (ja rehellisten kunnallispoliitikkojen) vaatimus on että tämä allianssi aikansaisi raitioteitä kuntalaisten liikennetarpeita ja kunnan julkituotujen kehitystarpeita palvelevilla tavoilla.
Alusta lähtien tämä allianssi on toiminut toisin, päätarkoitus kiinteistäkenottelun edistäminen on tullut alusta lähtien selväksi.
Raitiolinjojen erityiskohteet kuten sillat on tehty kustannuksia lisääviin paikkoihin ja niiden tilauksia ei näytä tehdyn avoimen kilpailun kautta - ei ainakaan julkistusten perusteella.
Tässä tarkastelua vain siltoihin rajoittuen:

1/ Lielahti/Santalahti: Valmis vapautunut ratasilta Paasikiventien yli rikottiin pois. Vapautunut sillan liityntäraide, eli valmis vapautunut liityntäraide Lielahden aseman ohi jäi käyttämättä. Siten sujuva yhteys paikallisjuniin (ja myös Epilään) jäi saamatta.
Tehtiin uusi silta yli Paasikiventien noin kilometriä aikaisemmin, jotta reitille voitaisiin - kiinteistökeinottelun edistämiseksi rakennuttaa suuri tekosaari (jää vuosikymmeniksi vaille käyttöä). Matkustajien valtaosan yhteys Lielahteen jätettiin tekemättä - on käytettävä liityntäbusseja niistä aiheutuvine lisäkustannuksineen ja viivästyksineen. Aiheutetut lisäkustannukset lukuisia kymmeniä miljoonia euroja, osa valtiolta.

2/ Savilinnantie/Sepänkatu: Raitiolinjan rautatieylitystä perinteisestä (luonnonmukaisesta) kohdasta Savilinnantien jatkeelta ei tehty (johon katuristeystä ei olisi tullut), vaan rikottiin pois Sepänkadun silta, ja tehtiin paikalle uusi silta (katuliikenne poikki pari vuotta).
Raitiolinjan yhdistys katuristeyksen (ja Sudenkadun) kautta on surkuhupaisa. Matkustajayhteys Sepänkadun kautta (Savilinnnatiehen verrattuna) ei tuo etuja, mutta lisää jokaisen raitiovaunun kulkuaikaa pari minuutia.
Aiheutetut lisäkustannukset jo tekovaiheessa muutamia kymmeniä miljoonia euroja, osa valtiolta.

3/ Muualle jo selvitelty vain kiinteistökeinotteluaikeilla selitettävissä oleva Alasjärven maisemasillan sisältävä hanke. Sitä koskevan julkisen rahan (vielä) saamatta jääminen on sen pysäyttänyt (mutta vain väliaikaisesti).
kuva 20.09. 16:02 Erkki Nuutio  
  Näin itsekin arvelin. Eli että sivuuttavat (tavarajunat) kulkisivat raidetta 8. Erottaako jäteautolla testattu riukuaita sen Ratapihankadusta?
Tulee melkoista jälkeä ja liekkejä, kaasua ja muuta kun aitaan törmätään niin, että se menee kumoon.
kuva 16.09. 21:03 Erkki Nuutio  
  1963 asfaltoitiin Forssan pääkadut - varmaan myös Rautatienkatu, joka kulki rautatieaseman sivuitse Hml-Tku -pikatien risteykseen. Rautatienkatu ymmärtääkseni kulki vielä 50-luvun lopullakin vain rautatieasemalle asti, ja siirtyi tämän jälkeen tasoristeyksellä rautatien toiselle puolelle. Ainakaan asafaltoitua Rautatienkatua ei kuvassa näy.
Varikkopihaa ei ole vielä tasoitettu. Rautatieyhtiön 1963 laajentunut tavaralinjaliikenne Sisuilla ja bussiliikenne lähinnä Vanajiilla tarvitsi sitä varikkotarpeitaan varten.
Asematalo ei mahdu kuvaan, vaan on on raiteiden vasemmalla puolella, niiden suunnassa noin 50 metrin päässä.
VR myi kolme Move 21 -veturia Forssan rautatieyhtiölle 1960.

Kuvausvuosi on todennäköisimmin 1961.
kuva 16.09. 18:13 Erkki Nuutio  
  Kerroin tosiasioita, niinkuin aina. Mutta täyttä hiljaisuutta jotkut tietysti haluavat. Jotta hyvät betonikaupat eivät häiriintyisi.
kuva 16.09. 15:42 Erkki Nuutio  
  Valitus kaataa tehdyn päätöksen vain jos on toimittu lainvastaisella tavalla tai loukataan jonkun oikeudenomistajan oikeuksia.
Valitus ei kaada päätöstä joka on hölmö, tai jonka syy tarkoin salataan (esimerkiksi kiinteistökeinottelun suosimiseksi).
Jarin viittaamat kaksi katujärjestelypiirustusta ovat opettavia tarkasteltaessa yhteisen rahan surutonta syytämistä.

Ylemmässä kuvassa raitiotie koukkaa kaksiraiteisen maisemasillan kautta Teiskontien toiselle puolelle. Alemmassa kuvassa se siirtyy Linnainmaan sillalle vievän kadun keskelle, eli menisi raitiovarikolle varatun (?) kolmiotontin ohi. Liittymät tarvittaisiin sinnekin.
Aiheutuu hankaluutta Teiskontieltä kääntyvän Luhtaankadun risteykseen ja myös Teiskontien (valtatien) liikenteelle.
Kiinteistökeinottelu-selitykseen oletettavasti kytkeytyy koko tämä välialue, nimeltään vielä Pappilanpuisto. Jos ratikka vie alueen lävitse, rakennetaan raitiolinjan molemmin puolin kerrostaloja. Ahtaasti tuputetaan kuten Tampereella muuallakin (esimerkiksi Santalahti).

Luontevampi, järkevämpi, nopeammin tehtävissä oleva ja halvempi raitiolinja kulkisi suoraan, siis puolta vaihtamatta Teiskontien sivun arvotonta hukkamaata pitkin Luhtaankadun valoristeykseen asti. Siellä vaihdettaisiin puolta tarvitsematta edes muuttaa Luhtaankadun risteyksen liikennevalojen ajoitusta. Raitiolinja vie silloin suoraan raitiovarikolle (ja liityntäpysäköinnille) varatun tontin kärkiosaan.
Siitä jatketaan edullisesti tämän tontin sivua pitkin, sotkematta lainkaan Luhtaankadun risteystä tai Linnainmaalle vievää katua.
Kehätien muodostaman kanjonin ylitykseern riittää erinomaisen halpa silta (vain kansi ja keskipilari tarvitaan).

Muut kuin tamperelaiset luullakseni heti tajuavat mihin älyttömään Tampere tältäkin osin yhteisiäkin rahojamme syytäisi.
Sekin raha on pois tarpeellisilta tie- ja raidehankkeilta, joita totisesti riittää!
kuva 16.09. 10:37 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva vaikuttaa vanhemmalta kuin 1964 ?
kuva 16.09. 10:29 Erkki Nuutio  
  Aivan niin. 2028 on vaalit käyty ja hallitus vaihdettu. Piikki on jälleen auki ja Tamperetta suositaan taas rahankaadossa.
Varmasti valtakunnan rahaa silloin riittää sillalle ja syntyvälle raitio- ja tieliikenteen turvallisuutta huonontavalle raidelinjaukselle.
Valitus ajallaankin on yleensäkin kunnallispoliittinen muodollisuus.
kuva 15.09. 19:18 Erkki Nuutio  
  Kirjoitin vastauksen, mutta sivusto ei suvainnut ottaa sitä vastaan, vaan hävitti palautumattomasti sen.
Sivuston toimintavirhe tulee poistaa. Sivusto väittää perättömästi, että se ei saa yhteyttä. Ei se siitä huolimatta saa hävittää sanomaa, joka yritettiin lähettää!!! Joudun kai ottamaan varmuuskopion aina ennen sanoman lähetystä.
kuva 15.09. 14:46 Erkki Nuutio  
  Tekosaari (arvioitu käytettävyys kiinteistökeinotteluun aikaisintaan 20 vuoden päästä) sekä hölmöjä ja kalliita (ainakin tuplahintaisia) siltoja on ratikalle tehty useita ja ainakin yhtä hölmöä ja kallista siltaa (Alasjärvi) tuputetaan, mutta voimanaruja vetelevät eivät halua ymmärtää, että tätä risteystä ei voi toteuttaa yhdessä tasossa.
Ratikka TÄYTYY viedä tästä tunnelin kautta. Muuten liikenne menee tukkoon aina ruuka-aikoina.
Katuruuhkat heijastuvat noin kilometrin päähän ja sotkevat keskustan autoliikenteen. Jalankulkijat ja pyöräilijät saavat myös kärsiä.
Tämä lieneekin ollut risteyksen toteutustavan piiloperuste.

Kuva itsessään on hyvä ja opettava. Autokorjaamoiden peltiosastoja täytyy vahvistaa hyvissä ajoin.
kuva 12.09. 10:38 Erkki Nuutio  
  Veturi ja sen värit ovat kuvassa edustavia. Muu olisi hyvä häivyttää pois sekasotkuna.
Häirikköarkkitehtuuri on Tampereen johtavien kiinteistökeinottelijoiden tilauksen mukaista.
Rakennusmaan "arvo" on noussut ja päivän lehden mukaan vuokratonttien vuokrat korotetaan 5...20 kertaisiksi niitä uusittaessa.
Samoin lehden mukaan valtakunnallisessa asumiskulujen vertailussa on Tampere kallistunut eniten - vain 5% vuodessa !
Vertailussa laskelmapohjana on omistustontti. Jos vuokratonttien vuokrien moninkertaistuminen olisi otettu huomioon, olisi tulos vielä surkeampi kaupunkilaisille (paitsi niille keinottelijoille).
Muuttosuunta on Tampereelta poispäin.
kuva 07.09. 11:27 Erkki Nuutio  
  Maastovanteiden tuntija en ole.
Joka tapauksessa kuvan planeettapyöräkotelosta ulospäin oleva pulttikehä (siis sisempi pulttikehistä) on vakio 335 mm:n kehä kymmenelle pyörän M22 kiinnitysruuville.
Ulompi pulttikehä on tosiaan sisärenkaallisen vanteen osiinsa laittamista varten 14.00-20 pyöriä käytettäessä.
Ehkä kyse on tällaisesta: https://www.trovagomme.it/pneumatici/michelin/608211-michelin-14-00-r20-165j-xzlplus-pneumatici-nuovi-estivo.html
Olettaisin vanteen olevan leveyssuunnassa kolmiosainen, mutta en ole tosiaan sisärenkaallisten maastovanteiden tuntija.
Maantievanteet/pyörät ovat koko 1972 alkaneena aktiiviaikanani olleet jakamattomia, sisärenkaattomia ja myös vyörenkaallisia (R).
Työkone/traktorivanteet ovat kamala vanhahtava sekasotku, josta olen pysytellyt etäällä.
kuva 05.09. 18:44 Erkki Nuutio  
  Masin pyörännapojen napavälitykset (3 planeettapyörää kussakin) näkyvät edustavasti. Planeettakoteloiden kansi ei tuonut ulkonemaa renkaan ulkosivuun nähden (päinvastoin kuin kehnommissa maastoakselistoissa). Maavara veto/tasauspyörästön kohdalla 400 mm (napavälityksen ansiosta vetopyörästö on pienihalkaisijainen), muualla 680 mm 14.00-20 tai 14.00 R20 renkailla.

Näitä akselistoja (BEA, BTA) toimitettiin Scaniallekin lyhytikäisen yhteistyösopimuksen myötä 1970-luvun loppupuolella..
Tämäkin SISU SA-150 VKH oli hyvin kotimainen auto moottorin ollessa Valmet 611 CSBA (150 kW / 695 Nm).

Valtion sijoitusyhtiön hankittua tuoreesti Uudenkaupungin autotehtaan, on lehdistö spekuloinut että SISU GTP:tä voitaisiin tehdä siellä (KL 2.9.25 pääkirjoitus) jos niin sovitaan osapuolten kesken. Tavoite olisi tietysti tuotannon lisäys ja valmistuskustannusten alentaminen tuotantotekniikan myötä.
kuva 31.08. 20:05 Erkki Nuutio  
  Eräs Sakkolan prsaiden myyntimatka: (Oriveden Sanomat 6.4.1939 s.4)
Sakkolan porsaita myytävänä 60 kpl tavarajunasta t.k. 13 p. Lyly klo 8.50, Korkeakoski 9.30, Hirsilä 10, Oripohja 10.30, Orivesi 11, Siitama 12. Porsaat isoja Sipiläinen.
kuva 31.08. 18:21 Erkki Nuutio  
  Oriveden Sanomat 6.4.1939 s.4 :
Sakkolan poirsaita myytävänä 60 kpl tavarajunasta t.k. 13 p. Lyly klo 8.50. Korkeakoski 9.30, Hirsilä 10, Oripohja 10.30, Orivesi 11, Siitama 12. Porsaat isoja Sipiläinen
kuva 28.08. 15:49 Erkki Nuutio  
  Kiitos kysymyksestä. Kirjoitin vastauksen, jonka yritin lähettäkin. Vorg-hallinto kuitenkin väitti etten ole kirjautunut ja hävitti vastaukseni.
Voisiko hallinto tehdä sellaisen parannuksen, että kirjoitetun saisi takaisin esille. Nykyisellään se katoaa palautumattomasti.
kuva 28.08. 09:38 Erkki Nuutio  
  On vahva korrelaatio teollisuutemme valtavan supistumisen ja samaan aikaan 80-luvulla kiinteistökeinottelun ja hallinnon valtavan paisumisen välillä. Vuosikymmeniä palvelleet rakennukset saivat mennä muutamien vuosien aikana muodottoman betonisaastan tieltä.
Suuri osa betonisaastasta on jo korvattu uudemmalla betonisaastalla.
Noin 90% näistä investoinneista on ollut tuottamattomia. Ne ovat keskeinen syy krooniseen taloutemme pysyvään taantumiseen.
kuva 28.08. 09:21 Erkki Nuutio  
  Ehditkö ottaa eilen kuvan Hämeenkadulta kun koko katu alusta loppuun ja Hatanpään valtatiellekin haarautuen oli aukotonta paikoilleen juuttuneiden raitsikoiden ja bussien jonoa. Tämä matkaosuus taisi viedä yli tunnin. Mutta kaiken tamperelaisnössykät sietävät.
Saa nähdä koska Tampereen touhuiluun tulee jotain tolkkua. Ulkopuolelta tarvitaan täysjärkinen nykyisten porstuamestarien sijaan.
kuva 26.08. 10:17 Erkki Nuutio  
  Taidokasta ja tunteella vahvistettua pienoismallityötä. Muovi ei kiiltele ja säistäminen on luonnollisen uskottavaa.
Valitettavasti ei ole viikonloppumatkan etäisyydellä, mutta onhan toki jotain matkatoimistomatkoja Taiwaniin ja kulkuyhteyksien ja majoitusten nettitarjonta lienee ihaN kelvollista. Tarvitaanko Taiwaniin viisumi? Ovatko katuviitoitukset myös englanniksi, ettei eksy. Taitaa tosin nykyään olla kävelijöillekin navigaattoreita.
kuva 20.08. 21:22 Erkki Nuutio  
  Mielenkiintoinen kuva, mutta ylipitkää junaa on vaikea hahmottaa. Onko veturi vain edessä vai myös takana?
Voiko ylipäätään vetureita olla edessä ja takana?
kuva 19.08. 13:49 Erkki Nuutio  
  Joka toinen Saksan paikka jossa olen asioinut on au (Glauchau, Wildau, Augsburg jne jne) ja joka toinen Saksan paikka jossa en ole asioinut on au (Lindau jne jne). Jos ne kaikki ennallistettaisiin takaisin auiksi, taitaisi olla töitä vain paimenille ja vastaaville.

Niinhän oli tarkoituskin Rooseveltin Morgenthau-suunnitelmassa vuodelta 1944. Suunnitelman oli valmistanut valtiovarainministeri Morgenthaun korvaamaton osastopäällikkö Harry Dexter White ( https://en.wikipedia.org/wiki/Harry_Dexter_White )
Roosevelt (tyypillisesti) peruutti hyväksynnän kun toteutettava, mutta vielä salailtu suunnitelma vuosi julkisuuteen ja nosti USA:ssa arvostelumyrskyn.
Harry Dexter White oli yksi monista KGB-agenteista Roosevetin hallinnon yläportailla. Sisältöohjeet Morgenthau-suunnitelmaan White sai KGB-yhteyshenkilöiltään, eli Moskovasta.
kuva 12.08. 20:53 Erkki Nuutio  
  Juha, ehkä voisit tarjota rautatiekuvat Oriveden-Jämsän suunnan paikallislehteen henkilöitä koskevalla tunnistuspyynnöllä, kertoen oletusajankohdaksi 1939 ja oletuspaikaksi Orivesi-Jämsä ratatyömaa.
kuva 12.08. 10:37 Erkki Nuutio  
  Eiköhän tämä olisi Orivesi - Jämsä -rautatierakennuksen alkuvaiheilta kevättalvelta 1939.
Rapaiseen korpeen ei ammattivalokuvaajaa todennäköinsesti tilata.
kuva 12.08. 10:32 Erkki Nuutio  
  Varteenotettava mahdollisuus on Oriveden - Jämsän ratarakennus. Sen varsinaiset työt alkoivat vuoden 1939 alussa.
Jos se olisi kyseessä, olisi kuva alkusyksyltä 1939.
Pori- Haapamäki -ratarakennus on epätodennäköisempi mahdollisuus.
Kuva vaikutelmaltaan kelpaisi kyllä vuodelle 1939.
kuva 11.08. 21:58 Erkki Nuutio  
  Teräskauhaiset lapiot, useita kuuppavaunuja. Voi olla 30-luvun alkupuoltakin.
Eikö keskellä olevalla radanrakentajalla ole sellaiset jatsarisaappaat (jatsareihin viitattiin alkuvaiheen Leyland 0.400 -märkäputkimoottorien lommahtaneiden sylinteriputkien yhteydessä) ?
kuva 11.08. 21:41 Erkki Nuutio  
  H-vaunu 65725, teräsrunkoinen. SVR 1862/1912 II s. 428 näyttää samankaisen H:n 65914.
Hki-Hml -radan puurunkoiset brittityyliset avovaunut olivat sarjaa Ha ja tämä sarjaa Hb, vaikka pelkkä H on maalattu.
Tehtiinkö näitä jo Pietarin rataa varten?
Hauskasti yksi päätypylväs on hattutelineenä: huhkiessa tuli hiki. Parrujen pituus on noin 7,5 m. Mikä käyttökohde?
Ajoitus lienee 20-luku.
kuva 10.08. 21:24 Erkki Nuutio  
  Epävarmuutta toi se että peltikatos taustalla on 70-luvulta (kuvassa siis melko uusi) ja itse asustin 72-79 Helsingissä (ja lopuksi Kankaanpäässä ja Raumalla). Oletan että katos liittyi Pinninkatu 86:ssa olleeseen toimitaloon (autoliike ja -korjaamo) jonka Kehruukoulunkatu sittemmin jyräsi. Toimitalon rakennutti Autosilta Oy (1961). Tämä myi sen Veholle (1964), joka myöhemmin myi sen Helkamalle, joka vuokrasi sitä piiriedustajilleen. Peltikatos tehtiin Vehon tai Helkaman aikana, ja se oli kaiketi vaihtoautojen suojaksi.
Lähde lähinnä: Toivo Blom Tampereen autoliikkeiden ja -korjaamoiden historiaa (TATY , 2002)
kuva 10.08. 12:24 Erkki Nuutio  
  Pietinen taisi kokea tasoristeyksen turvattomaksi kun vapaa näkyvyys oli noin 10 m ja puomit ja varoitusvalot tyystin puuttuivat.
Selvinneenä hengissä tasoristeyksen ylityksestä hän päätti ottaa kuvan lähettääkseen sen silloiseen Väylävirastoon pyynnöllä, että tien vasemmalla [!] puolella oleva varoitusmerkki maalattaisiin pellon väristä paremmin erottuvalla maalilla.
kuva 10.08. 12:10 Erkki Nuutio  
  En tunnista kuvauspaikkaa. Onko se hiilten vyörytyslaitoksen ohi kulkeneen raiteen päässä (jolloin se olisi ollut vastapäätä Vaasan radan toisella puolella ollutta Tampereen Saippuan rakennusta) ?
   >>