3116-153030 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.06.2024 09:29 Erkki Nuutio  
  Muistikuvani tästä ja vuodesta 1961 on kirkas. Isältä jääneellä kameralla oli tarkoitus kuvata vetureita Pr2 ;sta aloittaen.
Pr2:t veivät säännöllisesti Toijalan junia vuonna 1960 ja ehkä vielä keväällä 1961. Sitten ne tyystin katosivat.
Yhden kerran näin vielä yhden Pr2:n talleilla joskus kesällä 1961, mutta en tiedä oliko se ollut henkilöliikenteessä.

Ensimmäinen näppäilyreissu alkoi siten pettymyksellä, koska Pr2:t puuttuivat. Näppäily-pyöräretken kohteiksi tulivat siksi tämän Hv-kuvan ohella Hv4 751 ennen siirtymistään junan eteen https://www.vaunut.org/kuva/117690?paik=Tampere&tag0=0%7CHv4%7C751 , Tr2 1318 https://www.vaunut.org/kuva/97486?paik=Tampere&tag0=0%7CTr2%7C1318 ja Vr5 1412 https://www.vaunut.org/kuva/107473?kv=1960&kv2=1963&paik=Tampere&tag0=0%7CVr5%7C (aikaistaisin siis vuodeksi 1961).
kuva 26.06.2024 12:57 Erkki Nuutio  
  On ensimmäisiä näppäämiäni kuvia. Aikaistaisin vuodeksi 1961, jolloin siis olin 13-vuotias.
Juna on P358 ja lähti ykkösraiteelta Turkuun klo 16.05 .
Aamujuna P360 lähti puolestaan klo 8.30 Turkuun raiteelta 2.
Esimerkiksi tämä: https://www.vaunut.org/kuva/101966?paik=Tampere&tag0=0%7CHv1%7C557 .
kuva 21.06.2024 09:20 Erkki Nuutio  
  Petrin ja Eljaksen asiakirja-aihetodisteet vuotta 1964 (ja myöskin vuotta 1963) vastaan ovat vahvat. Lähinnä paperikuvan puolikinovaikutelmaan perustunut käsitykseni vuodesta 1964 täytyy siksi hylätä.
Kyse on siis ollut 6x6 negatiivista ja vaikutelma lienee seuraus lievästä ylivalotuksesta, joka on vienyt kuvalta sävyjä.
Johtopäätös on siis : loppukesä-alkusyksy 1962. Toki myös 1961 olisi mahdollinen. Silti kyse on Poria ajatellen Hv-kauden viime vaiheista.

Hurjalta kuulosti välivaihe Vv16 -vetoisena (onneksi ei sentään Vv13). Näin kylläkin 1962-1963, silloin Amurissa asuneena lyhyehköjä Vv16 -tavarajunia kulkevan Haarlan kaarteessa Porin suuntaan.
kuva 19.06.2024 06:05 Erkki Nuutio  
  Lauantai ja sunnuntai ovat mahdollisia viikonpäivien ohella.
Muuten en osaa täydennellä varmaa käsitystäni, että kyse oli iltajunasta. Nähdäkseni kyse on ollut elo-syyskuusta.
kuva 18.06.2024 12:43 Erkki Nuutio  
  Oletettamani vaihtoehdot ovat siis P45 Poriin (18.07) ja H43 niinikään Poriin (20.35).
H473 Vammalaan (16.15) tuntuu liian aikaiselta.
Klo 16 aikoihin oli samoihin aikoihin lähdössä höyryjunia Oriveden ja Toijalan suuntaan ja pikajuna Turkuun.
Jälkimmäinen saattoi kylläkin jo olla dieselvetoinen, vaikkakin Turun Hv1:t olivat vielä käytössä.
Tulevia junia ei ollut tulossa Porin suunnalta, mutta muualta kyllä.
Klo 16 aikoihin olisin luultavasti ollut aseman eteläpäässä. Sieltämyöskin pääsi nopeammin mahdollisia hiilitäydennyksiä kuvaamaan.
Kesällä 1964 olin posteljooni ja syksyllä koulussa, joten näppäily onnistui paremmin myöhemmin kuin klo 16 aikoihin.
Tätä tieteellisempiä perusteluja ei minulla jälkikäteen ole.
kuva 16.06.2024 11:43 Erkki Nuutio  
  Kiitos selventävistä tiedoista Sv12/Dv12:n käyttöönotoista sekä arviosta sen ja raskaan kiskotuksen vaikutuksista mm. Tv2 -vetureihin.
8.64 tein VR:n kuukausilipulla Suomi-kierroksen. Pettymys oli tällöin todeta Oulun Tv2:t ulkojonossa ruostumassa, ehkä suoja piipun päällä. Puolikino-paperikuviani on säilynyt, mutta niitä ei ole täällä. Tapion ja Ilkan kuvia ulkojonosta löytyy täällä.
Sensijaan löytyy täältä kuvani suuresta Tv2 -romutuksesta Joensuussa 8.67 https://www.vaunut.org/kuva/113194?tag0=0%7CTv2%7C:

Tein harjoitteluni päätyttyä Lokomolla heinäkuun lopulla 67 taas Suomi-kierroksen VR:n kuukausilipulla.
Anti oli höyrymielessä niukempi eikä junalla enää päässyt monille paikkakunnille, joille vuonna 64 vielä pääsi.
Löytyi toki mm. Raahen 135, Eskolan veturijono ja Hyvinkään Knp:n HV1 575, josta jäljempänä.

Yöpymiset kiertomatkoilla olivat alempaa reppuritasoa. Harjateltta, makuupussi, toilettivehkeet ja puolikinokamera kassissa ja kävellen leirintäalueelle - jos löytyi. Joskus tuli kylmä yöllä, koska rullattavia muovipatjoja ei ollut tarjolla eikä ollut sellaiselle tilaakaan kassissa.
Kerran tulin illalla Haapajärvelle. Sumu oli niin tiheä ettei viittä metriä pidemmälle nähnyt. Oli pakko leiriytyä aseman nurkille.
Aamulla kun sumu oli hälvennyt tulivat ystävälliset poliisit herättämään. Totesin telttautuneeni urheilukentälle.

Tietysti kävin taas Rautatiemuseossa Helsingissä. Museon Arne Boström kertoi veljensä Bore Boström perustavan Veturien Ystävät ry:tä.
Hän lupasi lähettää tiedon missä ja milloin perustava kokous on. Ei lähettänyt tietoa. Niinpä tulin vasta 9.67 jäseneksi n:o 15.
Säästyinpä yhdistyksen huomionosoitukselta perustajajäsenilleen 50-vuotisjuhlassa.

Pidän yhä luultavana loppukesää 1964 oheisen Hv2 777:n kuvaamiselle. On varma havainto (valitettavasti ei valokuvaa) Toijala-Tampere H409 -junasta sen pysähtyessä jonain 8.67 arkiaamuna Hatanpäällä klo 6.28. Olin siellä kertomassa terveisiä Lokomon aikaiselle työkaverilleni.
Höyryveturit Valtionrautateillä mukaan Hv2 779 poistettiin liikenteestä 11.67. Se oli luultavimmin Hatanpäällä 8.67 seisahtunut veturi.
777 puolestaan poistettiin liikenteestä 5.1965. Estettä sen käytölle Porin junan edessä vuonna 1964 ei liene.
Tuskin hiilikirjanpitokaan eritteli tamperelaishiiliä Toijalan suuntaan samoista hiilistä Porin suuntaan.

Lokomon ensimmäinen, Hv1 575 poistettiin liikenteestä 4.65. Sitä ennen se piipahteli joskus Tampereellakin.
Kuvasinkin sen sumusäällä syksyllä 1964. 8.67 se oli jo pahoin ruostuneena Hyvinkään knp:llä.
Sain vuonna 71 kuvallisen kirjoitukseni siitä Tekniikka-kuukausilehteen. Kuinka ollakaan muutama viikko sen ilmestymisen jälkeen Aamulehti uutisoi, että RR Oy oli sopinut 575:n ulkoisesta kunnostuksesta ja siirrosta Lokomon pääportille.
Ehkä sopimusta oli valmisteltu jo ennen kirjoitustani.
Lokomo on siirtymässä Lahdesjärven alueelle. Toivon että arkkitehdille annetaan tehtäväksi sijoittaa 575 tulevien rakennusten sisään, vastaanottotilan komistukseksi. Hyvin valaistuna ja jopa liike+ääni -animoituna siitä tulisi vaikuttava kokemus tulijoille.
kuva 14.06.2024 09:55 Erkki Nuutio  
  Mainioita asiantuntijakommentteja Petriltä ja Esalta. Ei korjattavaa eikä huomautettavaa.
Koko maata sekä Hv1...3 ja Tk3 -sarjojen (ja viimeiset Tv1:t) poistoja 1963-1967 koskien oli keskeinen tekijä Sv12 (Dv12) -veturien tulo vuodesta 1963 alkaen (6 kpl 1963, 26 kpl 1964, 16 kpl 1965 ja 20 kpl 1966).
Onko näiden jaosta valmistuttuaan eri konepiireille/varikoille ajoitettua yhteenvetoa?
kuva 13.06.2024 19:34 Erkki Nuutio  
  Todistelen epäsuorasti, että 1961...1964 ja ehkä vielä vähän sen jälkeenkin olivat Tampere - Pori -veturijunissa vain Hv1...3 mahdollisia.
Höyryistä EI niissä käytetty : Hv4 ja Hk2 (ehkä ennen 1960 käytettiin). Ei koskaan käytetty Tk3, Tv1 tai Tv2. Ei myöskään Hr1, Tr1.
Dieseleistä EI niissä käytetty Sv11, Vv15, Vv16, Sv12, eikä tietenkään myöskään Hr12.

Dieseleistä näin Tampereella 1961...1967 Hr11:n vain ainokaisen kerran, enkä silloinkaan Porista tulleena tai sinne menevänä.
Dm4 vetovaununa saattoi olla käytössä jollakin aikavälillä, mutta muistiini ei sitä ole jäänyt välillä 1961...1966.
Siten Hv1...3 lienevät ainoat mahdolliset + lätillä hoidettiin tiheästi pysähtyvät junat.
Tällä suunnalla ei lättiä mielestäni käytetty nopeina ja harvoin pysähtyvinä (pika)junina, päinvastoin kuin Itä-Suomessa.

En muista katkaisiinko joitakin pitkiä Helsingistä tulleita 2 raiteelle tulleita ja osin Porin junien lähtöraiteelle jatkuneita pikajunia niin, että alkupään vaunut jatkoivat pikajunana Poriin ja loppupään pikajunana Haapamäen suuntaan (ennen Parkanon rataa).

LISÄYS (korjattu): Vuodenvaihteessa 1966/67 oli tilanne jo toinen siten, että Linnavuoressa harjoitellessani palasin Sv12:n vetämässä Porin junassa H464 Siurosta (16.32) Tampereelle. Menosuuntaan Tampere -Siuro kuljin lätällä. Se lähti Tampereelta 6.15 (Siurossa klo 6.51 ja sieltä kipin kapin kävellen Linnavuoreen). Aamuherätys kotoa Kalevasta oli noin klo 5.00 .
kuva 13.06.2024 13:33 Erkki Nuutio  
  782 -kuvan terävysvaikutelma paperikuvasta arvioituna viittaa 6x6 -kameraan. Kesä 1962 on todennäköisin, mutta 1963 lienee myös mahdollinen.
kuva 13.06.2024 09:10 Erkki Nuutio  
  Kyllä juna on lähtöpuuhissa Poriin. Se on Poriin lähtevien junien lähtöraiteen pohjoispäässä. Laiturivaunujen tarvitsema lankutus laiturin päässä näkyy veturin edessä. Tämä on vakiopaikka Porin iltajunalle. Minulla on paperikuvia iltajunasta myös Hv3 782 edessään melkein samassa kohdassa kuvattuna ja 782:n perässä on samanlainen lyhyt konduktöörivaunu. Varmaa vuotta minulla ei tästäkään ole.

Ylipäätään en ole koskaan havainnut että Toijalasta päin tullutta junanrunkoa olisi siirretty edelleen Poriin lähtevälle raiteelle. Kakkosraiteen tukkinut Helsingistä saapunut pikajuna oli luultavasti yhä paikoillaan
kuva 12.06.2024 16:56 Erkki Nuutio  
  Varmuutta vuodesta en pysty tälle kuvalle antamaan, koska menetin kaikki negani jo vuosikymmeniä sitten.
1964 -merkintä johtuu osin siitä, että ostin Canon -puolikinokameran kesätyötuloillani elokuun lopulla 1964.
Kuvan epätarkan vaikutelman perusteella oletan että Canon olisi ollut kamerana.
Kyllä puolikinollakin sai teräviä kuvia 13x18 -kokoon asti, jos kuvausarvot olivat kohdillaan. Mutta ei kun nämä eivät olleet kohdillaan ja filmimateriaalikin oli veturikuviin vähemmän sopiva (kuten tässäkin kuvassa).
Ennen Canonia kuvasin kesästä 1961 alkaen isältä jääneellä Zeiss-Ikon Nettar 6x6-kameralla.
Sen haitta kaltaiselleni perehtymättömälle näppäilijälle oli mm. valotusmittarin puuttuminen ja onneton tähtäin.

1962 tuntuu aikaiselta, mutta varma en siis ole. Kesän 1963 olin sukulaisella Järvenpäässä, mutta näppäilin taas Tampereella alkusyksyllä.
Pahoittelen epätäsmällisyttä, mutta kyse oli 14...15-vuotiaasta lapsesta ilman neuvojia. Rahaakin oli vain kehitykseen ja 6x6-paperikuvaan.

Varma olen siitä, että kyse on ilta(pika)junasta, lähinnä P45 (lähtö 18.07). Ajankohta on elokuun loppu - syyskuun alku. Ilta-aurinko on jo matalalla, mutta H43 (lähtö 20.35) lienee liian myöhäinen.
kuva 09.06.2024 19:28 Erkki Nuutio  
  Halkokausi päättyi Tampereella Hv4 -paikallisjunien myötä (lähinnä Toijalaan ja Orivedelle) noin alkuvuonna 1962.
Varsinaiset paikallisjunat Vammalaan ja Poriin olivat olleet jo tällöin joitakin vuosia pääosin lättiä.
Viimeisiä halkoja poltteli ilmeisesti Hv4 751 Perkiön varikkotyömaan lämmittäjänä kevättalvella 1964 :
https://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 .
kuva 09.06.2024 10:16 Erkki Nuutio  
  Täsmällinen muistikuva on kadonnut neuroavaruuteeni.
Kyse oli Porin iltajunasta, johon ilta-aurinko helotti jo melko alhaalta Rongankadun suunnalta
kuva 08.06.2024 22:21 Erkki Nuutio  
  Tärkeässä muistelmateoksessa Emil Skog - sosialisti ja patriootti muistelee (WSOY, 1971, 412 s) muistelija kertoo Rovajärven harjoitusalueen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaj%C3%A4rven_ampuma-alue ) synnystä vuonna 1949 seuraavasti (s.272):

Sodassa menetettiin tykistön ampuma-alueita [ennen kaikkea Perkjärvi]. Niinisalon Pohjankankaalla voitiin ampua, mutta kaista oli niin kapea että pienikin suuntausvirhe vei ammukset siviiliasutusten puolelle. Pääesikunta ja PM alkoivat siksi vuonna 1949 etsiä vaatimukset täyttävää aluetta. Rovaniemen - Kemijärven radan pohjoispuolelta löytyi sopiva, lähes asumaton 40 km leveä ja 50 km pitkä alue, joka oli sopiva maastonsakin perusteella.

" Mutta se oli Lapissa, joka presidentin [Paasikivi] mukaan oli ulkopoliittisesti arka alue. Lunastusta ei voitu viedä Valtioneuvostoon ennen kuin olin [Skog] keskustellut presidentin kanssa. Presidentti oli tällä kerralla erittäin hyvällä tuulella. Katselimme karttaa, johon oli sinikynällä piirretty rajat.

Kysyin voiko tälle alueelle perustaa harjoituspaikkaa. Presidentti sanoi, ettei itsenäinen maa voi mennä kysymään vieraalta valtiolta, mitä se alueelleen aikoi rakentaa. Mutta Lappi on erikoisasemassa, enkä soisi että tämän vuoksi tulisi neuvostolehtiin ikäviä kirjoituksia. Annan ministerille sen neuvon, että pääesikunta lähettää Neuvostoliiton, Yhdysvaltain ynnä muiden maiden Suomessa oleville sotilasasiamiehille kutsun saapua meidän uuteen harjoitusalueeseemme Lappiin.
Tämän käynnin jälkeen näemme kyllä, miten suurvallat asiaan suhtautuvat.

Tämä oli loistava idea. Muutaman päivän kuluttua pääesikunnan upseerit veivät junalla koko sotilasasimieskunnan paikan päälle. Kokonaisen päivän ajan vieraat tutustuivat alueeseen. Kaikki kehuivat paikan sopivuutta ja alueen karua kauneutta. He tietenkin raportoivat omille hallituksilleen tutustumiskäynnistä, mutta mitään kirjoituksia tai kommentteja ei tullut."

Muistelija Emil Skog oli sotien jälkeen pitkäaikainen ja arvostettu Sdp:n puheenjohtaja. Vuoden 1948 Fagerholmin ensimmäisestä hallituksesta lähtien hän oli puolustusministeri seitsemän vuoden ajan. Häntä pidetään yhtenä maamme parhaista puolustusministereistä. Rovajärven harjoitusaluekin on osaksi hänen ansiotaan.
Tietysti Emil Skog muistetaan paljolti skogilaisista ja TPSL:stä sdp:n hajottua, mikä oli monimutkainen juttu.
Hänen muistelmansa ovat järeimpiä ja täysipainoisimpia kuvauksia etenkin ay-politiikan tapahtumista ja toimijoista sotien aikana ja sotien jälkeen.

Wiki väittää ettei Rovajärven harjoitusalueen muodostamisessa olisi täytetty lainmukaisia vaatimuksia! Outo ja sikamainenkin väite kun tietää ne olosuhteet, joissa maamme, puolustusvoimamme ja Lappi sotaa seuranneina vuosina joutuivat toimimaan.
kuva 08.06.2024 17:00 Erkki Nuutio  
  Viilarin eteensä saamissa työpiirustuksissa luki jokseenkin aina: purse poistettava tai purseet poistettava.
Jos sai vain terävyyden poistaa liioittelua varoen, luki : terävät särmät poistettava.
Jäysteen poisto oli myös tunnettu termi, tarkoittaesn samaa kuin purseen poisto.
Kerran muistan kun kaverin iskiessä lekalla, lensi lekan särmästä irtautunut pursepalanen ainakin 10 metrin päähän, mutta ei osunut silmääni.
kuva 02.06.2024 13:35 Erkki Nuutio  
  Uusia mahdollisuuksia avautuu kunnallispäättäjille osoittaa ennakkoluulottomuuttaan (varomattomuuttaan, hössöhtelyään):
Kun robottiliikenne saadaan jossain määrin luotettavaksi, voidaan turvakuljettajista luopua.
Niiden sijaan tulee etävalvomo nopeiden 5G-yhteyksien ja erilaisten lisävarmistusten päähän.
Valvomoon tulee jokaiselle toiminnassa olevalle robobussille etäkuljettaja.
Jokaisen viiden etäkuljettajan lisäksi tulee varaetäkuljettja (pakolliset toipumistauot ym.) ja tietysti päällikkö.

Jo yksi robobussi vaatii varo-organisaation: Tekniikasta, liikenteestä tai onnettomuudesta aiheutuneista syistä on viivytyksittä voitava lähettää pelastus/korjausauto ja siinä kaksi pätevöitynyttä korjaushenkilöä.
Robobussien ohjelmistojen tavanomaisten ja hakkeroijista tai signaalihäirinnästä johtuvien ongelmien käsittely edellyttää lisäksi vahvan ja kehitystä seuraavan RoboIT -osaston perustamista, joka sopivasti pystyy tukenaan korjaushenkilöitäkin.

Kehitys kehittyy. Kehityksen tasolla on pysyttävä, kunnes ensin vero- ja sitten lainarahatkin loppuvat.
kuva 31.05.2024 09:18 Erkki Nuutio  
  Kokonaisuutena Chabowkasta on todettava, että kaluston kunnostus- ja kunnossapitohaasteet ovat suuret.
Vähäinen EU-tukikaan ei juuri helpota. Toisaalta Puola on meillekin esikuvaksi tarpeellinen kulttuurimaa.
Maa ja kansa, joka rakensi mm. Krakovankin entiseen loistoonsa natsien jäljiltä.

Haapamäellä on sentään talleissa runsaasti säilytys- ja kunnossapitotilaa. Chabowkaan pitäisi hallitilaa rakentaa raidekilometrin verran.
kuva 29.05.2024 21:02 Erkki Nuutio  
  Vielä täydennän, että vuoden 1911-1912 vaiheilla purettiin kaikki edellä tarkastellut raiteet.
Konepaja-alueen vuoden 1911 asemapiirroksessa on näiden raiteiden tienoilla uusi veturitalli.
Jos vesivaunua on tällöinkin pidetty asema-alueella, on eräs mahdollinen paikka ollut uuden hallintorakennuksen päädyn nysäraide.
kuva 29.05.2024 18:53 Erkki Nuutio  
  Todetaan vielä, että SVR 1862-1912 II esittää sivulla 506 Helsingin konepajan asemapiirroksen vuodelta 1911.
Siihen ei sisälly yhtäkään raideyhteyttä Kaasulaitoksen tontille.
Konepajan tarveainevarastot (4pl tunnusmerkinnällä 15) vieläpä estävät raideyhteyden Kaasulaitokselle.
kuva 29.05.2024 18:34 Erkki Nuutio  
  Eri näkökohdat ja näkemykset ovat nyt tullet esille.
Helsinki on selvä paikkakuntana . Muuten Kurt saa yrittää päätyä johtopäätökseen tarkasta kuvauspaikasta.
Kommenttiketjun tullessa pitkäksi ja viittausten kohdistuessa useisiin kuviin, olisi erinomaisen tärkeää viitata niin ettei ole epäselvää mihin kuvaan kulloinkin viitataan.

Mitä tulee vesivaunujen sijoittumiseen eri paikkoihin Helsingissä, on tämä luonnollista jo siksi että aseman luona sellaista ei ehkä ollut vuoden 1911 jälkeen. Ehkä vesilaitos jo hoiti työnsä riittävän hyvin.
Vesivaunujen vienti Merisatamaan tai Helsingin muihin satamiin olisi luonnollista juomaveden tarjoamiseksi merilaivojen juomavesisäiliöihin..
kuva 29.05.2024 14:49 Erkki Nuutio  
  Kurt kiitoksia korjauksesta koskien Kaivokadun pohjoispuolen taloja ja niiden numeroita. Viittasit juuri sopivaan karttaan.
Asia ei kuitenkaan muutu, eli matalahkot Kaivokadun pohjoispuolen rakennuksr jäävät vaunukuvan (hotelli)rakennuksen taakse.
kuva 29.05.2024 14:35 Erkki Nuutio  
  Hannulle Helka-keskustelusta: Minä olin se joka ensimmäisenä ja vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin että kyseinen kuva oli Helsingistä (eikä esimerkiksi Viipurista).
Niinikään ensimmäisenä vastoin jyrkkiä vastalauseita totesin, että kuvauspaikka oli Länsisataman juurella, ja että kuva oli likimain nykyisen Hotelli Helkan suuntaan (mikä siis piti paikkansa). Tunnistin myös kuvassa näkyvän Valion vanhan pääkonttorin/meijerin.
.
Virhe jonka tein oli VAIN siinä, että kuvan vasemman reunan melko läheinen rakennus oli Ruoholahdenkadulla, eikä se siis ollut olettamani huomattavasti kaukaisempi Helka. Tämä tuli korjatuksi toisen kommentoijan toimesta.
Olen yhä jokseenkin varma siitä, että kyseisessä 20-luvun loppupuolen kuvassa näkyivät taustalla myös hotelli Helkan yläkerrokset, kuten näkyivät tätä vähän lähempänä olleet Kampin alueen vanhat kerrostalot.

Katso Hannu uudelleen kyseiseen kuvaan liittynyt ketju: Totea rehellisesti kuka oleelliset ja paikkansapitävät tiedot mainittuun ketjuun toi ja että mainitun virheeni korjasi toinen kommentoija. Virheeni ymmärrettyäni selkeästi hyväksyin korjauksen.
Hannu, en katso esittämääsi arvostelua oikeaksi enkä edes oikeahenkiseksi.
Kukaan kommentoija ei välty yksittäisiltä virheiltä kommentoidessaan usein nopeassa tahdissa. En tietysti minäkään.
kuva 29.05.2024 13:36 Erkki Nuutio  
  Kaupunginmuseon viitattu kuva ei esitä Kaivokatu 7 ja 9:ää, vaan Kaivokatu 3, 5, 7 ja 9:ää, jotka kaikki ovat Kaasulaitoksen korttelissa. Nykyinen Sokos-hotelli Kaivokatu 3 on jokseenkin vanhan Kaivokatu 3:n ja 5:n kohdilla.
Koko laajan alueen korkeudet ovat nykyhetkenkin pohjalta tiedossa. Alue on vahaa suota/lahdenpohjukkaa, jota on korotettu tasoitustarkoituksessa vain vähän.
Lännessä on nousu vasta likimain Kaivokatu 9 ja 12 vaiheilta. Nousu lienee ollut vähän jyrkempi ennen tasausta Mannerheimintietä varten. Muuten korkeudet koko alueella ovat samat kuin 1800-luvun loppupuolella.

Näkemykseni mukaan katselusuunta on pohjoisesta vain hieman luoteeseen.
Kaivokatu 7 ja 9 matalahkot talot ovat vaunukuvan (hotelli)talon takana eivätkä siksi näy kuvassa.
Vaunukuvassa ei näy huomattavia korkeuseroja.

Pidän Kaivokatu 10:n pihaa selvänä asiana kommentoitujen asioiden perusteella ja myös siksi, että Helsingissä ei kertakaikkiaan ole ajateltavissa olevien raideyhteyksien puitteissa ollut AINOATAKAAN toista paikkaa, jonka edes likimain voisi arvioida kuvauspaikaksi.
kuva 29.05.2024 10:36 Erkki Nuutio  
  Kuten on kommentoitu on kuvauspaikka Helsingin asemanseutu (100% varmuudella).
Noin vuoden 1924 kuva näyttää silloisen aseman edustan: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889573?page=31

Kuvan tulkintaa varten totean, että Kaivokatuun rajautuva kortteli rajautuu länsipäässään vakuutusyhtiön (ja Seurahuoneen) rakennukseen Heikinkadun eli Mannerheimintien kulmassa (Kaivokatu 12). Itäpäässään se rajautuu vanhan aseman jatkeella olevaan Keskuskadun eli Hakasalmenkadun kulmataloon (Kaivokatu 6). Toisella puolella Keskuskatua on Ateneum ja vanha Palokunnantalo.

Kuvauspaikka on käsitykseni mukaan tontin Kaivokatu 10:n piha eli itäreuna. Saman tontin länsireunalla on kivirakennus, joka näkemykseni mukaan näkyy vaunukuvan taustana.
Suomen Kuvalehden 11/1925 viitatussa valokuvassa esiintyvä mainostekstillinen rakennus on käsittääksen rakennettu tontille menneen pistoraiteen kohdalle ja aikaisintaan vuonna 1912, jolloin pistoraide oli jo purettu.

Vaunukuvan taustana näkyy vähän sisäänvedetty rakennus, joka vaunukuvassa on hotellina . Se reunustuu tämän uudemman rakennukseen vierelle länsipuolella.
Näkemykseni mukaan tämän rakennuksen kerrosluku ja muoto vastaa vaunukuvan taustarakennusta.
Vaunukuvan kuvauspaikka on siis Kaivokatu 10:n piha.

Paikka on järkevin mahdollinen, koska vesivaunu siirretään joutuisasti paikalleen Riihimäen suunnasta tulleen aamujunan perästä.
Vettä oletettavasti käytetään paljolti rautatien tarkoituksiin - myös esimerkiksi vaunujen vesikarahveihin. Ei kaivata korvausvaatimuksia lavantautiin tai muihin pöpöihin sairastuneilta matkustajilta (jotka ovat pahimmillaan kenraalikuvernööri seurueensa kanssa).
kuva 28.05.2024 11:11 Erkki Nuutio  
  Voipi olla että mahdollisempaa paikkaa kuin Kaivokatu 8&10 ei löydy maan päältä eikä taivaista.
Taustarakennuksen päädyn tekstissä on HOTEL. Jos se on Kleinehin, se olisi Seurahuone muutettuaan 1900-luvun alussa Kaivokadulle.
Vakuutusyhtiön talon valmistuttua vuonna 1914 Seurahuone muutti tämän taloon Kaivokatu 12.

Kaivokadun täytynee olla taustarakennuksen julkisivun edessä ja suunnassa.
Katselusuunta lienee kohti kaasulaitoksen tonttia, mutta pieni rakennus lienee Kaivokadun eteläpuolella.

Jos joku saa käsiinsä kaasulaitoksen historiikin, löytyy sieltä ehkä lisäkuvia ja -piirroksia
kuva 27.05.2024 21:22 Erkki Nuutio  
  Taitaa kuvauspaikka olla Helsingissä Kaivokadun yli menevän pistoraiteen päässä: https://www.vaunut.org/kuva/38085?kv2=1915&paik=Helsinki&tag0=17%7CSekalaiset%7CKartta .
Vuoden 1912 vaiheilla pistoraide ilmeisesti oli jo hävitetty uuden asemarakennuksen valmistelutyöhön liittyen.
Uutta paikkaa vesivaunulle ei kai haettu.
Vaunun takana näkyvä rakennelma lienee katettu yleinen kaivo. Sen vesi sattoi olla aitoa ravinnerikasta Kluuvin suovettä.
kuva 26.05.2024 16:54 Erkki Nuutio  
  Olinpa hajamielinen. Jänhijoen siltaa olen maalannutkin vuoden1972 vaiheilla. Loimijoen siltaa en olisi uskaltanut maalata.
kuva 26.05.2024 10:40 Erkki Nuutio  
  Museorautatien hallussa. Jäi vain toteutumatta ajatus sähkörautatiestä 10-tieltä Jokioisten asemalle niin että juna lähtisi 10-tien laidalle aiotun huoltoaseman kahvilasta. Sittemmin ratayhteys Jokioisten asemalta Jänhijoen yli poistui.
kuva 26.05.2024 10:26 Erkki Nuutio  
  Jokioisten rautatie -kirja (1998) kertoo, että neukkulasta tulleiden rautalankavyyhtien siirtokuormaus Humppilassa oli hankalaa.
Tulivatko vyyhdit Humppilaan neukkuvaunuissa ja johtuiko hankaluus juurikin neukkuvaunujen tyypistä ?
Oletan kuitenkin, että aiemmin vyyhdit olisivat tulleet saman Fiskars-yhtymän Åminneforsin valssaamosta (1890-1971), jossa oli vielä 1965 vaiheilla lähes 900 työntekijää.
Vyyhdit kulkivat pitkään Åminneforsista Pohjankurun satamaan kapearaiteisella ja sieltä VR:n vaunuihin siirrettyinä Humppilaa kohti.
Minkiön hallin O&K on peräisin Åminneforsin kapealta radalta.
Ovako osti Åminneforsin valssaamon Fiskarsilta ja 70-luvun mittaan lopetti sen.

Asioiden hämmentämiseksi P-O Blomqvistin kirjan Transporter i Pojo genom tiderna (2001) kuva (s.85) näyttää erikoisvarustetun avonaisen Oav-telivaunun Pohjankurun satamassa kuormanaan ainakin 16 vyyhtiä. Vaunun vyyhteineen sanotaan tulleen Ovakon Imatran terästehtaalta kuormattavaksi laivaan Pohjankurun satamassa. Mahtoiko Imatra tuohon aikaan (Åminnefors lopetuksen jälkeen) valssata lankaakin? Olen luullut että kiskoja kevyempää ei Imatralle olisi valssattu
kuva 25.05.2024 11:32 Erkki Nuutio  
  Osui kuvaan jännä arkkitehtoorinen yksityiskohta meijerirakennuksesta.
kuva 25.05.2024 11:29 Erkki Nuutio  
  Ansiokas teollisuushistoriallinen kuva.
kuva 25.05.2024 11:26 Erkki Nuutio  
  Koskimiehen Valtionrautatiet s.247 (1935) kertoo, että RH perusti vuonna 1923 palopäällikön viran ja että rautatiepalokuntia piti perustaa kaikilla rautatiekonepajoilla ja 34 asemalla.
Ensimmäiset palopäällikkökurssit pidettiin jo vuonna 1924. Kaikkiaan 80 rautatieläistä on käynyt tämän kurssin vuoteen 1935 mennessä.

Täten pidän ilmeisenä, että oheinen palovaunu on toteutettu noin vuonna 1924.
Ilmeisesti vaunua ei tällöin ehostettu. Maalattiin vain numero ja ehkä XGv-merkintä.
Nämä merkinnät erottuvat melko tuoreina, joten arvioisin kuvan olevan 20-luvun puolivälin vuosilta.
Alustan valmistuskilpi näyttää olevan VR:n Helsingin konepajan mallia, eli alkuperäisvaunu lienee tehty Pietarin rataa varten.
kuva 23.05.2024 11:26 Erkki Nuutio  
  Mainiota V
kuva 23.05.2024 11:25 Erkki Nuutio  
  Maiota IV
kuva 23.05.2024 11:25 Erkki Nuutio  
  Mainiota III
kuva 23.05.2024 11:24 Erkki Nuutio  
  Mainiota II
kuva 23.05.2024 11:23 Erkki Nuutio  
  Mainiota I
kuva 22.05.2024 15:08 Erkki Nuutio  
  Kuten olen ennenkin muistuttanut, ratalinja ja yhdyssilta vietiin Ruotsin ja Venäjän välisten neuvottelujen tuloksena puoliväliin Pohjanlahtea.
Suuri häviäjä tänäkin päivänä on Tornion kaupunki. Suorin ja ainoa järjellinen ratalinja on tietenkin suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse ja rautatieasema sinne lähelle vastapäistä Haaparantaa.
Kannattaisi toteuttaa vielä nytkin, koska tällä linjalla kaupunginsaaressa on nykyäänkään vain pientalotyyppistä asutusta.
Suomi oli syytön nykyiseen linjaukseen - neuvottelut käytiin Ruotsin ja Venäjän (poislukien Suuriruhtinaskunta) kesken.
kuva 15.05.2024 09:40 Erkki Nuutio  
  Kiinnostavaa!
Koska tämä on hallitseva kulkuväline syltiläisille ja siellä autolla lomaileville, ja koska vähäpäästöisyys epäilemättä on keskeinen (paikallis)poliittinen tavoite Syltissä, lienee Sylt Shuttle (anteeksi anglistinen nimi-irvoke) joustava (autopaikan varaukset, autojen lastausyhteydet ym) sekä hinnoittelu kohtuullista.
Tästä löytynee riittävästi opastusta Googlen kautta ja DB:n sivuilta?
Ilmeisesti ainakin asuntoautoissa ja asuntovaunujen vetäjissä siedetään realiteettina vielä polttomoottoria tehonlähteenä?
Aika moni Syltissä lomailijoista taitaa jättää autonsa liitäntäpysäköintialueille mantereen asemilla.
kuva 08.05.2024 19:00 Erkki Nuutio  
  Suomalaiset vapaaehtoiset lähtivät Pietariin vievillä vuorojunilla ilmoittautumaan sotaan keisarin puolesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1197343?page=3 (Uusi Suometar 15.9.1914)
Taiteilija Ola Fogelberg tunnetaan myöhemmistä Pekka Puupää piirroksistaan.
kuva 08.05.2024 09:36 Erkki Nuutio  
  Esan kysymykseen Fischer-Tropsch -menetelmästä totean vain sen olleen tärkeimpiä kemiallisia keksintöjä ja olevan yhä merkityksellinen.
Mitä sotakoneiden moottorioktaaneihin tulee, niitä lähti määrättömästi uteliailta öisin salatuista USA:n satamista Talvisodan aikana. Lentokonebensiinin yhteydessä oktaaneita loroteltiin laivalasteittain bolsujen (silloisen natsien pääliittolaisen) laivoihin.
Päätehtävä saadulla lentokonebensiinillä oli tietysti bolsukoneiden voimin polttaa ja tuhota kotikaupunkiani ja muuta Suomea.

Näin Rooseveltin hallinto vastasi Kansainliiton vetoomukseen tukea brutaalin hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Suomea.
Bolsuagentit ja -suosijat Rooseveltin hallinnon yläportailla puolestaan sabotoivat aseostojamme USA:sta (kuten Brewsterit).
kuva 07.05.2024 11:06 Erkki Nuutio  
  Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n (SAT) Helsingissä suunnittelemista ja Karjaalla rakentamista teliraitiovaunuista:

Karjaan tehdas oli alkuvuodet kirjanpito- ja verotussyistä Oy Karia Ab, kunnes se vuonna 1961 fuusioitiin SAT -pääyhtiöön.
Kokoteräksisten telivaunujen toimittaminen vuodesta 1954 alkaen oli menestyksellinen suurponnistus SAT-yhtiölle.
Paljolti juuri nämä teliraitiovaunut pelastivat HKL:n harkitsemattomasti käynnistämästään runkolinjahankkeesta
(Herranen: HKL Hevosomnibusseista metroon, s. 217-).
HS julkaisi (80-luvulla kai) valokuvan josta oli kyllä tunnistettu täyteen ahdetussa runkolinjan vanhassa ratikassa runkolinjasopan synnyttänyt pormestari von Frenckell, mutta ei samaan pylvääseen takertunutta vuorineuvos Tor Nesslingiä, joka teliraitiovaunuilla auttoi HKL:n pois sopasta.

Teliraitiovaunujen suunnittelusta Helsingin Fleminginkatu 27:ssä vastasi lähinnä tekninen johtaja DI Kurt Palmgren. Oletettavasti päävastuu suunnittelusta oli erikoisjoneuvojen kyvykkäällä pääsuunnittelijalla ins. Bertel Lindbergillä (Flemarilla 1948-) ja suunnittelijoihin varmaan kuului mm. tekn. Tauno Jäkkä (Flemarilla 1936-).

Teliraitiovaunujen tekijöistä Karjaalla huomattava osa oli Flemarin veteraaneja ajoilta jo ennen sotia. Nämä joutuivat siirtymään Karjaalle, koska tehdasta ei muuten saatu toimimaan. Veteraanit ja muut karjaalaiset olivat pääosin koripuuseppiä ja siten edustivat perinteistä korivalmistuksen osaamista.
Täysmuutoksen Karjaalla toteutti Saksan autoteollisuudessa oppinsa saanut, innostava koriosaston johtaja ins. Wolfgang Emmerich.
Tämän johdolla koripuusepistä kasvatettiin hitsaustaitureita. Puun ja pellin muokkauksen taito oli näillä jo ennestään.

Henkilöstölehti Sisupussissa vuonna 1976 kertoi Karjaan eläkeläinen Lars Sivén muistojaan Emmerichistä:
"Saksalainen touhumies ryhtyi tosimielessä kohottamaan koriosaston ammattitaitoa tarvetta vastaavaksi.
Me kaikki luotimme häneen kuin pojat isäänsä."
Tällä osaamisella ohjaamot kaikissa SISUissa muutettiin muutamassa vuodessa täysteräsrakenteisiksi, valoisiksi ja lujiksi.
Vastaava muutos toteutui vasta vuosia myöhemmin esimerkiksi alihankkijoilta ohjaamojaan ostaneella Scania-Vabiksella
kuva 06.05.2024 10:51 Erkki Nuutio  
  Rautatiemuseon julkaisema Keisarin juna -kirja (1998) kuvaa laajasti tätä keisaripariskunnan aurinkoiseksi koettua Lappeenranan vierailua sekä keisarin junan vaunustoa. Viime elinvuosinaankin leskikeisarinna muisteli "silloin olimme onnellisia".
Raamikas voimamies Aleksanteri III erottuu hyvin osasuurennuksessa.

Etualan keittiövaunu palveli ajoittaisessa tehtävässään maailmansadan alkamisvuoteen asti. Neliömäinen kattokoroke tuuletti keittiökäryt ja torvisysteemi vei liesien palokaasut. Torvea sai käänneltyä hyvän vedon tuovaan suuntaan.
Lienee keittiö- ja sitä seuraavan ruokasalivaunun kulkusuuntaa muutettu edeltävään ja seuraavaan vaunuun nähden, koska sigaalinaru on jouduttu heittämään puolelta toiselle. Signaalinarun koukkuja ei ole keittiövaunussa eikä ruokasalivaunussa kuvassa näkyvällä puolella.

Aleksanteri III:n viimeisinä vuosina tehtiin ensitoimia autonomiaamme vastaan. Eräät ylpeät ja pätemishaluiset Suomen eliitin henkilöt eivät olleet ymmärtäneet Euroopan santarmin, mutta Suomen lakeja ja hallintoa moitteettomasti noudattaneen Nikolai I:n jo varhaista neuvoa: Mitä vähemmän Suomesta kuuluu Pietarissa ja Venäjällä, sitä parempi. '

Keisarit tunsivat venäläispirunsa (slavofiilit ja muut) ja siksi pyrkivät ja pitkään onnistuivatkin pitämään nämä tietämättöminä ja erillään suuriruhtinaskunnan asioista.
Mutta Aleksanteri III:n kaudella se ei enää aina onnistunut. Keisari/suuriruhtinas joutui jopa kysymään kuuluuko Venäjä Suomeen vai Suomi Venäjään?
Mm. Mechelinin ja kumppanien kiihkovenäläisiä provosoineella euroopanlaajuisella juristerialla saatiin slavofiilit hereille, loukatuiksi ja suuriruhtinaskunnan kimppuun. Kerran loukattuina näistä ei pääse eroon, kuten hyökkäyksessä Ukrainaankin näemme.
kuva 06.05.2024 09:56 Erkki Nuutio  
  Jos Helsingin kaupunginjohto ei välittömästi määrää tutkimusta tästä törkeästä kaupungin käytännössä hallitsevan oy:n henkilöiden salaten tekemästä törkeydestä, tulee kaupunginjohdon päättää myös Kaupunginmuseonsa lopettamisesta. Samalle romulavalle vaan.

Mielestäni kaupunginjohdon (kh) tulisi heti kutsuttaa mainitun yhtiön yhtiökokous ja vapauttaa yhtiökokouksessa mainittuihin päätöksiin (erityisesti harkittuun ja moraalittomaan salailuun) osallistuneet henkilöt tehtävistään ja tarvittaessa työsuhteestaan ilman korvauksia, koska heidän tekemisensä on paljastunut vahingolliseksi, sekä paljastanut sopimattomuuden johtotehtäviin.

Käsitykseni mukaan hävittämistä ja hävittämisen salaamista koskevissa päätöksissä on myös rikottu lakeja ja kaupungin määräyksiä. Moraalimääräykset ulottuvat kyllä kyseisen osakeyhtiönkin hallintotoimiin.
Yhtiön liikennöinnistä ja käyttöomaisuudesta päättävillä henkilöillä ei ole ollut pätevyyttä eikä siten valtuuksiakaan tehdä museoesineistä salattuja hävittämisspäätöksiä.
Toisin sanoen nämä henkilöt ovat ylittäneet valtuutensa ja näi toimien aiheuttaneet peruuttamatonta vahinkoa.
Yhtiön tilintarkastajat tehköön arvion vahingoista ja selvittäköön niihin vastuulliset.

Museoviraston tulisi pysäyttää hävitystoimi ja selvittää perusteellisesti miten tällainen törkeys on ylipäätään voitu tehdä.
kuva 05.05.2024 12:41 Erkki Nuutio  
  Jorma joutui varmasti syväksi murheekseen kertomaan meille tästä Helsingin kaupungin museotoimen ja siitä vastaavan kaupunginjohtajan (vai mikälie pormestari) uskomattomasta moukkamaisuudesta. Meille tämä on järkyttävä ja käsittämätön asia.

Onko mahdollista saada tänne päätökset joilla kyseiset vandaalityöt "perusteltiin", sekä päätösten "perustelijoiden" nimet ja virkanimikkeet ja vandaalityöt hyväksyneen kaupunginjohtajan nimi?

Mielestäni Museoviraston pitäisi antaa välitön hävityskielto näiden, jopa museokunnostettujen ja Helsinkiä ansiokkaasti puolen vuosisadan ajan palvelleiden telivaunujen säälimättömälle ja umpityperälle tuhoamiselle.

Liikenteellisten merkittävyytensä ohella näillä vaunuilla on suuri merkitys myös 1950-luvun kotimaisen teollisen osaamisen osoituksina.
Oy Suomen Autoteollisuus Ab:lle (Helsinki-Karjaa) ne merkitsivät ratkaisevaa kehitysaskelta hitsatun täysteräsrakenteen muodossa.
Valmet Oy Lentokonetehtaalle ne merkitsivät raitiovalmistuksen aloitusta, joka yhä palvelee HKL:ää - nykyään Skodan (Otanmäki) puitteissa.
kuva 04.05.2024 11:44 Erkki Nuutio  
  Esan asiallista ja hyödyllistä kommenttia olisi kaoottistenkin nuorempien syytä pohtia.
Väitän että sattumanvarainen hinnoittelu alituisine muutoksineen ja vastaava on karkoittunut miljoona suomalaista VR-palveluista.
Omatoimisiksi muuttuneiden netti- ym. toimien toteutusta ja opastusta ei ole osattu toteuttaa hääppöisesti - ei liene yritettykään.

Halpoja hintoja haetaan satunnaisille ulkomaanmatkoille ja persaukisimpia voidaan palvella hieman edullisimmilla hinnoilla, mutta tarjouspelleily ei SAA sotkea ja hankaloittaa arkikulkuja. Niitä varten VR on olemassa. Tämä on sivuutettu.
kuva 04.05.2024 10:47 Erkki Nuutio  
  Ihan mainiota että pidät värejä vain väreinä, sillä täydennyksellä että esimerkiksi väriyhdistelmien synkkyys tai kirkkaus vaikuttavat myös mielialaan. Samoin ei toimi VR:n uusimmassakaan väripuuhastelussaan. Sen touhuillal on jälleen samat kaksi taustaselitystä:

1/ Osaamaton johto joka ei tunne yrityksensä keskeisiä tarpeita yrittää juuri tällaisillakin tempuilla saada matkustajatkin unohtamaan todelliset tarpeensa. Osaava johto sensijaan valjastaisi osaavan, määrätietoisen ja kärsivällisenkin väkensä täyttämään todelliset tarpeet yhä paremmin.

2/ Mainospellet ja näitä palkkaava myötäjuoksijajohto ovat vuosikymmenten ajan naamioineet tuotteitaan vihertyyliin ja siten muka myönteisemmiksi kuin pelleilemättömien kilpailijoittensa toisenväriset vastaavat tuotteet.
Näin söheltäen on surutta pilattu tuotteen keskeisiä ominaisuuksia, kuten esimerkiksi havaittavuus vaihtelevissa oloissa.
VR on valitettava esimerkki.

Ottamatta muita esimerkkejä lopetan kahteen viisaan ihmisen ydinterveiseen:
a/ Te suomalaiset olette mukavaa väkeä, mutta teidän reaktiotanne ja päätöksiänne on vaikea käsittää - te olette kaootteja.
(Nokia-kännyköiden silloisen Sveitsin maahantuojan Autronicin myyntijohtaja Walter Fenner, KL 5.8.92).
b/ Genius is 1% inspiration and 99% perspiration. Thomas Edison
kuva 30.04.2024 20:47 Erkki Nuutio  
  Edustava tulos. Tekoäly ei kuitenkaan osannut poistaa töhryjä hallin ovesta.
kuva 29.04.2024 09:28 Erkki Nuutio  
  Kuinka moni on polkupyörällä kaatunut kun rengas (lähinnä etupyörän) on yllättäen kiilautunut urakiskon uraan?
Vaikka olen kokenut pyöräilijä, kävi minulle näin polkiessani taittopyörällä (=halkaisijaltaan pienehköt renkaat) Helsingissä Aleksanterinkadun loppupäässä. En kertoisi tätä jos olisin tullut yliajetuksi selvästikin landelta tulleena.
kuva 25.04.2024 20:05 Erkki Nuutio  
  Insinööri Kunto Elonen oli monien Lokomo-maarakennuskoneiden, kuten varmaan tämänkin tiehöylän suunnittelun vetäjä
(katso T. Könönen Lokomo 70vuotta 1915-1985 s.155).
Uudehkolta näyttävä kone on tehty 1968 valmistuneessa ja 1974 laajennetussa kokoonpanotehtaassa Hatanpään Karjusuolla.

Lokomon tiehöylät olivat pitkään nimensä mukaisesti Teräskarhuja. Terän liikkeet ja etupyörien kallistamiset toteutettiin täysmekaanisesti vivuilla hallittavia sakarakytkimiä, kartiovaihteita, kääntövipuja ja nivelakseleita käyttäen.
Terää alettiin liikutella hydraulisylintereillä vuoden 1966 vaiheilla. Silloin Lokomo perusti Helsinkiin hydrauliikkatehtaan, vuodesta 1967 nimeltään Hydrauli Oy. Osaamista ja laatua oli huippuluokkaisesti.

Mutta se volyymi. Vaikka viennin osuus Lokomon maarakennuskoneissa ja mobiilinostureissa oli suuri, tuotteet olivat hyvin nykaikaisia ja laatumaine oli huippuluokkaa, ei volyymiä saatu riittäväksi suursarjavalmistajia vastaan. Sekatuotantoyritystä, vaikka sitä tehostettiin tuotetehtailla ja muilla toimilla, ei saatu pysymään kannattavana.
Tiehöylä -tuotteet myytiin Vammas Oy:lle vuoden 1985 vaiheilla.
kuva 25.04.2024 09:48 Erkki Nuutio  
  9.6.44 Kannaksella Valkeasaaressa alkoi ennakkotuhoamistulitus ja suurhyökkäys alkoi sieltä 10.6.44 .
Tämä vaikutti heti Aunuksen kannaksen joukkoihin. Päämaja käski 10.6.44 keskeyttämään 4D:n siirtymisen Maaselän kannakselta Aunuksen kannakselle (7.D:n tilalle) ja käski 4D:tä sensijaan siirtymään heti vahvennukseksi Karjalan kannakselle.
Päämaja (Mannerheim) määräsi 14.6.44 Aunuksen ryhmän komentajan, kenraaliluutnantti Lennart Oeschin kaikkien Karjalan kannaksen joukkojen komentajaksi.
Ehkä kuva esittää kohta keskeytyvää 4D:n siirtymistä Maaselän kannakselta Aunuksen kannakselle
<<   >>