845-28293 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 20.12.2021 09:29 Erkki Nuutio  
  Arvelen että korkeat puulaidat eivät ole 844:ssä turpeenkäytön jäljiltä. Turpeenkäyttö VR:n käyttämissä vetureissa loppui ilmeisesti vuonna 1958 ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10142.0.html ).
Puulaitojen mitoitus voi kyllä olla peräisin turveajalta. Ryhdikkyydestä päätellen kuitenkin arvelen, että laidat ovat juuri tälle veturille ja juuri halkoja varten tehdyt. Hyvin tehdyt, jopa otetangot näkyvät takalaidassa.

Halkojen vyörytyslaitokset ja hihnanostimet ja niiden työntekijät olivat vuonna 1967 jo monelta isoltakin asemalta kadonneet. Niiden hävittyä veturimiehillä lienee ollut vain mahdollisuus heitellä halkoja yksitellen jostakin kasasta.
Jyväskylässä oli kai vielä tällöin halkojen vyörytyslaitos/hihnanostin, mutta esimerkiksi Tampereelta sellainen taisi olla jo silloin kylmänä tai purettu. Olikohan Haapamäellä vielä hihnanostin ja sille käyttäjä?

Arvelen siksi, että 844:n puulaidat mahdollistavat veturin käytön ilman halkotäydennyksiä ennen paluuta kotivarikolle. Siellä halostus voitiin vielä suorittaa kunnollisin haloin asianmukaisilla laitteilla.
kuva 17.12.2021 10:10 Erkki Nuutio  
  Kymmeniä kertoja tälläkin rollikalla kulkeneena voinen laittaa tähän uusinta tietoa langattomista rollikoista Tampereella (Aamulehti 17.12.21):

Viisi vuotta kestänyt sähköbussikokeilu päättyi 15.12.2021
Langattomia Polaris rollikoita oli linjalla 2 neljä kappletta.
Saatu matkustaja- ja kuljettajapalaute oli positiivinen. Autot olivat varmatoimsia ja mukavia ajaa ja asiakastyytyväisyyden mittauksissa kalusto sai linjalla 2 aina paremmat arvosanat kuin TKL:n muut linjat
(TKL:n kalustopäällikkö Kalle Keinonen).

Tulosten johdosta kaupungin johdonmukaista linjaa noudattaen TKL lopetti kokeilun. Pyynikintorille tehty pikalatausasema jää vaille käyttöä.
Uutinen ei kerro Polaristen kohtaloa: Pistetäänkö palasiksi vai takaisin valmistajalle, vai löytyykö uusi käyttäjä Suomesta.

Äskeisen kilpailutuksen voittaneen Pohjolan Liikenteen 26 akkubussia (kiinalaisia?) tulevat aikanaan muille linjoille. Päinvastoin kuin Polaris, niitä ei täydennysladata päätepysäkillä, vaan pelkästään yöladataan omalla varikolla.
Tarvitaan siksi massiiviset akut.
kuva 15.12.2021 11:40 Erkki Nuutio  
  Sympaattinen ja selkeä kuva. Se ansaitsee johtavan suomenkielisen lehden pääkirjoituksen vahvistuksekseen : https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/798368?page=2 (Uusi Suometar 2.7.1902)

Ei keisarikunnan valtiolippuja viikkokausia liehutettu aseman neljässä nurkassa.
Kuvan täytynee siten olla otettu vihkiäisten vaiheilla, vähän ennen tai vähän jälkeen.
kuva 15.12.2021 11:30 Erkki Nuutio  
  Eikös tuo ollut kiramo?
kuva 09.12.2021 21:18 Erkki Nuutio  
  Sähkövalaistusta ei ole ja seinässä oleva isohko musta taulu voi olla mainos. Valitettavasti terävyys ei riitä sen tunnistamiseen. Yllättävää on että kaivo on paikassa, joka voi olla altis valumille. Rakennus on hyvässä maalissa.

Valitettavasti Harjun asemasta ei tunnu löytyvän piirustuksia, piirroksia tai riittävän vanhoja muita valokuvia.
Arvelen silti että tämä on vuotta 1921 aikaisempi. Aikaistaisin vähintään vuoden 1919 vaiheille.
Koska venäläistä tekstiä ei ole, ei oikein voi mennä vuotta 1917 varhaisempiin aikoihin.
kuva 09.12.2021 11:32 Erkki Nuutio  
  Oletetusti Voikkaan radalla ollaan, mutta se on pistetty poikki. Jotta vaunuletka ei estäisi kulkua sillalle vievällä linjaraiteella, on se työnnetty vähän turhan pitkälle.
kuva 09.12.2021 11:08 Erkki Nuutio  
  Taustalla on sekajuna (eri juna kuin toisessa kuvassa). Etualalla on matkustajia, joiden lipun hintaan on sisältyi ilmainen kävely siltatyömaan läpi toisella puolella odottavaan junaan. Näyttävät siis olevan Kouvolaan menijöitä.
Etualalla selänsä näyttävä ikäiseni boomeri lienee tullut Kouvolasta päin. Muita vastaavia ei näy.

Kaiketi Voikkaalle vievällä raiteella oleva vaunuletka on epäilemättä sillantekijöiden käytössä.
Lähinnä vaihdetta lienee T-työläisvaunu, bogie-vaunu (kai E eli III lk matkustajvaunu).
Bogia- vaunu lienee toiselta puolelta katsottuna on ehkä kuitenkin makuuvaunu, eli ehkä C.
Rata Voikkaalle lienee poikki.
Ehdottaisin vuotta 1922.
kuva 09.12.2021 10:44 Erkki Nuutio  
  Tässä näkyy selvästi väliaikaisen puusillan yläosan poistaminen sahaamalla sen palkistoa pois uuden sillan teräspalkin tieltä. Näkyy mainiosti myös vintturilaitteisto, jonka avulla uusi palkki siirretään paikoilleen. Arvokkaita työkuvia!
Laitteisto lienee keskipilarin päällä, ja ottaa siitä siirtämiseen tarvitsemansa vaakavoiman.
Tarkoittanee että uudessa sillassa on vain yksi siltapalkki, joka on tuettu päistä ja keskeltä.

Taustalla on tavarajuna, joka selvästi odottaa pääsyä sillan yli. Ehdotan vuodeksi 1922-1922 (vaikka lopullinen valmistuminen olikin 1923, on varovaisia ylityksiä luultavasti tehty heti kun se on tullut mahdolliseksi).
kuva 09.12.2021 10:26 Erkki Nuutio  
  Täälläkin on useita kuvia punaisten 1.5.1918 rajäyttämästä Harjun ristikkosillasta.
VR 1912/37 II s. 292 kertoo, että sillan molemmat maatuet särkyivät pahoin, mutta keskipilari jäi ehyeksi.
Tilalle rakennettiin ensin tilapäinen puusilta. Uusi silta valmistui vuonna 1923.

Kuvassa ilmeisesti nostetaan pois väliaikaisen sillan vasemman pään raide-elementtiä. Väliaikaisen sillan palkisto on vielä jäljellä tässä päässä. Toisesta päästä sen yläosa on poistettu sahaamalla irti, jotta taustalla näkyvä uusi siltapalkki voidaan siirtää sivusuunnassa korjatun maatuen ja keskipilarin varaan.

Jollei tarkkaa päiväystä kuvalle ole, ehdottaisin vuotta 1922 tai 1923. Maatuet on jo korjattu ja uudet siltapalkit tehty ja haalittu paikalle, joten siltatyö lähestyy valmistumista.
kuva 08.12.2021 21:45 Erkki Nuutio  
  Teknikern 9.11.1910 kirjoitukseen on liitetty kaksi raiteistopiirustusta, joissa molemmissa on kääntelypöytä/pöytiä henkilöaseman itäsuunnan raiteiden päissä.
Raiteiston suunnittelijan, kovasti kritisoidun saksalaisen Gleimin piirustuksessa on yksi kääntelypöytä.
Vastaehdotuksen teki Viipurin kaupungininsinööri Gagneur, ja siinä oli kaksi kääntelypöytää.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1121727?page=7 .
Valokuvan mukaan näyttää Gleimin mukainen kääntelypöytä toteutetun

Ratapihapolemiikkia oli jo aikaisemmin, mm. Teknikern 28.9.1910 ja 23.3.1910 (jossa oli myös koko Gleimin ehdotuspiirustus (henkilö- ja tavararatapiha, konepaja ja tavara-asema). Myös Wiborgs Nyheter 7.10.1909 sisältää kiinnostavia tietja Gleimin ehdotuksesta.
kuva 04.12.2021 18:29 Erkki Nuutio  
  Tietosanakirja 5 vuodelta 1913 näyttää kaksi karttaa Kuopiosta, kaupunkikartan ja seutukartan raideyhteyksineen.
Kaupunkikarttaan maisema tuntuisi sopivan ja kuvauspaikka olisi vähän silloisen Maaherrankadun (nykyisen?) jatkeella näemmä olevasta alikulusta aseman suuntaan.
Aseman ratapiha päättynee kuvassa näkyvään vaihteeseen. Etäisyys asemallapäin olevasta asetinlaitteesta olisi silloin noin 200 m.

Karttojen taustamaisema raiteiden tuolla puolen osuu hyvin kuvaan. Mäellä kuvauskohdalla olisi sokeainkoulu ja kuvaussuuntaan etäällä olisi Lahdentaan kaupunginosan rakennuksia.
Myös kuvassa näkyvä asuinrakennus tien varrella tuntuisi olevan kartalla.
Mainitsemasi aita näkynee tässä kuvassa: http://www.vaunut.org/kuva/136110?kv2=20​00&paik=Kuopio .
Vahvoja osoituksia Kuopioon siis on.
Kulkijat taitavat olla oikotiellä asemalta kaupungin keskustaan päin.
kuva 03.12.2021 21:11 Erkki Nuutio  
  Sirkka Valannon näyttelykirjassa Rautateiden arkkitehtuuri (1984) on Nylanderin kaunis väritetty julkisivupiirustus tästä rakennuksesta (eli se löytyy Kansallisarkistosta) + pohjapiirros ja varhainen valokuva.
kuva 03.12.2021 13:09 Erkki Nuutio  
  Kaikissa Jarmon näissä vanhoissa kuvissa lienee kyse suojeluskuntatapahtumaan matkustamisesta.
Kysyn siksi onko vormuherran asu suojeluskuntapuku ja -lakki?

Arvaukseni tapahtumalajista olisi 2-vuotisjuhla keskinäisen kahinamme jonkun taistelun muistoksi. Oltaisiin siis kevättalvessa 1920.
Käsittääkseni 2-vuotisjuhlia oli runsaasti ja sankarihautapatsaita vihittiin.
1-vuotisjuhlia oli ilmeisesti vähemmän. Niitä ei ehkä vielä ehditty järjestellä ja olot olivat vielä silloin epävakaat.
Kannaksella sekä Aunuksessa ja Vienassa jopa kahinoitiin.
kuva 02.12.2021 21:32 Erkki Nuutio  
  Niinpä tietysti, moottori on siinä päässä missä on rivoitus konepeitossa poistuvaa jäähdytysilmaa varten.
Eli jakovaihteistosta vasemmalle on vaihteisto ja sitten moottori jäähdyttiminen.
Punnuksilla tuleekin reilusti painoa ohjaamon oikealle puolelle ja oikea ylitys on siksi pieni.
kuva 02.12.2021 20:57 Erkki Nuutio  
  Tasoristeyspuomi on pystyssä. Hämeenlinnassa on kolmisiipiset semaforit etelä- ja pohjoispäässä.
http://vaunut.org/kuva/72805?kv2=1930&pa​ik=H%C3%A4meenlinna
Eteläpäässä on Viipurintien tasoristeys. Ylikulkusiltaa ei vielä ollut. En tiedä sopivatko kuvan rakennukset sille tienoolle.
Kolmisiipinen semafori on myös Harvialassa.
kuva 02.12.2021 20:40 Erkki Nuutio  
  Jakovaihteiston alareuna näkyy likimain akseleiden puolivälin kohdalla. Jakovaihteistosta lähtee alaviistoon likimain samansuuruisessa kulmassa luultavasti yhtä pitkät nivelakselit näille akseleille.
Jakovaihteistoa ennen, oletettavasti oikeallepäin on varsinainen vaihteisto ja siitä oikeallepäin moottori. Ilmeisesti näiden kamojen sijainnista ja painosta johtuen painoa tulee runsaammin ohjaamosta oikeallepäin.
Koska akselipainot kuitenkin on haluttu likimain yhtä suuriksi kummallekin akselille, on oikean pään ylitys tullut varsin pieneksi ja vasemman pään ylitys varsin suureksi.
En tiedä mitä tavaraa on kerätty vasemmanpuoleisen konepeiton suojaan.
kuva 01.12.2021 18:01 Erkki Nuutio  
  1169 odottelee reippaana ja riittävän etäällä hautausmaan (?) kiviaidasta.
kuva 01.12.2021 17:59 Erkki Nuutio  
  Tässäkin on halkotilan korotus, johon päällisuojain virroitinsähkön valokaaria vastaan piiloutuisi varsin hyvin
kuva 01.12.2021 15:51 Erkki Nuutio  
  MFH:n toimipisteet Forssassa olivat tämä "kalustohalli" ja Antin leipomo (noin 100 m täältä eteenpäin).
kuva 01.12.2021 15:42 Erkki Nuutio  
  Kovin on ollut vaatimaton verstas verrattuna esimerkiksi VR:n Helsingin, Pasilan, Viipurin tai Hyvinkään konepajoihin.
Oliko SJ:llä jossain näyttävämpää verrattuna tähän?
Tulivatko SJ:n matkustajavaunut pääasiassa SJ:n Kalmarin korjauspajasta ja myöhemmästä Kalmar Ab:n tehtaasta?
kuva 01.12.2021 15:24 Erkki Nuutio  
  Suunniteltiinko nämä Ruotsissa ja Saksassa valmistetut veturit Neuvosto-Venäjällä vai jo keisari-Venäjällä?
Piirustustenhan täytyi olla jo käytettävissä ennenkuin valmistajat uskalsivat nimensä sopimuksiin laittaa.
kuva 30.11.2021 18:44 Erkki Nuutio  
  Raidekaavio (ehkä 1928) http://vaunut.org/kuva/151521?kv2=1955&p​aik=Tornio ei anna vastausta kuvassa olevan pitkän laiturin (kuormauslaituri?) mysteeriin. Kuvan vasemmassa laidassa aivan raiteen vierellä laiturin päässä on epämääräinen puuröykkiö.
Onko kyse ratapölkyistä?
kuva 30.11.2021 18:31 Erkki Nuutio  
  Taitaa olla Schwartzkopffin tekemä veturi. Uiva nosturi on melko varmasti Tallinnan sataman, ja perua keisarikunnan ajalta.
Tällöin Tallinna oli Venäjän Itämeren laivaston operatiivinen tukikohta ja vuonna 1909 perustetun Pietari Suuren merilinnoituksen päälinnoitus. Uiva nosturi hankittiin luultavasti sen tarpeisiin.

Kirjassa 75 Jahre Schwartzkoppf (1927, jälkipainos ehkä 80-luvulta) on sivulla 222 kaksi kuvaa luultavasti tämän saman veturin nostoista. Ensin kuva nostosta Hampurin satamassa kiinteällä satamanosturilla. Sitten kuva Tallinnan satamasta nostosta oheisen kuvan uivalla nosturilla. Kuvakulma on eri, mutta veturi lienee sama.
kuva 28.11.2021 14:48 Erkki Nuutio  
  Taitaa olla samoilta suduilta tämä kartta : http://www.vaunut.org/kuva/125512?utm_so​urce=random
Kartta on kylläkin vuosikymmenien verran myöhemmältä ajalta kuin kuva.
kuva 25.11.2021 18:42 Erkki Nuutio  
  Tenderipyörien välisellä alueella vaikuttaa näkyvän paineilmasäiliö. Se sopisi A3:n sieltä avoimeen kohtaan, mutta ei A6:n sillä alueella olevan tenderin runkolevyn kohdalle. Eli olisi A3 tälläkin perusteella.
kuva 25.11.2021 18:32 Erkki Nuutio  
  Taitaapa asema sopia vuonna 1928 valmistuneeksi uudeksi, ylhäältä katsoen neliskanttiseksi asemaksi - onhan se vieläpä mustattu.
Sehän on tiili/kivirakennuksen tunnus. Silloin kaikki nämä ratakaaviot voivat olla samalta, seudun täydentävien ratarakennusten ajalta, eli vuoden 1928 vaiheilta (+ mahdollisia hieman myöhäisempiä lisämerkintöjä).
kuva 25.11.2021 15:27 Erkki Nuutio  
  Pääkulkutie -selvennyksen avulla ymmärtää nyt raidekaavion ja liikennöintitatavan (= vähintään metrien hajurako suomalais- ja ruotsalaiskaluston välillä). Kuljetettavien tavaroiden tullivalvontakin onnistui siten helposti.
kuva 25.11.2021 12:45 Erkki Nuutio  
  Veturin takana on viimeisiä vuosiaan OTK:n Peruna Oy, joka mm. valmisti perunajauhoa. Pistoraide palveli perunalasteistaan purettavia avotavaravaunuja. Vasemmalla laidalla on nätin omakotitontin pensasaitaa. Omakotitalo kuului kai alkuaan 30-luvulla Tampereen silloiselle asemapäällikölle. Kuva on tupakkamainonnan huippuvuosilta.
kuva 25.11.2021 12:24 Erkki Nuutio  
  Tornion uusi asemarakennus valmistui vuonna 1928. Tässä kaaviossa uutta rakennusta ei vielä ole. Siihen perustuu arvioni noin vuodesta 1925. Epäilemättä esimerkiksi Röyttän raidekaavio on tätä nuorempi.
kuva 25.11.2021 12:15 Erkki Nuutio  
  Vanhin tunnettu aluevalokuva Tampereelta on apteekkari G.A.Serlachiuksen vuonna 1863 isolle lasinegatiiville kuvaama.
Se esittää tulevaa rautatieaseman ja -ratapihan aluetta. Se on kuvattu luonnontilassa olleen, silloin vielä korkean Kalevanharjun päältä, nykyisen yliopiston vaiheilta. Kuvauskohteen valinta ei liene ollut sattuma.

Vilppulaan ja Mänttään Serlachius lähti vuonna 1868. Hän perusti tehtaansa Mänttään, mutta myös puuhiomon Vilppulaan.
Tampereen rata 1876 oli näiden tehtaiden kuljetuksille suuriarvoinen helpotus. Tärkeintä seuraavaksi oli saada Pohjanmaan rata kulkemaan Vilppulan kautta. Kamppailuun G.A.S. heittäytyi täysin. Tehtävä oli lähes toivoton, koska läntistä suuntaa puolsi terve järki, paikalliset intressit sekä Senaatin ja Säätyjen lähes yksimielinen kanta.
Mäntän piru voitti.

G.A.S:n kaikki ponnistukset kohdistuivat siis tähän rataan. Hän epäilemättä halusi ensimmäisenä näyttää valokuvan komeasta "omasta" Vilppulan asemastaan Mänttään muuttamista inhonneelle vaimolleen. En ihmettelisi vaikka kuva olisi valokuvauksen pioneerin, Serlachiuksen kuvaama ja vuodelta 1883. Kulku Vilppulaan sujui tältä jo radan rakennusaikana työveturien kyydissä.
kuva 25.11.2021 11:41 Erkki Nuutio  
  Suomen Karunkiin päästiin tällä toisella kerralla vuonna 1925. Kaavio on ehkä samalta vuodelta.
1914-1915 pikarakennetun ja 1918 heitteille joutuneen radan reitti ja raiteisto oli tosenlainen.
kuva 25.11.2021 11:30 Erkki Nuutio  
  Näitä onkin kaivattu. Täällä olevat, samaa sukua edustavat raidekaaviot ovat vuodelta 1923. Tämä kaavio lienee vuoden parisen vuotta nuorempi, mutta tuskin enempää. Kirjaisin sen vuodelle 1925, jollei täsmällistä tietoa löydy. Varmuudella se on ennen vuotta 1928.

Häiritsevää kaaviossa on erottelu leveät/normaalit raiteet. Katson että paksut raideviivat kuvaavat nimenomaan leveä+normaaliraiteita.
Siten normaaliraiteiset SJ-junat pääsisivät Torniossa rannan puoleiselle yhdistelmäraiteelle ja tavararatapihan läpi henkilöasemalle vievälle yhdistelmäraiteelle.
Näiden lisäksi täytyi olla ainakin kyseisen raiteen loppupään vierellä ja tavararatapihalla pari yhdistelmäraidetta, jotta SJ-veturi pääsisi tuomansa ja mahdollisen poisvietävän junan ohitse ja eteen. Nämä lienevät ratapihan läpäisevän yhdistelmäraiteen rinnalla pohjoispuolella olevat kaksi raidetta vaihteineen. Kääntöpöytää tai kolmioraidetta SJ-vetureille ole.

Raiteet rajalle ja Haaparannan asemalle ovat yhdistelmäraiteita.
kuva 24.11.2021 10:34 Erkki Nuutio  
  Sirkka Valannon Suomen rautatieasemat 1857-1920 -julkaisun mukaan tämä tyyppipiirustuksiin (oletettavasti Knut Nylander) perustuva rakennus pystytettiin 1881-1883 . B.Granholmin piirtämä laajennus tuli vasta vuonna 1903. Kuva edustaa aikaa ennen laajennusta.

Valanto viittaa mainitussa julkaisussaan IV -luokan tyyppi 1:n piirustuksiin.
Toisaalta näyttelykirjassaan Rautateiden arkkitehtuuri - Asemarakennuksia 1857-1941 Valanto näyttää tyyppien 1 ja 2 piirustukset (s. 30). Tyyppi 2:n piirustus vaikuttaa identtiseltä yllä kuvaan nähden. Sitä ei ole tyyppi 1, joka on leveämpi, ja jossa on kaksi poikkipäätyä.

Kuvassa pääkerroksesta puuttuu vielä lautaverhoilu. Tämä viittaisi mieluummin vuoden 1885 vaiheille. Vaasan rataa varten hankittu alitehoinen C5-veturi viittaisi samoin, kuten myös ratapihan viimeistelemättömyys.
Jos kuva on vuodelta 1896, olisi silloin todennäköisesti esillä G-sarjan (2-6-0) veturi.
Vuonna 1896 olivat C5:t käytössä sivuradoilla ja suurten asemien järjestelyvetureina.
Ehdotan siis kuvausvuodeksi noin 1885.
kuva 23.11.2021 20:33 Erkki Nuutio  
  Kääntöpöydän näyttävä venäläislinkin kuva on sama kuin kirjassa Hirn - Lankinen : Viipuri - kansainvälinen kaupunki (Gummerus 1988).
Kääntöpödän tarve luonnollisesi katosi kun raja sulkeutui vuonna 1918. Melko turha se lienee ollut jo alunperin.
Kuvasarja:
Katalonian rautatiemuseo
 
 23.11.2021 16:19 Erkki Nuutio  
  Kiinnostavaa. Onko raideleveys Kataloniassakin 1668 mm? Muu Espanja taita nauttia omista rautatiemuseoistaan?
kuva 23.11.2021 16:10 Erkki Nuutio  
  Kiitos, mielenkiintoista tietoa!
Havainnollistuu kuinka ahtaasti teollisuus toimi, osin vielä sotakorvausten kuristuksessa, ja kuinka hankalaa oli tuontilisenssien saanti ja komponenttien hankinta sekä itse valmistus vielä 1950-luvun alkupuoliskolla.
Massiivisesta toimitusten lykkääntymisestä ei voine paljonkaan syyllistää SAT-Kariaa.
Paremminkin on arvostettava näitäkin että maamme silloisissa köyhissä puitteissa uskallettiin rohkeasti yrittää.
Toisaalta kilpailukykyä oli, koska palkat ja elinkustannukset olivat alhaiset ja teknistä osaamista oli muodostunut.
kuva 22.11.2021 19:31 Erkki Nuutio  
  Kaipaamasi tiedot ja myös mahdolliset valokuvat olisivat tarpeen. Itse en tiedä enempää kuin mitä Pasilan konepaja -kirja kertoo.
Sehän kertoo, että toimitus koski vaununalustoja. Olihan Suomessa puuta ja puuseppiä vaununkorien rakentamiseen.
Kuljetuksissa laivoilla kaksi vaununalustaa olisi luonteva kuljetustapa. Umpikoristen vaunujen kuljettelu olisi ollut hankalaa ja kallista.
kuva 22.11.2021 16:13 Erkki Nuutio  
  Täsmennetään vielä, että vain vaunun alusta on puolalainen. Kori, eli puutyöosuus tehtiin Pasilan konepajassa.
kuva 22.11.2021 10:58 Erkki Nuutio  
  Sisupussissa (henkilöstölehti) oli vuonna 1976 Karjaan sisulaisen Lars Sivénin muistoja, joihin olen viitannut. Asia pelkistettynä :

50-luvun puolivälissä alkoi tehtaan koriosastolla uusi ajanjakso teräsrunkoisten raitiovaunujen myötä. Yli kymmenen vuotta oli tehty linja-autoja ja raitiovaunuja, mutta puusta ja pellistä. Ongelmaksi tuli nyt, miten rakentaa teräksisiä raitiovaunuja.
Ongelman ratkaisi koriosaston silloinen voimamies ins. Wolfgang Emmerich. Alettiin kouluttaa puusepät ja kirvesmiehet hitsareiksi.
Kun saksalainen touhumies ryhtyi tosimielessä kohottamaan koriosaston ammattitataitoa tarvetta vastaavaksi, me kaikki luotimme häneen, kuin pojat isäänsä. Teräsraitiovaunut rakennettiin ja ne valmistuivat määräajassa meidän ja HKL:n iloksi.
Jos sotakorvaukset nostivat Suomen metalliteollisuuden, niin Wolfgang Emmerich nosti Karjaan koriosaston kilpailemaan paremmuudesta.

Blombergin Suomalaista Sisu vuodesta 1931 -kirjan sivun 159 kuvassa Emmerich on opetuslastensa, entisten puuseppien ja kirvesmiesten ja pyörivän hitsauskoneen edessä vuonna 1955 - taustanaan teräsvalmis vaunusarjan 302-330 raitiovaunu.
Tiedä vaikka olisi juuri yllänäkyvä raitiovaunu!

Sivén jatkaa: Muistuu mieleen eräs toinen Emmerichin suunnitelma, joka onnistuessaan olisi voinut mullistaa tuotannon - sopimus Auto-Unionin kanssa pakettiautojen kokoonpanosta. Noin 20 kappaleen koe-erä tehtiinkin, mutta jostakin syystä hanke raukesi ja suuret kalliit kokoonpanojigit, jotka olivat tulleet Saksasta, lähetettiin täältä Etelä-Amerikkaan.
Toinen suunnitelma meni osittain Emmerichin vaikutuksesta pieleen, nimittäin myymäläautojen valmistus. Myyntihinta oli laskettu niin alhaiseksi, että laatu joutui kärsimään, ja se artikkeli lopetettiin.
Pian tämän jälkeen Emmerich lähti talosta. Emmerichin myöhemmistä vaiheista ei löydy tietoa. Koriosasto ja moneksi vuodeksi polkemaan paikoilleen, kunnes 60-luvun alku toi nykyisen tuotantomme, kuorma-autojen teräsohjaamot.

Sisu valmisti tehdasvalmiita myymäläautoja Karian korilla (kai koko autonkin) vuosina 1957-58. Alustoina oli Nalle-Sisu KB-24A (Blomberg, kuva sivulla 180) ja linjuri B-67Si. Hanke lomittui siis ajallisesti sittemmin teknilliseksi johtajaksi nousseen P.E. Lehtisen Nalle-Sisu-touhujen kanssa. Nalle-kokoluokassa Sisu saattoi pärjätä hintakilpailussa vain laskemalla rimaa - pilaamalla mainettaan.
Paketiautoista yksi Donau-Sisu on tuoreesti entisöity, osaksi Museoviraston tuella.

Olen kysellyt Karian ja Valmetin tätä myöhemmin valmistamien HKL-raitiovaunujen lähes identtisyyden selitystä, mutta en ole saanut vastausta. Oletettavasti HKL esitti kyseisistä raitiovaunuista määrittelyn ja päämittapiirroksen pyytäessään tarjouksia valmistajilta.
HKL ei varmaan ole silti suunnitellut näitä, vaan ensimmäisen valmistajan, Sisu-Karian on täytynyt suunnitella ne.
Konkreettisesti asialla on taytynyt olla Emmerichin ohella Sisun suunnittelu, etenkin kiskokaluston suunnittelijat, kuten ins. Bertel Lindberg ja tekn. Tauno Jäkkä. Valitettavasti vain arvailen, koska en hoksannut aikanaan asiaa kysellä.
Siten Valmet Lentokonetehdas lienee soveltanut tiedossa olevaa, johon HKL:llä oli piirustukset. HKL oli ehkä hankkinut piirustuksiin oikeudetkin. Tämäkin on arvailua. Olisipa edes sanoma- ja aikakauslehdet näiltä vuosilta saatettu nettiin.
kuva 21.11.2021 18:27 Erkki Nuutio  
  Siisti nyt, paitsi kolhittu ilmeisesti siirroissa. Ei ole katosta.
Löytyisikö säältä suojattu paikka Karjaalta, syntymätehtaansa alueelta, jos ei täällä jakseta pitää siistinä?
kuva 21.11.2021 18:11 Erkki Nuutio  
  Poliisijohto kävi ja käy yhä konferensseissa, kuten muukin johto meillä ja muualla. Se on ikäänkuin luontaisetua.
Mielenkiintoisempia olivat kuitenkin Gestapon ja NKVD:n yhteiskonferenssit ( https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo%E2​%80%93NKVD_conferences) [suora viite on näemmä katkaistu, hae wiki-sivu googlen kautta: Gestapo-NKVD joint conferences].
Niissä nämä osapuolet koordinoivat puolalaisten hoitoa yhdessä käymänsä sodan jälkeen.

Mitä Suomeen tulee, olimme lähinnä kiistoissa Saksaan nähden. Se johtui Saksan harjoittamasta kauppasodasta muihin maihin nähden, sekä näkemyseroista. Niinpä ulkoministerimme Rudolf Holsti sanoi Kansainliiton diplomaattivastaanotolla 9.1938 , että "Hitler on hullu koira. Hänet pitäisi ampua." Hitler otti nokkiinsa. Holsti erosi keskusteltuaan presidentti Kallion kanssa ja Kallion saatua hetikohta sydänkohtauksen. Anthoni puolestaan oli tunnetusti natsihenkinen, mutta rikoksista ei häntä pystytty tuomitsemaan.
kuva 21.11.2021 11:42 Erkki Nuutio  
  Edes alfanumeerisia näyttöruutuja ei tainnut olla olemassa tuolloin. Ne ja tarvittavat ohjelmistot taisivat tulla saataville kymmenisen vuotta myöhemmin. Vielä 1977 vaiheillakin niitä oli hyvin harvassa - tehtiin eräajoja reikäkorttikasojen voimalla (muisto U. of Walesista).
Kuvan laitteistoon ei sisältynyt yhtään tietokonetta, vaikka niitä oli jo joitain kappaleita Suomessa.
kuva 21.11.2021 11:23 Erkki Nuutio  
  Suomi toimi mahdollisuuksiensa puitteissa Jatkosodan aikana. Ei ole mitään hävettävää mihinkään toiseen maahan nähden.
Aihetta toki toki oli kateudelle jota Saksan rinnalla olleet maat (Unkari, Romania, Bulgaria, Kroatia) kokivat maamme Saksaan nähden hankkiman ainutlaatuisen oikeudellisen ja taloudellisen aseman vuoksi.
Hitler ilmoitti "Kun elätän 90 miljoonan asukkaan kansan, elätän myös 3,5 miljoonan ihmisen kansan - vaikka joutuisimme sen vuoksi toteuttamaan joitain rajoituksia Saksassa." Näin myös tapahtui välirikkoon asti.
Emme siis joutuneet kärsimään ryöväyksestä, josta Saksan liittolaiset saivat kärsiä - puhumattakaan kärsimyksistä, joita sen viholliset joutuivat kärsimään.
Taloutemme ja ulkosuhteittemme tosiseikat kuvaa Uolan Eritahtiset aseveljet (Docendo, 2015, 555 s.) ja Seppisen Suomen ulkomaankaupan ehdot 1939-1944 (SHS, 1983, 268 s.).
kuva 20.11.2021 20:13 Erkki Nuutio  
  Eerolan Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo (s. 157/8):
Vaikeassa raaka-aine- ja varustetilanteessa RH oli vuonna 1942 tehnyt sopimuksen toiminimi AG Reichswerke Hermann Göringin kanssa 1000 tavaravaunun alustan toimittamisesta VR:lle. Alustat teki Puolassa Ostrowiecer Hochöfen und Werke AG.
Maahantuotuina alustoista rakennettiin Pasilan konepajassa Gb -vaunuja. Toimitukser jatkuivat kevääseen 1944.
Kirja kertoo lisäksi VR:n insinöörien tekemistä alustojen ja pyöräkertojen tarkastuksista Ostrowiecissa, ja että virheitä ja epäkohtia oli toimituksissa esiintynyt.
kuva 18.11.2021 19:22 Erkki Nuutio  
  Vähän vielä täydennän irtioton helppoudesta Trumanilla vaikka oltiinn ylämäessä ja juna oli pitkä.
Juna ei ollut kokojuna, vaan vaunuista Viinikassa koottu. Osa vaunuista on järjestelyveturin kerämiä laskumäen kokoomaraiteilta ja osa sen Tampereen asemalta tuomia.

En koskaan ollut seuraamassa junan kokoamista, mutta tosiasia on että etelään lähtevät junat koottiin takaapäin, siis Viinikan kaupungin puoleisten vaihteiden kautta.
Samalla kun järjestelyveturi liitti vaunuja junan takapäähän, se poisti löysät niiden väliltä - olihan kyseessä ylämäkiraide.
Koko juna odotti siten liikkeellepanoa jarrut kytkettyinä ja kaikki löysät poistettuina.

Juuri ennen liikkeellelähtöä kuljettaja vapautti jarrut, joten liikkeellelähtiessä (vain) etummaisten vaunujen jarrut olivat vapautuneet. Kyseiset vaunut lähtivät kukin vuorollaan liikkeelle.
Kaukaisimpien vaunujen jarrut olivat vielä osin päällä. Siksi ne pystyivät estämään junan peräpään valumisen alamäkeä taaksepäin.

Kaikki tämä varmaan helpotti liikkeellelähtöä, kuten kesälämpötilakin. Ankarampi ponnistustus oli edessä noin 50 m päästä alkaen kun juna nousi laskumäen vierellä ja vaiheilla olevan jyrkähkön kohdan yli Perkiön puolelle.
kuva 18.11.2021 15:50 Erkki Nuutio  
  Suomessa kuten muissakin maissa tunnetaan lähinnä vain uudemmista paikannimistä alkuperäiskieli ja alkuperäismerkitys. Pääosa vanhimmista paikannimistä on tullut tuntemattomista lähteistä ja edustaa paljolti täältä jo kadonneita kieliä.
Tämä pätee etenkin pienempiin ja syrjäisempiin paikkoihin, jollainen Kilpuakin voisi olla.
Tällaisissa paikoissa eivät myöhemmät väestö- ja esivaltamuutokset ole useinkaan syrjäyttäneet ikivanhaa paikannimeä.

Avartava näkymä vanhaan alkuperään on esimerkiksi Klemetin Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY, 1950, 483 s.). Lukemattomin esimerkein Klemetti katsoi ilmeisen alkuperän tällä rannikkoalueella (ruotsinkielinen, mutta ollut suomenkielinen) olevan germaanisen Itämeren rannikon nykyisen Hollannin-Puolan väliltä.
Tämä siis koski vain Suomen rannikon pientä palasta. Muualla tulos olisi toisenlainen.

Klemetti perusti päätelmiään osaksi siihen, että nautinta-alueet, niityt ja muut olivat muinaisasukkailleen yhtä tarkoin tiedossa ja nimettyjä, ja yhtä omia kuin ne nykyäänkin paljolti ovat. Oikeuspöytäkirjat satojen vuosien takaa ovat tallentaneet nimet jotka Klemetti kaivoi esiin. Ne eivät olleet suomea eivätkä saamea, ruotsista puhumattakaan.
kuva 18.11.2021 14:56 Erkki Nuutio  
  Todettakoon että mainittu Valtiokalenteri julkaistiin vuodesta 1869 lähtien myös suomeksi.
Valtiopäivät oli esittänyt tätä koskevan pyynnön, mutta Senaatti svekoenemmistöllään vastusti sitä.
Keisarimme Aleksanteri II päätti kansan valtaenemmistön oikeuksien hyväksi ja hylkäsi Senaatin esityksen.

Samana vuonna keisarimme vahvisti perustuslakina Valtiopäiväjärjestyksen. Se sääti ensimmäistä kertaa historiassamme, että Valtiopäivät edustaa Suomen kansaa ja puhuu sen nimissä.
kuva 17.11.2021 19:49 Erkki Nuutio  
  Lähimmän laivan lastaukseen osallistuvat ovat siviilejä. Heidän vaatetuksensa viittaa vahvasti 1910 -lukuun.
Rahtiliikenne Helsingistä oli jokseenkin pysähdyksissä sotatilan, miinoitusten ja saksalaisten sukellusveneiden vuoksi 1914-1919. Toki esimerkiksi Viaporin kuljetukset voitiin tehdä.
Viapori - Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918 (Sotamuseo 2000) mukaan vuonna 1917 linnoituksen ja kaupungin välistä säännöllistä liikennettä hoiti 7 alusta (Inzhener, Graf Kamenskij, Merkator, Varkaus VII, Sirius, Gefse ja Vitjaz).
kuva 17.11.2021 12:20 Erkki Nuutio  
  Esitän sen minkä esitän TÄSMÄLLISESTI ja YMMÄRRETTÄVÄSTI, joskus selventävin esimerkein valaistuna.
Jos korjaus esittämäni suhteen on tarpeen, teen sellaisen tai tyydyn tietävämmän tekemään korjaukseen.
Siten, JOS esittämässäni on jotain väärin tai puutteellisesti, vastatkaa ja oikaiskaa kaikin mokomin.

Lähden kuitenkin siitä, että kukin on lojaali kielisovulle maassamme ja kielilaille sen välineenä.
Puolisalaisilla VnP:n muutoksilla tai alemman tason määräyksillä ei tule yrittää vesittää lakia.

Teen eläkeläisenä yhä tuotekehitystyötä joka päivä. Ei minulla ole aikaa valituksia laatia.
Viranomaisen tehtävä on korjata oma-alotteisesti virhe ilman tekemiäni valituksia, ja riippumatta Oikeusministerin puoluekannasta tai jostain lakiin perustumattomasta syystä.

Tässä asiassa laki on kunnossa, mutta jotkut alemmat määräykset eivät ole lain mukaisia.

Saamen käyttö saamelaisalueiden suunnalla lienee asianomaisten tahojen valmistelussa.
Ruotsalaisten ja muiden ulkomaisten matkalaisten suhteen kyse on yksinomaan asiakaspalvelusta.
Kielilakimme ja siihen perustuvat määräykset eivät vähimmässäkään määrin koske heitä.
kuva 17.11.2021 10:55 Erkki Nuutio  
  Epäystävällistä palvelua tuskin on suuremmin ollut kieliperusteilla. Tietenkään sellaista eikä muuta epäystävällisyyttä saa esiintyä. Mutta valtakunnallisissa junissa jotka eivät ole ruotsin- tai kaksikielisen alueen lähiliikennettä ei asiakkaalla ole perustetta vaatia enempää kuin kielilaki määrää.

Kun lippu on hankittu sieltä ruotsin- tai kaksikieliseltä alueelta, mitä erityistä palvelua ruotsiksi sen yli joku kaipaa?
Kohdeasemansa (ja mahdollisen vaihtoasemansa) kyseinen ihminen varmasti tietää, tietää vaikka kyltissä lukee Kajaani eikä Kajana.
On ylimielisyyttä skandinaavilta tai ruotsinkieliseltä suomalaiselta vaatia konduktööriltä tai suomenkielisen alueen lipunmyyjältä tai muulta virkailijalta ruotsinkielistä palvelua.
Skandinaavit eivät noin törppöjä olekaan, koska MITÄÄN perustetta sellaiselle vaatimukselle EI OLE, ja englanti on heillekin toivottu kieli. Englannin tarve ainoana käyttökelpoisena Lingua Frankana maassamme on konduktöörille toistuva.

Koko työikäinen väestö (joitain siirtolaisia lukuunottamatta) on lukenut pakkoruotsinsa, ja valtaosin unohtanut sen muutamassa vuodessa käyttötilanteiden harvinaisuuden (kuten 1 kerta / 20 vuotta) vuoksi.
On erikoista että monet ruotsinkieliset eivät halua myöntää, että todellinen Suomi ei ole kaksikielinen maa. On ainoastan joitain rajattuja ruotsin- kaksikielisiä alueita.

Koko työikäinen ruotsinkielinen väestö on vastaavasti lukenut pakkosuomensa . Nykyään useimmat heistä osaavat suomea vähintään yhtä hyvin kuin ruotsia.
Palvelua heidän äidinkielellään tarvitaan. Sitä tarjotaan Suomen asiankuuluvilla alueilla tasokkudella jota ei kohtaa missään muualla maailmassa!

Mutta on selvää että umpisuomalaisten paikkakuntien (kuten Kajaani, Tampere) historiallisilla ruotsinkielisillä nimillä aikatauluissa ja näyttötauluissa ja muualla ei ole toiminnallista eikä oikeudellista perustetta.
Sellaiset ovat omavaltaisuutta, joka kiistatta rikkoo kielilakia.
Kyseessä on esimerkki milloin mistäkin tekosyystä irtiottoon, eli tahallisesta Kielilain sääntöjen ja hengen rikkomisesta, Vaikka sellaisella synnytetään epäsopua ja epäluottamusta yhteisessä maassamme.

On rikottu Kielilakia ja matkaviestinnän selkeyttä, sekä kielisopua jonka takeena Kielilaki nimenomaisesti on.
Vastuutahon (RHK; Väylävirasto?) tulee korjata virhe.
kuva 17.11.2021 09:19 Erkki Nuutio  
  Rautatiet sotavuosina -kirjassa on myös kuvia tästä radasta, mm. mainio kuva veturitallilta kolmen 0-8-0 tenderiveturin kanssa. Raideleveys oli 750 mm. Kirjan kartassa Aunuksen vallatun osan radoista tämä on kaiketi Podporozhje - Semenitsi, 17. D kenttärata Ala-Syväri/Koskenala. Ratayhteys oli myös Syvärin pohjoispuolelle, mutta oliko tämä kenttärata sen jatkeena?
<<   >>