250-116669 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.04.2023 16:29 Erkki Nuutio  
  Kuten kuva näyttää, tämä on "5 plank wagon". Brittien kivihiilivaunut olivat yleensä "6 plank wagon":eita.
kuva 12.04.2023 13:10 Erkki Nuutio  
  Periaatteessa kaikenlainen jota kuljetettiin oli rahtitariffinsa määräämiseksi punnittava ja luokiteltava joksikin tariffiluettelon tuntemaksi nimikkeeksi. Näitä tavaranimikkeitä oli nimikeluetteloissa satoja. Rahdin suuruus riippui siis paitsi kuljetusmatkasta myös hyvinkin paljon tavaranimikkeestä. Se oli jopa viisinkertainen arvokkaaksi luetulle nimikkeelle vähäarvoiseksi luettuun verrattuna. Säältä suojattavat tavarat kuljetettiin umpivaunuissa ja muut avovaunuissa.
SVR 1862-1912 II kappaleessa Tariffitoimi (s. 652-733) on kaikki kerrottu eri vuosien tariffeista.

Tariffi löytyi tavanomaisen tavaran ohella muullekin, kuten ajokaluille. Esimerkiksi vuoden 1883 tariffista selvisi, että nelipyöräisille isohkoille ajoneuvoille, kuten omnibussit, trossivaunut, isot dormöösit, tarantassit, isot matkavaunut ja rattaille asetetut paloruiskut, jotka keulan yli ovat 23 jalkaa pidemmät, oli tariffi 20 penniä virstalta.
Ajoneuvoista pienimmät selvisivät 4 pennillä virstalta.

Varmaankin täytyi virkamiehen määrätä tariffiluokka tai ainakin valvoa sen määräämistä. Palvelusväki (kuten asemamies) ei sitä kaiketi saanut ainakaan itsenäisesti suorittaa. Olihan mahdollisuus pettämiseen, jopa yhteistoimin asiakkaan kanssa.
Kuvan vaunu oli ilmeisesti vielä käytettävissä rahtiajoon, eikä sitä vielä ollut alennettu virkatarvekuljetuksiin.
kuva 09.04.2023 20:03 Erkki Nuutio  
  Oikein. Kolmas pirssi on Studebaker Commander, vuosimallia 1938. Varma tunnistus mm. lyhtymallin, jäähdytinsäleikön ja tuulilasin perusteella.
kuva 05.04.2023 16:41 Erkki Nuutio  
  En muista että TKL:n liikenteessä olisi rahastajien aikana tai senkään jälkeen koskaan lähdetty pysäkiltä ovia avoinna tai olisi avattu ovia ennen täyttä pysähtymistä. Muistikuvani alkavat noin vuoden 1953 vaiheilta. Määräykset olivat varmaan selvät.
Ennen ovijarruja (70-luvun alkupuoli?) ovet sulkeutuivat läimähtäen.

Sujuvan liikenteen vitsi oli nimenomaan kaksois-takaovet ja avara, noin 20 matkustajan takasilta. Sinne noustiin viivyttelemättä. Heti perään rahastaja sulki takaovet ja lähdettiin liikkeelle.
kuva 04.04.2023 08:55 Erkki Nuutio  
  Täydennän vielä entisestä kaupunkilinja-autojen järjestelystä ja matkustajien käyttäytymisestä niissä.
Ovia availi ja sulki paine- tai alipainesylinteri. Rahastaja käytti venttiileillään takaovia ja poistumiseen käytettyä keskiovea.
Kuljettaja käytti niinikään poistumiseen käytettyä etuovea. Poistumisovet avattiin HETI pysäkille tultua jos pysäytysnappia oli painettu. Ovet suljettiin HETI kun poistumiset loppuivat. Rahastajan kuljettajalle antama lähtömerkki (valo) kertoi että kaikki ovet ovat kiinni, ja että pitää lähteä HETI. Ja kuljettaja lähti HETI.

Jos poistumisovien nurkille tuli notkujia (Tampereen ratikassa puolet matkustajista on sellaisia - uusavuttomia kännykäntuijottajia), rahastaja kuljui OVIAUKOT VAPAIKSI. Pinsiön korvesta kaupunkiin tulleet opetettiin näin äkkiä pois lantalan tavoilta. Istujat normaalisti antoivat paikkansa pyytämättä sellaista ikänsä tai kuntonsa vuoksi tarvitseville matkustajille.

Takasillalle mahtui parikymmentä tulijaa ja hekin etenivät hyvässä tahdissa valmiine lippuineen tai tasarahoineen rahastajan ohi. Pysäkillä viivyttiin näin normaalisti vain 5...20 sekuntia. Kuljettaja nosti heti kytkimen kun lähtömerkki tuli.
Pysäkit ja risteykset eivät ruuhkautuneet nykytapaan, koska pysäkeillä ei kupattu.
Sen ansiosta aikataulutkin pitivät.
kuva 03.04.2023 20:48 Erkki Nuutio  
  Miten niitä on vain 62 kpl tällä yrityskerralla? 25.6.41 vajaa 500 neukkulan hävittäjä-, pommitus- ja tiedustelukonetta aloitti (sotaa julistamatta) Jatkosodan.
Ilmatorjuntamme ja hävittäjämme pudottivat näistä parikymmentä.
Tämä ilmasota laantui kohta, kun neukut veivät valtaosan jäljelle jääneistä koneistaan Baltiaan Saksan hyökkäystä vastaan. Neukkulan konetappiot Saksaa vastaan olivat silloin olleet 90% luokkaa.
kuva 03.04.2023 20:33 Erkki Nuutio  
  Matkustajat tulivat takaovesta (kaksoisovi kaiketi) rahastajan tarkastettavaksi. Rahastaja kiljui käskyjä "KÄYTÄVÄLLÄ ETEENPÄIN "(TKL, Helsingissä lisäksi samma på svenska) koska matkustajia tulee pitkän jonon verran.
Etuovi on poistumisovi ja avoinna kuljettajan hikeentymisen rajoittamiseksi.
Kesäilmat olivat silloin kesäilmoja. Ehkä siksi että väljät Büssingin dieselit työnsivät hiilibrikettejä ahkerasti pakotorvestaan kaupunki-ilmastoon.
kuva 03.04.2023 20:08 Erkki Nuutio  
  Sota jonka loppumista juhlitaan oli II maailmansota, tai kaiketi tarkemmin Saksan antautuminen.
Jenkkilippu juhli sitä. Punalippujakin oli varmaan kuva-alan ulkopuolella
kuva 03.04.2023 20:02 Erkki Nuutio  
  Pietinen oli ammattikuvaaja. Tästäkin kuvasta täytyy löytyä ratkaisevasti terävämpi kopio.
Terävys olisi tarpeen ainakin bussien tunnistamisessa.
kuva 03.04.2023 09:57 Erkki Nuutio  
  Onkohan näistä valtaosin Suomessa tehdyistä diligenssivaunuista tehty mitään laajempaa julkaisua?
kuva 03.04.2023 09:55 Erkki Nuutio  
  Näyttää kuvakulman VR:n konepajan tontille ja veturitallille.
kuva 03.04.2023 09:51 Erkki Nuutio  
  Ensimmäinen Isabella Coupe tehtiin käsityönä Carl Borgwardille vuonna 1957. Hyvin harvinainen tämäkin yksilö.
Schmidtin Borgward -kirja pitää tätä kauneimpana Borgwardina. Oma makuaistini vierastaa varsin liioiteltuja kaaria.
Melko synkkä rötiskö oli viereinen, Makkaratalolla korvattu talo. Ei Makkaratalo voittaja ole, mutta ei umpisurkeakaan.
kuva 28.03.2023 14:32 Erkki Nuutio  
  Vaihtoehtoja ovat siis 859 ja 868, molemmat Lokomon tekemiä. 865 ei käy koska matkustin kuukausilipulla elokuussa 1967, irtauduttuani harjoittelutyöstäni Lokomolla, ja ennen syyskuusssa alkaneita insinööriopintojani.
Numeron tulkinta kuvasta ei taida onnistua.
kuva 28.03.2023 09:58 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti siis kuvasin juuri 859:n elokuussa 1967 tavarajunaa vetämässä Kymi - Karhula -radan linjalla.
Se oli ainoa kuvani siltä suunnalta. Kyseessä oli näppäys Canon-puolikinolla laimealle filmille.
Ongelma on että en tunnu löytävän paperikopiota. Negani ovat pysyvästi kateissa ja kyseinen kuva ei tainnut sisältyä niihin kuviin, jotka Raino Kalliomäki ehti aikanaan kopioida ennen negojen katoamista, ja on myös ystävällisesti saattanut tänne vorg-sivuille.
LISÄYS: Kyseinen kuvani on Leveät kiskot -kirjan sivulla 210 tekstillä "VR:ltä vuokrattu Tk-3 -sarjan höyryveturi".
Kyseessä täytyy siis olla 859.
Veturi vetää tenderi (kolme valonheitintä tenderissä) edellä venäläisiä korkeakylkisiä teli-avovaunuja.
kuva 23.03.2023 12:44 Erkki Nuutio  
  NL:n edustajien (kuten ns. kotiryssät) jatkuva myyräntyö alkoi tehota kun poliitikot havaitsivat että joustavamman politiikan edustajien syytökset "neuvostovastaisuudesta" työnsivät periaatteellisimmat poliitikot syrjään ja pahimmillaan "valtakunnankiroukseen" (Tanner, Junnila, Ehrnrooth jne.).
Kirouksesta saattoi vapautua vain täydellisellä nöyrtymisellä ja toistuvilla katumisharjoituksilla ja -matkoilla (kuten Leskinen).

SDP:n osalta täydellinen antautuminen tapahtui kun Tanner saatiin lopullisesti sivuun. Siitä lähtien puolue tuotti suomettumisen puhtaimpia monumentteja (kuten Sorsa). Lopuksi kaikki peliin taipumattomat poliitikot olivat sivussa merkittävistä tehtävistä ja palkkioviroista ja enintään sirpalepuolueissa.
kuva 23.03.2023 09:14 Erkki Nuutio  
  Täydennetään vielä että Macmillanin valtiovierailu Suomeen tapahtui 8.1963.
Isantä oli tietysti Kekkonen ja Valkeakoskella isäntä oli tietysti Juuso Walden.
Suomi ei ollut suomettunut 50- ja 60-luvuilla. Kekkosen kanssakäyminen neuvostojohdon kanssa tapahtui lähinnä Suomen talousetujen ja -tarpeiden vuoksi sekä Suomen turvaamiseksi neuvostouhkaa vastaan.
Kekkosen kaveeraus etenkin Hrustsovin kanssa tähtäsi Karjalan palautukseen. Muun bolsevikkijohdon tietäen se toki oli epärealistista. Koiviston aikana se tuli mahdolliseksi. Tämä ei uskaltanut tarttua Venäjän hallituksen esittämään tarjoukseen.
kuva 22.03.2023 15:43 Erkki Nuutio  
  Etummaisin herra on suuresti kunnioitettu Britannian Pääministeri Harold Macmillan. Tämä vieraili maassamme tukitoimien ajajana Talvisodan aikana ja virallisesti pääministerinä 60-luvun alkuvuosina. Hän vieraili mm. Valkeakoskella, jossa itsekin seurasin suuressa kansanjoukossa hänen autosaattueensa ohikulkua.
Macmillanin muistelmissa 1939-1945 (The Blast of war) on pätevät kappaleet The Russian Thrust (s.13-27) ja The Winter War (s.28-59). Edellinen selvittää itsenäisyytemme alkuvuosia ja jälkimmäinen itse sotaa.

Kappaleessa The New Allies Macmillan esittää (s.146) laajan pahoittelun Suomen menetyksistä ja Baltian tuhosta 1941-1945, joka alkoi: So it came about that, in December 194§1, to my great sorrow, Britain declared War on Finland.
I have always thought that this was an error. ....

Toinen kokonaamallinen herra etualalla on joko presidentti Dwight Eisenhower tai ulkoministeri John Foster Dulles (joka ei suostunut lähettämään onnittelusähkettä presidentti Kekkoselle tämän astuessa tehtäväänsä vuonna 1956).
kuva 21.03.2023 18:50 Erkki Nuutio  
  Entä jos vuonna 1899 Kylänsaareen tehty Platformskjul todellakin oli tyyppiä I.
Kuvan Platformskjul on tyyppiä III, ja se ei todellakaan vaikuta tehdyltä jo vuonna 1899.
Voisiko siten kuvan katos olla Kylänsaaren järjestyksessä toinen katos, joka tehtiin koska järjestyksessä ensimmäinen katos esimerkiksi sattui palamaan tuhkaksi?
kuva 21.03.2023 15:31 Erkki Nuutio  
  Radan varrelta -kirjan mukaan Kylänsaareen 1899 tehtiin Platformskjul I .
Onko kuvan Platformskjul III korvannut tämän alkuperäisen, kun näyttää juuri valmistuneelta?
kuva 20.03.2023 22:27 Erkki Nuutio  
  Kansakouluiässäni 50-luvun lopulla olivat porkat juuri tuollaisia. Varsi oli bambua, siis siirtomaatavaraa.
Ei siis mikään Exelin komposiittikeppi. Nahkalenkki yläpäässä villatumputettua kämmentä varten.
Nahkalenkeillä yhdistettiin ohuemmasta bambusta taivutettu nojausrengas (olikohan sillä erityinen nimi?) porkanvarteen.
Sukset olivat katkeavaa mallia ja siteet pitivät aika huonosti kiinni monoista. Voitelupalvelua ei ollut.
kuva 20.03.2023 21:59 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva syntymävuoteni kunniaksi. Lumien puolesta voisi olla jopa syntymäpäivältäni 10.3. Mistähän herra sen tiesi?
Olosuhteiden vaativuudesta huolimatta tasapaino ja arvokkuus on moitteeton. Ja ilman tikapuiden apua tai muuta vilunkia!
kuva 20.03.2023 21:48 Erkki Nuutio  
  Vaikka maailmansotaa oli käyty jo noin kaksi vuotta, on kuvan tunnelma rauhallinen. Keisarin armeijan etualalla olevat kolme sotilasta kuuluivat ehkä Kylänsaaren vartioon. Saattoivat olla suomeakin osaavia, kuten virolaisia tai inkeriläisiä. Näiden päällystö oli kai Porissa, jossa oli suurempi sotilasosasto. Jos kuva olisi ollut vuodelta 1917, lumien jo sulettua, olisi kai esillä ollut lippuja Svobodan merkiksi.
Taustalla olevat sotilaat olivat kai läpikulussa. Heidät kuvan kehittäjä on ehkä aikanaan tarkoituksellisesti sumentanut.

Pysäkkirakennuksen piti olla vuodelta 1899, mutta kuvassa rakennushirret on kyllä tuoreesti verhottu laudoituksella ja maalattu. Nimikilvet suomeksi ja venäjäksi ovat tiptop-kunnossa. Laiturikin odottaa viimeistelytoimia.
Alakouluikäiset ovat pääosin tyttöjä. Aikuisväkeä taitaa olla varsin suuri osa Kylänsaarelaisista.
Ehkä väki on koottu tervehtimään esimerkiksi tarkastusmatkalla salonkivaunussaan ohi kulkevaa kenraalikuvernööri F.A.Seyniä (jolla oli kai vielä vuoden verran elinaikaa jäljellä).
kuva 08.03.2023 20:52 Erkki Nuutio  
  Noin 1923 lienee sopiva arvio. Hieno etnografinen dokumenttikuva teollisuuspaikkakunnan matkustavaisista ennen bussiliikenteen laajentumista.
kuva 08.03.2023 20:46 Erkki Nuutio  
  Kirja Turengin Sokeritehdas Oy 1940-1980 on vuodelta 1980 (238 s.)
Kirjan kuvien perusteella tehdasrakennusten ensimmäinen vaihe (kuvassa) valmistui vuonna 1950.
Nämä rakennukset ovat kuvassa ns. uudenveroisessa kunnossa.
Puinen rakennelma etualalla on myöhempi. Arvioin kuvausvuodeksi noin 1952.
kuva 08.03.2023 20:31 Erkki Nuutio  
  Matti Parkkonen on erään aiemman asemakuvan yhteydessä tuonut tietoon, että Axel Thunbergin kontrahti asemien ulkoseinien mainoksista irtisanottiin ja mainokset piti poistaa 1.6.1909 mennessä. Kuva on siis viimeistään vuodelta 1909.
kuva 08.03.2023 20:15 Erkki Nuutio  
  Uuteen asemaravintolaan siirryttiin uuden asemarkennuksen myötä vuonna 1935. Ravintoloitsija oli H.G.Paloheimo, joka oli alkuperäisen ravintoloitsijan ja paikkakunnan hyväntekijän, Olivia Axenin vävy. Ilmeisesti jo kuvausaikaan ravintolaa pyöritti H.G.Paloheimo Oy.
Vaikutelma on, että kuva olisi ravintolan käyttöönoton ajoilta, siis vuodelta 1935. Olympiajuliste on varmaan ollut jo silloin tarjolla.
kuva 08.03.2023 09:05 Erkki Nuutio  
  Savupiipputollisuutta on taustalla, joten esiteollisessa kolkassa ei olla. Ja kieseillä kuljetetaan paikkakunnan rautatieseisakkeelle.
Ei ole kiesien edessä kyntöhärkää, vaan komea liinakko. Taitaa olla liinakon ohjissa valkolakkinen nuorukainen.
Hyvä että kuva on säilynyt. Onko kamerasta säilynyt tietoja.
kuva 06.03.2023 09:40 Erkki Nuutio  
  Edelliseen liittyen jatkan sivuraiteella. Amkit Suomeen luoneet sd-hallinnoijat tappoivat teknikot. Neliportaisuus (työntekijä, tekn, ins, DI) ei istunut AMKien kolmiportaseen malliin. Teknikkokoulutuksen perusvika oli lisäksi sen suosio sekä liian hyvä laatu ja tarpeellisuus työelämässä.
Rakennusala sai vuosia taistelemalla sen (rakennusmestarin) takaisin. Muilla aloilla teollisuuden rivit hajosivat, kun eräs julkimo Nokian nimissä kielsi teknikkojen tarpeen. Teknisten liiton palkka/työehtomalli oli lisäksi sietämätön kivi EK:n kengässä.

TEKUjen insinööritutkinto on eurooppalaisen selvitykseen (Feani) perustuen korkeakoulututkinto (B.Sc.). Teknikkokoulutuskin olisi kai pienehköin muutoksin (kielet) tunnustettu sellaiseksi . AMK-tutkinnoilla ei selvityksiin perustuvia tunnustuksia ole.
Eurooppalainen tunnustus nosti OPM:ssä kostonhalun ja käynnisti sen suunnittelun, jotka toteutui AMK-järjestelmänä.
Itse taistelin yliopettajana (renkinä) insinöörikoulutuksen heikentämisen merkeissä 25 vuotta.
Aikanaan insinöörioppilaana kesätöissä Ruotsissa vitsailimme Ruotsin gymnasiuminsinööreistä Suomen insinööreihin verraten. Vastaiskut tulivat sittemmin opetusministeri Suonion käynnistäminä.
kuva 05.03.2023 20:12 Erkki Nuutio  
  Olemme varallisuudeltaan vähäisessä maassa. Yrityksemme ovat siksi pääosin suojautuneet "suurilta" muotoilijanimiltä.
Isoissa yrityksissä nämä usein voivat valtavalla egollaan ja maineellaan rahastaa yrityksen hallituksen julkimoita ja poliitikkoja hyväksikäyttäen. Tuloksena saadaan kalliisti kehnoa ja huonosti toimivaa muotoilua.
Pienehköissä yrityksissämme tuotteen muotoilee yleensä unohduksiin jäävä teknikko/insinööri. Tämä on tuotteen muiltakin osin suunnitellut. Jos erityistä muotoilijaa on käytetty, on hänet perehdytetty riittävästi tuotteeseen ja asiakkaan tarpeisiin.

Tunnen parhaiten raskaat ajoneuvot, joista muutama esimerkki: Sisun S-malliston (SR, SM ja muut) muotoili teollinen muotoilija Eero Miettinen ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Eero_Miettinen ), Vanajan viimeisen nokallisen malliston 4x2 Kippi- ja 6x2 Teli-Vanajan muotoilivat yhteisesti suunnittelupäällikkö DI Veikko Muronen ja tämän käsityönopettaja-vaimo ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Veikko_Muronen ). Nämä ovat kiistatta tyylikkäimmät nokkamalliset kuorma-autot kautta aikojen.
Edelleen, useat Ajokin linja-autokoreista. Ne muotoili tuntemattomaksi jäänyt tuotesuunnittelija - luultavasti teknikko - ilman erityistä muotoilupalkkiota ja fanfaareita.

Esimerkkeihin otan vielä veturin Sv/Dv12 - Erkki Aalto -pohjaisessa alkuperäisvärityksessään, ilman VR:n turhimohallitusten määräämiä myöhempiä häpäisyjä. Muotoilija oli unohdukseen jäänyt tuotesuunnittelija, luultavasti teknikko.
Valmetin ns. pohjoismainen mallisto olkoon myös esimerkki. Traktorit muotoili muotoilija, mutta metsäkoneet muotoili samassa hengessä silloinen yhden suunnitteluryhmän johtaja, ins. Markku Murto pienoismallejakin hyödyntäen. Ei maksanut normaalipalkan päälle mitään. Ei alennuttu nuoleskelijoiden tapaan sutimaan konetta vihreäksi. Hakkasi kilpailijansa ulkonäössä.

Entä muotoilu isommissa maissa ja suurtuotannossa. Jenkki- ja neukkukoneet ovat useimmiten olleet yhtä kolhoja. Näiden oleellisin ero on ollut, että jenkkikone toimii.
Henkilöautoista sivuutan huvitteluun tarkoitetut, siis urheiluautot ja vastaavat.
Sedan -henkilöautojen kautta aikojen tyylikkäin toteutus on mielestäni yksikäsitteisesti selvä. Se on Claus Luthen muotoilema NSU Ro80 (1967). Osaamisensa Luthe hankki NSU:n saippuakotelo-pikkuautojen parissa ja oli NSU:n jälkeen mm Audilla.

Kun rahaa on mutta arvostelukyky puuttuu, syntyy surkeutta. Ulottamalla muotoilukäsite yritystunnuksiin, on Nokian (verkkotoimintojen) uunituore logo tästä hävettävä esimerkki. Syntyy epäilys onko yrityksen johto muutenkaan viisas.

Olemme puoliautiolla saarella (tunneli Tallinnaan puuttuu). Lennokkaat konseptit eivät täällä useinkaan toteudu.
Tämä varsinkin koska muotoilijalla on harvoin tuotealan riittävää tietämystä ja osaamista.
Ilman perusteellista tekniikan osaamista ja yleensä vaikka sitä olisikin, syntyy JA kuolee esimerkiksi tällaista:
( https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13333/Asunmaa_Antti.pdf;jsessionid=6C3506D030C708CCB57BC1BE2275BA74?sequence=1 ).

Jenkkilässä rahaa on ja hullutteluhaluisia (ja rahanpesijöitä) ja hankkeita voi toteuttaa estottoman näkyvyyden tuella, etenkin kun vetoaa vetytoteutukseen (todellisuudessa siis keskeneräiseen sellaiseen).
Tässä esimerkki: ( https://www.hyperion.inc/xp1-car )
kuva 05.03.2023 09:20 Erkki Nuutio  
  Kemijoki Oy:lle Sisu teki 1961 vetäjäksi yhden 6x6 -lavetinvetäjän Sisu K-50SS. Alunperin oli tarkoitus tehdä työntäjäksikin samanlainen. Siirtyi sirremmin IVO:lle ja on museoitu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sisu_K-50SS
Auton nimetty suunnittelija oli esimieheni 70-luvulta DI Kalevi Kakko, joka kuoli joitakin vuosia sitten.
kuva 05.03.2023 09:01 Erkki Nuutio  
  En tiedä roottorien valmistajaa (ehkä siis Flettner), mutta niitä kuuluu kutsua (ja maailmalla kutsutaan) Savonius-roottoreiksi keksijänsä ja patentoijansa Sigurd Savoniuksen muistoksi ja kunniaksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savonius-roottori
kuva 03.03.2023 19:38 Erkki Nuutio  
  Tasapainoinen, miellyttävä ja edustava kuva. Puhdas veturi, puhdas hanki, kuormana paperisetelien aihioita!
kuva 28.02.2023 13:35 Erkki Nuutio  
  Eiköhän se ole MKT-tehtaat: https://fi.wikipedia.org/wiki/MKT-tehtaat .
kuva 25.02.2023 20:10 Erkki Nuutio  
  128 esiteltiin vasta vuonna 1974 , ja sen c-pilari leveämpi kuin kuvassa (vieläkin viimeisempi kommentti).
kuva 25.02.2023 17:45 Erkki Nuutio  
  Koska olemme avaroituneet sujuvasti Tikkurila-Volvo/DAF kommentteihin, lisään vielä yhden (itseltäni viimeisen).
Wiki ( https://en.wikipedia.org/wiki/Volvo_300_Series ) kirjaa 340:n tehonsiirron takapyörille: kartioveto/tasauspyörästö, jonka molemmin puolin kumivariaattori TAI 4- tai 5-portainen keppivaihteisto. Variaattori oli aluksi Daf 66:n tapainen, mutta yksinkertaistui myöhemmin. Silti variaattoriversiossa tuli kummankin variaattorin jälkeen vielä alennusvaihde ja akselinpätkä pyörälle .

Gyllenhammarin kammottavasta osto- ja myynti-peluustä Volvon kustannuksella kertoo loistavasti Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (350 s., 2000). Yhtä loistava ja avoin fuusiopelien kuvaus on Hökerbergin Spelet om Saab. Se mm. kertoo mielenkiintoisesti Saab-Valmetin Tj. Juhani Linnoisen tiukoistakin otteista Saabin kanssa. Kiitos Kekkosen, oli tällä riittävästi kättä pidempää valvoa Saab-Valmetin etua.
Ilmeisesti Häkerberg ei saanut kirjoittaa kirjaa Spelet on Scania, koska Scanian tj. Leif Östling kirjoitti itse muistelmakirjan I backspegeln - min tid i Scania, Volkswagen och Wallenbergsfären (tai On the road: My Time at Scania och Volkswagen). Varmaankin kiinnostavia.
kuva 21.02.2023 21:25 Erkki Nuutio  
  343 oli takavetoinen. Sen variaattori oli taka-akselin veto/tasauspyörästökotelon yhteydessä, näiden etupuolelle (eli variaattoreita oli yksi). Vaikka variaattori oli edelleen säätyvien kiilapyörien välinen, ei siinä vedetty kumihihnaa, vaan työnnettiin vetolankojen varassa pysyvää, ohuista teräslamelleista muodostuvaa lamellinippua (vrt. Nissan Micra, Audi A6).
343:n variaattorin valmisti van Doornes Transmissie BV Tilburg, Holland.
Volvo 66:ssa oli oma kumivariaattori taka-akselin vasenta ja oikeata puolta pyörittämässä.
kuva 21.02.2023 18:37 Erkki Nuutio  
  Vähintään maripöllyssä suunniteltu auto oli paremminkin Smart Fortwo, jonka tekninen ratkaisu on järjetön (mm. takavetoisuus joka esti tavaratilan toteuttamisen). Smart = malliesimerkki suuren yrityksen (Daimler) muotioikkuun hassahduksesta ja rahojen polttamisesta.

Munaus Dafin henkilöautojen osto oli Volvolta. Syyllinen oli kardinaalimunausten mestari, sosiopaatti P.G. Kultavasara (Gyllenhammar). Volvolaiset ovat ymmärrettävästi vähäsanaisia 343:sta.
Paljolti myynnistä saamillaan rahoilla Daf laajentui kuorma-autoissa erääksi johtavista valmistajista (Paccarin lisätuella).
kuva 21.02.2023 09:23 Erkki Nuutio  
  Käskystä ehdotan Daf 600 (tuotannossa 1959-1963, eli on jo ehtinyt kuraantua). Muitakin vaihtoehtoja taitaa olla.
kuva 20.02.2023 09:19 Erkki Nuutio  
  Valmet laiturivaunu noin vuodelta 1968
kuva 20.02.2023 09:04 Erkki Nuutio  
  Auton valmistumisvuodeksi katson 1934-1938. Oletan kuvan olevan 40-luvun loppupuolelta tai viimeistään 50-luvun alkuvuosilta.
Ottaen huomioon että auto ehti nauttia sodasta viisi vuotta, se tuskin olisi kuvan loistokunnossa ilman mittavaa remonttia.
Mielestäni takapyörät ovat ylisuuret, eli kyseessä olisi dragsterin esiaste jolla kierreltiin Loviisan katuja hyvän saaliin toivossa.

Automerkkiä ja -mallia joutuu arvailemaan. Kaksiovinen (kaksi sivuikkunaa) Ford Y Junior 1934 kävisi, mutta sen etupuskurissa kuuluu olla keskellä kaari alaspäin. Etupuskuri voitu vaihtaa suoraksi myöhemmin.
Melko samanlaisia ovat myös muut brittien pikkuautot ja esimerkiksi Opel.
kuva 16.02.2023 21:58 Erkki Nuutio  
  Jenkkien metrihässäkän 150:n alkulämmittelyvuoden vaiheita: https://en.wikipedia.org/wiki/Metrication_in_the_United_States .
Kuluu vielä 150 vuotta asian loppuunsaattamiseen - ja yksikkömuutosvirheiden tuhoamia vehkeitä, kuten avaruussukkuloita.
Vaikka desimaalijärjestelmäkin otettiin siellä käyttöön yli 150 vuotta sitten, ei centigrade kelpaa, vaan yhä Fahrenheitiä tuputetaan

Britit onnekseni (ja onnekseen) siirtyivät SI-järjestelmään muutamassa vuodessa 1970-luvun alussa.
Oppikirjoissa luki SI-edition. Vain yksi opettaja vuodatti kyyneliä Good Old English units´eille.
Toki pint on säilynyt jokailtaisessa käytössä ja ehkä kiinteistöpapereissa eekkerit ja vastaavat hupiyksiköt.
En tiedä onko heillä lämpöopissa yhä käytössä esimerkiksi BTU ja vastaavia sadistis-masokistisia yksiköitä.

Eipä silti, riittäähän meilläkin hevosmiehiä, jotka esittävät tehon hevosvoimina jopa sähkömoottoreille !!!!
Kuvasarja:
Puuti, Luulaja ja Haaparanta
 
 16.02.2023 11:22 Erkki Nuutio  
  Ihan nätti nimenä Haapararanta/Haparanda on. 1809 siellä ei ollut juuri mitään. Siksi perustettiin, mutta kehnoon kohtaan Karl-Johans stad. Se ei menestynyt, joten siirryttiin vastapäätä Torniota, ja hylättiin Karl-Johan.
Luulajan saamelaisnimeä en tiedä. Mutta kaikkihan tietävät, että paikka oli hämäläissatama ja alue, joka pyhitettiin pirkkalaisia ja saamelaisia turkisliikemiehiä varten.
Koko seudun ensiasutus Luulajaan asti oli saamelaisten ohella 1100-luvulta lähtien, lähinnä Hämeestä tulleita suomalaisia.
Ensimmäiset ruotsalaisetja ruotsinkieliset asutti kuningas sinne 1300-luvusta alkaen.
Markustajalaivaliikennettä Kokkolan ja Luulajan välillä oli vielä Suomen itsenäistymisen edellä, ehkä pidempäänkin.
kuva 15.02.2023 10:59 Erkki Nuutio  
  Tasapainoisesti sommiteltu hieno kuva. Laskumäen valo-opastin sijoittuu kuvaan sopivasti, eli ei esimerkiksi piipun jatkeeksi
Harmittaa etten kuvannut (eivät kai muutkaan) vaki-Kalkkunaa Viinikan laskumäessä samassa tehtävässä.

Vielä 60-luvun alussa ei estetty jalankulkua Rautaharkosta Rantaperkiön puoleiselle kärrytielle, joka vei Hatanpään valtatien loppupisteeseen (Nuolialantien alkupisteeseen). Kärrytie oli jäänne (vielä 20-luvulla) ainoasta Pirkkalaan (silloiseen Etelä-Pirkkalaan) vieneestä tiestä.
kuva 14.02.2023 09:18 Erkki Nuutio  
  Kiinnostava ja arvokas rakennuskulttuurinen kuvasarja.
Asuinrakennukset on tainnut piirrellä arkkitehti Thure Hällström. Arvelen näin, koska TVH oli laittanut Hällströmin VR-asuinrakennuspiirustuksia esille Ensimmäisen suomalaisen asuntokongressin näyttelyyn lokakuussa 1917.
Noin satasivuisesta näyttelyoppaasta (laatinut O-I. Meurman) julkaistiin näköispainos ehkä 1980-luvulla.
Näyttelyluettelon piirustukset ovat Raudun asemalle vuonna 1917 rakennetuista asuintaloista, joissa on joitain klassismin piirteitä.
kuva 10.02.2023 14:36 Erkki Nuutio  
  Radan varrella -kirjan kuva (väitetysti noin 1920) poikkeaa yllä olevasta kuvasta lähinnä Rautatiekirjakaupan kioskin osalta.
Kirjan kuvassa kioski seisoo oikealla. Samalla paikalla ei kioskia ole oheisessa kuvassa, vaan nyt se on kaukana vasemmalla.
Arvailuun taipuvaisena arvioin oheisen kuvan ajankohdaksi 20-luvun loppua tai 30-luvun aivan alkua.
Kioskien elinkaaresta voi löytyä lisätietoa.

Radan varrella -kirjan kuvaa (likimain) vastaavia kioskeja oli käytetty toistakymmentä vuotta Rautatiekirjakauppa o/y 1910-1935 -kirjan mukaan. Sen perusteella kyseinen kuva olisi aikaisintaan noin vuoden 1922 vaiheilta. Vanhimman tyyppiset Rautatiekirjakaupan kioskit ovat noin vuodelta 1911
kuva 07.02.2023 10:19 Erkki Nuutio  
  Jos tämä ammattivalokuvaajan ottama valokuva liittyy halkojen vyörytystoiminnan aloituskokeiluun, totean RH:n vuosikertomuksesta 1944 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/172199/rth201.pdf?sequence=1&isAllowed=y (s.10), että 1944 tehtiin kivihiilen antolavat Toijalaan, Pieksämäelle ja Tampereelle.
Polttoturpeen ja halkojen antolavat rakennettiin Haapamäelle ja Kemiin. Halkolaiturit järjestettiin Pasilaan, Keravalle, Jyväskylään ja Lylyyn. Tampereella jatkettiin halkolaiturien tekoa. Alavudelle tehtiin uusi halkolaituri. Jyväskylään tehtiin halkolaiturin yhteyteen korjausraide.

Tarkoitettiinko kiivihiilien ja halkojen antolavoilla vyörytyslaitoksia ja halkolaitureilla vähän korotettuja laitureita, joilta halot annettiin käsin?
RH:n vuosikertomusta 1943 ei löydy, mutta halkojen vyörytyskokeilut lienevät alkaneet 1940..1942 välillä.
Kokeilujen jälkeen suunniteltiin ja tehtiin vyörytyslaitokset. Luulisi että asiasta olisi aineistoa.
Työvoimasta joka tapauksessa oli sota-aikana puutetta ja aikakin tuli kortille polttoainetäydennysten suorituksissa.
kuva 06.02.2023 17:27 Erkki Nuutio  
  Polttoainetilan korotetut laidat oletettavasti liittyvät halkojen vyörytykseen. Kuva vaikuttaa tällä perusteella olevan 40-luvulta - ehkä välirauhan ajoilta, ehkä vallan koetoteutus halkojen vyöryttämistä ajatellen.
kuva 06.02.2023 10:14 Erkki Nuutio  
  Onko ehdotuksia pylvään tehtävästä? Tieto voisi auttaa ajoituksessa. Ei ole lipputanko, mutta olisiko lähetysantenni sotilastarpeita varten? Meteriaali: maalattu puu tai teräs, lujitemuovi?
Karjaamahdollisuutta koskien pitäisi kaiketi tallin yhden sivuikkunakehyksen yläreunan pilkahtaa kattilaa ylempänä.
kuva 04.02.2023 11:40 Erkki Nuutio  
  AGA-alalyhdyt ja kaasusäiliö asennettiin 1923/24, mutta kuva on myöhempi.
Voisiko jopa olla välirauhan 1940/41 ajoilta ja konepajan (Hki) jäljiltä.
Silloin ehkä jo tiedettiin tyyppimerkinnän muuttaminen Tv2:ksi (1942).
Paikkavihje on ruma, tilapäisen tuntuinen lipputanko. Sellaista ei esiinny muissa täällä olevissa kuvissa.
Halkotilan korotuskin viittaa välirauhan/sodan aikaan.
Hieno kuva.
kuva 03.02.2023 10:29 Erkki Nuutio  
  Kiva kun historiallisesta vanhasta asemarakennuksesta löytyy valokuva.
kuva 31.01.2023 21:39 Erkki Nuutio  
  Niinhän niitä massoja asetuksiin ja muualle tupataan nöyrien hallintoalamaisten noudatettaviksi.
En vain ole nähnyt loogisia perusteluja paino-sanan syrjäyttämiselle ja korvaamiselle massa-sanalla.

Looginen näkemys asiaan on, että kiihtyvyyden/hidastuvuuden kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä massavoima.
Mutta: Maan vetovoiman suuruisen kiihtyvyyden (g = 9.81 m/s2) kohdistuessa aineeseen, aiheutuu tästä PAINOvoima.
Painovoima on siis täsmällinen, erityissuuruinen massavoima.
Ja se on suuruudeltaan juuri se mitä mitä normaalisti tarkoitetaan, ja joka meitä koskettaa.

Tällä perusteella tulen jatkossakin käyttämään paino-sanaa kokonaispainon, akselipainon ym. yhteydessä.
Jos korskea hallintopäällysmies vänkää vastaan, kysyn tältä tarkoittaako hän esimerkiksi akselimassaa 1,5 g:n, 2,0 g:n vai 1.0 g:n hidastuvuuden vaikuttaessa.
(tässä vaiheessa hallintopäällysmiehen olematon pinna ehkä katkeaa, haettaa ehkä vartija-apua suoraan Isosta Omenasta).
<<   >>