287-68305 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.11.2021 09:19 Erkki Nuutio  
  Rautatiet sotavuosina -kirjassa on myös kuvia tästä radasta, mm. mainio kuva veturitallilta kolmen 0-8-0 tenderiveturin kanssa. Raideleveys oli 750 mm. Kirjan kartassa Aunuksen vallatun osan radoista tämä on kaiketi Podporozhje - Semenitsi, 17. D kenttärata Ala-Syväri/Koskenala. Ratayhteys oli myös Syvärin pohjoispuolelle, mutta oliko tämä kenttärata sen jatkeena?
kuva 16.11.2021 10:39 Erkki Nuutio  
  Vielä on Kemin - Tornion - Haaparannan välinen matkustajaliikenne vapaana tarjolla lähivuosiksi.
Olisi pidemmän päälle kannattavampaa kuin pelkkä museoliikenne.
Uudempia varamoottoreita löytyy joka purkaamosta 815D:n paikalle.

Ruotsalaisille olisi jättekivaa kun kalusto on lähes Hilding Carlssonia.
EU:n rahatukkokin maan rajat ylittävälle henkilöliikenteelle olisi tarjolla.
Pohjoismaista neuvostoa ei kannattane vaivata, koska kyse on ihmisten asioista.
kuva 16.11.2021 09:07 Erkki Nuutio  
  Varmaan Pasila-Alapiha on soveltuvin, vaikka ollaan ihan sen pohjoispäässä. Käpylän kultturipiiriin ei kuitenkaan kuuluta.
kuva 15.11.2021 18:57 Erkki Nuutio  
  Tuukka, luuletko että kajaanilaisilta olisi asiaa pahemmin kysytty, tai että esimerkiksi heidän valtuustonsa olisi näin päättänyt?
Ymmärtänet että pelleilystä on koitunut vain sekaannusta satunnaisille kaukaa Kajaaniin pyrkiville, singaporelaisille, ruotsalaisille ja muille. Joutuvat kyselemään mitkä vaunut menevät Kajaaniin ja mitkä Kajanaan.

Kielilait säädettiin kielirauhan tukemiseksi.
Siis sen välttämiseksi että muuta tavoittelevat eivät tekisi irtiottoja milloin milläkin tekosyyllä.
VNp on vain päätös, jonka jonkun puolueen ministeri voi tehdä jokseenkin huomaamatta, vaikka muodollisesti sen on hyväksynyt silloisen hallituksen enemmistö. Esimerkkejä riittää. Kielilain vastainen se on selkeästi.

Kuvitteletko vierailijoiden tai paikallisten saavan jotakin hyötyä Kajana tai Tammerfors -pelleilystä asemanimissä?
kuva 15.11.2021 18:33 Erkki Nuutio  
  Kyllä 41 m:n mäki lienee taustalla ja kuvan kohta on siitä vähän pohjoiseen.
Ovatko muutkin vakuutettuja ja tyytyväisiä?
kuva 15.11.2021 18:18 Erkki Nuutio  
  Valmistaja taisi olla Reichswerke Hermann Göring - yksi silloisen Euroopan suuryrityksistä.
Se toki muodostui "fuusioimalla" tapahtumien seurauksena haltuun tulleita puolalaisia ja muiden maiden tehtaita.
Tänäkään päivänä, ei pienehkö, sodassa selviytymistaistelua käyvä maa (Suomi) voi olla maailman parantaja.
Voimat ja rahat eivät riittäneet sellaiseen, eivätkä nykyäänkään riitä.

Saksa ja Neuvostoliitto olivat maita joissa tehtiin massiivisesti pahaa, paljon pahempaakin kuin laajamittaista pakkotyötä.
Se ero toki oli, että Saksa oli paha etenkin juutalaisille ja puolalaisille, ja liittolaisuuden päätyttyä neuvostolaisille.
Neuvostoliitto oli sensijaan paha etenkin omalle väelleen, etenkin vähemmistöilleen (puolalaiset, suomensukuiset jne), ja liittosuhteen päätyttyä saksalaisille.

Olisiko vaunujemme puolalaisilla tekijöillä ollut vieläkin kurjempaa, jos moraaliposeerauksen vuoksi emme olisi näitä välttämättä tarvitsemiamme vaunuja tilanneet Paksu Hermannin tehtailta?
kuva 15.11.2021 17:52 Erkki Nuutio  
  En löytänyt mainittua 41 m mäkeä, mutta varsin lähellä rannikkorata on täältä etuvasempaan päin.
Rannikkoradan haarautumasta ei ole kuin ehkä kolmesataa metriä.
Kolmoisraiteen loppuvaihteet ovat myös lähellä, siksi ehkä tuo vaihde/veräjäkoppikin.
Jos vuotta 1925 voisi horjuttaa, aikaisemmatkin vuodet kelpaisivat. Kuvassa on tunnuspiirteitä ainakin 20-luvun alusta.

Mielestäni radanylityspaikka ja taustan rakennukset esiintyvät raiteden yhdistymisen ohella selkeästi tässä kartassa:
https://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Ka​upunkikartat/Helsinki%20kiinteist%C3%B6-​,%20ja%20tiluskartta%201914.jpg
kuva 15.11.2021 14:54 Erkki Nuutio  
  Korjaukset näistäkin tehdyistä kielilakia rikkovista ja matkailijoita sekottavista toimista saa siis tehdä Väylävirasto.
Asia on niin, että sen paremmin Tampereen kuin Kajaanin kaupunki eivät ole vaatineet kaksikielisyyttä nimiinsä.
Tuollainen väite on naurettava.
Väylävirasto: Toimikaa!
kuva 15.11.2021 14:08 Erkki Nuutio  
  Ei ole siitä kysymys. On suomen- ja ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä paikkakuntia.
Kajaani ei todellakaan ole ruotsinkielinen eikä kaksikielinen paikkakunta. Ei Tamperekaan.
Jo vuonna 1906 MÄÄRÄTTIIN käyttämään asemanimessä paikkakunnan kunnalliskieltä.

Oheinen näyttötaulu rikkoo tätä ja myöhempiä asiaa koskevia asetuksia ja määräyksiä.
VR / Helsingin asema: Korjatkaa tekemänne virhe - tahallinen tai tahaton virhe.
Virheenne sotkee ja sekoittaa etenkin vierailijoita, varsinkin ulkomaalaisia, myös ruotsalaisia.
kuva 15.11.2021 10:46 Erkki Nuutio  
  Etenkin tuo Kajana on tosi paksu vitsi. Mutta se kertoo RKP:n hallitsevan koko Suomea (anteeksi Finlandia) ja stiftelsien määräilevän nössykkäpuolueitamme.
Kuulen Snellmanin kääntyilevän tuskaisesti haudassaan.
Saako näyttötekstien määrittäjäkin tukirahoja.
kuva 15.11.2021 10:38 Erkki Nuutio  
  Kyseessä on vaihdemiehen koppi luultavasti yhdistettynä veräjänvartijan koppiin. Veräjä toki puuttuu.
Eukkoset lienevät veräjänvartijoita.
Reuna-aidan osoittama vähäinen tie johtaa sille. Taustalla on vauras huvila ja sen alla tien varressa oleva torppa ja myös huomattavan korkea mäki. Olisipa käsillä tai netissä maasto- ja tiekartta pääradan alkuosan kohdilta, niin tämä selviäisi.

Kartta siis mistä? Käytössäni olevasta aineistosta viittaan VR 1912-1937 II -historiikin sivujen 312 ja 313 välissä olevan Gleimin suunnitelman (1904) pohjoispäähän. Siihen oheisen kuvan paikka osuisi kuin nakutettu. On viimeiset sadat metrit kolmiraiteista ja vasta sitten kaksi raiteista poistuu vaihteiden voimalla yksiraiteiseksi ratalinjaksi.
On myös sopivalla kohdalla radanylitys ja taaempana ilmeisen mäen juurella kulkee tie etelästä pohjoiseen.
Sopivalla kohdalle tien luona on iso ja ainakin yksi pienempi asuinrakennus. Hankkikaapa karttoja näiltä tienoilta.
kuva 14.11.2021 20:51 Erkki Nuutio  
  Päärata ei ollut kolmiraiteinen 20-luvun alkupuolella Oulunkylän alueella, vrt http://vaunut.org/kuva/42735?paik=Oulunk​yl%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapiha​kaavio
Viittaan Ala-Pasilan pohjoispäähän rannikkoradan haarautumisesta pohjoiseen päin mm. tähän kuvaan viitaten: http://vaunut.org/kuva/131791?u=287 Samantyyppistä 3-raiteisuutta sorapohjalla.
kuva 14.11.2021 20:31 Erkki Nuutio  
  Petri äskettäin kertoi mikä oli se kapea aikaväli itsenäisyytemme alussa, jolloin S:ää ei oltu vielä tipautettu VR:n edestä.
kuva 14.11.2021 20:27 Erkki Nuutio  
  Omasta höyryajokista oltiin ylpeitä vielä 50-luvulla - sitä ei pidetty vanhentuneen tekniikan edustajana.
Lämmittäjä ja veturinpuhdistajat pitivät yhdessä sen siistinä, yhtälailla henkilö-, tavara- ja järjestelyveturin.
Kuvassa on hyvä esimerkki 995:llekin silloista käytäntöä vastaavista halkotilan korotuslaidoista. Sellaisista, jotka täysin piilottaisivat takana olevan teräspalkkikehikon.
kuva 14.11.2021 09:45 Erkki Nuutio  
  Huolella laitettu aita on äsken laitettu. Mahtaisiko laittamisvuosi paljastua Helsingin kunnalliskeromuksista.
Mielestäni kuva on viimeistään vuodelta 1925.
kuva 14.11.2021 09:41 Erkki Nuutio  
  Tuollaisia, puhtaita ja edustuskuntoisia olivat pojanviikarit ja veturit 1960-luvun alkuvuosiin asti.
kuva 14.11.2021 09:38 Erkki Nuutio  
  Lankkihattu on pidetty kirkkaana, ja ehkä veturin viimeiseen matkaan asti!
Kolmiraiteisuus (taain raide ehkä vähän kevyempi) ja taustalla oleva tie kiidättää aatokset Ala-Pasilan pohjoispäähän, josta Turun rata on jo etelämpänä haarautunut länteenpäin.
Päärata kulki ilmeisesti vielä Ala-Pasilan kautta.
kuva 13.11.2021 18:49 Erkki Nuutio  
  Vähintäänkin peilejä jalkailijoille ja pyöräilijöille pitää lisätä ja varoitusmerkkejä. Eikä sekään riitä. Susi mikä susi.
Onko Riihimäellä kovinkin pullea kassa vammautumiskorvauksien jakelua varten?
kuva 13.11.2021 18:41 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva!
kuva 12.11.2021 10:19 Erkki Nuutio  
  Se taitaa ollakallis kolaritilanteissa. Onkohan huolehdittu nopeasta korjattavuudesta pelkästään vaihto-osia käyttäen. Näkyvyys alas eteen on hyvä, mutta ulkonema kuluttaa pysäkki- ja varikkopituutta.

Etu- ja takaylitys on suuri. Risteysten tiukoissa kaarteissa etu- ja takapää siirtyvät sivusuunnassa todella paljon.
Se yllättää helposti viereisellä kaistalla olevan varomattoman autoilijan.
Onko sivusiirtymää otettu tarpeeksi huomioon ja levitetty kaarteissa ratikalle varattua kaistaa sitä vastaavasti?
kuva 11.11.2021 20:29 Erkki Nuutio  
  Tuollaiset alumiinikoriset ja selkeämuotoiset metrovaunut menisivät hetkessä kaupaksi kahvilayrittäjille ja muihin tarkoituksiin. Käsittämätöntä luonnonvarojen haaskausta. Museoarvon säilyttävä uusi käyttökohde olisi tietysti toivottavin ratkaisu.
kuva 11.11.2021 11:31 Erkki Nuutio  
  Kyllä se on Dodge / De Soto jostain 60-luvun puolivälin kieppeiltä.
Jenkkimuotoiltu koppi, mutta brittilaatua Chryslerin Kew-tehtaalta. Berner maahantuojana.
kuva 01.11.2021 09:35 Erkki Nuutio  
  Ykspihlaja syrjäisenä oli siis vitkutellut venäjättä vuoteen 1909-1910 asti. Osa-apu tähän oli epäilemättä 1905 kapina Venäjällä ja Suomen yleislakko (Kansallislakko). Sen ansiosta annettu Marraskuun julistuskirja ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Marraskuun​_manifesti ) peruutti/lykkäsi osan Helmikuun manifestiin (1899) perustuneista, ja laittomiksi katsotuista määräyksistä. Ei kylläkään vuoden 1902 kieliasetusta.
Voitiin kuitenkin nyt syrjemmällä laistaa yleisesti venäjänkielestä asemankilvissäkin.
Valvonta palasi tiukentuneena vuoden 1908 vaiheilla.

Vuoden 1912 Kokkola -lehdessä julkaistun aikataulun mukaan Ykspihlajaan kulki juna edestakaisesti kolmasti päivässä.
Ainakin maailmansodan aikana Kokkolassa oli varuskunta, jonka vahvuudeksi arvioitiin 500 henkeä antautumiseen päättyneen taistelun (27-28.1.18) edellä.
Taistelu käytiin varuskunnan luona, mutta merisotilaat vetäytyivät Ykspihlajaan ennen antautumistaan.
kuva 31.10.2021 13:35 Erkki Nuutio  
  Korkea pylväs lienee asema-aluetta valaisevaa öljylamppua varten. Kirkkaus laiturin tasolla jäi vähäiseksi.

Voiko olla vanhempi kuin 1910, koska venäjää ei ole asemankilvissä ?
Asemankilpien tuli olla asetuksen mukaan vain kunnalliskielisiä (asukkaiden enemmistön kielisiä) 1.5.1897 lähtien.
Asemapäälliköt eivät aina pitäneet kiirettä asetuksen noudattamisessa.
Ykspihlaja kuului/kuuluu Kokkolaan ja vuoden 1912 Tietosanakirjan aikaan ruotsinkieliset olivat enemmistönä Kokkolan kirkonkirjoissa. Kunnalliskieli oheisen valokuvan aikoihin oli siten oletettavasti ruotsi.

Yxpila asemankilvessä on siten oikein, mutta venäjän puuttuminen siitä viittaisi viimeistään vuoteen 1902.
Venäjänkielen tuli olla lisätty asemakilpiinkin vuoden 1902 kieliasetuksen nojalla.
( https://fi.wikisource.org/wiki/Kieliaset​us_1902 )
kuva 31.10.2021 12:40 Erkki Nuutio  
  Taustalla vasemmalla Keuruun vanha kirkko ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Keuruun_va​nha_kirkko ) .
kuva 30.10.2021 09:26 Erkki Nuutio  
  Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla.
Ei Haaparannan aseman paikka ole olennainen kysymys, vaan se että Tornion asema joutui syrjään kaupungista.
Järjetön Pohjanlahden kierros on pilasi/pilaa torniolaisten henkilöliikennemahdollisuudet Suomen suuntaan.

Autoliikenteellä on kilpailuetu kulkiessaan ilman Pohjanlahden kierrosta suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse.
Samaa tulee vaatia rautatieltä. Ymmärrät hyvin että se lisäisi etenkin matkustaja-yhdysliikenteen kansainvälistäkin kiinnostusta ja edistäisi merkittävästi Tornionkin elinvoimaa.

Ei Ruotsi I maailmansodan aikana juurikaan pelännyt Venäjää, vaan Venäjä Ruotsia - sitä että Ruotsi menisi Saksan puolelle. Hilkulla se olikin sodan alussa. Palkkio ei olisi ollut pelkästään Ahvenanmaa.
Venäjää silmälläpitäen Ruotsi oli pystyttänyt jo 1800-luvun lopulla Bodenin linnoitukset.
Sen tykit olivat tosin vain tussareita, joiden ulottuma oli vaivoin yli 10 km.

Ruotsi oli harhainen nimenomaan suomalaisia, ja itsenäisyytemme alkuvuosina Suomea kohtaan rasistisuuden vuoksi. Ruotsin Tornionjokilaakson suomenkielisten kielivaino oli vielä täydessä käynnissä ja suhtautuminen mm. työn vuoksi vieraileviin suomalaisiin oli vihamielistä. Lue ajankohdan sanomalehtiä Kansalliskirjaston netistä.
Ratasillan rakentamisessa (Ruotsi rakensi sillan, kustannukset jaettiin) Ruotsi sortui naurettavuuksiin kuten sanomalehdetkin kertoivat.
kuva 29.10.2021 20:16 Erkki Nuutio  
  Saksalaiset sukellusveneet toimivat aktiivisesti eteläisellä Pohjanlahdella. Niinpä esimerkiksi vuonna 1916 ne upottivat Rauman edustalla ainakin viisi laivaa. Liikenne siirtyi siksi valtaosin pois sieltäkin kulkemaan Tornion kautta.
Uudenkaupungin reittiä ei siis voinut ajatellakaan 1914-1919.

Sopisi Tornion-Haaparannan välin vieläkin tehdä järjelliseksi, eli kulkemaan suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse sekä rakentaa rajaviivalle yhteinen Tornion-Haaparannan asema.
Nykyinen järjetön reitti Pohjanlahden aavalle tehdyn sillan kautta pidentää matkaa nelisen kilometriä suoraan reittiin verrattuna, ja on muistomerkki Ruotsin valtion silloisesta vinoharhaisuudesta maatamme kohtaan.
Voisi kyseisen reitin senkin vuoksi hävittää koska sitä ei suvaittu edes asianmukaisesti vihkiä.
Kunkkua korpesi niin Ahvenanmaan luisuminen käsistä, ettei edes suvainnut osallistua maiden ratayhteyden vihkimiseen!
kuva 28.10.2021 09:59 Erkki Nuutio  
  Koko Suomi mukaanlukien liike-elämä tarvitsee suoran junayhteyden Tallinnaan ja sieltä Euroopan ydinalueille, ei Tukholmaan.
Onneksi sentään Hyperloop-höpertely sinne on painunut säälivään unohdukseen.

Ratkaisevan tarpeen ja hyödyn ohella Tallinnan suunta tervehdyttäisi monia Ruotsin merkityksen yliarvostamiselta.
Mitä yritykset Tukholman sumpussa tekisivät, kun niiden pitäisi mennä suoraan markkinoiden ääreen - etenkin niihin maihin joissa suhtaudutaan meihin ja tuotteisiimme myönteisesti.
EU:lle tuoreesti perusteetta lahjoittamillamme neljällä miljardilla eurolla olisivat Tallinnan tunnelityöt jo täydessä vauhdissa.

Nyt miljardeillamme tehdään mm. rautateitä muualle Eurooppaan.
Täällä ei LiVin toimesta ole edes keskeisimmän pääratamme kapasiteetin ja nopeuden lisäystä suunniteltu ajallaan.
Senkun hajaannutaan hölmöilyihin, kuten se tunnin rata ja tehdään entistäkin raskaampia hallintohimmeleitä.
kuva 27.10.2021 09:23 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia! Löysi generaattori sujuvasti esimerkiksi Peltolammin. Osa näistä kuvista on tosin vain Tampereen alaisuudessa.
kuva 27.10.2021 09:17 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia kertomistanne tiedoista. Aina kannattaa kysyä, mutta useinkaan ei saa yhtä päteviä vastauksia!
kuva 26.10.2021 20:21 Erkki Nuutio  
  Miksi kyse on Toijalan postijunasta? Irroitettiinko postivaunu junasta Toijalassa?
Juna kaiketi jatkoi matkaansa ainakin Tampereelle tai vielä pidemmälle pohjoiseen?
kuva 26.10.2021 20:06 Erkki Nuutio  
  Pystyykö tämän kuvan löytämään Vorg-heinäsuovan yli 100 000:n kuvan joukosta ilman ystävällistä satunnaisgeneraattoriamme? Paikkahaku Örö ei löydä Örötä eikä tätä kuvaa.

Heinäsuovassa lienee muitakin julkisliikenteen ulkopuolella olleita ratoja, joiden paikannimiä haku ei tunne.
Vaatisi kai kyseisten paikanimien lisäämistä ja asianomaisten kuvien kytkemistä näihin paikannimiin (eli siis työtä).
Ohjelman keinoilla saanee esille kaikki kuvat, joiden paikannimeä haku ei tunne, mutta onko näitä tuhansia?
kuva 24.10.2021 19:06 Erkki Nuutio  
  Oltaisiinko tässä ja edellisessä kuvassa (Tampereen) Peltolammilla - Waltteri Peltolammin vanhalla uimarannalla ja juna vastarannalla tulossa etelästä Sääksjärven suunnalta ja etenemässä Rukkamäkeä ja Viinikan ratapihaa kohti.
Radasta vähän tännepäin on on Peltolammin - Pärrinkosken luontopolku.

Edustavia kuvia omista lapsuudenmaisemistani.
kuva 15.10.2021 18:55 Erkki Nuutio  
  Todellakin, tämä asema matkasi Inosta Makslahteen!
Mielenkiintoinen on tuo Finnan kuva Makslahdesta, jossa näkyy kaksi Makslahden asemaa.
Etualalla kyseisessä kuvassa näkyvä asema on selvästi Makslahden tavararatapihan asema (tavara-asema).

Kirjan Römpötti - Satamakylä Koivistolla raidekartta osoittaa, että taaemmalle matkustaja-asemalle (Inosta tuodulle) johti vain yksi, muista erillään ollut raide.
Tältä raiteelta haarautui matkustaja-aseman sivulla naperoraide + lastauslaituri paikallisia tarpeita varten.

Tavararatapiha oli sensijaan kymmenraiteinen (+ kymmenkunta sivuraidetta lastauslaitureille ja -kentille), joten (puu)tavaraliikenne tarvitsi oman asemarakennuksensa.
kuva 13.10.2021 21:26 Erkki Nuutio  
  Tässäkin on "käsijarru kiristetty" takimmaisen vetopyörän eteen.
Mikä onkaan tyypillisen liukulaakeroidun höyryveturin "pidätyskyky" (mäkikulmana ilmaistuna), kun on asianmukaisesti valtaventtiili suljettu, tehonsäätölaitos keskiasennossa ja hikihanat avoimina, MUTTA tenderin käsijarru on epäasianmukaisesti jäänyt kiristämättä?

Ilmajarru vaikuttaa vipukoneiston välityksellä jarrukenkiin tenderin jokaisen pyörän etu- ja takapuolella.
Päteekö sama tenderin käsijarruun, vai tulisiko silloin jo liiaksi käsijarruvivun rankkaa pyöritystä?

Voiko tenderin käsijarrun kiristää ilmajarrun ollessa vielä kytketty (jarruttaessa)?
Jos näin saa tehdä, pystyykö käsijarrun avaamaan ilman ilmajarrun kytkemistä?

Vielä kysymys, kai jo retoorinen: Pelastuuko 751 (tai 742) edes jonnekin sisälle suojaan Haapamäen romuraiteeltaan?
kuva 13.10.2021 20:29 Erkki Nuutio  
  Aidon ja sujuvan näköistä vanhan ajan matkantekoa! Hieno veturi ja sopivat vaunutkin perässä.
Hyvä, terävä kuva, ilman muokkauspinnistelyä.
Höyry piilottaa armeliaasti 995:n nykyaikaa juoruavan halkotilan suojakopan.
933:n halkotilan alkuperäisiä hyvin vastaavat puulaidat kannattaisi ottaa esikuvaksi.
kuva 12.10.2021 09:45 Erkki Nuutio  
  Veturi on A3 -sarjaa (varma tunniste: hytin etuseinän ikkunajärjestely).
Numeroa ei pysty lukemaan, numerokilpeä ei ole piipun juuressakaan.
Näiden Duebsin veturien tilauserien (1869-1898) välillä ei liene mainittavia ulkoisia eroja.

Kuva viimeistään vuodelta 1909 perustuen ulkomainosten esilläoloon aseman seinällä.
Virkaherrat menossa Helsingin toimipaikoilleen aivan säällisesti asustettuina.
Koska se virka-aika alkoikaan silloin aikanaan, kymmeneltä vai?
kuva 06.10.2021 13:27 Erkki Nuutio  
  Nakkipipo on erinomainen asuste muillekin kuin vaunumiehille. Ja sen kurkkumikrofonilla ja kuulokkeilla sujuu sananvaihto.
Ihmettelen vieläkin kuinka luonnonmukainen äänentoisto kurkkumikrofonilla saavutetaan - ei puhumiseen suuta tarvita.
kuva 05.10.2021 20:25 Erkki Nuutio  
  Matti Parkkosen kommenttina löytyi maininta päätöksestä Rh. 65/1903. Sen mukaan insinööri Axel Thunebergille myönnetty vuokrausoikeus on irtisanottu, ja tämän johdosta ulkoseinämainokset on poistettava 1.6.1909 mennessä.
Voi ehkä tämän perusteella kaventaa todennäköisen kuvausvuoden välille 1909-1917.
Lienee tosin mahdollista, että mainoksia poistettiin joiltakin asemilta jo ennen vuotta 1909.
kuva 05.10.2021 15:01 Erkki Nuutio  
  Kuva on otettu sen jälkeen kuin SVR oli irtisanonut mainostamisluvan asemilla.
En muista kenelle tämä lupa maksua vastaan oli annettu ja milloin lupa peruutettiin.
Se on kerrottu jonkun asemakuvan kuvatekstissäkin, vaan en muista minkä.
kuva 05.10.2021 10:25 Erkki Nuutio  
  Tampereen erityisongelma. Töhrijät ovat vastuullisen (heh heh) apulaispormestarin erityissuojeluksessa.
kuva 05.10.2021 10:21 Erkki Nuutio  
  Johanneksen ohittaneet puutavarajunat päätyivät 9 km:n päähän, Römpötin kylään. Siellä oli eteläisen Suomen paras luonnonsatama, Makslahti. Makslahdesta ei ole täällä kuvia. Teuvo Tikan kirja Römpötti - Satamakylä Koivistolla (Römpötin kylätoimikunta, 1989, 205 s.) näyttää Makslahden raidekaavion (ratapihalla 10 tavara- ja 1 henkilöraide, 6 laituriraidetta).
kuva 03.10.2021 11:08 Erkki Nuutio  
  Tässä hienossa dokumenttikuvassa näkyy ilman utuisuus.
Jos tällaisella kelillä kuvaisi uutuudenkirkasta veturia 20 m, 50 m, 100 m ja 200 m etäisyydeltä samoina pysyvillä asetuksilla, erottuisi värien kirkkausmuutos luultavasti havaittavasti.
kuva 30.09.2021 10:54 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti 2-akselinen rekan veturi näyttää olevan Vanaja A-69R , Rekka- Vanaja noin vuodelta 1968.
Etummainen on epäselvä, onko se Scania-Vabis LB 76 vai Bedford, kippiohjaamattomia molemmat.
Kuormausnosturia ei ostettu halvalla, vaan kovalla rahalla.
kuva 29.09.2021 21:15 Erkki Nuutio  
  Kommentoin minäkin. Tämä on toimiva uutis/tapahtumakuva : Menohalua uhkuva uudenveroisen puhdas veturikaunotar. Ovathan Hv:t olleet lapsuudesta lähtien suosikkejani ( http://www.vaunut.org/kuva/116838?u=3399​&kv=1957&kv2=1960&paik=Tampere+asema&tag​0=0%7CHv3%7C ), kaikki niistä, mutta Hv4 -tilannetta suren syvästi.
Edelleen uutis/tapahtumayksityiskohtia: Etuala täynnänsä kuvannäppääjiä (toisin kuin ennen), eikä lippu ole ihan lippu.

Pienoismallipiireissä on paljonkin pohdittu mm. etäisyyden vaikutusta vaikutelmaan todenmukaisuudesta: Musta esine näyttää sitä enemmän harmaalta mitä kauempana se on - joko todellisesti tai pienoismallissa mitä suurempi mittakaavallinen etäisyys katselijaan on.
Siksi esimerkiksi kirkkaan musta esikuvaveturi esimerkiksi Z-mittakaavaisena sopisi maalata suosiolla jonkinmoiseksi
mattaharmaaksi. Lisäksi yksityiskohdat muuttuvat väkisinkin pehmeimmiksi jo etäisyyden tuoman utuisuuden vuoksi.
Näillä ja muilla keinoin ehkä syntyy "aitouden" tuntua.

Terävänä lähikuvana tämän kuvan kuuluukin siis olla toisenlainen. Silti jos asteikkonani on nostalgia, häiritsee tässä etualan näppäilijäkuvaajien parvi SEKÄ kattilan otsan ja lieriöosan hieman liiaksi silottava ja kirkastava käsittely.
Varjon puolelle jääneinä näitä alueita lienee kirkastettu ja silotettu, ja nostalgian mukaan häiritsevästi.
Varjoon yleensä jäävää pyörästöaluetta lienee myös kirkastettu, mutta siellä se ei häiritse.
kuva 27.09.2021 17:15 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti nuo väännökset katosivat nopeasti 1920-luvulla mm. Ammattienedistämislaitoksen kurssien ja oppikirjojen vakiinnuttaessa suomenkielisen termistön.
kuva 27.09.2021 17:03 Erkki Nuutio  
  Piirros, valokuva ja tekstin loppuosassa oleva selostus eivät oleriittävän selkeitä. Valokuvastakin voi todeta että avatut lankkulaverit ovat vaunun pituussuuntaisia ja päällekkäin. Kyseessä on siis makuuvaunu myös III luokan osalta.

Vuoden 1913 Tietosanakirjan V osa sanoo että "G:n järjestelmässä makuutilat ovat pitkin vaunua kahdessa kerroksessa, kaksi aina rinnakkain käytävän kummallakin puolella. Yläkerran makuusijat muodostetaan istuimien [ylös] kääntyvistä selkälaudoista, jotka ripustetaan rautatangoilla katossa oleviin koukkuihin."
Ainakin jos makuusijat ovat kahdelle vierekkäin lepäävälle, kertyy silloin istuma- ja makuupaikkoja sama 4 kpl osastoa kohti.

Kyse on jonkinlaisesta tämäntyyppisestä rakentelusta : https://pdfpiw.uspto.gov/.piw?Docid=0037​8948&homeurl=http%3A%2F%2Fpatft.uspto.go​v%2Fnetacgi%2Fnph-Parser%3FSect2%3DPTO1%​2526Sect2%3DHITOFF%2526p%3D1%2526u%3D%25​252Fnetahtml%25252FPTO%25252Fsearch-bool​.html%2526r%3D1%2526f%3DG%2526l%3D50%252​6d%3DPALL%2526S1%3D0378948.PN.%2526OS%3D​PN%2F0378948%2526RS%3DPN%2F0378948&PageN​um=&Rtype=&SectionNum=&idkey=NONE&Input=​View+first+page

Günzburgin patenttia koskevaa muuta aineistoa en löytänyt.
kuva 26.09.2021 20:25 Erkki Nuutio  
  Ei löydy tyyppikuvaa täältä 1912/14 valmistetuista IIIlk:n Ei -päivävaunuista.
Piirustukset ja selostus niistä on Suomen Teollisuuslehti 17.3.1912 numerossa sivuilla 41-46 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1119021?page=43 .

Kirjoittaja on päätoimittaja, teollisuusneuvos Väinö Valkola ( https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%​C3%B6_Valkola ) . Tämä johti myöhemmin työmarkkinajärjestöjen vuonna 1922 perustamaa Ammattienedistämislaitosta (AEL) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/11​/ammattia-oppimassa .

Kansan syvät ja osaavat rivit kiittävät yhä Valkolaa tämän monista oppikirjoista, kuten Jyrsijän käsikirja (Otava 1928, 1945 ja 1953). Selvennettäköön vihreille, että kirja ei todellakaan käsittele elukoita.
Jyrsijä on ammatti-ihminen. Koneillaan ja Valkolan opein maamme jyrsijät hoitivat mm. kärsimämme sotakorvaukset hyökkääjälle, ja mahdollistivat osaltaan Suomen 40...80 -lukujen talousihmeen.
kuva 25.09.2021 21:34 Erkki Nuutio  
  Tällainen oli vaunu piirrettynä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka​usi/binding/1119533?page=13 .
Saman Suomen Teollisuuslehti 5/1898 sivuilla 7-10 on selostus kuvien kanssa, myös Günzburgin systeemistä.
Jos pienoismalli vaunusta kiinnostaa, juuri sellaisia toimittaa Mestarimallit, rakennussarjana ja koottunakin.
kuva 22.09.2021 09:17 Erkki Nuutio  
  Todettakoon vertailuksi liikenteen suunnista, että kunnioitettu keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri II antoi 8.6.1858 Armollisen Julistuksen (=asetuksen) matkustajain velvollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistää.
Tämä anomuksen johdosta annettu asetus oikaisi joidenkin ruotsinaikaan jääneiden virkaherrojen vasenkätisen tulkinnan vuoden 1734 Kestikievari-asetuksesta.

Julistus määräsi matkustajat ja ajelijat väistämään vastaantulijoitaan aina oikealle - neljän ruplan ja kahdeksankymmenen kopeikan hopearahan sakon-haastolla (hallitsijamme hyväksyi Suomen markan maamme valuutaksi vuonna 1860).
Muutostoimet oikeanpuolisesta liikenteestä rajoittuivat täällä ajomiesten siirtymiseen kuskinpukin toiselle reunalle. Muutostoimet Ruotsissa vuonna 1967 olivat jonkin verran laajemmat.
kuva 17.09.2021 22:19 Erkki Nuutio  
  Yhtäläisyys on selvä : http://www.vaunut.org/kuva/47710?kv=1957​&kv2=2010&paik=Riihim%C3%A4ki+tavara
<<   >>